Miten todistaa isyys?

vaan pyytää DNA-testiin biologinen isäsi. Mullakin kävi niin, et nainen joka oli mulle raskaana kerto olleensa ex- miehensä kanssa sängyssä ilman ehkäisyä kolmee viikkoo mua aiemmin. Pakko oli mennä DNA-testeihin, että sais varmuuden siitä että olen lapsen isä.

Tuo mies jonka kanssa äitisi sai sinut alkuun, ei ole isä. Se oli vain spermanluovuttaja.

Se on laillisesti iroottautunut äidistäsi ja luovuttanut hänelle kaikki sinuun liittyvät valtuudet ja oikeudet. On ilmeistä ettei se ole halunnut olla äitisi eikä sinun kanssa missään tekemisissä. Mitkä tahaansa sen syyt ovat olleet, on aivan yhdentekevää - sillä ei ole lain mukaan mitään merkitystä.

Sinun mennä sekottamaan täydellisen ventovieraan ihmisen elämää, joka ei edes halua sinusta kuulla mitään, ei ole oikein. Se että sinä pelkästä uteliaisuudesta tai taloudellisista syistä haluat todistaa että joku spermanluovuttaja on ollut osallisena sinun syntymään, on .... täydellisen tarpeetonta energian tuhlausta.

Ole onnellinen että äitisi ja isäsi ovat huolehtineet katon pääsi päälle, ettei sinun ole tarvinnut nähdä nälkää eikä vilua.
Käytä ajatuksesi ja voimavarasi äitisi, isäsi, itsesi ja yhteiskuntaa parantaviin ideoihin ja tekoihin, EI tuollaiseen tuhoavaan ja muita haavoittavaan.

Olethan sinä ehkä montakin kertaa jo joutunut hankkimaan virallisen henkilötodistuksen, josta on käynyt ilmi isäsi ja äitisi nimi. Saat sen milloin tahansa nyt ja tulevaisuudessakin. (Ennen sanottiin papinkirja.)
Avioliitossa syntynyt lapsi on aina isänsä lapsi, ellei avioisä halua varta vasten ruveta käymään oikeudessa isyytensä purkua.
Myöskään ihan ulkopuolinen mies ei voi ruveta käymään oikeutta avioisää vastaan isyydestä.

Tuossa yllä joku mainitsi itse olleensa isyystestissä. Siinä oli kai ihan erilainen tapaus, luultavasti avoliittokin kyseessä.

Varmimman tiedon "oikeasta" isästäsi saat kysymällä äidiltäsi. Eikä sekään tieto - inhimillisistä syistä - ole kovin varma.

Ei sinulla paljon ole mahdollisuuksia asiaa varmistaa. Minua ja ehkä muitakin kiinnostaa, mistä sinä nyt vasta olet saanut tietosi. Kuinka vanha olet? Ja vieläkö isäsi elää?

Minullakin on "väärä nimi" - tavallaan kohtalotoveri. Mutta hyvin on elämä mennyt, vaikka sukusalaisuudet paljastuivatkin paljon edellisen sukupolven kuoltua. Sattumalta. Nimittäin. Aina joku tietää.

Ota yhteys oikeusaputoimistoon ja kysy mitä voi tehdä tilanteessasi.

Onko kiva tietää, että äitisi on huora?

Sukuselvityksestä selviää, onko biologista isääsi merkitty isäksesi. Sen saa seurakunnalta tai henkikirjoittajalta. Sukuselvitys tilataankin yleensä vain perunkirjoitusta varten, jolloin voi tulla esiin yllätyksiä.

Mutta voi olla, että sinut on vain merkitty tämän äitisi puolison, eli käytännössä sinut kasvattaneen isäsi, nimelle ja asia vaiettu. Tällaista on voinut tapahtua vaikka kuinka paljon. Lapsi merkitään aina aviomiehen nimiin, kun äiti on avioliitossa. Silloin lapsi on kaikissa virallisissakin papereissa äidin aviomiehen lapsi, muuta isyyttä ei ilmene mistään, ei siis sukuselvityksestäkään. Mutta jos äiti haluaa biologiselta isältä elatusmaksut, silloin on bio-isältä saatava vahvistus isyydestä, käytännössä isyystesti, että hänet voidaan merkitä maksajaksi. Lapsi voidaan silloinkin kuitenkin merkitä aviomiehen nimelle, jos tämä sen sallii. Mutta sukuselvityksestä käy silloin ilmi lapsen oikea isä.

Biologisella isällä on aika heikot mahdollisuudet saada lasta nimelleen, jos lapsen äiti on toisen kanssa naimisissa eikä kumpikaan puolisoista halua lasta biologisen isän nimiin eikä elatusmaksuja vaadita.

Epäilen mahdollisuuksiasi vaatia tätä mahdollista oikeaa isääsi isyystestiin. Kaikki perustuu sitten vapaaehtoisuuteen. Sinulla tuskin on mitään oikeuksia häneen nähden, jos hänen nimeään ei todellakaan ole siellä sukuselvityksessä, eikä luultavasti sittenkään, vaikka olisikin. Ymmärrän kyllä miksi asia sinua askarruttaa, kyllähän ihmisellä olisi oikeus tietää todelliset vanhempansa. Mutta nämä on aika vaikeita asioita. Sinuna etenisin asiassa varovasti, jos kuitenkin jotain haluaisit tehdä. Voithan ottaa selvää tästä mahdollisesta oikeasta isästäsi, mutta kaikki riippuu sitten siitä, millainen tapaus tämä mies sitten on, onko hänestä ollenkaan yhtä mielenkiintoista alkaa availla tällaista asiaa. Ja entä jos hän ei olekaan oikea isäsi? Sinunkin pitäisi olla aika varma asioista, ettet aiheuta vain pahaa mieltä. Ei riitä pelkkä miehen nimi, pitää olla muitakin faktoja, koska samannimisiä ihmisiäkin on olemassa.

Lisään vielä: sukuselvitys on eri asia kuin tuo erään edellisen vastaajan neuvoma "papinkirja" eli nykyiseltä nimeltään virkatodistus. Virkatodistuksesta ei vielä ilmene lapsen biologista isää, jos lapsi on merkitty aviomiehen nimiin. Siihen on silloin isäksi merkitty äidin aviomies, koska lapsen virallisena isänä pidetään todellakin silloin aviomiestä. Vasta sukuselvitys kertoo lopullisen totuuden. Niin - jos kertoo.

Jos biologisesta isästä ei ole hiiskahdettukaan mihinkään viralliselle taholle, niin eipä sieltä sukuselvityksestäkään mitään ilmene. Ja silloin tosiaan etenisin varovasti, koska kaikki on itse asiassa vain suupuheitten varassa.

DNA-testin voi tehdä, jos saat virallisen isäsi tai epäilemäsi isäsi DNA-näytteen. Tein pojalleni sellaisen, ihan oman mielenrauhani vuoksi. Hänen äitinsä ei taida vieläkään tietää oikeaa isää. Eikä maksa paljon.