Mikä rock-musiikissa ihmisiä usein kiehtoo, on se raaka vilpittömyys, kosiskelemattomuus, energia, ehdoton kapinallisuus ja nuoruus.
Klassisessa musiikissa on todella kapinallista musiikkia! Sävellyksellisesti klassinen on populaaritradition yläpuolella. Siksi koetan saada avullanne tähän koontaa niistä klassisen musiikin sävellyksistä, jotka todellakin poikkeavat teekutsujen klasariohjelmisosta, ja ovat siis hurjaa, rajua ja tunnetasolla rankkaa.
Esimerkki: Sibeliuksen viulukonserton ääriosat. Intensiivistä ja syvällistä, Pohjolan luonnossa kuunneltuna erittäin vetoavaa "viulunvingutusta". Raakaa. Toinen esimerkki: se eka osa Beethovenin sinfoniassa 9.
Klassisessa musiikissa on todella kapinallista musiikkia! Sävellyksellisesti klassinen on populaaritradition yläpuolella. Siksi koetan saada avullanne tähän koontaa niistä klassisen musiikin sävellyksistä, jotka todellakin poikkeavat teekutsujen klasariohjelmisosta, ja ovat siis hurjaa, rajua ja tunnetasolla rankkaa.
Esimerkki: Sibeliuksen viulukonserton ääriosat. Intensiivistä ja syvällistä, Pohjolan luonnossa kuunneltuna erittäin vetoavaa "viulunvingutusta". Raakaa. Toinen esimerkki: se eka osa Beethovenin sinfoniassa 9.
Vastaukset 2
Vanhimmat
rokissa oheisilmiöt ole kapinallisia,eikä musiikki sinäänsä.Paholaisen kvintti jäi keskiajalle ja Neuvosto-säveltäjät eivät enää jemmaa nuotteihinsa toisinajattelua.Hatsaturjanin Sapelitanssi oli Rock !! Mutta Four Catsin Ou Sabeline ei ollut.
Oheisilmiöt ovat yleensä se kapinallinen osuus, musiikki on popin saralla pikemmin monesti kaupallista ja simppeliä. Toki poikkeukset ja plaaplaalaa ovat olemassa.
Mutta silti se kapinallisuusideaali heijastunee myös moneen rock-tyylilajin musiikkiin, vaikkeikaan koskaan yhtä suurta kapinnallisuutta ole korvaani sattunut populaarimusiikin puolelta kuin mitä mainittu säveltäjämme Sibbe kiihkeään ja suurenmoiseen viulukonserttoonsa kirjoitti.
Ja nyt niitä esimerkkejä, pyytää Zhop! Esim. Bachilta tai Stravinskilta? POP-alueen ihmisen usein seuraavat tätä foorumia, joten emme kai halua antaa kuvaa että klasarimusiikki on kuivaa ja teekutsuihin vain sopivaa, täysin päinvastaista kuvaa todellisuuteen nähden?