TV1 klo 12:05
Prisma: Uhkaako maailmaa väestökriisi?
Olisi hyvä katsoa. Ajatuksella ja huomio erityisesti siinä, miksi luonnonvarojen käyttö ei yksinkertaisesti voi mennä äärimmilleen yli rajojen ja miten koulutus sekä naisten aseman paraneminen kehittyvissä maissa vaikuttaa väestönkasvuun (siis se, että naiset eivät ole nuoresta saakka synnytyskoneina). Huomion voi kiinnittää myös siihen, miksi ihminen todella tarvitsee luontoa toimivana kokonaisuutena.
Meillä ihmisillä lienee vain kaksi vaihtoehtoa ennen kuin luonto tekee ne molemmat puolestamme. Vähentää kulutusta tai vähentyä lukumäärältämme. Jälkimmäinen ei tapahdu kuolevuutta lisäämällä (niin kuin monet tällaisista asioista pelästyvät/innostuvat heti luulevat), vaan syntyvyyttä vähentämällä. Se on onnistunut jotenkuten kiinalaisiltakin, joten onnistunee muiltakin ylikansoitukseen tikahtuvilta mailta (??). Kun on pakko.
Luulisi, että he, jotka tähän maailmaan lapsia hankkivat, ajattelisivat myös heidän tulevaisuuden maailmaansa.
Prisma: Uhkaako maailmaa väestökriisi?
Olisi hyvä katsoa. Ajatuksella ja huomio erityisesti siinä, miksi luonnonvarojen käyttö ei yksinkertaisesti voi mennä äärimmilleen yli rajojen ja miten koulutus sekä naisten aseman paraneminen kehittyvissä maissa vaikuttaa väestönkasvuun (siis se, että naiset eivät ole nuoresta saakka synnytyskoneina). Huomion voi kiinnittää myös siihen, miksi ihminen todella tarvitsee luontoa toimivana kokonaisuutena.
Meillä ihmisillä lienee vain kaksi vaihtoehtoa ennen kuin luonto tekee ne molemmat puolestamme. Vähentää kulutusta tai vähentyä lukumäärältämme. Jälkimmäinen ei tapahdu kuolevuutta lisäämällä (niin kuin monet tällaisista asioista pelästyvät/innostuvat heti luulevat), vaan syntyvyyttä vähentämällä. Se on onnistunut jotenkuten kiinalaisiltakin, joten onnistunee muiltakin ylikansoitukseen tikahtuvilta mailta (??). Kun on pakko.
Luulisi, että he, jotka tähän maailmaan lapsia hankkivat, ajattelisivat myös heidän tulevaisuuden maailmaansa.
Vastaukset 37
Vanhimmat
"Allekirjoittaa"
Siitä olen kanssasi yhtä mieltä, että tehokkain tapa vähentää liikakansoitusta on tyttöjen kouluttaminen. Mutta viimeinen lauseesi on edelleen monissa maissa pelkkää utopiaa. Niin pitkään kuin omat lapset ovat ainoa vanhuudenturva, niitä tehdään paljon siitäkin huolimatta, että ehkäisyn mahdollisuus yleistyy. Yksi lapsi kun pystyy kehitysmaissa huonosti huolehtimaan omista vanhemmistaan oman lapsensa lisäksi.
"Yksi lapsi kun pystyy kehitysmaissa huonosti huolehtimaan omista vanhemmistaan oman lapsensa lisäksi. "
No eipä se oikein hyvin toimi meillä teollisuus/palvelumaissakaan. Vanhuksethan vaan säilötään johonkin laitokseen ja annetaan vaipat ja paljon lääkkeitä. Onneksi tulevat vanhukset on valmiiksi tottuneempia virtuaalimaailmaan, koska varmasti tulevaisuudessa vanhustenhoitotyötä tekevät enenemässä määrin koneet. Todelliset tuottavuutta lisäävät innovaatiot tuolla saralla vielä puuttuvat, mutta niiden aika tulee vielä.
Etkö ole huomannut jo alkanutta trendiä hyljätä menneisyys - siinä sivussa vanhempansa ja isovanhempansa.
lapsien ei _tarvitse_ huolehtia vanhemmistaan, koska yhteiskunta tekee sen heidän puolestaan.
Länsimaissa lastenhoito on ulkoistettu perheiltä laitoksille, kasvatus on ulkoistettu perheiltä koulutuslaitoksille ja vanhustenhoito on ulkoistettu perheiltä laitoksille. Kehitysmaissa nämä kaikki ovat perheen tehtäviä, minkä takia jokainen aikuinen tarvitsee vanhuudenturvakseen useamman lapsen. Useamman siksi, että kaikki eivät välttämättä selviä hengissä.
Jumala käski täyttämään maan, mutta joku voisi nyt käydä raportoimassa sille, että homma on hoidettu ja että odotamme jatko-ohjeita...
Jumala ei ole lukenut sitä vaikeaselkoista filosofia joka nirtsasi hänet jo aikaa sitten. Voi tietenkin olla, että jumala ei osaa lukea. Ehkä hänet pitäisi laittaa samaan penkkiriviin tyttölasten kanssa.
Pitäisi varmaan miettiä, mitä me pohjoismaiset kansat olemme onnistuneet tekemään, että emme ole sortuneet samaan loukkuun, kuin kehitysmaat, vaan tulemme suhteellisen mukavasti toimeen.
Vielä jokunen sata vuotta sitten kersoja pyrittiin tekemään niin paljon kun vaan mahdollista. Mikä oli se ratkaiseva tekijä, joka käänsi suunnan? Demokratia, äänioikeus, oppivelvollisuus, pienet tuloerot, yhdenmukaisuus lain edessä? Jotain me ollaan osattu tehdä oikein ja niin kauan, kuin nuo muut ei älyä tehdä samaa, ne on kusessa.
Ekana tulee mieleen luonnonvarat. On helppoa olla kun löytyy maasta vaikka mitä rikkauksia.
Sitten olis uskonto. Jostain syystä se menee niin että mitä enemmän uskontoa -sen köyhempää väkeä ja edistys hidasta. Uskonto aiheuttaa myös sotia jotka köyhdyttää jne. kansaa/valtiota entisestään.
"Demokratia, äänioikeus, oppivelvollisuus, pienet tuloerot, yhdenmukaisuus lain edessä?"
-Nämä kaikki ja paljon muuta sen mahdollistaa.
Tietääkseni täällä ei paljon muuta luonnonvaraa ole, kuin metsät, mutta on niitä metsiä äärimmäisen köyhissäkin maissa. Lisäksi monissa kehtysmaissa on helvetisti luonnonvaroja, pienen porukan käytössä.
Vesi on yksi tärkeimmistä, ja monissa paikoissa se on hieman kortilla.
Kehitysmaiden luonnonvarat näyttäis olevan jopa pahaksi monille maille. Heti kun jotain löytyy, änkeää monikansalliset riistoyritykset paikalle kuppaan paikan tyhjäksi. Kauniista puheista huolimatta näkyis lähinnä kurjistavan paikallisten oloja ja voitot valuu muualle.. lähinnä rikkaisiin länsimaihin.
rikkaatkin maat syyllisiä ja on meilläkin parantamisen varaa, varsinkin kulutuksen suhteen. =/ Tässäkin dokkarissa ilmenee myös se, millaista kulustus on ympäri maailmaa. Pohjois-Amerikassa ollaan ihan hulluja, Eurooppa tulee hyvänä kakkosena.
Rikkaisiin maihin menee suuri määrä liikakalastuksen tuotteista, jättäen monet köyhät maat mm."bushmeatin" armoille. Siinä horjuvat maaekosysteemitkin. Niin kuin Papukin sanoi rikkaat yhtiöt haalivat etunenässä köyhien maiden luonnonvaroja ja kaatavat tuikitärkeitä sademetsiä. Me voisimme boikotoida kaikkea, mikä tulee luonnontilaisita sademetsistä tai niiden kustannuksella ja etsiä vaihtotehtoja. Esim. ihmekasvi bambun väitetään tuottavan kovempaa materiaalia kuin sademetsien himoitut kovapuulajit, ainakin se on kovempaa kuin esim. tammi. Ekologisten vaihtoehtojen suosimisen kun ei tarvitse olla tyhjänpäiväistä "näpertelyä".
http://www.pikkupuu.com/bambu/index.html
Sademetsistä vielä sen verran, että niissä elää niin suuri elämän aarreaitta, että ne ovat arvokkaimpia elävinä. Luin kerran esimerkin sademetsien hävityksen monista seurauksista. Tutkijat löysivät erittäin tehokkaan lääkeaineen tietystä puulajista. Sitä haluttiin lisää, mutta kas kummaa, kun tutkijat saapuivat paikan päälle, metsä oli kaadettu pois eikä kyseistä lajia enää löydetty. Se siitä sitten.
Mitä tulee Suomen kulutustasoon, esim. täällä sähköpistokkeista tulee kaksinkertainen määrä voltteja kuin esim. Japanissa. Japanilaiset pärjännevät pienemmällä määrällä. Kun heidänkin on pakko, vaikka ovatkin kehittynyt ja huipputeknonolgian maa. Teknologiansa kehittyykin yhä ekologisempaan suuntaan. Japani on niin tiuhaan asuttu maa, että Suomen tasoinen sähkönkulutus ei varmaan käytännössä ole mahdollinen. Tietysti ihmiseten määrä lisää kulutusta ja ahtauden aiheuttama stressikin näyttää vaivaavan monia Japanilaisia... Toisaalta Japani antaa osaltaan toivoa tulevaisuuden näkymille. En ihmettelisi vaikka joskus keksisivät sen fuusionkin.
"Mitä tulee Suomen kulutustasoon, esim. täällä sähköpistokkeista tulee kaksinkertainen määrä voltteja kuin esim. Japanissa. Japanilaiset pärjännevät pienemmällä määrällä. "
Ei jumalauta miten te ituhipit onnistutte aina yllättämään logiikallanne.
Nyt jokaiseen kotiin askartelupaskarteluohjeet muuntajalle, jolla voi tehdä olkiluodosta tulevasta kerskakulutussähköstä tiedostavan ihmisen ekosähköä.
Fysikka ei liene sun vahvin laji :) Pitele sisko saparoistas kiinni, kun kerron sulle salaisuuden. Me suomalaiset ollaan itse asiassa varsinaisia tuhlareita. Kantaverkon jännite (siis se, millä sähköä siirretään piiiiiiitkiä matkoja) on oikeestaan 110-400kV. Elikäs siis itse asiassa 110 000V-400 000V. Mutta ennen kuin tyrmistyt tästä tuhluun määrästä, se on sitä siksi, koska muuten siirtohäviöt kasvaisivat älyttömäksi.
No miten sitten lienee sen japanian ekologisuus (100V) suhteessa suomen tuhlailevaan elämäntyyliin (230V)? Tässä joudut nyt sitten hieman vaivaamaan sivää päätäsi
Sähköinen teho lasketaan virran voimakkuuden I ja jännitteen U tulona:
Elikä siis P=UI
Ohmin lain avulla tämä voidaan kirjoittaa myös muotoihin
P=UxU/R=RIxI (pakko käyttää UxU ja IxI, kun en osaa kirjottaa toiseen potenssiin-merkkiä)
missä R on sen sen virtapiirin resistanssi (vastus), jonka ylitse jännite U vaikuttaa tai jonka läpi virta I kulkee.
Vaihtoehtoisesti teho saadaan sähköisessäkin järjestelmässä energian E kulutuksena (tai tuottona) aikaa t kohti: P=E/t
Jos olit matikan tunnilla hereillä, niin voit sijoitella lukuja kaavoihin ja varmaan toteat lopulta, että jännitemäärän pudottaminen ei ole mikään viisastenkivi mailman energiantarpeen tyydyttämiseksi. Eli jos vaikka jännitemäärä puolitettaisiin, tarvitaan tietyn vesimäärän kuumentamiseksi yhtä paljon energiaa.
Sun logiikalla autokin kulkisi pappatunturin moottorilla kahta sataa.
Mitä taas tulee Suomen hyvinvointiin, se on kyllä rakennettu ihan omin voimin sotien jälkeen, tai oikeastaan se alkoi jo 1900-luvun alusta, mutta varsinaisesti se luotiin sotien jälkeen, vaikka samaan aikaan ryssät kuppas Suomelta sotakorvauksia ja pöllivät noin 10% maan pinta-alasta parasta viljelysmaata. Ei sitä hyvinvointia 50-60luvulla rakennetty globaalilla riistolla, koska siloin ei maailma vaan ollut globaali, eikä Suomessa ollut alusmaita, tai suuryrityksiä, jokka olisi poloisia kehitysmaita riistänyt.
Mutta edelleen seison sanojeni takana, että noiden köyhien maiden tulisi nousta samoilla eväillä, kuin suomalaistenkin, ei ole muuta tietä.
jos tekstiini on päässyt virheitä turha sinun on siinä ruveta kiroilemaan ja mollaamaan. Ekologisuuden ja kestävän kehityksen tarpeellisuus ei siitä vähene vaikka kuinka ärhentelisit ihmiselle, joka on vasta ottamassa asioista selvää.
Ei ole fysiikka parhain lajini, pitäisikö olla? En ole väittänyt olevani kaikkien mahdollisten alojen besserwisser saati mikään besserwisser niin kuin täällä monet näyttävät olevan. Pääset sinäkin hihkumaan höysteenä minun mollaamiseni.
Joka tapauksessa, Japanissa pistokkeista tuleva sähkö poikkeaa Suomen oloista. Ajauduin kukkomiesmäisesti pähkäilemään omassa päässäni ilman täydempää tietoa mistä se johtuu, miksi ovat päätyneet sellaiseen ratkaisuun, koska luulisi siitä olevan jotain hyötyäkin. (Siksi käytin varovasti pärjännevät-muotoa) Sinä voisit sitten selittää, että miksi Japanilaisilla on pienempi jännite kun kumminkin tiedät. Tai sitten voisit matkustaa Japaniin selittämään miksi heidän pienempi jännitteensä on täysin tarpeeton, koska minä en heidän systeemejään määrää.
"Mitä taas tulee Suomen hyvinvointiin, se on kyllä rakennettu ihan omin voimin sotien jälkeen, tai oikeastaan se alkoi jo 1900-luvun alusta, mutta varsinaisesti se luotiin sotien jälkeen, vaikka samaan aikaan ryssät kuppas Suomelta sotakorvauksia ja pöllivät noin 10% maan pinta-alasta parasta viljelysmaata. Ei sitä hyvinvointia 50-60luvulla rakennetty globaalilla riistolla, koska siloin ei maailma vaan ollut globaali, eikä Suomessa ollut alusmaita, tai suuryrityksiä, jokka olisi poloisia kehitysmaita riistänyt"
Tämä on historiaa. Toki vaikuttaa vielä siihen, mitä Suomi on nykyään, mutta ei poissulje että globalisaatio ulottuu nykyisin jopa Suomeenkin. Ja vaikkei se edes olisi kovin näkyvää, niin paras silti boikotoida mm. arvokkaiden sademetsien kustannuksella tuoteettuja tuotteita.
juurihan mä kerroin, miten jännite, virta ja teho ovat sidoksissa toisiinsa. P=UxI eli jos lasket jännitettä, joudut lisäämään virtaa saadaksesi saman tehon ulos. Tämän yksinkertaisemmin ei asiaa voi kertoa.
Miksi Japaniassa on 100V eikä 230V? Mistäpä mä sen tietäisin, mutta sillä ei taatusti ole mitään tekemistä ekologisuuden kanssa, vaan kyseessä lienee historiallinen seikka. Ehkä jopa kyseessä on päinvastainen asia, sama teho joudutaan tuottamaan isommalla virtamäärällä ja johtimien poikkipinta-ala on oltava suurempi. Mitä pidempi siirtomatka sitä suurempi jännite pitää olla hävikin vuoksi. Sen mä kyllä tiedän, että jännitteen vaihtaminen olisi työnä äärimmäisen suuri ja kaikki laitteet ja johdot jouduttaisiin uusimaan.
Toinen huoh.
Ei suomen hyvinvointia enää rakenneta, se on tehty silloin historiassa, ei enää, nykysuuntaus on päinvastainen ja siis perseestä. Siis ero maaorjuus-Suomen (torpparijärjestelmä) ja hyvinvointi-Suomen välillä on rakennettu historiassa. Se miten se on aikoinaan rakennettu, on jotakin muuta, kuin käsi ojossa almuja vartoomalla. Yhtä varmaa on, että sitä ei olla rakennettu Afrikkalaisten selkänahasta, vaan Suomalaisten. Me olemme osanneet tehdä jotakin paremmin. Tätä sä et voi kiistää mitenkään.
Kiitos, olen piirun verran tietävämpi taas - jopa minulle hankalan fysiikan alueella. Hienoa. Näin sitä oppii ja kehittyy. Lieneekö tuttavan tullut vierailtua vain hyvin ekologisessa taloudessa ja sitä kautta olen yleistänyt Japania. Japani on kuitenkin tietyiltä osilta edelleen edelläkävijöitä mitä tulee ekologisuuteen. Vaikkakin maa kehittyneisyydestään huolimatta tuntuu tikahtuvan väenpaljouteen ja sen aiheuttamaan kulutukseen.
"Yhtä varmaa on, että sitä ei olla rakennettu Afrikkalaisten selkänahasta, vaan Suomalaisten."
Ei tietenkään, mutta ainakin pienin osin saattaa nykyisin Suomikin nauttia toisten kustannuksella. En tiedä, mutta JOS Suomessa esim. myydään Afrikan rannikoilta pyydettyä kalaa, joista afrikkalaiset eivät saa osuuttaan, joka heille kuuluisi, kyllä suomalaisetkin siinä mielessä raaputtelevat sitä selkänahkaa.
Mutta niin tai näin, alunperin piti vain nopeasti vinkata dokkarista eikä taas kiihottaa pilkansävyistä vihamielisyyttä. Katsokaa se, hyvä herrasväki, jos ette ole töissä tai ihan kaatokrapulassa tuohon aikaan.
En ole itse keksinyt puolustamiani asioita, vaan ne (kestävä kehitys, ekologisuus, monimuotoisuuden vaaliminen) kuuluvat nykysivistykseen. Elinvoimainen luonto kuuluu - tai ainakin pitäisi kuulua - kulttuurin ja talouden ohella kansallisrikkauksiin. Ei kansallispuistojakaan kutsuta turhaan nimellään. Vaikka tulevaisuus toki näyttää paikoin melko synkältä niittenkin osalta.
Käsittääkseni se on jo päällä ja pahenee vaan. Optimaalinen määrä ihmisiä on n. 2 miljardia. Siinä riittäis ruokaa yms. kaikille, olisi tilaa olla ja muillekkin eliöille jäisi hyvin elintilaa.
"Luulisi, että he, jotka tähän maailmaan lapsia hankkivat, ajattelisivat myös heidän tulevaisuuden maailmaansa. "
-Noh, tämä nyt oli ihan turha heitto. Eri meno kehitysmaissa joissa lapset ovat ainoa turva vanhuudenvaralle kuin länsimaissa, asettaa eriarvoiseen asmaan myös tässä asiassa. Monet eivät ajattele ollenkaan lasten tulevaisuutta, joko uskonto estää tai sitten vaikkapa se etteivät tiedä että edes ehkäisyä on olemassa tms.
Väestökriisihän uhkaa juuri nyt, tänä päivänä.. Sen vaikutuksen jo näkyvät kaikkialla.
"Noh, tämä nyt oli ihan turha heitto"
Kyllä ainakin kehittyneiden maiden ihmisten, joilla on lapsia, luulisi ajattelevan asiaa. Miettivän esim. että saavatko lapsensa syödä tulevaisuudessakin kalaa vai pelkkiä matoja. En puhunut pelkästään kehitysmaista tässä tilanteessa. Mutta positiivinen kehitys, jota juuri koulutus ja sen tuomat mahdollisuudet, ja naisen aseman parantuminen ovat, saattavat jopa murtaa tiettyjä vanhoja perinteitä kehitysmaissa - lisätä tietoisuutta ehkäisynkin suhteen. Ainakin dokkarissa esiintyvillä koululaisilla on radikaaleja näkemyksiä. Tietysti sekään ei takaa sitä, etteikö ne perinteet puskisi päälle vanhemmiten. Mutta mitäpä muitakaan kattavia keinoja on koettaa muuttaa perinteitä kuin kouluttaminen?
Maapallo pystyy hyvinkin ruokkimaan nykyisen määrän populaatiota. Mä en ymmärrä mikä itu on pitää "muita eliöitä" jotenkin kovin oleellisessa roolissa? Toiset eliöt eivät ole kovin merkittävä arvo loppujen lopuksi. Luonnolla ei ole mitään perimmäistä itseisarvoa vaan se on järjestelmä joka tuottaa itse oman monimuotoisuutensa - ja ihminen toiminnassaan on luonnon monimuotoisuuden ilmentymä. Kenties lopulta väistyvä - mutta meidän huolemme luonnon tilasta tulisi olla vain ja ainaostaan ihmiskunnan kannalta itsekästä.
Ongelma on se että ruuan jakautuminen on epätasaista ja toisaalta vaikka se jakautuisi tasaisesti siitä tulisi kuitenkin ongelmia nykyisten nälkäalueiden kokiessa väestöräjähdyksen. Ironista kyllä vain modeni resurssi-intensiivinen kulttuuri tuottaa väestönkasvua rajoittavia henkisiä tekijöitä - joka tarkoittaa sitä että kaikkien alueiden olisi päästävä nykymalliseen sivistykseen joka taas ei ole resurssien puolesta mahdollista - jotta ruokaa kannattaisi varastoida ja levittää koko maailmaan.
AInoa toivo on löytää elämänmalli joka täyttää sivistyneen mittapuun mutta ei ole lähellekään niin resurssi-intensiivinen kuin mikä nykyinen elämänkaava on. Globaali täysi kommunismi olisi täydelinen ratkaisu joka mahdollistaisi vielä hiukan lisäpopulaatiotakin. Paukut ruuantuontantoon, suunnitelmalliseen väestömäärän hallintaan, ihmisten elämän ja hyvinvoinnin kehittämiseen ja yksilöllisen kulutuskulttuurin korvaaminen materiaalisella - mutta henkisesti merkittävällä - vähyydellä. Pohjimmiltaan jos kaikki on ihmsiten saavutettavissa osallistumisestaan yhteiskuntaan ei ihmisten tarvi omistaa mitään, kun ihmisten ei tarvi omistaa mitään vähenee resurssi-intensiivisyys ja tätä "köyhää sivistynyttä hyvinvointia" voidaan levittää laajemmalle.
Se on ratkaisu joka täyttää kaikki kriteerit, mutta on samalla monille vastenmielinen koska he pelkäävät menettävänsä näennäisen itsemääräämisoikeuden ja "omaisuutensa" joka tekee heistä onnellisia - ja samalla kulutuskulttuurin sen osuuden joka ei edusta maailmanlaajuista kestokykyä ja ihmiskunnan hyvää.
Aikaisemmin jo totesin että luonto hoitaa itsensä pitkällä tähtäimellä teki ihminen mitä hyvänsä. Olemme uhka vain itsellemme.
Eli - maailmaa ei uhkaa mikään mitä ihminen tekee. Me olemme osa muutosta jollaisia todellinen maailmanhistoria (vaan ei ihmiskunnan historia) on pullollaan.
Ylipopulaatio on uhka vain suunnilleen sivistyneelle maailmalle ja sen tulevaisuudelle. Siinä on ihan tarpeeksi huolenaihetta silleenkin.
"Mä en ymmärrä mikä itu on pitää "muita eliöitä" jotenkin kovin oleellisessa roolissa? Toiset eliöt eivät ole kovin merkittävä arvo loppujen lopuksi."
Jos sinä pidät muita eliöitä merkittyksettöminä, se ei tarkoita että ne olisivat merkityksettömiä.
Luonto on kokonaisuus. Ei se toimi rusinat pullasta -periaatteella. Luonto ajautuu luonnostaan monimuotoisuuteen. Luonnolla on taipumus vastustaa populaatioiden ylikasvua resurssien vähenemisen kautta. Ihmisen (varsinkin länsimaalaisen) kulutus ylittää kuitenkin ympäristön luontaisen kantokyvyn. Se tekee häiriöitä ekosysteemeihin. Toimivat ekosysteemit hyödyttävät ihmistäkin. (ks. dokkarin metsä-esimerkki). Ihmisen suosima yksipuolinen lajisto heikentää muuntelua ja altistaa ympäristönmuutoksille. Kestävän kehityksen periaatteeseen kuuluu että ihmisen toiminta on sopusoinnussa luonnon kanssa. Ihminen on planeetan älykkäin olento, joka kykenee moraaliin.
Minä taas en ymmärrä, että sinulta löytyy moraalia pitää ihmisiä tasa-arvoisina, muttei muita eliölajeja minkään arvoisina, jollei niistä ole suoraa hyötyä. Tällainen ihmisen lajiylemmyys-ajatus on osaltaan ajanut välinpitämättömyyteen ja maailman tähän pisteeseen. Onneksi on toisin ajattelevia ihmisiä yhä enemmän.
"mutta meidän huolemme luonnon tilasta tulisi olla vain ja ainaostaan ihmiskunnan kannalta itsekästä. "
Tätä itsekkyyttä koetetaan dokkarissakin viisaasti kutitella. Se ei kuitenkaan tarkoita että me ihmiset voimme keskittyä itseemme ja yksipuoliseen ympäristöömme. Se haluaa sanoa, miksi ihminen tarvitsee monimuotoista luontoa ympärilleen.
Jos tutkit luontoa yhtään tarkemmin huomaat että ekosysteemit ovat jatkuvasti häiriön alaisia. Ei ole ollut häiriötöntä ekosysteemiä koskaan - ja luonto itsessään nimenomaan säätyy ja muuntuu vastaamaan kaikkiin häiriöihin.
Ymmärrätkö kuinka egolähtöinen olet kun suojelet näkemystäsi - nimenomaan egoistista näkemystä - siitä mikä on "ekosysteemi"? Egosi on rajaton koska pidät tiettyä ilmentymää luonnosta "oikeana". Kuitenkaan luonnolla EI OLE "Oikeaa" ilmentymää. Kaikki luonnon ilmentymät ovat oikeita. Myös se mitä on menossa nyt. Tämä on aitoa, toimivaa luontoa. Meidän pilvenpiirtäjämme ovat luonnolle sama asia kuin vaikkapa kelopuut. Meidän jätteemme ovat luonnolle sama asia kuin vaikkapa koralliriutta. Egossa rakastat tuntemaasi luontoa, mutta et suostu huomaamaan sitä että luonto ei ole egon tuote. Luonto on aina muuttanut muotoaan ja jatkaa muodonmuutostaan ihmisen toiminnassa siihen pisteeseen saakka kunnes meitä ei enää ole nykyisessä muodossa - ja luonto jatkaa siitä eteenpäin.
Luonto ei "kärsi" mistään mitä ihminen tekee. On meidän egomme alaista havaita että se lapsuudessa kohtaamamme "luonto" jonka koemme "Omaksemme" on pitkälti muuttamassa muotoaan. Siinä muodonmuutoksessa ei kuitenakan ole mitään luonnotonta. Ainoa luonnottomuus jonka teemme on se minkä teemme mielessämme egopohjaisesti kieltäytymällä hyväksymästä sitä että luonto on todellakin meitä suurempi ja että me emme koskaan ole jättäneet luontoa emmekä me pysty määrittelemään luontoa mieleiseksemme kokonaisuudeksi ja pitämään siitä kiinni. Se on fantasiaa.
On totta että ihmiskunta on riippuvainen monista ekosysteemeistä. Juuri siksi sanoinkin että meidän tulisi olla niistä huolissamme - itsekkäistä syistä. Luonnosta meidän ei tarvi huolehtia, vaan omasta persauksestamme. Se tarkoittaa luonnon huomiomista hyvinkin merkittävillä tavoilla. Mutta "Luonnon puolesta" meidän ei tarvi ajatella. Me emme voi luontoa vahingoittaa, vaan voimme vahingottaa vain sitä järjestystä jonka rajattomassa kipeässä egossamme koemme "oikeaksi" varmaankin siksi että sellainen luonto on etenkin lapsuuden taikamaailmasta tuttu - vaikka luonnolle ei ole "oikeaa" vaihtoehtoa mitä on tai mitä ei ole. Luonto ei piittaa meidän käsityksestämme siitä mikä on "oikea lapsuuden taikamaailman luonto". Luonto toimii täydellisen vaikka jäljellä olisi ydinsodan jälkeinen radioaktiivinen autiomaa ja siperiassa pari jäkälää elossa. Toki tuollainen tila ei vastaa meidän lapsellsita käsitystämme lapsuuden taikamaailman luonnosta - mutta reaalisesti se on toimiva luonto joka tuottaa monimuotoisuutta hyvin nopeasti kosmisessa mittakaavassa. EI mitään sellaista mistä luonto hätkähtäisi.
Voitko myöntää että pidät luonnosta koska tunnet sen - etkä siksi että kunnioitat sen todellsita loputonta täysin meidän kykymme yläpuolella olevaa kykyä toipua, muuntua, muokkautua, kokea kriisejä, tuhoa ja silti olla täysin toimiva ja elinkelpoinen?
Lapsuuden taikametsä vai luonnon perimmäinen toimivuus riippumatta mistään mitä ihminen tekee?
Kumpi on enempi totta?
Taas tämä Kukkomiehen maailmanfilosofia. Taisin taas loukata omaa egoasi, kun julkenin väittää vastaan. Mutta en ole yksin tämän asian kanssa. Eikä tässä ole kyse minun egostasi, ei sinun kukkoilija-egostasi tai edes käsitteestä ego, jonka itse vedit esiin, vaan puhtaista faktoista. Voit filosofoida keskenäsi äärettömiin, mutta jos ihmiskunta tekee niin kuin opetat, olemme pulassa.
Saivarrellakin toki voi äärettömiin. Luontoa on vaikka sora pihamaalla. Joo, ei sitä tarvitse suojella. Siihen kohdistuu eroosiota pitkällä tähtäimellä. Se on luontoa. Sitäkään ei tarvitse suojella. Mutta faktat ovat, että maailmassa on tapartumassa väestö- ja ympäristökriisi. Ihmisellä on älykkäänä ja moraalisena olentona suorastaan velvollisuus korjata jälkensä. Jos tämä vilahtaa ohi korviesi, voi auta armias.
"ekosysteemit ovat jatkuvasti häiriön alaisia. Ei ole ollut häiriötöntä ekosysteemiä koskaan - ja luonto itsessään nimenomaan säätyy ja muuntuu vastaamaan kaikkiin häiriöihin."
Täytyykö ihmisen mielestäsi siis TIETOISENA asiasta häiritä yhä enemmän ekosysteemejä niin että niiden toiminta heikkenee merkittävästi?
Ja väitätkö todella että ihmisen ei pidä tehdä mitään aiheuttamilleen ongelmille? Että se tapahtuu vain luonnostaan? Voi hyvää päivää ja yötä. Ja väitätkö, että luonto onkin vain ihmisille mieluinen satuluonto, jolla ei ole arvoa? Se on ainakin luonto joka on olemassa tässä ja nyt! Itse haaveilet jostain köyhästä jäteluonnosta. Millaisen ihmisen haave se selllainen on?
Väität kivenkovaan että kaikki mitä ihminen tekee on vain luonnollista. Kuulostaa ikävä kyllä vain vimmatulta halulta pyyhkäistä ongelmat maton alle. Mihin jäivät TIETOISUUS sekä MORAALI ? Ja kenties niiden kautta tullut halu suojella sitä luontoa, jota ihminen itse uhkaa? Etkö sinä esimerkiksi pysty mitenkään kontrolloimaan itseäsi aisian suhteen?
kuin alat väittää etten tajua pointtiasi. Tajuan sen kyllä. Haluat luonnosta pois turhina määrittelemäsi lajit. En vain tajua ääretöntä vimmaasi asian suhteen. Tai ehkä tajuankin, että ihmisillä olisi enemmän elintilaa? Mihin sinä tarvitset niin paljon ihmisiä? Niin suuri sydän? Eikä ihminen ole kuolemasa sukupuuttoon, vaikka joka neliömetri ei olisikaan ihmisen valtaama. Entä jos on muitakin ihmisiä, jotka haluavat elää maailmassa, joka ei ole karkean vertauskuvallisesti sanottuna pelkkää muovia? Ryntäät sanomaan että muovi on luontoa ja ainoaa hyväksyttävissä olevaa luontoa, koska olemme tuhoisa laji, joka ei älystään ja tietoisuudestaan huolimattamatta vaan voi itseelleen mitään.
Et voi kuitenkaan tosissasi väittää voivasi määritellä joitakin lajeja turhiksi, etkä olevasi siten ylivertainen aitoihin luonnontukijoihin nähden, jotka puolestan tekevät laajaa tiimityötä. He ovat yleisesti ottaen yksimielisiä että monipuolisella luonnolla on kuin onkin merkitystä -jopa ihmisen kannalta. En itsekään väitä olevani aito luonnnotutkija, vasta melko varhaisella opiskeluasteella. Mutta mieti uudelleen eriyisen huolella lauseet:. "Luonto on toimiva kokonaisuus. Toimivista ekosysteemit hyödyttävät ihmistäkin."
kukkomiehen pitkäkestoista höpinää, mutta arvaan mitä hän tarkoitti:
- Ihminen on eläin ja osa luontoa.
- Luonto toimii vain ja ainoastaan vahvimman periaatteella, siihen perustuu koko evoluutio.
Siinä ei ihmisen itsensä keksimä moraali ja tietoisuus (miten ne itse kukin määrittelee) paina mitään, kun iso ratas pyörii.
Lajeja tulee ja lajeja menee, luonto muuttuu mutta pysyy. Ihmislajikin tulee aikoinaan häviämään, mutta luonto pysyy aina voittajana.
Tajuan kyllä jujun. Haluatte sanoa, ettei ihmisen tarvitse olla tietoinen aiheuttamistaan ongelmista, ei tarvitse olla moraalinen, täytyy olla lajina pelkästään itsekäs. Vahvimman oikeus- ajatus ulottuu kyllä usein ihmiskunnan sisällekin, (vaikka Kukkomies puhuu kauniisti kommunismista). Kaikki on siten paljon helpompaa, ei tarvitse ajatella kuin itseään, mennään ajelehtien halujen ja ahneuden virran mukana. Ollaan pelkkiä piittaamattomia ihmiseläimiä, pannaan, tuhotaan luontoa hyvillä mielin. Niinhän se menee.
Tietoisuus ja moraali aiheuttavat sen, että ihmisellä on edellisiin vaihtoehtoja. On tietysti ihmisiä ,joilla ei ole vaihtoehtoja eikä kykyä sopeutua ihmiskunnalle tulleisiin haasteisiin. Eivät omaa eivätkä tule omaamaan laajempaa moraalia tai tietoisuutta aiheittamistaan ongelmista.
"Lajeja tulee ja lajeja menee, luonto muuttuu mutta pysyy. Ihmislajikin tulee aikoinaan häviämään, mutta luonto pysyy aina voittajana."
Tottakai. Tiedän, myös sen että ihminen on eläin. Mutta vaikka moraali olisikin vain kulttuurievoluution tuote, miksi sitä pitää halveksua niin laajasti? Ethän halveksu "vain ihmisen keksintönä" viihde-elektroniikkaasikaan, joka on luontaisen selviytymistaistelun kannalta melko toissijainen asia. Mitä pahaa siitä oikeasti koituu ihmiselle jos moraali ja sen tuoma vastuu ulottuvat lajimme ulkopuolellekin? Ihminen kuolee heti sukupuutoon? Piittaamattomille ihmisille tulee tosi paha mieli? Luonnonvaroista ei tulekaan äärettömästi rahaa? Ekologisuus ja kestävä kehitys samoin kuin monimuotoisuuden vaaliminen ovat hyödyksi ja iloksi ihmisille. Silti se on punainen vaate joillekin ja perusteita sitä vastaan haetaan maailman ääristä.
Anteeksi nyt vain, mutta onneksi näkemys siitä, ettei ihmisen tarvitse muuta kuin vaalia laji-itsekkyyttään, ei ole ainoa oikea. Siksi lienee niin, ettei sitä opeteta kouluissakaan. Toivottavasti ei edes tulevaisuudessa.
Lapsiperheiden miljardiluokan tukiaiset on lopetettava ensi tilassa. Synnyttäville äideille pitää määrätä ympäristöveroa. Näillä toimenpiteillä pitäisi vauvakuumeen laskea monta astetta. Ja jos nää ei auta, niin rangaaistuspuolelta kyllä löytyy riittävät välineet.
Itsekäs toiminta tulee lisääntymään. Mitä enemmän saat varatettua/ryöstettyä/riistettyä sitä rikkaampi olet. Silleen se omanepuu kasvaa ja siemen leviää puun juurelle tippuneista mätänevistä hedelmistään.
Väestökriisi on jo päällä. Se on vain niin iso että kestää tovin ennenkuin kaikki ehtii sen huomata. Sitten ei tarvii enää kysellä ja pähkäillä asiaa :-)
Mutta et löydä montaa maata joiden johtajat uskaltaisivat sanoa että meitä on liikaa. Noita toisia on liikaa kyllä: kiinalaisia! intialaisia! Mutta ei meitä.
Luonto hoitaa asian itse. Sodat ja kulkutaudit pitävät ihmispopulaation tietyissä rajoissa.
Pari miljardia populaa lisää niin silloin vasta ongelmat alkavat, sodat ruuasta ja elintilasta alkavat aiheuttaen uusia tappavampia kulkutauteja.
Tähän soppaan joutuvat mukaan kaikki jotka tällä pallolla asuvat, siitä myös kärsivät kaikki ihmiset.
Kun väestömäärä on jossain miljardin tai kahden tienoilla niin vihollisuudet loppuvat, toivotaan vaan että maapallo on silloin vielä asumiskelpoinen.
Ratkaisu ylikansoittumisen ruokapulaan?
Ruuasta ei tule pulaa heti kun ymmärtää että lähimmäinen on jauhelihaa.
mut luoja oot kaunis ihminen liikkeiltäs ja ajatuksiltas.
.
työtä tekemättömien syntyvyys on 5-6 kertaista työtä tekevien syntyvyyteen
Kyllä siinä on todelliset kriisin ainekset olemassa
"Oppivelvollisuus Romaniassa on kahdeksan vuotta, mutta yhä huolestuttavan monet lapset keskeyttävät koulunsa tai eivät aloita sitä ollenkaan.
Unicefin (2006) mukaan peruskoulun keskeyttämisaste on vuosittain 10 prosenttia. Suurin osa keskeyttäneistä tai koulua aloittamattomista lapsista on romaneja"
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=30985&contentlan=1&culture=fi-FI
.