Pyöränpulttien kiristäminen on kinkkinen juttu

Todettakoon ensin, että raskaankaluston pyöränpultit usein rasvataan vanhemmiten sanokoon ohjekirja mitä tahansa. Jos pultit ja mutterit ovat tyypilliset vanhat ja "ruostuneet" niin kyllä ne on käytännössä rasvattava jotta ne saa sillä tavalla kiinni, että vanne todella puristuu napaa vasten niin ettei se pääse liikkumaan pultinrei'issä. Kun raskaankaluston pultit ovat pinnoitukseltaan uuden veroiset rasvauksen tarpeellisuutta pitää miettiä.

Raskaankaluston pulteissa yksi nyrkkisääntö on, että ne pitää puhdistaa ja herkistää sellaiseksi, että mutterin pystyy kiertämään käsin aivan loppuun asti ilman vannetta. Raskaankaluston pyörien irtoaminen johtuu kahdesta syystä. Pultit ovat syystä tai toisesta jääneet löysään puristusvoimaltaan. Sinänsä mutteri on voitu jo kiristää jopa ylimomenttiin mutta jos pultti on ruosteinen ja likainen niin ei se vannetta purista riittävällä voimalla. Vanne alkaa liikkua napaan nähden ja kampeaa mutterit vähitellen auki.
Toinen syy raskaankaluston pyörien irtoamisen on se, että niitä ei ole jälkikiristetty. Raskaankaluston pyörien mutterit kiristyvät lisää lähes poikkeuksetta jälkikiristyksessä.

Raskaankaluston pyöränmutterien jälkikiristystarpeen aiheuttaa karkeat toleranssit ja koneistamattomat maalatut pinnat. Vasta pienen ajon jälkeen pintojen nystyrät hakevat kolonsa ja pultit kiristyvät lisää.
Esim. pyöränpultin kierteet eivät ole mitään tarkkuuskoneistettuja, minkä johdosta ajosta johtuvat tärinät ja voimat saavat kartiot asettumaan lopulliseen paikkaan ja muotoon.

Monet ajattelevat, että juuri rasva saa mutterit aukeaan itsestään. Näin se ei ole missään tapauksessa. Jotta pyöränmutterit kiristyisivät kunnolla pysyäkseen kiinni ne pitäisi rasvata. Ongelma vain on se, että tehtaat haluavat välttää tahrivan rasvan käyttöä valmistuksessa ja siksi määrittelevät kiristysmomentit uudelle pultille kuivana. Tämä toimii takuajan, mutta takuuajan jälkeen pultit voivat olla niin ruosteiset yms. että niitä on pakko rasvata.

Momenttiavaintein käyttö on myöskin kinkkine juttu. Kotiavaimet ovat kalibroimattomia ja voivat siten johtaa todella pahasti harhaan. Varsinkin paineilmatoimisiin momenttipyssyihin suhtautuisin todella varauksellisesti kalibroinnista huolimatta. Avain voi olla kunnossa mutta paineilman paine poskellaan....

Itse en ole koskaan momenttiavaimella pyöränpultteja kiristänyt enkä kiristä jatkossakaan. Pitää käyttää mutterin kokoon nähden oikeanlaista avainta niin silloin kyllä tunteen käsissään koska pulteista nitkahtaa se oikea jousto loppuun.

Ainakaan omissa henkilöautoissa mutterit eivät jälkikiristyksessä kiristy. Jos pyörät ovat rengasliikkeen jäliltä niin ongelma on päinvastoin. Pultit ovat yleensä niin piukassa, että saa hakea raskaankaluston hylsysarjasta avaimet pulttien aukisaamiseksi.
164103
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 16

Vanhimmat

"Jotta pyöränmutterit kiristyisivät kunnolla pysyäkseen kiinni ne pitäisi rasvata."

Suurinpiirtein asiaa kirjoitat muuten, mutta tuossa olet aivan väärässä.

Pultit pitää paikallaan kitka. Jos nyt pienennetään kitkaa rasvalla niin miten sen vaikutus lisäisi pulttien pysyvyyttä?

Se on toki totta että voidellut pultit pysyvät ehkäpä paremmin kunnossa, mutta rasvalla ne saadaan myös irtoamaan herkemmin (ehkäpä jopa tahattomasti).

Äänestä
  • Arvasin, että joku kirjoittaa niinkuin sinä kirjoitit ja siksi halusin avata tämän harhan omalta osaltani parantaakseni turvallisuutta liikenteessä.

    Pyöränpulttien tarkoitus ei ole pitää pyörää akselissa esim. jarrutus ja vetovoimia (kiihdytys) vastaan. Pyöränpulttien tarkoitus on ainostaan puristaa vanne pyörännapaa vasten. Tämä puristusvoima ja kitka pitävät vanteen paikallaan esim. jarrutettaessa ja kiihdytettäessä. Ja kun pultti on hyvin voideltu ja herkistetty niin puristusvoima on suuri.

    Ruuvin perimmäinen pitomekanismi on oikeastaan kiila. Esim. M16 ruuvin nousu/kierros voi olla 1 mm. Tämä yksi kierros voidaan ajatella kiilaksi, jonka toinen kateetti on 1 mm ja toinen 16 x 3,14 = 50 mm. Kiilaa voidaan suurentaa kierrosten kerrannaisten mukaiseksi esim. 20 kierroskertaiseksi, jolloin kateetit ovat (20x1) ja (20x50) eli kolmio 20 x 1000. Voimakolmio sinänsä pysyy koko ajan vakiona. Kun laitat em. kiilan pöydälle ja laitat sen päälle kappaleen, niin se kapaple ei lähde millään materiaali ja voiteluaineyhdistelmillä liukumaan alas. Syynä tähän on se, että kitkakertoimen pitäisi olla pienempi kuin 20/1000=0,02, jota se ei voi olla lähellekkään. Lisäksi lisävarmistusta kitkapitovoimaan tulee mutterin ja vanteen kosketuksesta.


    Muistelisin, että n. 2 viikkoa sitten lehdissä kerottiin "maasturista", josta pyöränpultit olivat katkenneet ja pyörä oli irronnut. Todennäköisesti tämä on juuri tyyppitapaus siitä, että luultavasti pyörä on kiristetty ehkä suureenkin momenttiin, mutta pultit ovat olleet ruostuneet ja likaiset. Vanne ei ole kiristynyt napaa vasten kunnolla ja liitos on alkanut liikkua. Ehkä pultit ovat olleet todella ruostuneet ja likaiset, minkä johdosta ne eivät ole kuitenkaan kiertyneet auki kokonaan, vaan vanne on nitkutellut (väsyttänyt) löysiä pultteja aikansa sillä seurauksella, että ne lopulta väsyvät ja katkeavat.

    Tässäkin tapauksessa todennäköisesti huolellista puhdistusta ja luultavasti voitelua olisi tarvittu kiinnipysymisen varmistamiseksi.

    Äänestä

  • Pultti-insinööri kirjoitti:

    Arvasin, että joku kirjoittaa niinkuin sinä kirjoitit ja siksi halusin avata tämän harhan omalta osaltani parantaakseni turvallisuutta liikenteessä.

    Pyöränpulttien tarkoitus ei ole pitää pyörää akselissa esim. jarrutus ja vetovoimia (kiihdytys) vastaan. Pyöränpulttien tarkoitus on ainostaan puristaa vanne pyörännapaa vasten. Tämä puristusvoima ja kitka pitävät vanteen paikallaan esim. jarrutettaessa ja kiihdytettäessä. Ja kun pultti on hyvin voideltu ja herkistetty niin puristusvoima on suuri.

    Ruuvin perimmäinen pitomekanismi on oikeastaan kiila. Esim. M16 ruuvin nousu/kierros voi olla 1 mm. Tämä yksi kierros voidaan ajatella kiilaksi, jonka toinen kateetti on 1 mm ja toinen 16 x 3,14 = 50 mm. Kiilaa voidaan suurentaa kierrosten kerrannaisten mukaiseksi esim. 20 kierroskertaiseksi, jolloin kateetit ovat (20x1) ja (20x50) eli kolmio 20 x 1000. Voimakolmio sinänsä pysyy koko ajan vakiona. Kun laitat em. kiilan pöydälle ja laitat sen päälle kappaleen, niin se kapaple ei lähde millään materiaali ja voiteluaineyhdistelmillä liukumaan alas. Syynä tähän on se, että kitkakertoimen pitäisi olla pienempi kuin 20/1000=0,02, jota se ei voi olla lähellekkään. Lisäksi lisävarmistusta kitkapitovoimaan tulee mutterin ja vanteen kosketuksesta.


    Muistelisin, että n. 2 viikkoa sitten lehdissä kerottiin "maasturista", josta pyöränpultit olivat katkenneet ja pyörä oli irronnut. Todennäköisesti tämä on juuri tyyppitapaus siitä, että luultavasti pyörä on kiristetty ehkä suureenkin momenttiin, mutta pultit ovat olleet ruostuneet ja likaiset. Vanne ei ole kiristynyt napaa vasten kunnolla ja liitos on alkanut liikkua. Ehkä pultit ovat olleet todella ruostuneet ja likaiset, minkä johdosta ne eivät ole kuitenkaan kiertyneet auki kokonaan, vaan vanne on nitkutellut (väsyttänyt) löysiä pultteja aikansa sillä seurauksella, että ne lopulta väsyvät ja katkeavat.

    Tässäkin tapauksessa todennäköisesti huolellista puhdistusta ja luultavasti voitelua olisi tarvittu kiinnipysymisen varmistamiseksi.

    "Ja kun pultti on hyvin voideltu ja herkistetty niin puristusvoima on suuri. "

    En tiedä mikä pakkomielle sinulla on voiteluun, mutta sen suuren puristusvoiman saa aikaan kuivallakin pultilla. Voiteluöljy hidastaa kierteissä tapahtuvaa hapettumista, mutta pultin kireyteen se ei vaikuta.

    Pulttien luoma puristusvoima määräytyy pultin kiristysmomentilla ja pultin venymällä. Öljyllä ei ole siinä mitään tekemistä, likaiset pultit voivat tietenkin pilata kierteet, ei muuta.

    Äänestä

  • 00000000000000 kirjoitti:

    "Ja kun pultti on hyvin voideltu ja herkistetty niin puristusvoima on suuri. "

    En tiedä mikä pakkomielle sinulla on voiteluun, mutta sen suuren puristusvoiman saa aikaan kuivallakin pultilla. Voiteluöljy hidastaa kierteissä tapahtuvaa hapettumista, mutta pultin kireyteen se ei vaikuta.

    Pulttien luoma puristusvoima määräytyy pultin kiristysmomentilla ja pultin venymällä. Öljyllä ei ole siinä mitään tekemistä, likaiset pultit voivat tietenkin pilata kierteet, ei muuta.

    Kirjoituksesi täytyy olla provo. Jos olet tosissasi niin kaltaistesi takia auton huoltoon ja korjaukseen pitää saada samanlainen luvanvaraisuus kuin sähkötöissäkin on.

    Lue nyt vaikka tästä sivustosta:

    http://www.wurthelektronik.fi/site/media/pdf/we/kuvasto/suunnitteluopas06.pdf


    "Kiristysvoimasta kuluu jopa 90 prosenttia vastepintojen
    ja kierteiden välisen kitkan voittamiseen, jolloin
    esijännitysvoimaksi jää noin 10 prosenttia.
    Erikoispinnotteilla ja voiteluaineilla esijännitysvoima
    saadaan kasvamaan jopa noin 20 prosenttiin.
    Kitkan merkitys korostuu, kun käytetään
    ruostumattomia ruuveja, jotka tulisi aina voidella."

    Äänestä

  • Pultti-insinööri kirjoitti:

    Arvasin, että joku kirjoittaa niinkuin sinä kirjoitit ja siksi halusin avata tämän harhan omalta osaltani parantaakseni turvallisuutta liikenteessä.

    Pyöränpulttien tarkoitus ei ole pitää pyörää akselissa esim. jarrutus ja vetovoimia (kiihdytys) vastaan. Pyöränpulttien tarkoitus on ainostaan puristaa vanne pyörännapaa vasten. Tämä puristusvoima ja kitka pitävät vanteen paikallaan esim. jarrutettaessa ja kiihdytettäessä. Ja kun pultti on hyvin voideltu ja herkistetty niin puristusvoima on suuri.

    Ruuvin perimmäinen pitomekanismi on oikeastaan kiila. Esim. M16 ruuvin nousu/kierros voi olla 1 mm. Tämä yksi kierros voidaan ajatella kiilaksi, jonka toinen kateetti on 1 mm ja toinen 16 x 3,14 = 50 mm. Kiilaa voidaan suurentaa kierrosten kerrannaisten mukaiseksi esim. 20 kierroskertaiseksi, jolloin kateetit ovat (20x1) ja (20x50) eli kolmio 20 x 1000. Voimakolmio sinänsä pysyy koko ajan vakiona. Kun laitat em. kiilan pöydälle ja laitat sen päälle kappaleen, niin se kapaple ei lähde millään materiaali ja voiteluaineyhdistelmillä liukumaan alas. Syynä tähän on se, että kitkakertoimen pitäisi olla pienempi kuin 20/1000=0,02, jota se ei voi olla lähellekkään. Lisäksi lisävarmistusta kitkapitovoimaan tulee mutterin ja vanteen kosketuksesta.


    Muistelisin, että n. 2 viikkoa sitten lehdissä kerottiin "maasturista", josta pyöränpultit olivat katkenneet ja pyörä oli irronnut. Todennäköisesti tämä on juuri tyyppitapaus siitä, että luultavasti pyörä on kiristetty ehkä suureenkin momenttiin, mutta pultit ovat olleet ruostuneet ja likaiset. Vanne ei ole kiristynyt napaa vasten kunnolla ja liitos on alkanut liikkua. Ehkä pultit ovat olleet todella ruostuneet ja likaiset, minkä johdosta ne eivät ole kuitenkaan kiertyneet auki kokonaan, vaan vanne on nitkutellut (väsyttänyt) löysiä pultteja aikansa sillä seurauksella, että ne lopulta väsyvät ja katkeavat.

    Tässäkin tapauksessa todennäköisesti huolellista puhdistusta ja luultavasti voitelua olisi tarvittu kiinnipysymisen varmistamiseksi.

    Arvasin että olet tyypillinen insinööri, jolle on aina tarve olla pätemässä ja olla oikeassa. Siksi kirjoitin sinulle tuon aiemman kirjoituksen jotta saat kokea hetken hyvänolontunnetta muuten vaatimattomassa elämässäsi.

    Nyt voit taas jatkaa pulttien rassaamista kunnes tulee hetki ottaa kontaktia muihin ihmisiin.

    Äänestä

ite rasvaan omassa autossa aina renkaanvaihdon yhteydessä ja laitan "tiukkaan" en hampaat irvessä, aina on pysyt renkaat kiinni eikä ole tarvinnu tapella vaihdon yhteydessä. suurin virhe mitä voi tehdä on lvääntää kaikin voimin ne kiinni..lg,däölfb

Äänestä
  • Jo 35 vuotta olen vaihtanut itse renkaani. Välineenä vain hallitunkki, ristikkoavain ja tippakannu. Pultteihin muutama tippa öljyä, niin mutterit pyörivät hyvin ja ovat helposti avattavissa puolen vuoden päästä. Ristikkoavaimella sormiotteella kohtuullisest kiristäen (ei kämmenpohjaotteella) ovat mutterit aina pysyneet kiinni. Hallitunkilla ja puupalikalla helmaan vasten saa helposti kaksi pyörää kerralla ylös.
    Rengasliikkeen "ammattimiesten" kiristämiä muttereita ei erkkikään saa auki tien päällä jos tulee eteen todellinen renkaanvaihtotilanne.
    Aluvanteiden jälkikiristystä olen kokeillut monena vuonna, mutta ei mutterit ole yhtään liikahtaneet.

    Äänestä

  • Samoin minäkin laitan pikkuauton pulttihin hieman rasvaa, kun vaihdan renkaita. Ei ruostu kierteet niin helposti, liikaa ei saa kuitenkaan laittaa. Ristikkoavaimella peltivanteet sopivan kireälle, ja ei ole tarvinnut jälkikiristellä. Tärkeää on muistaa puhdistaa vanhat hiekat ja pölyt pois kun renkaita vaihtaa. Itse pyrin laittamaan mutterit samoihin pultteihin, missä ne olivat ennen irroitusta.

    Äänestä

  • kohta vaihdetaan kirjoitti:

    Samoin minäkin laitan pikkuauton pulttihin hieman rasvaa, kun vaihdan renkaita. Ei ruostu kierteet niin helposti, liikaa ei saa kuitenkaan laittaa. Ristikkoavaimella peltivanteet sopivan kireälle, ja ei ole tarvinnut jälkikiristellä. Tärkeää on muistaa puhdistaa vanhat hiekat ja pölyt pois kun renkaita vaihtaa. Itse pyrin laittamaan mutterit samoihin pultteihin, missä ne olivat ennen irroitusta.

    Reilusti olen pannut molybdenirasvaa kierteisiin joka kerta ja kiristänyt hylsällä ja pitkällä nivelvarrella. Ei ole koskaan jumittunut, ei ole koskaan ollut tarvetta jälkikiristämiselle. Peltivanteissa on se joustovara niin, ettei jälkikiristystä tarvita. Ajettu tälläkin autolla vasta 400 000 km.
    Kyseessä siis henkilöauto.

    Pitkä nivelvarsi ja sopiva hylsä (holkkiavain) on ainut oikea työkalu, ristikkoavain on yksi surkeimmista sen lisäksi, että vie paljon säilytystilaa.

    Äänestä

  • mar44u kirjoitti:

    Reilusti olen pannut molybdenirasvaa kierteisiin joka kerta ja kiristänyt hylsällä ja pitkällä nivelvarrella. Ei ole koskaan jumittunut, ei ole koskaan ollut tarvetta jälkikiristämiselle. Peltivanteissa on se joustovara niin, ettei jälkikiristystä tarvita. Ajettu tälläkin autolla vasta 400 000 km.
    Kyseessä siis henkilöauto.

    Pitkä nivelvarsi ja sopiva hylsä (holkkiavain) on ainut oikea työkalu, ristikkoavain on yksi surkeimmista sen lisäksi, että vie paljon säilytystilaa.

    Eikös tuohon kävisi joku emännän käsirasva, ettei ihan oikeata rasvaa tarvitsisi ostaa?

    Äänestä

Reilusti rasvaa ja ei liian kireelle. Pelkkä sormikireys riittää kunhan muistaa rasvata hyvin.

Äänestä

sinä vaan pulttis. Ammattilaiset käyttää tervaa. Rangasliikkeessä voit tarkastaa asian, sitä saa nykyään jo spraypullossakin

Äänestä
  • Rangasliikeissä ei laiteta mitään ja vedetään sellaiseen momenttiin että varmasti pysyy.

    Eikä ihan pikkuvoimalla aukeakaan. Samaan hintaan runtataan helmat ja naarmitaan vanteet.

    Elämä on ihanan kallista.

    Äänestä

  • Kyllä tervaon tuttu ja käytössä oleva aine. Tervan esiinnosto vaan ei tuntunut hyvältä ajatukselta täällä. Enkä tiedä osaako nämä kaupunkilaiset täällä erottaa rasvan ja tervan käytön erot. Eihän tervalla herkistetä ryytyneitä koneenosia. Ensin pitää herkistää "CRC:llä" ja lopulta varmistaa työn tulos tervalla.

    Tuntuu se vaan niin hienolta kun pitkästä aikaa joutuu irrottamaan jonkin raskaan renkaan ja mutteri kierähtää helposti aukia ja samalla leviään tervan tuoksu. Siitä on hyvä jatkaa.

    Äänestä

jo ennen kirjoitustasi, mutta kiitos nyt siitäkin. Katselin tuossa talvirenkaideni pultteja: kovin on kierteet täynnä pölyä ja moskaa, joten fiksuahan se olisi poistaa liat ennen kuin pistää pultteja renkaisiin kiinni. Mitä tulee rasvaan... kaapista löytyy WD-40. Eikös se olisi ihan riittävän hyvä rasva pyörän pultteihin? Kulkee monitoimiaineen nimellä, mutta kaiketi kelpaisi tähänkin hommaan. Ensin rassaan hammasharjalla pultit puhtaaksi ja sitten kevyt suihkaus weedeetä niihin. Olisiko hyvä suunnitelma?

Äänestä
  • Olette kaikki pihalla kuin lumiukot. Raskaankaluston pyöränpultteja ei todellakaan rasvata millään. Ainut mitä käytetään pulteissa on tervaspray. Pitää ruosteen loitolla ja silti ei aiheuta pyörän pulttien löystymistä. Raskaankaluston pyöränpultit on senverta kovaa tavaraa ettei niitä tarvi jälkikiristää. Ei ne veny. Alumiinivanteet henkilöautoissa on ainuat jotka saattaa vaatia jälkikiristyksen, ja en oo kyllä törmännyt löystyneisiin pultteihin niissäkään. On vaan suositus tarkistaa ne.
    Pyöränpultit aina momenttiavaimella kiinni, jos haluaa oikeaoppisesti tehdä. Rengaslliikkeissä vedetään pulttipyssyllä pultit niin vitun kireälle ettei mitn rajaa. Johtuu kiireestä. Aluja ei saisi edes kiristää pulttipyssyllä. Alumiini saattaa murtua pulttipyssyn hakkaavassa liikkeessä. Hlöauton pultteihin voi tipan öljyä laittaa jos haluaa. Sielä sen verta pienet massat ja käyttöajat että pultit kyllä pysyy kiinni.
    Raskaassa kalustossa saattaa samat renkaat pyöriä alla 3-5vvuotta ja massat hieman kovemmat. Ja kaikille kotona renkaita autoon vaihtaville: unohtakaa ne jatkovarret yms hässäkät pultteja kiristettäessä. Ristikkoavaimella kevyesti vääntämällä renkaat pysyy kyllä kiinni. Koittakaa piruuttaan tarkistaa joskus ohjekirjasta pulttien oikea momentti ja vääntäkää momenttiavaimella momentttiin. Yllätytte miten löysään ne pultit jää.
    Pultit kannattaa kyllä puhdistaa kun ruuvaa ne alle, kuten taaempana neuvottiin. Ja ei varmaan kaada taloutta vaihtaa pultit muutaman avuoden välein jos alkaa näyttää pahalta. Kattoo vaan että ostaa saman mittaiset tilalle ettei ala hinkkaan mihkään rummun tai navan sisälle. Turvallista matkaa kaikille.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Pultti-insinööri kirjoitti:

Todettakoon ensin, että raskaankaluston pyöränpultit usein rasvataan vanhemmiten sanokoon ohjekirja mitä tahansa. Jos pultit ja mutterit ovat tyypilliset vanhat ja "ruostuneet" niin kyllä ne on käytännössä rasvattava jotta ne saa sillä tavalla kiinni, että vanne todella puristuu napaa vasten niin ettei se pääse liikkumaan pultinrei'issä. Kun raskaankaluston pultit ovat pinnoitukseltaan uuden veroiset rasvauksen tarpeellisuutta pitää miettiä.

Raskaankaluston pulteissa yksi nyrkkisääntö on, että ne pitää puhdistaa ja herkistää sellaiseksi, että mutterin pystyy kiertämään käsin aivan loppuun asti ilman vannetta. Raskaankaluston pyörien irtoaminen johtuu kahdesta syystä. Pultit ovat syystä tai toisesta jääneet löysään puristusvoimaltaan. Sinänsä mutteri on voitu jo kiristää jopa ylimomenttiin mutta jos pultti on ruosteinen ja likainen niin ei se vannetta purista riittävällä voimalla. Vanne alkaa liikkua napaan nähden ja kampeaa mutterit vähitellen auki.
Toinen syy raskaankaluston pyörien irtoamisen on se, että niitä ei ole jälkikiristetty. Raskaankaluston pyörien mutterit kiristyvät lisää lähes poikkeuksetta jälkikiristyksessä.

Raskaankaluston pyöränmutterien jälkikiristystarpeen aiheuttaa karkeat toleranssit ja koneistamattomat maalatut pinnat. Vasta pienen ajon jälkeen pintojen nystyrät hakevat kolonsa ja pultit kiristyvät lisää.
Esim. pyöränpultin kierteet eivät ole mitään tarkkuuskoneistettuja, minkä johdosta ajosta johtuvat tärinät ja voimat saavat kartiot asettumaan lopulliseen paikkaan ja muotoon.

Monet ajattelevat, että juuri rasva saa mutterit aukeaan itsestään. Näin se ei ole missään tapauksessa. Jotta pyöränmutterit kiristyisivät kunnolla pysyäkseen kiinni ne pitäisi rasvata. Ongelma vain on se, että tehtaat haluavat välttää tahrivan rasvan käyttöä valmistuksessa ja siksi määrittelevät kiristysmomentit uudelle pultille kuivana. Tämä toimii takuajan, mutta takuuajan jälkeen pultit voivat olla niin ruosteiset yms. että niitä on pakko rasvata.

Momenttiavaintein käyttö on myöskin kinkkine juttu. Kotiavaimet ovat kalibroimattomia ja voivat siten johtaa todella pahasti harhaan. Varsinkin paineilmatoimisiin momenttipyssyihin suhtautuisin todella varauksellisesti kalibroinnista huolimatta. Avain voi olla kunnossa mutta paineilman paine poskellaan....

Itse en ole koskaan momenttiavaimella pyöränpultteja kiristänyt enkä kiristä jatkossakaan. Pitää käyttää mutterin kokoon nähden oikeanlaista avainta niin silloin kyllä tunteen käsissään koska pulteista nitkahtaa se oikea jousto loppuun.

Ainakaan omissa henkilöautoissa mutterit eivät jälkikiristyksessä kiristy. Jos pyörät ovat rengasliikkeen jäliltä niin ongelma on päinvastoin. Pultit ovat yleensä niin piukassa, että saa hakea raskaankaluston hylsysarjasta avaimet pulttien aukisaamiseksi.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu