Terve,
perustusrakenteena 200 mm ontelolaatta, jonka päälle EPS LATTIA eristekerros, jonka päälle lopullinen 100 mm lattiavalu. Perustussuunnittelija oli piirtänyt EPS eristepaksuudeksi ontelolaatan ja lopullisen lattiavalun väliin 170 mm, näin maalikkoon se kuulostaa hieman vähäiseltä....
Minkälaista EPS eristemäärää moisessa rakenteessa "yleensä käytetään"? Ja kyseessä siis ontelolaatalla toteutettu tuulettuva ala-pohjarakenne....
Antti
Tuulettuvan alapohjan eristepaksuus
11
12468
Vastaukset
- rakentaja
170 mm taitaa olla se minimi jolla saavutetaan vaadittu lämmöneristävyys. Hyvänä nyrkkisääntönä voi pitää sitä että alapohjan eristepaksuus on puolet yläpohjan eristepaksuudesta. Itse ehkä laittaisin 200mm ja vastaavasti ohentaisin lopullista valua 60-80 millin varsinkin jos taloon tulee vesikieroinen lattialämmitys. 100mm lattia voi olla hidas reagoimaan lämmönvaihteluille.
- Jonttu
Rossipohjassa pitää ensinnäkin ottaa huomioon, että siellä ei koskaan ole pakkasta ( 2- 4) ja siksi lattiassa pitäisi riittää seinää suurempi k-arvo. Alkuperäisen kirjoittajan mainitsema 170mm EPS-kerros riittää vallan mainiosti etenkin, kun muistetaaan, että kyllä se ontelo- sekä pintalaattakin toimii eristeenä, joskaan ei aivan kaikkein parhaimpana. Ja sitä pintalaatan 100mm paksuutta ei missään tapauksessa kannata ohentaa ainakaan lämmönsäätöteknisten kysymysten tähden. Hieman lisää älyä säätöyksikköön ja turha "pumppaaminen" jää historiaan.
-Jonttu- - pasi
Jonttu kirjoitti:
Rossipohjassa pitää ensinnäkin ottaa huomioon, että siellä ei koskaan ole pakkasta ( 2- 4) ja siksi lattiassa pitäisi riittää seinää suurempi k-arvo. Alkuperäisen kirjoittajan mainitsema 170mm EPS-kerros riittää vallan mainiosti etenkin, kun muistetaaan, että kyllä se ontelo- sekä pintalaattakin toimii eristeenä, joskaan ei aivan kaikkein parhaimpana. Ja sitä pintalaatan 100mm paksuutta ei missään tapauksessa kannata ohentaa ainakaan lämmönsäätöteknisten kysymysten tähden. Hieman lisää älyä säätöyksikköön ja turha "pumppaaminen" jää historiaan.
-Jonttu-No kyllä kai se nyt pakkasen puolelle menee, ja jos ei mene niin juuri sen huonon eristyksen takia.
Rak.kokoelman D5 mukaan tuulettuvan alapohjan lämmönläpäisykerrointa voidaan pienentää 20 % ulkoseinään verrattuna. Siihen en ota kantaa riittääkö 170 EPSiä. - sippo
pasi kirjoitti:
No kyllä kai se nyt pakkasen puolelle menee, ja jos ei mene niin juuri sen huonon eristyksen takia.
Rak.kokoelman D5 mukaan tuulettuvan alapohjan lämmönläpäisykerrointa voidaan pienentää 20 % ulkoseinään verrattuna. Siihen en ota kantaa riittääkö 170 EPSiä.Alapohjan ja maan tuottama lämpö pitää tilan mukavasti plussalla. Ei tarvitse vesiputkia eikä viemäreitä suojata.
Alapohjatilan seinissä vähintään 50mm styrox tai vastaava, rakennesuunnittelija tietysti mitoittaa.
Ainakin siporex -elementillä totutettuna viemärien vienti alapohjatilaan on kätevästi tehtävissä; kun läpiviennit helppoja.
- konnari
riittää täyttämään rakentamismääräyskokoelman vaatimuksen U=0.20 W/m2K (enintään). 175 mm eristepaksuudella tulee U=0.187 W/m2K. (Tuulettuva ryöm.tila, tuuletusaukot max. 8 promillea alap.pinta-alasta,U=0.20 W/m2K)
Ei asia sitten, haluatko laittaa lisää. Meillä laitetaan yleensä kuviin 200 mm.
Pintalaatta saisi olla 80 mm paksu vesikiertoisen lattialämmityksen kanssa. Mahtuu raudoitus ja putket ja vielä sopivasti betoniakin.- Jonttu
.. tuosta eristeen kasvattamisesta 170mm:stä 200 mm:iin saadaan 120m2 lattiapinta-alaisessa talossa energiaa säästetyksi 42 wattia eli alle hehkulampun ottaman tehon verran. Ja tämä siis ainoastaan synkimmän talven aikaan (4-5kk), jolloin energiaksi muutettuna se tarkoittaa 150wh, joka 10 sentin kwh hinnan mukaan tarkoittaa sellaista 15 euron kustannusta per vuosi. Kovin paljoa siihen paksumpaan eristeeseen ei siis kannata sijoittaa, koska mitään kovin suurta tuottoa ei ole tiedossa...
Kuka muuten tietää mikä on ontelolaatan U-arvo? Betonille se on 1.7W/mK, joten käytin varovaista 1W/mK arviota, jonka perusteella ko. lattian U-arvo olisi 0.165W/m2K 100mm 170mm 100mm rakenteella tai 0.145W/m2K 100mm 200mm 100mm vastaavilla vahvuuksilla.
-Jonttu- - Jonttu
Jonttu kirjoitti:
.. tuosta eristeen kasvattamisesta 170mm:stä 200 mm:iin saadaan 120m2 lattiapinta-alaisessa talossa energiaa säästetyksi 42 wattia eli alle hehkulampun ottaman tehon verran. Ja tämä siis ainoastaan synkimmän talven aikaan (4-5kk), jolloin energiaksi muutettuna se tarkoittaa 150wh, joka 10 sentin kwh hinnan mukaan tarkoittaa sellaista 15 euron kustannusta per vuosi. Kovin paljoa siihen paksumpaan eristeeseen ei siis kannata sijoittaa, koska mitään kovin suurta tuottoa ei ole tiedossa...
Kuka muuten tietää mikä on ontelolaatan U-arvo? Betonille se on 1.7W/mK, joten käytin varovaista 1W/mK arviota, jonka perusteella ko. lattian U-arvo olisi 0.165W/m2K 100mm 170mm 100mm rakenteella tai 0.145W/m2K 100mm 200mm 100mm vastaavilla vahvuuksilla.
-Jonttu-..tohon yksikköön 150wh on tietysti 150kWh.
- Mikä Tuulettuu
Paskat tossa mikään tuuletu!
- Kertarakentaja
Aivan! EPS on väärällä puolella. Taidat olla niitä 80-90 luvulla rakennusoppia saanut heebo.
EPS paikka on nykyään alapuolella. Piste.
- raksaaja
jossain (motivan?) esitteessä puhuttiin puolen metrin eristeestä. kohtuus lienee "hieman" vähemmän.
- raksaaja
näistä eristevahvuuksista ja niiden vaikutuksista jappastu täällä paljon ennekin
veikkaan että lämmitys & eristäminen osasto ois antoisa surffauksen kohde
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 407003
- 323948
- 463357
- 402949
- 172726
- 372238
- 162196
- 412153
Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...
Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons472097- 402058