Sellaista mietin, että onko puolison sivistymättömyys ja tyhmyys syy ottaa avioero? Aika harva varmaan päätyy naimisiin itseään huomattavasti typerämmän ihmisen kanssa. Voisin kuvitella, että varakkuus, kuuluisuus tai ulkonäköseikat voivat nuoruudessa painaa niin paljon, että tulee hairahduttua tyhmään puolisoon.
Yleensä kai se on niin, että ihminen valitsee tasoisensa partnerin. Sivistymätön viihtyy sivistymättömässä seurassa. Tyhmä tyhmässä.
Yleensä kai se on niin, että ihminen valitsee tasoisensa partnerin. Sivistymätön viihtyy sivistymättömässä seurassa. Tyhmä tyhmässä.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Miehelle on myös kova paikka, jos nainen tienaa paremmin kuin hän.
Siinä se miehen tyhmyys kyllä viimeistään paljastuu, kun kadehtii vaimon menestystä.
Meillä meni jotenkuten hyvin, ennen kuin sain parempipalkkaisen työn, kuin hän. Siitä alkoi pikkupentumainen käytös ja naljailu kaikesta.
Taidankin vaihtaa hänet parempipalkkaiseen kohta, jos ei käytös muutu.
minä otan kanssa eron, kun ukkoni on mua paljon lyhyempi , kaljuuntunut hikinen ja vain peruskoulun käynyt.:D :D :D
Syynä miehen naljailuun ei ollut sinun tilipussisi vaan se, että sulla nousi kusi päähän tästä niin tärkeästä asiasta saada korkeampi palkka kuin miehellä, jolla sentään on se kuuluisa "munalisä".
Aloit käyttäytyä valtaapitävästi raha-asioissa ja muutenkin olemaan ihan pikkuisen koppavampi ja "et sää mua enää määrää" -tyylillä. Myönnä pois! Et ehkä kovin paljoa, mutta semmoinen hienoinen vivahde-ero tuli eikös!
Koita olla välittämättä miehen naljailusta ja tekeydy köyhemmäksi ja kurjemmaksi. Ole mukava. Jos sittenkään ei muutu niin mies on idari.
sivistymätön, joten...
Olitpa tyhmä kun menit naimisiin moisen vätyksen kanssa
tyhmyyttäsi on kestänyt ? (avioliittoa) Jälkiviisaus on pahasta........
Kylläpäs Teuvo-Iisakilla on ihme päätelmät. Eiköhän ja toivoakseni eron syyt lienevät moninaisemmat kuin puolison tyhmyys. Paskanamarjat minä nuorena ajatellut rahaa, ulkonäköä tai onko mies urallaan menstyvä. Etsin turvallisuutta ja rauhaa. Noh, tähän on taas omat syynsä ja niitä en ala tässä kertoilemaan. Niin, no jos ei tosiaankaan käytä aivoja ollenkaan, niin kyllä kai se pitemmän päälla alkaa risoa itsekutakin:D Hittolainen kun miettii syitä miksi ylipäätään mennä naimisiin niin kaipa se oli sellainen läpihuutojuttu itsellä. Varoituskellot kilisi kyllä päässä, mutta eihän niitä tietenkään tullut kuunneltua. Jälkiviisaana sanoisin, että ei pitäisi alta parikymppisenä sitoutua vakavasti. Kyllähän ihminen muuttuu vuosien myötä ja joskus muutos vie erisuuntiin. Ihmettelen kyllä itsekkin miten sitä nyt vasta huomaa miten erilaisia olemme puolison kanssa. Arvot, asenteeet, mielenkiinnon kohteet ovat aivan liian erialiset. Kaipa elämä, lapset ovat muuttaneet meitä niin paljon. Erohan siitä tuli.
Täytyy tunnustaa, että olen miettinyt tuota vaihtoehtoa! Puolisoni ei ole mikään tietovisatyyppisesti -tyhmä, mutta ns. tilannetajuttomuus luo sen tyhmyyden vaikutelman. Tuntuu, että tässä 10 vuodessa hänen juttunsa mm alapäähuumori ei ole muuttunut yhtään ja aina saa ikäänkuin pelätä mitä se möläyttää milloinkin. Ahdistaa pelkkä ajatuskin vanhuudesta, jossa jakaisin lisääntyvää vapaa-aikaa tuon välillä niin hölmön kanssa. On usein tilanteita, että en viitsi edes yrittää puhua sille mitään, kun ajattelen etukäteen, että ei se kuitenkaan tajua... Voi olla, että tyhmästi ajatteleva olenkin minä, mutta sainpahan purettua ajatuksiani tästä aiheesta. Kiitos aloittajalle näkökulman avaamisesta!
Mulla oli vastaavanlainen ex vaimon kanssa. Hän oli ihan fiksu, ehkä jopa älykkäämpi kuin minä, mutta tilannetaju puuttui.
Hänellä se ilmeni ylettömänä rahan palvomisena. Hän ihaili rikkaita ja menestyneitä, aina kun hän puhui ihmisille, hankinnoissa vilahtelivat hintalaput, tuttavissa tittelit jne. Iittalan laseista ei saanut irroittaa tarraa ja mitä isommalla vaatteessa oli valmistajan merkki sen parempi.
Seurustelukumppanin tyhmyys oli minulla syynä kerran OLLA MENEMÄTTÄ yleensäkään naimisiin.
Jos on niin tyhmä itse, että ottaa tyhmemmän puolison, niin ero ei todellakaan ole ratkaisu.
Tyhmyys on kyllä syynä useisiin eroihin - tyhmä näet yleensä ottaa eron helpolla.
Päinvastoin tyhmiä on ne jotka jäävät suhteeseen joka ei toimi. Usein tyhmät myös ovat pelkureita.
kannata kärsiä tyjhmästä ihmisestä, ovat kovasti rasittavia
Noin meillä kävi, ihastuin hänen ulkomuotoon ja muihin ominaisuuksiin enkä välittänyt että en voinut puhua hänen kanssaan mistään mutta sitten kun tulee tähän kypsään aikuisikään ei sitä jaksa enää ja ukko alko oksettaa, kyllä se niin on et jos ei saa saman tason älykkyytä takaisin edes jonkun verran niin ei sitä kestä kauan.
Jonkun aikaa jaksaa, mutta suhde muuttuu aina väkisin jossain vaiheessa aidoksi ihmissuhteeksi, jossa odottaa, että voi elää ja olla omana itsenään. Ilman, että jokainen asia on hemmetin vaikeaa ja vaatii kaksi rullallista rautalankaa väännettäväksi enne kuin mitään tapahtuu. En sitten tiedä, että onko meillä kyse oikeasta älykkyyserosta, vaiko vain minun kiusaamisestani. Niin vaikealta tuntuu miehestä jokaisen sanan ymmärtäminen. Tuntuu välillä, että tekee tahallaan. Mutta jos tekee, niin sitten vasta pidänkin tyhmänä, koska sellainen on a) huumorina idioottimaista b) kiusanteko on itsessään tyhmyyttä, älykkäämpi hoitaa asiat kuntoon ja tunteensa esiin muulla tavoin.
Seurusteluaikana tuli hyvin selväksi, kuinka hyvä koulumenestys tyypillä oli. ”Aina” oli ollut luokkansa ”huippuja”. Sukulaistensakin kertoman mukaan. Olivat ylpeitä tyypin menestyksestä.
Tulipa vaan selväksi se, ettei ”koulumenestys” välttämättä tarkoita taloudellista menestystä. Hyvin tienasi, kun malttoi töissä pysyä, mutta rahat myös käsittämättömästi hävisivät. Eikä työ sitten taas maistunutkaan, eikä rahaa ollutkaan ja piti sosiaalihuollosta hakea.
Senttiäkään ei ollut omaisuutta jaettavaksi, kun sitten erosin.