Kertoisiko joku fiksu, mikä ero on maasturilla ja citymaasturilla.
Niin, että minäkin sen ymmärrän.
Kiitos jo etukäteen.
Jos tarviin maasturia Buster LX:n vetämiseen trailerilla, niin kumpi olisi parempi vetämään, maasturi vai citymaasturi?
Niin, että minäkin sen ymmärrän.
Kiitos jo etukäteen.
Jos tarviin maasturia Buster LX:n vetämiseen trailerilla, niin kumpi olisi parempi vetämään, maasturi vai citymaasturi?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Pääasiallisin ero on:
Maasturi: lukot
Citymaasturi: ei lukkoja
Maastureissa ns. tikaspuurunko kun taas citymaastureissa itsekantava rakenne.
Tottakai "aito" maasturi aina parempi vetojuhdaksi jo vetokykynsäkin puolsta, mutta käytännössä käyttötarkoitus sanelee homman järkevyyden.
City maasturilla saa vetää 1500-2350 kilon kuormaa, kun taas maasturilla > 2000 kilon kuormaa.
Korjatkoon/lisätköön asiantuntijat omansa.
Moi,
ei läheskään kaikissa oikeissa maastureissa ole akselilukkoja vakiona, toki niistäkin on apua etenemisessä, mutta monesti riittää että alusta on hyvä (eli pyörät yltävät maahan).
Yuosta erillistungosta olen samaa mieltä, poikkeuksena ehkä jeep cherokee.
Yksi tärkeä ero on alennusvaihde, kaikissa oikeissa maastureissa on jakovaihteistossa pikkupuoli, joka pudottää välityksiä vähintään 1:2, monesti 1:3 ja joskus jopa 1:4.
Ja sitten mielipide: minusta oikeissa maastureissa on jäykät akselit, ei nyt heti tule mieleen kuin hummeri ja pinzgauer joissa on erillisjousitus.
-Paavo
Paavolta tuli asiaa.Maastovälitys helpottaa manuaalivaihteisen käyttöä luiskalla;kytkin pääsee paljon helpommalla.Yksikään itseään kunnioittava maastoautovalmistaja ei siirry erillisjousituksen käyttöön muuten kuin markkinoiden painostuksesta(helppo saada naisväkeä miellyttävä jousitus aikaiseksi).
Hummerissa logistiikkavaatimukset sanelivat mahdollisimman samankaltaiset ripustukset eteen ja taakse(varaosat).Koska kantavuus oli tärkeämpi kriteeri kuin joustovarat ja pyörien pysyminen maassa kiinni(vetämässä),päädyttiin erillisjousitukseen.Autosta piti myös tulla käytännössä kaatumaton,sillä MUTT maasturi oli aiheuttanut onnettomuuksia.Vaikka itse ajan Blazerilla,niin mielestäni paras maastoakseli on Unimogin portaaliakseli.
Valitettavasti suomessa ei testata cityjä olosuhteissa joihin ne voivat käytössä joutua.Koska cityjä myydään mielikuvilla joiden mukaan niillä pärjää pahoissakin paikoissa,niitä pitäisi myös joskus vertailla myös siten.Tekniikan Maailma osoittaa tavanomaisen hinttimäisyytensä jankkaamalla testiensä yhteydessä ettei autoja kuitenkaan käytetä kuin katuajossa.Pettymys on sitä suurempi kun testin "voittaja"rikkoo mökkitiellä katalysaattorin(hinta...),koska valmistaja on päättänyt asentaa sen roikkumaan alimpana tai muuten tyrkyllä....
Moi,
> Hummerissa logistiikkavaatimukset sanelivat
> mahdollisimman samankaltaiset ripustukset
> eteen ja taakse(varaosat).Koska kantavuus oli
> tärkeämpi kriteeri kuin joustovarat ja pyörien
> pysyminen maassa kiinni(vetämässä),päädyttiin
> erillisjousitukseen.
Jotenkin kuvittelin että lentokonepudotukset (matalalta ja/tai laskuvarjolla) sanelivat oman osuutensa hummerin alustan suunnitelelerusteista, ja tämän takia olisi päädytty erillisjousitukseen?
Ristijoustoja hummerissa ei siis ihmeemmin ole, kts.
http://www.whiteknight.ca/hum.mpeg
Tai saattoihan tuo olla puhtaasti kuskinkin moka, mutta lienee anteeksiannettavaa, jos kyytiläiset olivat tällaisia:
http://www.whiteknight.ca/cHUM4.jpg
Mutta hummerin alustan suunnitteluperusteet ja todellinen hard-core-off-road-suorituskyky kiinnostaa, eli linkkejä kehiin jos jostain löytyy oikeaa tietoa.
-Paavo
Hummerin historiikin saa kirjana Alfameristä. Siitä löytyy koko tarina eri vaihtoehtojen kilpailuttamisesta ja humveen kehityksestä.Kirja tosin on lievästi sanottuna humveemyönteinen,sillä valmistaja on pitkälti sanellut mitä mainitaan ja mitä ei korosteta liiaksi,kuten vetareiden kestävyyttä ja perämurikoiden tyyppiä (AMC 20, sama kuin pikkujeepeissä),syyläri kerroskakun puhdistustarvetta mutaleikkien jälkeen yms. Kiva kirja hummerifaneille;paljon kuvia.
Sitä vaan, että sen alustan saaminen kestämään helikopteripudotuksia saneli aika paljon toteutuksessa.
Mutta jos katsot sitä mpeg linkkiä ja sanot, ettei ole varaa?? katsos uudelleen ja aja joku hikinen cruiseri tai lantikka tai ms ns oikea maasto auto miehen korkuselle rampille.. kyllä kippaa jo puolessavälissä vaikka olis miten kotikonstein korotettu.. Varsinkin kun niissä on niitä hikisiä lehtijousia, jotka pitäis pitää maastoautosta hyvin kaukana
http://www.offroaders.com/info/tech-corner/rti.htm
Hummerilla alle neljäsataa, on aika surkea tulos, esim. rankut ja lantikat saivat noin kuussataa, joka on vakio-autolle jo kohtuullinen lukema. Hummerin pitkä akseliväli tietty tekee hyvon tuloksen saamisen haastavaksi, mutta varsinkin kokoonsa nähden siinä siis on ristijoustoja varsin vähän.
Tuon rampin idea ei ole ajaa takalukolla ylös asti, vaan (ilman lukkoja) siihen saakka että joustot loppuvat ja yksi rengas meinaa nousta ilmaan, eli rampilla ei pitäis ihan tavallista autoa saada kaatumaan millään.
-Paavo
Tuota noin... Ero citymaastureiden ja maastureiden välillä todellakin on lähinnä alennusvaihteisto ja sen puuttuminen. Tasauspyörästön lukkoja tosiaan ei ole kaikissa isommissakaan, varsinkaan vanhemmissa. Toinen seikka on lähestymis-, ylitys- ja jättökulmat, jotka vaikuttavat myös ajoneuvoluokitukseen (onko virallisesti M1G =maastoauto vai M1 =henkilöauto?) Erillisjousituksesta olen eri mieltä, esim. Hummerin erillisjousitettu kierrejousialusta ei todellakaan ole huono ratkaisu maastokäyttöä ajatellen. Vaikka se ei mikään ristiriipuntaesimerkki olekaan (huom. pitkä akseliväli), siinä on pitkät sisään- ja ulosjoustot, ja ennenkaikkea sillä pystyy ajamaan kovaa huonoilla teillä ilman että auto pomppii niin ettei kuski pysy penkillään. Onhan lähes kaikissa muissakin isoissa maastureissa nykyään edessä erillisjousitus. Tietääkseni ainoa jossa ei ole, on Jeep Grand Cherokee.
Citymaasturit on tehty asfalttiteille, tehden ajettavuus mahdollisimman henkilöautomaiseksi matalaprofiilirenkaineen kaikkineen. Ne ovat yleensä normaaliajossa etuvetoisia, oikeat maasturit jatkuvalla nelivedolla tai takavetoisia kytkettävällä nelivedolla. Mökkitietä huonompaan maastoon tuskin kannattaa lähtee laitettaan särkemään. Kaikki osat on tehty niin alimitoitetun oloisesti todellista käyttöä ajatellen. Kts. vaikka Honda CRV:n takavetoakselit, paksuus n. 2 cm.
Metsässä jää puskurit ja helmamuovit niille teilleen, katalysaattori kolhiintuu piloille (kun tosiaan tuppaa roikkumaan keskellä autoa alimpana) ja tukivarsia saa varoa ajamasta kiviin ja kantoihin etteivät vääntyisi. Yleisin voimansiirtoratkaisu, eli viskokytkin keskitasauspyörästössä, palaa nopeasti jos on tiukempi paikka. Sehän luistaa kun tulee tarpeeksi rasitusta, ettei voimansiirto takana joudu ylirasitukselle.
Mutta kyllä citymaasturi aina henkilöauton hakkaa, Busteri tulee varmasti jokaisen perässä köykäisesti.
Ainakin Freelander, CR-V, X-trail ja Rav4 ovat maastohenkilöautoja (M1G). Liekö luokitukseen sitten ollut syynä, että saa asentaa isomman karjapuskurin... Autot on kuitenkin hyväksytty M1G:ksi.
Yksi tärkeä kriteeri maastoautolle on mielestäni pohjapanssarointi. City-kulkineissahan pohja on lähes suojaamaton. Miten muuten uusissa Pajeroissa ja Land Cruisereissa on pohja suojattu vai ovatko nekin "markettimaastureita" tuossa mielessä?
Voimansiirron lämpenemisongelma on ainakin X-trailissa ja CR-V:ssä ratkaistu niin, että kuin nelivetosysteemi kuumuu liikaa, ei voimaa siirretä taakse ennen sen jäähtymistä. Tosin on se sitten kiva jos olet keskellä jyrkkää mäkeä, siitä sitten liutaan alas jäähdyttelemään...
city maasturi on mun mielestä leikkikalu niinkuin kesäkäytössä oleva urheiluautot ja maasturi esim.Toyota HJ 60 on auto (toissa kesänä vedettiin HJ:llä fordson major mihinä oli tyhjä kärryperäs pellolla käyntiin kun oli fordsonista mennyt akku tyhjäksi)
Vastaus: ei city.
Mun mielestä citymaasturit on juppien leikkikaluja, joita ei ole tarkoitettu maastoon!!!
Kysymys kuuluu millaiseen käyttöön on autoa hankkimassa? Halusin tilavan, reilumaavaraisen auton, jossa istutaan korkealle eli hyvin näkee. Bonuksena tuli vielä liukkaalla kytkeytyvä neliveto. Hyvin on pärjännyt mökkiteillä ja asfaltilla. Metsässä en aio ajaa enkä hinailla pellolla traktoreita käyntiin.
On ennen ollut alennusvaihteinenkin, jäykkäakselinen tikapuurunkomaasturi. Sillä jäin kerran ristiriipuntaan sutimaan paikallaan, lukkoja ei ollut. Alennusvaihdetta en oikeastaan tarvinnut koskaan. Arvaa oliko helppo valita city?
Suomen mökkitiet on mitä on - mitä järkeä on rahdata perhettä ja tavaraa pienellä farkkukotterolla - ja Mannerheimintiellä tehdään aina remonttia ja se on muutenkin niin perhanan hakkaava, niin eikös tämmöinen neliveto ole hyvä ratkaisu. Nahkapenkit on parasta mikä kukaa on keksinyt - pääsee piktällä talvitakillakin heti ajoasentoon. Kehtaa mennä asiakaskäynnillekin tai sitten vetämään trailerilla naapurin traktori Nilsiälle. Eikä tartte K-raudan rakennustarvikkeita takapenkille sotkea.
ML:llä pärjää juuri sen verran maastossa kuin on tarpeen, niinkuin se on jenkeissä siihen suunniteltu ja tehty. Laatu ei ole ihan mesen viimeistelylaatua vanhemmissa vuosikerroissa, mutta tästähän tämä suvinimitys ja citymaasturinimitys lähti ja taisi lähteä koko trendikin.
Koko citymaasturinimityksen voi unohtaa - sittenhän pitäisi alkaa puhumaan cityfarkuistakin! Ja sitäpaitsi Suomessa mitään cityjä ole ja kaikilla on kuitenkin se mökki jossain tai joku muu tarve isommalle nelivedolle.
Ja matkalla Keski-Eurooppaan paras väline niin ajamisen kuin kuljetuksenkin suhteen!
Se nimitys tulee siitä, että maastossa siitä loppuu ominaisuudet ja samalla eteneminen 10 metrin jälkeen.. Siksi sitä ei voi maasturiksi kutsua.
Ja kun tuo Sport Utility Vehicle ei oikeen suomenkieleen suoraan näppärästi käänny..
Urheilullinen hyötyajoneuvo (UHA)