Olemme seurustelleet kolme vuotta, yhteinen omakotitalo ostettu puoli vuotta sitten. Mies jäi n. 2 viikkoa sitten kiinni pettämisestä toisen naisen kanssa. Ei ollut moksiskaan, eihän hän ole maailman ainut mies joka pettää. Näin vaan pääsi käymään, halusi jotain uutta. Ei pahoittelua, ei anteeksi pyyntöä.
Omakotitalo on yhteisomistuksessa 50% ja 50%. Myyntiin ollaan laittamassa, koska en yksin tarvitse 5h k kokoista asuntoa. Mies vietti viime viikon uuden naisen luona. Tuli kotiin sunnuntaina koska uusi nainen lähti reissuun viikoksi. On siis asustellut tässä yhteisessä kodissamme tämän viikon. Käyttäytyy aivan kuin mitään erikoista ei olisi tapahtunut. Jos yritän keskustella asiasta, hän ei ymmärrä mitä keskustelemista tässä on. Eihän hän tunteilleen mitään mahda, eikä vanhoja asioita kannata jäädä märehtimään. (vanhoja???!!)
Ei eleelläkään osoita katumusta, surua tms. Vasta puoli vuotta sitten olimme innoissamme ihanasta, kauniista yhteisestä kodista. Nyt ei tunnu harmittavan lainkaan talosta ja unelmista luopuminen. Tekstailee uudelle naiselleen iltaisin nenäni edessä, kehuskelee lähtevänsä tämän kanssa risteilylle ensi kuussa, johon toki kuuluu yö hotellissa Tallinnassa. On sii asunut muina miehinä saman katon alla kanssani tämän viikon. Sunnuntaina on taas lähdössä uuden naisen luo koska tämä palaa reissultaan. Tulee toki taas silloin kun huvittaa käymään, onhan hänellä oikeus kun talo on puoliksi hänen.
Alan olla henkisesti melko loppu. Mies on pettänyt, ja valehdellut eikä osaa olla edes pahoillaan. Kehtaa tulla takaisin kotiin ja olla siellä muina miehinä hymyssä suin. Sanoen "koita nyt vähän piristyä".
Omakotitalo on yhteisomistuksessa 50% ja 50%. Myyntiin ollaan laittamassa, koska en yksin tarvitse 5h k kokoista asuntoa. Mies vietti viime viikon uuden naisen luona. Tuli kotiin sunnuntaina koska uusi nainen lähti reissuun viikoksi. On siis asustellut tässä yhteisessä kodissamme tämän viikon. Käyttäytyy aivan kuin mitään erikoista ei olisi tapahtunut. Jos yritän keskustella asiasta, hän ei ymmärrä mitä keskustelemista tässä on. Eihän hän tunteilleen mitään mahda, eikä vanhoja asioita kannata jäädä märehtimään. (vanhoja???!!)
Ei eleelläkään osoita katumusta, surua tms. Vasta puoli vuotta sitten olimme innoissamme ihanasta, kauniista yhteisestä kodista. Nyt ei tunnu harmittavan lainkaan talosta ja unelmista luopuminen. Tekstailee uudelle naiselleen iltaisin nenäni edessä, kehuskelee lähtevänsä tämän kanssa risteilylle ensi kuussa, johon toki kuuluu yö hotellissa Tallinnassa. On sii asunut muina miehinä saman katon alla kanssani tämän viikon. Sunnuntaina on taas lähdössä uuden naisen luo koska tämä palaa reissultaan. Tulee toki taas silloin kun huvittaa käymään, onhan hänellä oikeus kun talo on puoliksi hänen.
Alan olla henkisesti melko loppu. Mies on pettänyt, ja valehdellut eikä osaa olla edes pahoillaan. Kehtaa tulla takaisin kotiin ja olla siellä muina miehinä hymyssä suin. Sanoen "koita nyt vähän piristyä".
Vastaukset 5
Vanhimmat
karmea mies, siis aivan hirveä! Tuollainen ei ole normaalia. Jotain vikaa sen ukon päässä liikkuu. Onko hän ihan tunnevammainen tai muuten vajaa..?!?
Olen todella pahoillani että joudut kärsimään tuossa tilanteessa. Eikö mihinkään voi luottaa..? Samaa olen ajatellut viime aikoina itsekin. On olevinaan niin miehien perusoikeus nykyään pettää, sitä oikein toitotetaan ja perustellaan joillakin tutkimuksilla. Kamalassa maailmassa elämme. Et ole ainakaan ainoa joka kärsii.
Minäkin olen eroamassa. Ei ole kyseessä pettäminen, mutta elämänmuutos on tulossa, ja tottakai se pelottaa, ja on vaikeaa päästää irti. Silti uskon että suunta on parempaan päin.
Pystyisitkö muuttamaan pois vähäksi aikaa, vaikka vanhempiesi luo tai jonkun ystäväsi luo? Ei tarvitsisi katsoa sen ällötyksen elvistelyä ja kuulla sitä sontaa.
Voimia sinulle... En oikein osaa lohduttaa paremmin, mutta ainakin saat sympatiani. Ja sen sanon, että ei kannata olla kateellinen sille toiselle naiselle. Katso nyt millainen mies se kuvotus oikeasti on.
Onhan tuo osoittautunut ainakin melko tunteettomaksi jääpalaksi koko mies. Empatiakykyä ei ole lainkaan. Hänen mielestään olemme samassa tilanteessa vaikka oikeasti yhteistä on vain iso talo ja laina, kaikki muu menikin sitten eri tavalla..
Olen kysynyt että luuleeko hän joskus katuvansa touhujaan, vastaus on "voihan sitä joskus kaduttaa mutta näillä mennään" ja "eihän tästä meidän suhteesta enää mitään tulis kun et kuitenkaan luottais muhun, vahtisit vaan". Herää kysymys PITÄISIKÖ KAIKEN TUON JÄLKEEN VIELÄ LUOTTAA??!! Noh, lupasihan hän olla aina kaverini.
Kyseinen mies on töissä hoitajana psykiatrisella osastolla, joten luulisi keskustelutaitojen ja jonkin tasoisen empatian kuuluvan jo työnkuvaankin.
Pois muuttaminen on hankalaa koska itselläni on kaksi kissaa, joista jonkun tulisi huolehtia enkä voi niitä mukaankaan ottaa väliaikaiseen majapaikkaan. Toivottavasti joku ihastuisi tähän ihanaan talon ja saisi elää unelmansa todeksi, minä en saanut... :(
Tyylikäs mies, mitä sitä turhaan lässyttämään.
Lemppaa vittuu se mies! Vaihda lukot ja pidä puhelin pois päältä!
olen kokenut jotain samankaltaista...lopetat vaan pois muuttosi jälkeen yhteydenpidon. Ei tuollainen mies muutu, hän vaan on tunteeton ja usko pois, ei ehkä kuitenkaan ollut tosissaan kanssasi. En ymmärrä, miksi hän antoi sen mennä noin pitkälle. Kohta hän kuitenkin lemppaa uuden naisensa ja sen jälkeen häntä ehkä kaivertaa teidän suhteenne loppuminen.... No älä kuitenkaan takaisin ota.
Ja voithan nyt kostoksi kans antaa viitteitä siitä että sullakin on jo uus...jos yhtää helpottaa oloa.