*Nastarengaskauppa käy Heiskasen mukaan nyt kuumana, mutta kitkarengaspuolella on rauhallisempaa.*
Lue ammattilaisen viesti ja ei kun rengaskaupoille.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20100922731
Lue ammattilaisen viesti ja ei kun rengaskaupoille.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20100922731
Vastaukset 34
Vanhimmat
ja turvallisuudesta (muidenkin) välittävä kuljettaja tietää että nastat pitää olla.
Hah, onhan siinä oikein pukki kaalimaan vartiana. Jos elantoon saa parhaat katteet myymällä nokian nastarenkaita ja haukkumalla ulkomaiset nastattomat kilpailijat niin kyllähän lausuntoja on helppo jaella.
"Suomalainen rengaskauppa jakautuu kahteen ääripäähän, joita Heiskanen kuvaa termeillä hintaveto ja brändituotteet. Brändipäässä komeilee muun muassa Nokia. "
Koko Etelä-Suomessa, ei jäisillä teillä joudu ajamaan juuri koskaan. Vaarallisimmilla syksyisillä mustan jään keleillä taas nastalla ei ole mitään virkaa, kun ei ole mihin pureutua.
Kokemattomille kuskeille nastat antavat ehkä turvallisuuden tunnetta. Ajotaitoinen ei nastoja tarvitse.
Väitteesi voisi pitää paikkansa, JOS nastarenkailla ja kitkarenkailla olisi eri myyjät, mutta kun kaikki rengasliikkeet myyvät molempia tuotteita, niin miten ihmeessä voit väittää, että tuo nastojen turvallisuuden puolesta puhuminen on puolueellista?
Se on nyt vain niin, että nokialainen nastarengas "voittaa" Suomessa kaikki testit ja saattaahan se nastarenkaista parhaita ollakin. Heti kun mennään kitkarenkaiden puolelle, niin kilpailu on paljon kovempaa ja nokialainen ei ole mitenkään halutuimpien kitkojen joukossa, senhän kokeneet tietävät.
Kun nokialaisten katteet ovat myyjälle parhaat, niin niitä halutaan myydä, joten kannattaa suositella jyrsijöitä.
Minulle suuren Espoolaisen rengasfirman omistaja sanoi, ettei itse enää koskaan aja nastoilla, mutta vaimon autoon laittaa niin paljon nastoja kuin laki sallii. Tätähän se paljon on, ei kaikki osaa - nastojakin tarvitaan.
Onhan se täysin selvää, että pukilla on oma lehmä ojassa.
Kun myy syksyllä nastarenkaat, niin keväällä voi myydä kesärenkaat.
Mutta jos syksyllä myisi kitkarenkaat, niin se "tyhmä" kitkaspede
ajelisi seuraavan kesän niillä kitkoilla ja naureskelisi partaansa.
Eipä tarvinnut maksaa renkaiden vaihdostakaan mitään eikä säilytyksestä.
Ei kai kukaan oikeasti ole niin tyhmä, että ajaa kitkarenkailla ympäri vuoden?
Miksi ei ajaisi kun on ilmaiset renkaat? Se se vasta on tyhmää
heittää menemään 6 mm:n kulutuspinnalla olevat renkaat.
Kuules kun suomalaisilla nopeusrajoituksilla ajaessa pärjää kitkoilla ympäri vuoden.
Nastat pitäs kieltää lailla.
on tekemistä sen asian kanssa, että kitkarenkaat sulavat kuumalla asfaltilla käyttökelvottomiksi.
No kuule sitä vaan, että olen rohkeasti ajanu jo 15 v pelkillä kitkoilla kesät talvet, eikä ne oo kertaakaan sulanu auton alle.
Kato kahen vuoden välein, eli siis joka toinen syksy uudet kitkat alle, eikä ole kesälläkään mitään hätää, edes vesikelillä. Enkä muuten koskaan aja rajoituksen mukaan, vaan aina 15-20 mittarissa ylimääräistä, myös talvella. Ja aina nastapellet makaa jaloissa, kesällä ne makaa jaloissa kesärenkaittensa kanssa.
Nastat pitää kieltää lailla.
onko mustajää jotain erityyppistä jäätä kuin tavallinen tiellä oleva jää?
Eikös se nasta raavi jäätä ja jos ohut jää hajoaa renkaan alta niin nastat ja rengas pääsee asfalttiin asti, kuinkas kitka puree tähän mystiseen mustaanjäähän, veikkaan sen luistavan kuin tavallisella jäällä?!?
Ei pitäsi olla ihan käsittämätön asia tuo jää asia.
> onko mustajää jotain erityyppistä jäätä kuin tavallinen tiellä oleva jää?
On se erilaista - paljon ohuempaa. Paljaalla asvaltilla nastoista ei ole hyötyä - nehän vaan luistavat hyödyttöminä asvaltin (kiviaineksen) pintaa raapien, koska metallin ja kiven välinen kitkakerroin on aika pieni. Mutta tällöinhän se renkaan kumi pääsee "tarttumaan" asvaltiin, joten nou hätä.
Paksulla jäällä taas piikit pystyvät uppoamaan jäähän koko ulkonemansa verran & siirtämään voimia siihen.
Mutta hiuksenohuella huurrekerroksella/mustalla jäällä
- kumi ei saa asvaltista otetta, kun välissä on se jää "voiteluaineena"
- toisaalta nastatkin vaan suurelta osin raapivat hyödyttöminä asvaltin pintaa, koska se 0,1 mm huurrekerros ei paljoa vastusta tarjoa
> kuinkas kitka puree tähän mystiseen mustaanjäähän, veikkaan sen luistavan kuin tavallisella jäällä?!?
Kun asvaltin pinnassa on vain ohut huurrekerros, se ei ole pinnaltaan sileä, vaan myötäilee asvaltin pinnankarheutta ja kitkarengas saa siitä silloin otteen. Sileä "luistinrata" (tyyliin VAGniikan maailman ostetut testit) tai, pahimmillaan vielä vettä päälle, onkin jo eri juttu pidon kannalta. Mutta paksua jäätä on vaikeaa olla huomaamatta, toisin kuin mustaa jäätä....
Huom. sellaisille tyypillisille, monta talvea "sisäänajetuille" jyrsimille huurre/musta jää on myrkkyä ja jopa liikkeelle pääsy liikennevaloista tuottaa tuskaa. Nimim. kokemusta on.
ajamaan noin suurta ylinopeutta kitkoilla läpi vuoden selittyy varmaankin sillä, että se sä olet vain yksinkertaisesti niin helvetin hyvä kuski verrattuna muihin. Voih, olisinpa minäkin.
Viimeisessä Teknarissa oli rengastesti, ja siinä mielenkiintoinen pari, puoliksi käytetyt nasta- ja kirkarenkaat. Ei se käytetty nasta ole yhtään sen parempi kuin käytetty kitkakaan. Pitää vain kovempaa ääntä ja syö tietä. Kuitenkin suurin osa ajaa käytetyillä renkailla. Nasta ei pysy terävänä montaa viikkoa täällä etelän märillä suolatuilla teillä.
ovat kitkapellen ansiota. Nastarenkaita käyttävä ei tarvitse suolausta. Taas toisaalta talvihan on yleensä nastarenkaiden aikaa, kitkoilla ei pärjää koskaan vaikka niitä varten tiet suolataan.
Ei jyrsijällä järki päätä pakota. Suolaamaton tie ei ole mikään ongelma kitkarenkailla. Viime talvena olikin tosi kiva ajella, kun oli kunnolla pakkasta eikä tarvinnut pissapoikaa täytellä kahdesti viikossa. Samalla tuli huomattua, että Kehä I, jolle sitkeästi levitettiin suolaliuosta -10...-15°C pakkasellakin oli välillä liukkaampi kuin pienemmät tiet, jotka pysyivät kuivina. Kas kun se suolaliuoskin jäätyy kunnon pakkasilla.
Mutta ilman suolausta ei vaan pärjätä. Tarpeeksi monta kertaa on tullut tuolla Kehälläkin käytettyä puoli tuntia yhden kilometrin matkaan, kun rekat ovat hyytyneet räntäsateessa mm. Turun moottoritien ylittävään nyppylään. Ja onhan sitä joskus tullut bussimatkustajanakin todettua, että "linja-autossa matka katkeaa", kun bussi ei pääse loivassa ylämäessä olevalta pysäkiltä enää liikkeelle.
On aikamoinen vitsi väittää, että teitä suolattaisiin kitkarenkaita varten. Ei tasan tarkkaan suolata, eikä kukaan kitkoilla ajava sitä haluaisikaan saatikka tarvitsisi suolausta. Raskas liikenne on se, jonka takia teitä suolataan, niillä on samat renkaat kesät, talvet. Myös tien kunnossapidon eli puhdistuksen takia teitä suolataan, vaikka henkilöautot eivät sitä kannatakaan.
> Myös tien kunnossapidon eli puhdistuksen takia teitä suolataan, vaikka henkilöautot eivät sitä kannatakaan.
No joo. Tämä on se Helsingin menetelmä. Aurauskalustoa ei kertakaikkiaan ole tarpeeksi. Pääväylät vielä hoidetaan, mutta asuinalueita *aletaan* auraamaan vasta 3. päivänä lumisateen jälkeen. Paitsi jos tulee lisää lunta, silloin "laskuri" nollataan.
Käytännössä homma onkin toiminut jo vuosikaudet siten, että odotellaan sitä seuraavaa vesisadetta, joka sulattaa lumet. Ja tällävälin saatetaan vielä antaa vähän lisäapua levittämällä hankeen suolaa. Suolauskalustosta kun ei tunnu puutetta olevan....
Viime talvena olikin aikamoinen kaaos, kun lunta tuli harva se päivä ja pakkastakin oli niin paljon, ettei suola jaksanut lunta sulattaa. Yrittämästä se ei toki estänyt. Itsekin ajelin yhtenä aamuna töihin suola-auton perässä. Suolaa levitettiin yöllä sataneeseen 10 cm hankeen....
Välillä asuinalueiden kadut olivatkin ihan tolkuttoman liukkaita, kun kadun pinnassa oli uudelleen jäätynyttä sulamisvettä ja päällä paksu kerros suolan taikinamaiseksi mössöksi muuttamaa lunta, joka tukki tehokkaasti talvirenkaan kuvioinnit. Tällaisella alustalla ei muuten nastarengaskaan pidä, kun se lumimössö kantaa rengasta ts nastat eivät kunnolla pääse pureutumaan alla olevaan jäähän.
aurauspäivät ja hiekoituspäivät on ennalta merkitty kalenteriin, sen mukaan ajetaan oli sitten lunta tai ei. Monenmonta kertaa näkynyt kun hiekkaa levitetään kahdenkymmenen sentin hankeen.
Aurat alhaalla ajetaan sulalla asfaltilla kipinät sinkoillen.
"Ja onhan sitä joskus tullut bussimatkustajanakin todettua, että "linja-autossa matka katkeaa", kun bussi ei pääse loivassa ylämäessä olevalta pysäkiltä enää liikkeelle."
Sinulle on jo useampaan otteeseen todettu, että ilman "jyrsiöitä" tien pinnat olisivat talvisin niin sileät ja liukkaat, että kitkoilla ajaminen olisi vaarallista. Suolaus kun ei auta kovilla pakkaskeleillä, vaan tien pinnat jäätyvät joka tapauksessa. Bussien pysäkeillä kun ei nastoilla ajella, niin noinhan siinä käy, että ilman nastoja ei pääse liikkeelle.
Tiesitkös sitä, että ne ajelee samoilla sileillä kesärenkailla ympäri vuoden.
Osaan niitten käyttämistä pinnoitetuista renkaista on lisätty kumin sekaan muovia kulutuskestävyyden lisäämiseksi ja jokainen tietää, miten liukas muovi on persmäessä.
Niillähän ei 99 prosenttisesti ole koskaan takana alkuperäisrenkaita, vaan pinoitettua skeidaa.
Ja nastarenkaat pitäs kieltää lailla.
Edelleenkään ei jyrsijällä mene hissi ylös asti, mutta suu käy. Tyhjät tynnyrit jne.
Bussien ja raskaan kaluston ongelma on siinä, ettei niissä käytetä talvirenkaita. Edes kitkoja. Syynä lienee
- kustannukset, täysperäyhdistelmän rengassatsi maksaa yhtä paljon kuin hlöauto
- kestävyys, ainakin nastarenkaista olen kuullut sanottavan ettei ne kestä raskaassa kalustossa ja voi kyllä olla kitkojenkin kanssa sama juttu ... kun kuormitus on hieman toista luokkaa kuin hlöautoissa
Toki välillä tulee vastaa älyllisesti normi jyrsijän tasollakin olevia kommentaattoreita, joiden mielestä talvirenkaat ovat turhia jo senkin vuoksi, että pitoa riittää yhdistelmän painon vuoksi. On siis jäänyt kitkan käsite hieman epäselväksi. Ja olisihan näistä käytännön elämän esimerkeistäkin voinut jotain päätellä ... jos siis pollaa löytyisi enemmän kuin jyrsijöillä keskimäärin.
jaksaa kerätä sympatiaa, talvi tulee väkisin, yritä nyt vaan nukkua kaikessa rauhassa vielä muutamia öitä, kyllä me turvallisuudesta välittävät nastakumeilla ajavat koitamme huomioda teidät liikkeissänne arvaamattomat kitkapellet.
Sieltä maalta kannattaa tulla taas ensi talvena ihmettelemään, miksi maasturit ovat kaupunkilaisten suosiossa. Harva metsätie on niin huonossa kunnossa kuin Helsingin asuntokadut.
helpottaisi, että nastat kiellettäisiin teitä karhentamasta ja tiet olisivat peilikirkasta jäätä? Toivotko, ettei bussit pääsisi lainkaan liikkumaan?
Raskas kalusto olisi vielä pahemmassa pulassa kuin henkilöautot kitkarenkaineen, jos nastojen käyttö kiellettäisiin, kun kukaan ei olisi karhentamassa teitä.
mutta itse ei ymmärretä lukemaansa. Kai nyt kaikki tietää, että raskas kalusto ajaa samoilla renkailla ympäri vuoden. Väännetään tämä nyt vielä rautalangasta: koska bussissa ei ole nastarenkaita, jotka rikkoisivat jään pinnan, bussipysäkit ovat usein talvisin peilikirkasta jäätä. Tästä johtuen bussit jäävät pysäkeille jumiin. Jos nastat kiellettäisiin henkilöautoista, niin pian kaikki tiet olisivat samassa kunnossa kuin bussipysäkit, eli kukaan ei pääsisi liikkumaan kunnolla - ei edes henkilöautot kitkarenkailla, sillä kitka on nimenomaan sileällä jäällä huonoimmillaan.
Suomessa tarvitaan siis molempia, sekä nastoja että kitkoja. Nastat karhentavat tien kitkoille. Toisaalta jos kaikki käyttäisivät nastoja, niin tiet kuluisivat vielä nykyistäkin nopeammin, eli on hyvä, että osa ajelee kitkoilla.
Jääradoillahan ei nykyisin enää ole moneen vuoteen saanut edes ajella.
Tiellä ei jäätä juuri ole ja ne kaksi päivää per talvi voi sitten ajella vähän
hiljempaa.
sitä jäätä vaan tuppaa olemaan ja vielä juuri niissä paikoissa, missä pitäisi saada auto nopeasti pysäytettyä ja vastaavasti päästä nopeasti liikkeelle. Tien päällä kyllä pärjää mutta risteysalueilla olisi nastojen tuomaa lisäpitoa useinkin kaivannut.
Risteyksessä sen juuri huomaa nastan ja kitkan eron. Siinä kun kitkarenkailla jo mennään jää nasta raapimaan jäätä. Todettu on monen monta kertaa. Ei ole sellaista jääristeystä vielä tullut eteen sen paremmin maalla kuin kaupungissa, että kitkan pito olisi ollut se ongelma sen paremmin pysähtyessä kuin liikkeelle lähtiessäkään. Enemminkin ongelma on ne olemattomiin nastoihinsa luottavat, jotka luulee nastan jäällä pitävän samalla tavalla kuin kesärenkaan kuivalla ja jättävät jarruttamisen viime tippaan.
Kun kerran sekä kitkoilla että nastoilla sattuu niitä kolareitakin niin tulee vähän mieleen, että näissä keskusteluissa pata soimaa kattilaa, mutta musta kylki kummallakin. Suurin syy renkaiden hyvyyteen tai huonouteen löytyy ratin ja penkin välistä. Mutta sitä ei uskalla yksikään nastapelle myöntää.
en ole mikään nastapelle sen kummemmin kuin kitkapellekään. Enkä luota kumpaankaan vaan ajan kulloisenkin tuntuman mukaan. Uusien renkaiden hankinta edessä enkä ole vieläkään osannut päättää, nastat vai kitkat. Edelliset oli kitkat. Toisessa autossa on nastat, että kokemusta on yhtä aikaa molemmista. Ja se kokemus väittää juuri sitä mitä äsken sanoin.
Tässä kohtaa vaan tulee mieleen, että millaisia autoja on niillä, jotka tosissaan väittävät kitkojensa pitävän jäisissä risteyksissä nastaa paremmin. Itsellä on nuo autot alle 1300 kiloisia ja tuli vaan mieleen, josko kitka toimisi mainituissa tilanteissa paremmin isommissa autoissa.
Asia erikseen on sitten ne loppuun kuluneet nastarenkaat, joista suurin osa nastoistakin on revitelty irti, sellaisiin en kitkojani vertaa.
Meillä on perheessä muutama auto:
- pieni japanilainen, omamassa 1122kg, uudet nastarenkaat
- keskikokoinen eurooppalainen, omamassa 1240kg, kuluneet nastarenkaat (huonot!)
- kaupunkimaasturi, omamassa 1600kg, uudet kitkarenkaat
Näistä viime talvena (paljon lunta, tiet jäisillä polanteilla, risteykset jäässä, ei suolattu tai hiekotettu) vaikeuksissa olivat molemmat nastarengasautot. Aiemmassa 1850kg painavassa tilaihmeessä kuluneilla kitkarenkailla tälläisillä teillä tuntui liukkautta mutta ei niin pahasti kuin kuluneilla nastarenkailla ja auto ei tehnyt hallitsemattomia temppuja. Uusilla kitkarenkailla kulkevalla citymaasturilla ei oikeasti ollut vaikeuksia eikä liukkaus risteyksissä tuntunut sen pahemmin jarruttaessa kuin kiihdyttäessä. Joskus olen täällä kertonutkin, että molemmat nastarenkaalliset jäivät pihaan kun ei hiekottamatonta pihatietä päästy ylös. Kaupunkimaasturi ei edes sutinut...
Nämä ovat omia kokemuksia eikä niistä tarvitse nastapellejen tehdä vastineita.
Auton massalla voi olla vaikutusta. Kitkat ovat kokoa 225-65/16 ja nastarenkaat luonnollisesti paljon pienempiä kun autotkin on pienempiä.
luottakaa vaan pienen nykynastan pitoon, hyöty on olematon!
*Jäässä ei pidä mikään muu kuin nasta*
Pitäisi olla "Märällä jäällä ei pidä mikään muu kuin nasta". Ja nastakin huonosti...kokemuksia on kummallakin renkaalla ja märkä jää on ainut keli kitkoilla missä ongelmia, pakkasjäällä pito on hyvä.