Ihmettelen kovasti, miks niin monelle laihtuminen on hankalaa. Itsellä ei ole koskaan ollut paino-ongelmia, vaikka syön joka päivä jotain herkkua, enkä harrasta liikuntaa muutakuin satunnaisesti kävelyä tai hölkkää. Ehkäpä kuitenkin koko päivän energiansaanti on vähäistä, vaikka joskus syön erittäin epäterveellisesti.
Olen aina ollut nirso ruoan suhteen. Ja laiska. Eli en tee usein ruokaa, enkä leivo koskaan.
Kaupasta kyllä ostan pullaa ja kääretorttuja, ja joka päivä ainakin yhden tai kaksi pullaa syön.
Syön vain pari leipää päivässä, juuston ja kurkun kera, joskus kinkkua tai meetvurstia. Leipää en syö muun ruoan lisänä, vaan välipalana tai ateriana. Miksi venyttää mahalaukkua!
En ole koskaan tykännyt siitä olosta mikä tulee jättimäisen aterian jälkeen. Mahakin pömpöttää silloin ällöttävästi. Tykkään syödä vähän kerrallaan. Siksi mahalaukku on varmaankin pieni, ja kylläisyydentunne tulee nopeasti. Suosittelisinkin kaikille laihduttajille ensin annosten pienentämistä!
En myöskään "pelkää" nälkää. En huolestu, jos vähän nälättää, kukaan ei siihen kuole. Ja kaikki terveet ihmiset kestävät vedellä pitkäänkin. Aika vierähtää jonkun mukavan tekemisen parissa nopeasti, joten muutama tunti menee ilman mitään suuhunpantavaa.
Ajattelen myös terveyttä. Jos syön suklaata, viinereitä, jätskiä, karkkia tai muuta kovetettua kasvirasvaa ja sokeria sisältävää, niin yritän sen jälkeen tsempata ja muistaa hedelmät, vihannekset ja muut rehut.
Juon viiniä ja olutta viikoittain, mutta en mehuja enkä limuja. Vettä ruoan kanssa, ja aina kun jotain muka pitää suuhun laittaa. Kraanavesi on ilmaista, puhdasta ja hyvää. Eikä tarvi raahata mitään pulloja ja pakkauksia kaupasta.
En osta halvemman kilohinnan takia isoja pakkauksia, vaan joskus makeannälkään yhden lakupötkön tai Pätkiksen. Ja keksiä kotiin mahdollisimman harvoin, koska kaikki tulee syötyä kuitenkin. Eli kaupassakin pitää olla tiukkana, koska harvoin mitään tulee säästettyä "vieraita varten", kun se ihmisen mieli on niin pirun heikko:)
Ja koska inhoan isoa mahaa, se inho pitää kyllä näpit kurissa kaupassa. Aina voi herkkujen äärellä miettiä vyötäröänsä ja terveyttä.
Sori pitkä juttuni...
Olen aina ollut nirso ruoan suhteen. Ja laiska. Eli en tee usein ruokaa, enkä leivo koskaan.
Kaupasta kyllä ostan pullaa ja kääretorttuja, ja joka päivä ainakin yhden tai kaksi pullaa syön.
Syön vain pari leipää päivässä, juuston ja kurkun kera, joskus kinkkua tai meetvurstia. Leipää en syö muun ruoan lisänä, vaan välipalana tai ateriana. Miksi venyttää mahalaukkua!
En ole koskaan tykännyt siitä olosta mikä tulee jättimäisen aterian jälkeen. Mahakin pömpöttää silloin ällöttävästi. Tykkään syödä vähän kerrallaan. Siksi mahalaukku on varmaankin pieni, ja kylläisyydentunne tulee nopeasti. Suosittelisinkin kaikille laihduttajille ensin annosten pienentämistä!
En myöskään "pelkää" nälkää. En huolestu, jos vähän nälättää, kukaan ei siihen kuole. Ja kaikki terveet ihmiset kestävät vedellä pitkäänkin. Aika vierähtää jonkun mukavan tekemisen parissa nopeasti, joten muutama tunti menee ilman mitään suuhunpantavaa.
Ajattelen myös terveyttä. Jos syön suklaata, viinereitä, jätskiä, karkkia tai muuta kovetettua kasvirasvaa ja sokeria sisältävää, niin yritän sen jälkeen tsempata ja muistaa hedelmät, vihannekset ja muut rehut.
Juon viiniä ja olutta viikoittain, mutta en mehuja enkä limuja. Vettä ruoan kanssa, ja aina kun jotain muka pitää suuhun laittaa. Kraanavesi on ilmaista, puhdasta ja hyvää. Eikä tarvi raahata mitään pulloja ja pakkauksia kaupasta.
En osta halvemman kilohinnan takia isoja pakkauksia, vaan joskus makeannälkään yhden lakupötkön tai Pätkiksen. Ja keksiä kotiin mahdollisimman harvoin, koska kaikki tulee syötyä kuitenkin. Eli kaupassakin pitää olla tiukkana, koska harvoin mitään tulee säästettyä "vieraita varten", kun se ihmisen mieli on niin pirun heikko:)
Ja koska inhoan isoa mahaa, se inho pitää kyllä näpit kurissa kaupassa. Aina voi herkkujen äärellä miettiä vyötäröänsä ja terveyttä.
Sori pitkä juttuni...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ikä, paino, pituus? Kaikki vaikuttavat.
Kun on oppinut syömään paljon (tai vähän), tai herkuttelemaan tai syömään suruunsa, niin siitä on vaikea oppia pois. Kaikkihan se vaikuttaa, ja vaatii tietoista ponnistelua saada ruokavalio sellaiseksi, että läskit lähtee jos se on tavoitteena.