olisiko totaalinen turn-off?
Miehellä ADHD
2+11
5375
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ei missään nimes turn-offi. Pääasia et mies ite tiedostaa tilansa ja hankkii oikeenlaisen lääkityksen, jos tilanne sitä vaatii. Eihän tollasta voi itessään muuttaa ja eiköhän aikuinen nainenki sen ymmärrä.
Aikuisella ei ole ADHD vaan ADD. Mutta kysymykseen. Riippuu kuinka "rauhaton" mies olisi. Ja kuinka hyvä tekosyy tuosta tulisi kaikelle käytökselle. Voisinpa skipata.
Jos mies töräyttää naiselle tutustumisvaiheessa päin naamaa, että hänellä on diagnosoitu ADHD, turn off-riski kasvaa. Toisaalta on vilkkaita naisia, jotka arvostavat miehessä ADHD-ominaisuuksia tietämättä, että ne kuuluvat tiettyyn sairauskimppuun, joten nainen varmaankin löytyy.
Olen lukenut, että ADHD-ihmisen puolison elämä ei ole ainakaan tylsää eikä yllätyksetöntä. Minulle ADHD-mies ei sopisi alkuunkaan, rakastan rauhaa ja hiljaisuutta enkä pidä yllätyksistä. Syynä on se, että minulla on lievähkö ADD, en ole siis ylivilkas, mutta keskittymisessä on usein ongelmia ja häiriinnyn helposti, siksi yksintyöskentely sopii minulle.
ADD vaikeuttaa oppimista: kertausta kertauksen päälle, toisinaan taas kaikki käy valtavan helposti, jos opittava kiinnostaa kovasti.
Ei olisi totaalinen tyrmäys. Minulla on jo kokemusta tällaisesta. Riippuu ihan miehestä ja siitä, miten hyvin mies itse tiedostaa tämän ja siihen liittyvät ongelmat, kuten täällä jo sanottiin.
Ongelmia on joka tapauksessa kaikissa suhteissa, ja joissakin suhteissa voi liiallinen "rauhallisuus" johtaa siihen, että on "tylsää".
Ihminen voi olla levoton sieulu ja hyvin rauhaton, mutta silti osaa jättää toisen sopivalla tavalla rauhaan, eli ei vedä toista väkisin mukaansa kaikkiin angteihinsa. Sitten on ihmisiä, joilla ei edes ole mitään diagnostisoitu, mutta jotka silti projisoivat omaa ahdistustaan muihin jatkuvasti.
Oikea suhtautuminen toiseen ihmiseen vaatii aina tunneälyä ja kokemusta, oli ADHD tai ei.