Itse olen lähes 50-kymppinen eikä duunia tahdo saada kun nuoremmat menevät ohi. Haastatteluihin olen päässyt usemman kerran mutta joku muu on saanut paikan. Olettaisin että nuoremmat lähtevät hyvin halvalla töihin saadakseen "jalan oven väliin" tai heillä eivät menot ole vielä samaa luokkaa kuin about 30-vuotialla joilla alkaa olemaan sitä asuntolainaa ja autolainaa..
Itse asun vuokralla 60m2 kaksiossa jonka kela maksaa lähes täysin(vuoka lähes 650€), lisäksi sossu maksaa loput vuokrasta, sähköt ja kotivakuutuksen ja joskus jotain pientä muuta. Tämän lisäksi opiskelen työttömänä eli siitä saa sen muistakseni 9€/arkipäivä korvausta. Käteen tulee siis n. 650€/kk. Vuokra sähkö vakuutus muut netto käteen = n. 1350€. Tarkoittaen suomeksi sitä että minun pitäisi saada työstä palkkaa n. 1500€ brutto jotta netto olisi sama kuin vuokra yms käteen jäävä osa. Ja 2000 euron kk-palkalla käteen jäisi n. 300€ enemmän mitä nyt. Suomessa työnteko kannattaa vain jos palkka lähenee 2000 euroa tai menee sen yli. Itse omaan 3 ammattitutkintoa ja luulisi että kaikella kokemuksella minulle pitäisi maksaa 2500 euroa kuukaudessa mutta en saa edes kahdella tonnilla töitä joten taitaapi mennä loppu työiästä eläkettä odotellessa ja omiani harrastelle(suomeksi valtion kustantamaa elämää).
Ja se eläkeikä sitten pitäis vielä nostaa kun 50v jälkeen työttämäksi jäävällä on todellisia ongelmia saada markkoilta töitä. Huvittavaa.
Tiedän pariskuntia jotka asuvat yhdessä mutta eivät ole kirjoilla samassa osoitteessa koska toinen on työtön. Itse kun olen yksin asuva, niin en saa edes hyötyä parisuhteen yhteisistä rahoista ja tuista joita varmasti moni käyttää hyväkseen. Mutta minulla ei ole mitään sitä vastaan, valtio ei kykene turvaamaan keski-ikäisten työttlisyyttä joten ansaitsevat näiden kepulikonstit.
Millä rahalla sinä lähtisit töihin ja miksi juuri se summa on tarpeeksi tai miksi sen alle et lähtisi?
Minä lähtisin 2000 eurolla, mutta tosiaan tuntuu että vaikka haastatteluihin olen päässyt, siellä on niitä junnuja joilla ei ole kokemusta mutta jotka pistävät tiskiin 1600-1800 euron toivomuksen, työnantaja kuvittelee että tälläinen halpa työntekijä pysyy heillä pitkään halpana. Taitaapi olla että 2-3 vuotta työskenneltyään tämä nuori huomaa että palkka ei nousekaan kovin hyvään tahtiin koska se lähtöpalkka oli niin pieni ja työnantaja sai kuvan että tämä hakija ei vaadi paljoa - syntyy ristiriitatilanne ja työntekijä alkaa hakea muista paikoista töitä. Minä tekisin samalle työnantajalle töitä eläkeikääni asti kuhan se liksa vain olisi 2000€ en edes vaatisi kovin suuria korotuksia vuosien varrelle. Nuorilla toiveet ovat suuremmat kun menotkin ovat kasvusuuntaiset juuri asunto, auto ja hankintamenojen takia. Itselläni auto on, valtion maksama vuokrakämppä mukavalla alueella joten tuskimpa tässä tarvitsee menojaan nostaa.
Olen siis ns. huonostikoulutettu eli ei lukiota tai korkeakouluja taustalla, olen silti tehnyt töitä vielä 2000-luvulla yli 2500 euron palkalla joka oli minusta suhteellisesti ok näin pk-seudulla. Ja sen ansaitsisinkin jos totta puhutaan työmoraalista ja kokemuksista. En myöhästele, en ole itsekän eli ajattelen työnantajan etua, jne. Mutta ottakaa vain(työnantajat) niitä nuoria pyrkyreitä ja valmistautukaa näillä huonostikoulutetuilla aloilla rekrytointikierteeseen kun teitä käytetään vain ponnahduslautana.
Itse asun vuokralla 60m2 kaksiossa jonka kela maksaa lähes täysin(vuoka lähes 650€), lisäksi sossu maksaa loput vuokrasta, sähköt ja kotivakuutuksen ja joskus jotain pientä muuta. Tämän lisäksi opiskelen työttömänä eli siitä saa sen muistakseni 9€/arkipäivä korvausta. Käteen tulee siis n. 650€/kk. Vuokra sähkö vakuutus muut netto käteen = n. 1350€. Tarkoittaen suomeksi sitä että minun pitäisi saada työstä palkkaa n. 1500€ brutto jotta netto olisi sama kuin vuokra yms käteen jäävä osa. Ja 2000 euron kk-palkalla käteen jäisi n. 300€ enemmän mitä nyt. Suomessa työnteko kannattaa vain jos palkka lähenee 2000 euroa tai menee sen yli. Itse omaan 3 ammattitutkintoa ja luulisi että kaikella kokemuksella minulle pitäisi maksaa 2500 euroa kuukaudessa mutta en saa edes kahdella tonnilla töitä joten taitaapi mennä loppu työiästä eläkettä odotellessa ja omiani harrastelle(suomeksi valtion kustantamaa elämää).
Ja se eläkeikä sitten pitäis vielä nostaa kun 50v jälkeen työttämäksi jäävällä on todellisia ongelmia saada markkoilta töitä. Huvittavaa.
Tiedän pariskuntia jotka asuvat yhdessä mutta eivät ole kirjoilla samassa osoitteessa koska toinen on työtön. Itse kun olen yksin asuva, niin en saa edes hyötyä parisuhteen yhteisistä rahoista ja tuista joita varmasti moni käyttää hyväkseen. Mutta minulla ei ole mitään sitä vastaan, valtio ei kykene turvaamaan keski-ikäisten työttlisyyttä joten ansaitsevat näiden kepulikonstit.
Millä rahalla sinä lähtisit töihin ja miksi juuri se summa on tarpeeksi tai miksi sen alle et lähtisi?
Minä lähtisin 2000 eurolla, mutta tosiaan tuntuu että vaikka haastatteluihin olen päässyt, siellä on niitä junnuja joilla ei ole kokemusta mutta jotka pistävät tiskiin 1600-1800 euron toivomuksen, työnantaja kuvittelee että tälläinen halpa työntekijä pysyy heillä pitkään halpana. Taitaapi olla että 2-3 vuotta työskenneltyään tämä nuori huomaa että palkka ei nousekaan kovin hyvään tahtiin koska se lähtöpalkka oli niin pieni ja työnantaja sai kuvan että tämä hakija ei vaadi paljoa - syntyy ristiriitatilanne ja työntekijä alkaa hakea muista paikoista töitä. Minä tekisin samalle työnantajalle töitä eläkeikääni asti kuhan se liksa vain olisi 2000€ en edes vaatisi kovin suuria korotuksia vuosien varrelle. Nuorilla toiveet ovat suuremmat kun menotkin ovat kasvusuuntaiset juuri asunto, auto ja hankintamenojen takia. Itselläni auto on, valtion maksama vuokrakämppä mukavalla alueella joten tuskimpa tässä tarvitsee menojaan nostaa.
Olen siis ns. huonostikoulutettu eli ei lukiota tai korkeakouluja taustalla, olen silti tehnyt töitä vielä 2000-luvulla yli 2500 euron palkalla joka oli minusta suhteellisesti ok näin pk-seudulla. Ja sen ansaitsisinkin jos totta puhutaan työmoraalista ja kokemuksista. En myöhästele, en ole itsekän eli ajattelen työnantajan etua, jne. Mutta ottakaa vain(työnantajat) niitä nuoria pyrkyreitä ja valmistautukaa näillä huonostikoulutetuilla aloilla rekrytointikierteeseen kun teitä käytetään vain ponnahduslautana.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kait nykyisin työnantajaa kiinnostaa ottaa töihin osa-aikainen mamu, jolla ei tarvetta isolle palkalle, kun kela maksaa viulut.
Ikäisellesi ihmiselle tulisi alasta riippuen maksaa yli 2500e/kk.
Ihmettelen kuitenkin, miksi sinulla on vuokra-asunto? Olet ollut 2000-luvulla kuitenkin töissä, eli työuraa n. 20vuotta, eikö siinä ajassa onnistuisi velaton asunto ja osakesäästäminen?
Kun minä pääsin töihin, ensimmäinen ostos oli oma asunto joka on jo 27 vuoden iässä velaton.
No omaa asuntoa toki mietin vakavissani mutta koska en ole ollut pitkäaikaisessa vakiintuneessa parisuhteessa, yksin asunnon hankkiminen n 2500 eurolla brutto olisi todellista kituuttamista. Pk-seudulla kaksio(yksiöön en näe mielenkiintoa muuttaa) kerrostalossakin maksaa sen 100.000-150.000 euroa. Tämä tarkoittaisi 20 vuoden lainalla n. 800-1000 euroa kuukaudessa lainan hoitoon.
Tein ratkaisun, käytin rahat mieluiten auton ylläpitoon ja vaihtamisiin, sekä matkailuun ja parempaan elintasoon kuin mitä asuntolainalla olisin saanut. En ole vielä katunut tätä koska minulla ei ole lapsia, en näe tarpeen kerätä varallisuutta koska vaikka olisin ostanut asunnon, ja ehkä vaihtanut sen toiseen ja sitten ehkä kolmanteen niin olisin nyt asunnon omistaja ja varallisuutta sen 150-200.000 euroa kiinni siinä.
Ei tuota rahaa pääse kuitenkaan käyttämään koska se on kämpässä kiinni eli jos haluaisin luksusta, pitäisi kämppä myydä ja sillä rahalla asua vuokralla ja elää. Normaali ihminen omistaa vain sen asunnon jossa asuu eli raha on kiinni kunnes joku sen myy. Mitä hyötyä siitä on jos ei aio asuntoaan myydä eikä ole lapsia joille se jätetään? Omaisuus on siis olemassa mutta sitä ei voi käyttää kunnes vanhainkotiin joutuu ja mitäs siellä rahalla tekee paitsi valitsee hyvän yksityisen jonka maksaa asunnon myynnistä saaduilla rahoilla :)
No nyt kela ja sossu maksaa koko asumisen joten asuminen on työttämänä ollessa ilmaista.
Toinen pienempi pointti on se että vanhempani ovat vielä elossa ja toinen omistaa tontin ja ison talon lisärakennuksineen. Voin sitten vaikka muuttaa sinne kun aika jättää - tai myyn sen pois. Mutta en tuota ajatte kovin paljoa koska ei kenenkään kuolemaa halua toivoa.
Fakta vain on se, että asunto pitää maksaa kuitenkin. Sitä ei muuta sinkkuilu, tai mielipide asiaan liittyen.
Asunnon voi maksaa joko omaksi, tai vuokranantajan omaksi.
esim. 20 vuotta sitten 150 000 markalla (ei eurolla) sai PK-seudulta jo valita sinkkuiluun sopivaa asuntoa, eli toisinsanoen, olisit kerennyt aivan helposti asua 15 vuotta maksetussa, velattomassa asunnossa.
Ja varmasti 15 vuodessa olisi kerennyt harrastamaan autonvaihtoa, kun ei olisi tarvinnut maksaa kokoajan kallistuvaa vuokraa.
No tein valintani enkä edes kadu sitä. Sijoitusmielessä tein ehkä väärän päätöksen, mutta kuten sanoin: en halunnut sitoutua asuntolainaan 15-25 vuodeksi vaan halusin käyttää rahani elämiseen. Myös n. 30 vuotiaaksi palkkani ei ollut kovin hyvä sillä ei olisi oikein asuntolainaa maksettu.
Ja mitä valintoja tein, niin eipä niitä tosiaan muuta mielipiteen suuntaan tai toiseen enää tässä vaiheessa. Minun ei ole pakko omistaa asuntoa, en näe sitä niin suurena unelmana kuin moni muu suomalainen. Ja jos käy niin että vanhempani poistuvat tästä seurakunnasta ennen minua ja olen vielä sielun ja fysiikan voimissani, sitten omankin asunnon saan jos se silloin vielä kiinnostaa. Tai myyn ja lähden matkustelemaan.
Jos ajatellaan että olisin tässä tilanteessa jokatapauksessa, olisi asunto oma tai vuokra. Joutuisin maksamaan asumisesta "vain" talonyhtiön luomat kulut eli hoitovastikkeen, sähkön ja veden todennäköisesti. Maksaisiko kela sossu miten paljon tästä yhtälöstä? Ehkä nykyään maksavatkin jopa oman asunnon menoja kun itsekin saan ne vuokralaisena. Nyt asun niin että valtio maksaa kaiken ja lähtisin tosiaan töihin heti jos sitä saisi 2000€ tai päälle ja ehkä vielä joskus natsaa. Mutta sitä odotellessa..
Kyllä se 2000 € brutto taitaa olla tuossa tilanteessa rajana.
Rahan arvo/ostovoima on viime aikoina pudonnut aivan järkyttävästi ja jos kaikkien verojen,vuokrien,sun muiden maksujen jälkeen tulee vain rakkoja käsiin,ei siinä kauheasti työnteko enää innosta.
Vaikka mm. Sarasvuokin sanoi,että suomalainen kokee työnteon rangaistuksena,se pitää siinä mielessä usein paikkansa,että yhteiskunta juuri rankaisee työssäkävijöitä.
Se on ainakin varma,että on turha enää itkeä menneitä ja murehtia,mitä olisi voinut tehdä paremmin,siilä niistä muisteluista seuraa vain paiseita.
Kyll se siitä,sano Manukin.
Tämä on niin hyvä avaus, että nostetaan etusivulle. Itse lähtisin minimissään 1800 euron bruttopalkalla ja silloinkin vain niin sanotusti omalle alalle työkokemusta kartuttamaan. Perusteena tuo mainitsemasi eli kun tuet lähtisivät palkan myötä niin nettohyöty työssä käymisestä jäisi kovin vähäiseksi. Oman alan hommia voisin sillä parilla ylimääräisellä satasella tehdä, jotta joskus saisin hyväpalkkaista työtä, mutta mitään yleispätevää ja urakehityksen kannalta merkityksetöntä hommaa en lähtisi ilman kunnon palkkaa tekemään. Tuppaa vaan olemaan niin, ettei näistä perusduuneista ihan helpolla sitä 2000 palkkaa saa joten jätän ne suosiolla muille.
Yhteiskunnallisesti tilanne on mielestäni kestämätön, mutta kun systeemi on tällaiseksi rakennettu ja sen annetaan vuodesta toiseen pysyä pystyssä, niin kai kansa ja päättäjät sitten sitä järkevänä pitävät.
Kiitos vastauksesta ja mielipiteestäsi. Oma tilanteeni ei ole muuttunut miksikään. Edelleen työtön, hakemuksia on tehty, pari vuotta käyty kouluja työttömänä(merkonomin paperit yksi toinen tutkinto). Kukaan ei oiken enää ota töihin tämän ikäistä vaikka on kokemusta työnteosta 16-vuotiaasta asti, olen ollut esimiehenä välillä urallani jne, ei auta.
Valtio korvaa vuokrani, sähkölaskuni ja pari muuta laskua(kela sossu) jonka päälle työttömyyskorvaus. Käytännössä pitäisi saada se 1400-1500€/kk jotta tilanne olisi edes plusmiinusnolla. 1800-2000€ brutto jäisi jopa hieman korvausta "menetetystä ajasta". Mikään "oman alan työkokemuksen kartuttaminen" ei enää kiinnosta lainkaan, eiköhän tuota kokemusta jo ole. Asiakaspalvelutöistä(myös esimiestehtäviä vuosia) 30 v..
Tilanne voi olla aika mielenkiintoinen tulevaisuudessa jos työtilanne ei parane kuten on oletettavaa ja silti hinnat nousevat työtätekevän keskiluokan indeksin mukaan. Työttömille ja heikostipalkatuille jää valtion tuet. Jotka siis maksetaan työtäkäyvien veroista.
tämä on testi kun tämä suomi24 ei taaskaan oikein toimi
itse olen asettanut kipurajaksi 2500e/kk., sen alle ei mielestäni 15 vuoden kokemuksella tarvi mennä..