Tällainen pikku avautuminen joka ei varmaan edes liity tähän palstaan mutta:
Tulin toissapäivänä takaisin tänne Suomeen moikkaamaan perhettä ja kavereita asuttuani kaksi kuukautta eteläisessä Espanjassa, välimeren rannikolla. Nyt jo on alkanut ahdistaa toden teolla tämä kylmä ja ankea harmaa sateinen Suomi, jossa kaikki on liian kallista ja tylsää negatiivista ja pimeää! Lisäksi tunne olevani taas ruma. Siis ulkonäöllisesti.
Etelässä, kun aurinko paistaa koko ajan ja ruskettuu ja voi olla ilman meikkivoidetta, iho ja ulkonäkö on hyvä. Siellä ei ole hirveitä paineita lähteä ulos ja miettiä koko ajan mitä tänään laittaisi päälle kun joka päivä sää on samanlainen. Ihmiset jotenkin huomataan siellä paremmin, eikä se johdu siitä, että tunnen olevani huomiotaherättävä blondien hiusteni ja vähäisten vaatteideni kanssa. Ihmiset tosiaan tulee siellä paremmin esiin, en minä ainakaan kyllä osaa sitä oikein selittää. Siellä nyt vaan on ihmiset paljon aivoimempia ja iloisempia ja kaikki otetaan huomioon jollain tapaa. Vaikka se on melkein miljoonakaupunki! Ja silti siellä ei tarvitse koko ajan miettiä ulkonäköä ja mitä tekee ja miten liikkuu koska kukaan ei oikeasti välitä, sillä ihmisiä on niin paljon ja siellä inhimilliset kömmähdykset sallitaan ja ohitetaan eikä ketään osoitella sormella paitsi kansainvälisesti huonosta käytöksestä tietenkin.
Voin vaikka lyödä vetoa, että KAIKKI naiset tuntevat olonsa ja ulkonäkönsä paremmaksi etelässä, varsinkin suomalaiset, jotka ovat tottuneet piilottelemaan itseään paksujen takkien ja puuterikerrosten alla, tukka sotkuisena ja sähköisenä, rahaa menee joka vuosi ainakin kaksiin uusiin kenkiin, koska vaihteleva PASKASÄÄ vaatii sen.. jopa uimarannalla vähissä pukeissa ylipainoisten ei tarvitse stressata, koska runsasväkisessä miljöössä on totuttu näkemään kaikennäköisiä ja kokoisia ihmisiä. Kehenkään tai mihinkään ei takerruta ja siellä tuntee olevansa seksikäs NAINEN eikä tarvitse kestää mitään junttimetsämakkarajuttuja. Eikä ainakaan Espanjassa ole oikeasti mitään limaisia naistenalistaja miehiä, ihan samalla tavalla kohtelevat naisia (paikallisia ja ulkomaalaisia) siellä kuin Suomessakin. Ja ne miehet eivät ole samanlaisia juoppoja ja räyhääjiä kuin Suomessa.
Ja aina on sellainen lomafiilis etelässä, vaikka töissä minäkin olen ollut jo kaksi kuukautta. Kaksi kuukauttahan on lyhyt aika, mutta jos mulla on aina näin ahdistava olo kun olen Suomessa niin tulen kyllä viihtymään Espanjassa ainakin seuraavan vuoden ja sitten ehkä voisin muuttaa jonnekin muualle - lämpimään tietenkin!
Etelässä tunnen olevani IHANNENAINEN.
Tulin toissapäivänä takaisin tänne Suomeen moikkaamaan perhettä ja kavereita asuttuani kaksi kuukautta eteläisessä Espanjassa, välimeren rannikolla. Nyt jo on alkanut ahdistaa toden teolla tämä kylmä ja ankea harmaa sateinen Suomi, jossa kaikki on liian kallista ja tylsää negatiivista ja pimeää! Lisäksi tunne olevani taas ruma. Siis ulkonäöllisesti.
Etelässä, kun aurinko paistaa koko ajan ja ruskettuu ja voi olla ilman meikkivoidetta, iho ja ulkonäkö on hyvä. Siellä ei ole hirveitä paineita lähteä ulos ja miettiä koko ajan mitä tänään laittaisi päälle kun joka päivä sää on samanlainen. Ihmiset jotenkin huomataan siellä paremmin, eikä se johdu siitä, että tunnen olevani huomiotaherättävä blondien hiusteni ja vähäisten vaatteideni kanssa. Ihmiset tosiaan tulee siellä paremmin esiin, en minä ainakaan kyllä osaa sitä oikein selittää. Siellä nyt vaan on ihmiset paljon aivoimempia ja iloisempia ja kaikki otetaan huomioon jollain tapaa. Vaikka se on melkein miljoonakaupunki! Ja silti siellä ei tarvitse koko ajan miettiä ulkonäköä ja mitä tekee ja miten liikkuu koska kukaan ei oikeasti välitä, sillä ihmisiä on niin paljon ja siellä inhimilliset kömmähdykset sallitaan ja ohitetaan eikä ketään osoitella sormella paitsi kansainvälisesti huonosta käytöksestä tietenkin.
Voin vaikka lyödä vetoa, että KAIKKI naiset tuntevat olonsa ja ulkonäkönsä paremmaksi etelässä, varsinkin suomalaiset, jotka ovat tottuneet piilottelemaan itseään paksujen takkien ja puuterikerrosten alla, tukka sotkuisena ja sähköisenä, rahaa menee joka vuosi ainakin kaksiin uusiin kenkiin, koska vaihteleva PASKASÄÄ vaatii sen.. jopa uimarannalla vähissä pukeissa ylipainoisten ei tarvitse stressata, koska runsasväkisessä miljöössä on totuttu näkemään kaikennäköisiä ja kokoisia ihmisiä. Kehenkään tai mihinkään ei takerruta ja siellä tuntee olevansa seksikäs NAINEN eikä tarvitse kestää mitään junttimetsämakkarajuttuja. Eikä ainakaan Espanjassa ole oikeasti mitään limaisia naistenalistaja miehiä, ihan samalla tavalla kohtelevat naisia (paikallisia ja ulkomaalaisia) siellä kuin Suomessakin. Ja ne miehet eivät ole samanlaisia juoppoja ja räyhääjiä kuin Suomessa.
Ja aina on sellainen lomafiilis etelässä, vaikka töissä minäkin olen ollut jo kaksi kuukautta. Kaksi kuukauttahan on lyhyt aika, mutta jos mulla on aina näin ahdistava olo kun olen Suomessa niin tulen kyllä viihtymään Espanjassa ainakin seuraavan vuoden ja sitten ehkä voisin muuttaa jonnekin muualle - lämpimään tietenkin!
Etelässä tunnen olevani IHANNENAINEN.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kieltämättä auringossa on reippaasti sekiskkäämpi olo kuin Suomessa harmaan taivaan alla :D
Noh, paskasää on mielipidekysymys. Itse olin lähes 10 vuotta pois Suomesta, ja kaipasin valtavasti kesäöitä, syksyn tuoksua ja kirpeitä pakkasaamuja. Kaipaan säähän vaihtelua, minua sellainen jatkuva kesäsää tylsistyttää. Lisäksi kaipaan sellaista rehevyyttä jota esim Etelä_espanjassa ei ole.
Siinä olet kyllä ihan oikeassa että Suomessa ihmiset stressaa ulkonäöstä tosi paljon. Jotenkin tuntuu että täällä yleiset rannat ja bikinit ovat vain paremmannäköisten juttu, muiden pitäisi piilotella takapihallaan tai peittävien vaatteiden alla. Kummallista.
Vaikka olenkin tyytyväinen täällä olostani, niin joskus (=usein) ihmisten yleinen ajatusmaailma saa veren kiehumaan. Suomalaiset kyttää toisiaan, on kateellisia, ei suvaitse mitään erilaista. Jos joku tekee asiat eri tavalla, niin heti ollaan puhumassa pahaa ja valittamassa asiasta. Raivostuttavaa!
kyse on myös valosta, noin yleisesti
Espanjassa on lämpimämpi valo kuin suomessa ja siinä valossa iho hehkuu ihan toisellalailla.
Olen itse sen huomannut, siellä useasti käyneenä.
Sama rusketus joka siellä näyttää ns. hyvältä vaihtuu lentokoneessa matkalla suomeen kalvakkammaksi
tai ns. kylmemmäksi väritykseltään.
Pahinta on suomessa ; kevät aurinko se on niin kirkas ja kova että kaikki näyttävät kalvakaan nuutuneilta
Espanjan rannikon meri-ilma kosteuttaa ihoa kun taas meidän kuiva keskuslämmityksemme ja pakkaset kuivattaa sitä.
Plus kaikki muu mitä kirjoitit ;)
ja ah se ruoka
Vuosia sitten olin Ranskassa töissä puolisen vuotta. Kotiin tultuani hämmästyin kuinka äkkiä, lyhyen poissaolon jälkeen, oma ajatusmaailma oli muuttunut. Tuntui loukkaavalta jos joku vahingossa ruuhkassa minuun törmättyään ei sanonut mitään. Se pardon jäi puuttumaan ja tuntui kummalta. Miesten vaatteet näyttivät kuluneilta ja roikkuvilta, ja hiukset ihan hirveiltä. Siellä työmieskin osaa pukeutua (tai siis hänen vaimonsa osaa kertoa hänelle kuinka pukeutua), ja hiukset ovat aina siistit. Mutta silmä tottui äkkiä, pian olin itsekin taas samanlainen. Mutta anteeksi -sana jäi käyttöön! Ja mä olen mies, jonkinlainen saavutus siis?
Suomalaiset miehet ei mun mielestäni stressaa ulkonäöstään juurikaan, paitsi noi fruittarit, kuulemma.
Niin, kyllä mä katselen naisia paljon enemmän ja mieluummin kuin miehiä, mutta kontrasti miesten kohdalla oli niin hätkähdyttävän suuri, naisten kohdalla ei niinkään.