Brittien

"Common thing between Budweiser beer and making love in a canoe? Fucking close to water!" Monty Python

Hitlerin virheiden takia JUMALAUTA briteille ei käynnyt kuten Ranskalle!

Jos saksa olisi saannut britti imperiumi nurin niin ryssä olisi kaatunut saatana. Niin massiviset resurssit olisi Hitlerillä ollut ryssää ja jenkki paskaa vastaan jos britit olisi kaadettu.

SS:ssä olisi ollut jo vähintää 2 miljoonaa miestä britti vapaaehtoisten ja sen entisen imperiumin asukkien takia.

Saksa oli mahtavin ja vain Hitlerin omat virheet pelasti maapallon saksalaiselta teutoniselta natsismilta.

"Mielestäni brittien asenne v. 1940 kesällä oli upea"

Heikompihermoislta olisi mennyt pupu pöksyyn, varsinkin kun NL oli natsien liittolainen. Jenkkien mukaan tulosta oli korkeintaan toiveita.

Ja sitten väitetään, etteivät briti muka taistelleet lainkaan!!!

minäkin! kirjoitti:

"Mielestäni brittien asenne v. 1940 kesällä oli upea"

Heikompihermoislta olisi mennyt pupu pöksyyn, varsinkin kun NL oli natsien liittolainen. Jenkkien mukaan tulosta oli korkeintaan toiveita.

Ja sitten väitetään, etteivät briti muka taistelleet lainkaan!!!

Lue lisää

Ulkomaalaiset pilotit ja Göringin taktiikan muutos pienen Berliinin ilmapommituksen jälkeen sekä Dunkerque ovat syynä miksi Luftwaffe hävisi. Ei siinä hehehe ole mitään tekemistä brittien "teräksen kovien" hermojen kanssa.

ryssäkortti north ku kirjoitti:

Ulkomaalaiset pilotit ja Göringin taktiikan muutos pienen Berliinin ilmapommituksen jälkeen sekä Dunkerque ovat syynä miksi Luftwaffe hävisi. Ei siinä hehehe ole mitään tekemistä brittien "teräksen kovien" hermojen kanssa.

Lue lisää

tappio juontui jo paljon kauempaa kuin Berliinin pommituksista ja Dunkerquesta. Luftwaffe oli tehty taktiseen toimintaan omien maajoukkojen tukemista varten. Sillä ei ollut strategista kykyä suoriutua taistelusta Englantia vastaan, vaikka olisi kyllä saattanut onnistuakin mikäli taktiikkaa ei olisi vaihdettu, mutta raskain tappioin.

1. Luftwaffen hävittäjävoimien vahvuutta oli pahoin uhrattu pommikoneiden hyväksi. Niin laadukas kuin Jagdwaffe olikin, se oli auttamattomasti liian harvalukuinen ja teknisesti vajavainen ilmasotaan Englantia vastaan. Se toimi erittäin tehokkaasti taktisissa operaatioissa mutta tällaiseen strategiseen ponnistukseen se oli väärin varustettu, jotta sillä olisi ollut edes tyydyttävää mahdollisuutta ilmaherruuteen Englannin yllä.

2. Luftwaffen pommikoneissa oli panostettu keveisiin ja keskiraskasiin pommittajiin ja syöksypommittajiin, ja strategiset pommikoneet puuttuivat miltei tyystin. Luftwaffe toimi erinomaisesti maajoukkojen tukena Euroopassa ja Neuvostoliitossa, mutta Englannin lentokonetuotannon lamautukseen niillä ei ollut kykyä, vaikka sitä toki yritettiin.

3. RAF:n Ulkomaalaisten pilottien vaikutus oli merkittävä, mutta eivät he taistelua ratkaisseet. Taistelu Englannista oli lyhyt ja ulkomaalaiset lentäjät vahvistivat RAF enemmänkin tuon jälkeen. Englantilaisten tappiot olivat kovat, ja ulkomaalaisten valmiiksi koulutettujen lentäjien ansiosta RAF:n taso saatettiin pitää korkeana myös alkuvuodesta 1941, ja samalla ehdittiin kouluttaa uusia pilotteja kaatuneiden ja havoittuneiden tilalle.

Paperilla saksalaiset olivat selkeästi niskan päällä, joten kyllä siinä hermojakin tarvittiin, vaikkakin englantilaiset ovat sitkeästi vähätelleet hävittäjävoimiensa vahvuutta syksyllä 1940.

sittenkin ollut ripaus urheiluhenkeä ja herrasmiesmäisyyttä?
Toisaalta he olivat hyvin raakoja ilma- ja merisodassa.
Norjaan ja Kreikkaan meno olivat uhkayrityksia, joilla ei alkujaankaan ollut juuri menestymisen mahdollisuuksia. Ne olivat poliittisen johdon ratkaisuja. Johtavat sotilaat olivat jatkuvasti vaikeuksissa Churchillin ideoiden kanssa.

-----Britit olivat yli vuoden yksin NL:n kanssa liitossa olevaa Saksaa vastaan.-----

Mutta ei ne muuta sotaa sinä aikana käyneet kuin puolustivat kaupunkejaan Saksan pommituksia vastaan. On kaksi eri asiaa olla sotatilassa ja käydä kovaa sotaa ja kovia taisteluja.

Korppi ! kirjoitti:

-----Britit olivat yli vuoden yksin NL:n kanssa liitossa olevaa Saksaa vastaan.-----

Mutta ei ne muuta sotaa sinä aikana käyneet kuin puolustivat kaupunkejaan Saksan pommituksia vastaan. On kaksi eri asiaa olla sotatilassa ja käydä kovaa sotaa ja kovia taisteluja.

Lue lisää

Eivät voineet kunnolla ilmatilassa sotia saksalaiset koska Luftwaffea vaivasi polttoaine pula eikä lentokonetuotanto pysynnyt brittien ja ryssien tasolla. Kyllä Saksa reilulla pelillä olisi pystynyt lyömään jokaisen liittoutuneen yksi kerrallaan paitsi tietysti amerikkalaisten Mustangia joka oli toisen maailmansodan paras kone.

Korppi ! kirjoitti:

-----Britit olivat yli vuoden yksin NL:n kanssa liitossa olevaa Saksaa vastaan.-----

Mutta ei ne muuta sotaa sinä aikana käyneet kuin puolustivat kaupunkejaan Saksan pommituksia vastaan. On kaksi eri asiaa olla sotatilassa ja käydä kovaa sotaa ja kovia taisteluja.

Lue lisää

yksin ollessaan mm. Saksan Blitzin eli kävivät taistelun Englannista. He löivät italialaiset Afrikassa, auttoivat Kreikkaa, hyökkäsivät Syyriaan, kävivät laajaa merisotaa mm. upottaen Bismarckin ja pommittivat useaan kertaan Berliiniä.

Esität uudelleen ja uudellen samoja valheellisia väitteitä. Miksi?

1940-41 kirjoitti:

yksin ollessaan mm. Saksan Blitzin eli kävivät taistelun Englannista. He löivät italialaiset Afrikassa, auttoivat Kreikkaa, hyökkäsivät Syyriaan, kävivät laajaa merisotaa mm. upottaen Bismarckin ja pommittivat useaan kertaan Berliiniä.

Esität uudelleen ja uudellen samoja valheellisia väitteitä. Miksi?

Lue lisää

Puhumattakaan siitä että aseistivat jugoslavian partisaanit Sten-konepistooleilla kauan ennen kuin Tito sai mitään kättä pitempää Stalinilta ja Molotovilta.

1940-41 kirjoitti:

yksin ollessaan mm. Saksan Blitzin eli kävivät taistelun Englannista. He löivät italialaiset Afrikassa, auttoivat Kreikkaa, hyökkäsivät Syyriaan, kävivät laajaa merisotaa mm. upottaen Bismarckin ja pommittivat useaan kertaan Berliiniä.

Esität uudelleen ja uudellen samoja valheellisia väitteitä. Miksi?

Lue lisää

-----auttoivat Kreikkaa,----

Miten auttoivat? Yrittivät kyllä mutta ei siitä mitään tullut. Kreetankin menettivät täysin alivoimaiselle hyökkääjälle mitä ei yleensä tapahdu. Jopas II MS:nkin oppien mukaan hyökkääjällä tuli olla 2-3 kertainen ylivoima. Kreetalla puolustajalla oli n. 5 kertainen ylivoima ja silti hävisivät. Laskuvarjojääkäreitä hyppäsi Kreetalle vain muutama tuhat ja silti he valtasivat tärkeimmät kohteet eli lentokentät.

------hyökkäsivät Syyriaan,----

Raukkamainen hyökkäys entisen liittolaisen, Ranskan, kimppuun. Salakavala teko kertakaikkiaan.

--------kävivät laajaa merisotaa mm. upottaen Bismarckin----

Voi voi, upottivat sentään yhden laivan. Jopas onkin paljon. Mutta kyse ei olekaan ollut brittien meri- tai ilma- vaan maavoimien avuttomuudesta.

-------- ja pommittivat useaan kertaan Berliiniä. -------

Muutama pommi vahingossa Berliiniin, onko se suurikin saavutus ja paljonko se heikensi Saksaa?

Yks mie vaan kirjoitti:

-----auttoivat Kreikkaa,----

Miten auttoivat? Yrittivät kyllä mutta ei siitä mitään tullut. Kreetankin menettivät täysin alivoimaiselle hyökkääjälle mitä ei yleensä tapahdu. Jopas II MS:nkin oppien mukaan hyökkääjällä tuli olla 2-3 kertainen ylivoima. Kreetalla puolustajalla oli n. 5 kertainen ylivoima ja silti hävisivät. Laskuvarjojääkäreitä hyppäsi Kreetalle vain muutama tuhat ja silti he valtasivat tärkeimmät kohteet eli lentokentät.

------hyökkäsivät Syyriaan,----

Raukkamainen hyökkäys entisen liittolaisen, Ranskan, kimppuun. Salakavala teko kertakaikkiaan.

--------kävivät laajaa merisotaa mm. upottaen Bismarckin----

Voi voi, upottivat sentään yhden laivan. Jopas onkin paljon. Mutta kyse ei olekaan ollut brittien meri- tai ilma- vaan maavoimien avuttomuudesta.

-------- ja pommittivat useaan kertaan Berliiniä. -------

Muutama pommi vahingossa Berliiniin, onko se suurikin saavutus ja paljonko se heikensi Saksaa?

Lue lisää

Eiköhän pommituskampanja saavuttanut huippunsa jenkkien tultua mukaan mutta kyllä Harris ja RAF aika lailla Dresdenin ja Hampurin hävittivät maaantasalle niin että innostui Joe-Setäkin kopioimaan näitä taktiikoita. Suurella viiksiniekalla oli vuoden 1944 alussa fantasia että vallataan Viro takaisin nopealla hyökkäyksellä ja sitten pommitetaan Dresden-tyyllillä Helsinki takaisin kivikauteen. Ei tainnut ihan homppelilla onnistua vai mitä!

Karl Brandt kirjoitti:

Eiköhän pommituskampanja saavuttanut huippunsa jenkkien tultua mukaan mutta kyllä Harris ja RAF aika lailla Dresdenin ja Hampurin hävittivät maaantasalle niin että innostui Joe-Setäkin kopioimaan näitä taktiikoita. Suurella viiksiniekalla oli vuoden 1944 alussa fantasia että vallataan Viro takaisin nopealla hyökkäyksellä ja sitten pommitetaan Dresden-tyyllillä Helsinki takaisin kivikauteen. Ei tainnut ihan homppelilla onnistua vai mitä!

Lue lisää

-----Dresdenin ja Hampurin hävittivät maaantasalle ------

Nämä siviilikohteitten pommitukset olivat katkeroitunutta kostoa siitä kun maavoimat eivät saaneet mitään aikaan eivätkä pärjänneet vähääkään edes pienille sakujoukoille samaan aikaan kun Puna-armeija vyöryi länteen kuin tsunami konsanaan.

1940-41 kirjoitti:

yksin ollessaan mm. Saksan Blitzin eli kävivät taistelun Englannista. He löivät italialaiset Afrikassa, auttoivat Kreikkaa, hyökkäsivät Syyriaan, kävivät laajaa merisotaa mm. upottaen Bismarckin ja pommittivat useaan kertaan Berliiniä.

Esität uudelleen ja uudellen samoja valheellisia väitteitä. Miksi?

Lue lisää

....mm. Saksan Blitzin eli kävivät taistelun Englannista......

Hitler brittejä auttoi muuttaessaan lentokenttien pommitukset Lontoon pommituksiksi. Ilman sitä päätöstä olisi Britannian ilmavoimat tyystin tuhottu.

....auttoivat Kreikkaa,.....

Hyvinpä vähän taisi Kreikka kuitenkaan siitä avusta hyötyä, vai mitä? Oli kai paremminkin niin, että brittien masinoima Jugoslavian vallankaappaus lopultakin johti Kreikan miehitykseen kuten koko Balkanin eli n. 1 miljoona ihmishenkeä johtaneeseen 4-vuotiseen sotaan Balkanilla. Britit saivat aikaan sotia vaikka heistä ei ollut sitten niissä sodissa muuhun kuin pakoonjuoksuun ja toiset saivat kärsiä seuraamukset.

.....hyökkäsivät Syyriaan......

Kammottava salahyökkäys ennakkovaroituksetta entisen liittolaisen eli Ranskan joukkoja vastaan. Todellista rosvopolitiikkaa, jolla ei pitäisi todellakaan paljon leuhkia.

"Britit olivat yli vuoden yksin NL:n kanssa liitossa olevaa Saksaa vastaan. Sodan menestyksellinen päätös ei olisi ollut mahdollinen ilman heidän taisteluaan."

Tämä ja koko sodan alku on oikeastaan aivan älytön. Englanti jatkaessaan sotaa Saksaa vastaan Ranskan luhistuttua, on millä strategisella ajattelulla tahansa tarkasteltuna sulaa hulluutta. Tuolloin NL ja Saksa olivat liittolaisia, jolloin Saksalle tuhoisa ja oikeastaan ainoa todellinen uhka eli kahdenrintaman sota, olivat poissuljettuja vaihtoehtoja. Lisäksi sotilaallinen ajattelutapa oli 1MS:n peruja. Joka tarkoittaa siis sitä, että sodat vielä tuolloin ajateltiin ratkottavan jalkaväellä, joita sitten muut aselajit tukisivat. Tosin Saksa käytti Ranskaa vastaan menestyksellisesti salamasota-periaatetta keskitettynä panssarivoimien tukemiseen, jolloin voidaan ajatella, että myös Englannin sodanjohto saattoi ounastella tulevan sodan luonteen muuttumista. Niin tai näin on vaikea kuvitella Englannin todella ensiksi vapauttavan ilman apuvoimia Ranskan, ja sitten ehkä tämän rippeiden avulla marssia Berliiniin. Ajattelivatko englantilaiset siis todellakin rajatuilla maavoimillaan hyökkäävän miesmääräisesti ylivoimaista vihollista vastaan kanaalin yli, ja vielä voittavansa sodan? Ja lisäksi heittävänsä puna-armeijan kauas itään -Puolaahan englantilaiset lähtivät alunperin vapauttamaan. Suurta pyhää missiota ei ainakaan helpottanut se fakta, että sen ainoan kerran kun englantilaiset pääsivät kosketuksiin saksalaisten kanssa, niin mittelö päätyi siihen kun britit ajettiin mereen.
Uskoo ken tahtoo. Totuus on se, että USA:n ja Neuvostoliiton mukaantulo Saksan vastaiseen rintamaan oli vain ajan kysymys. Nämä olivat jo sovittuja asioita, ja tämän vuoksi Englannille ei jäänyt sodan aikana muuta tehtävää kuin roikkua siinä mukana yksin sen aikaa kunnes liittolaiset olisivat mukana.

Se juuri ihmetyttääk kirjoitti:

"Britit olivat yli vuoden yksin NL:n kanssa liitossa olevaa Saksaa vastaan. Sodan menestyksellinen päätös ei olisi ollut mahdollinen ilman heidän taisteluaan."

Tämä ja koko sodan alku on oikeastaan aivan älytön. Englanti jatkaessaan sotaa Saksaa vastaan Ranskan luhistuttua, on millä strategisella ajattelulla tahansa tarkasteltuna sulaa hulluutta. Tuolloin NL ja Saksa olivat liittolaisia, jolloin Saksalle tuhoisa ja oikeastaan ainoa todellinen uhka eli kahdenrintaman sota, olivat poissuljettuja vaihtoehtoja. Lisäksi sotilaallinen ajattelutapa oli 1MS:n peruja. Joka tarkoittaa siis sitä, että sodat vielä tuolloin ajateltiin ratkottavan jalkaväellä, joita sitten muut aselajit tukisivat. Tosin Saksa käytti Ranskaa vastaan menestyksellisesti salamasota-periaatetta keskitettynä panssarivoimien tukemiseen, jolloin voidaan ajatella, että myös Englannin sodanjohto saattoi ounastella tulevan sodan luonteen muuttumista. Niin tai näin on vaikea kuvitella Englannin todella ensiksi vapauttavan ilman apuvoimia Ranskan, ja sitten ehkä tämän rippeiden avulla marssia Berliiniin. Ajattelivatko englantilaiset siis todellakin rajatuilla maavoimillaan hyökkäävän miesmääräisesti ylivoimaista vihollista vastaan kanaalin yli, ja vielä voittavansa sodan? Ja lisäksi heittävänsä puna-armeijan kauas itään -Puolaahan englantilaiset lähtivät alunperin vapauttamaan. Suurta pyhää missiota ei ainakaan helpottanut se fakta, että sen ainoan kerran kun englantilaiset pääsivät kosketuksiin saksalaisten kanssa, niin mittelö päätyi siihen kun britit ajettiin mereen.
Uskoo ken tahtoo. Totuus on se, että USA:n ja Neuvostoliiton mukaantulo Saksan vastaiseen rintamaan oli vain ajan kysymys. Nämä olivat jo sovittuja asioita, ja tämän vuoksi Englannille ei jäänyt sodan aikana muuta tehtävää kuin roikkua siinä mukana yksin sen aikaa kunnes liittolaiset olisivat mukana.

Lue lisää

"Nämä olivat jo sovittuja asioita, ja tämän vuoksi Englannille ei jäänyt sodan aikana muuta tehtävää kuin roikkua siinä mukana yksin sen aikaa kunnes liittolaiset olisivat mukana. "

Missä ja milloin moiset sopimukset oli tehty? Siis onko joku muukin paikka kuin sinun mielikuvituksesi?

tietoa!!! kirjoitti:

"Nämä olivat jo sovittuja asioita, ja tämän vuoksi Englannille ei jäänyt sodan aikana muuta tehtävää kuin roikkua siinä mukana yksin sen aikaa kunnes liittolaiset olisivat mukana. "

Missä ja milloin moiset sopimukset oli tehty? Siis onko joku muukin paikka kuin sinun mielikuvituksesi?

Lue lisää

yllä aika selvästi, johon sinulla ei ilmeisesti ole mitään lisättävää tai kysyttävää?

Vai kuvitteletko todellakin, että Englanti kävi Saksaa vastaista sotaansa täysin yksin ja diplomaattisesti eristäytyneenä? Että kertaakaan Englanti ei ottanut asioita puheeksi esim. läheisen liittolaisensa USA:n kanssa?

Esimerkiksi Neuvostoliiton mitkään tekemiset eivät hetkauttaneet länttä. Hyökkäys Suomeen ja Balttian liittäminen itseensä eivät johtaneet yhtään mihinkään toimenpiteisiin. Ainoastaan Kansainliitosta se erotettiin, jolla ei ollut yhtään mitään merkitystä. Aseita rahdattiin siltikin kasvavaan tahtiin poliittiseen vihollismaahan riippumatta siitä, että tämä kävi sotaa pientä Suomea vastaan. Sen sijaan Suomella oli ongelmia saada keneltäkään yhtään mitään muuta kuin tyhjiä lupauksia.

sotahistoriaa?
Brittien maavoimat taistelivat ainoana koko sodan ajan Saksaa vastaan keväästä -40 sodan loppuun. Ne löivät saksalaiset ja italialaiset syksystä -42 alkaen Afrikassa, Sisiliassa, Italiassa, Ranskassa ja Saksassa. Wehrmacht antautui brittien komentajalle.
Mitä vielä olisi pitänyt tehdä?

Brittien ilmavoimat torjuivat Saksan Blitzin ja tukivat erityisen ansiokkaasti maa- ja merisotatoimia. Kaupunkien pommitukset aloitti Saksa ja niitä tekivät erittäin suurin voimin myös amerikkalaiset. Saksa pyrki tekemään kostopommituksdia koko ajan.

Mitä jos perehtyisti sotahistoriaan tai sitten vain tyytyisit siihen mopon rassaamiseen? Nyt kirjoitat ihan pötyä mistään mitään tietämättä.

et lainkaan tunne kirjoitti:

sotahistoriaa?
Brittien maavoimat taistelivat ainoana koko sodan ajan Saksaa vastaan keväästä -40 sodan loppuun. Ne löivät saksalaiset ja italialaiset syksystä -42 alkaen Afrikassa, Sisiliassa, Italiassa, Ranskassa ja Saksassa. Wehrmacht antautui brittien komentajalle.
Mitä vielä olisi pitänyt tehdä?

Brittien ilmavoimat torjuivat Saksan Blitzin ja tukivat erityisen ansiokkaasti maa- ja merisotatoimia. Kaupunkien pommitukset aloitti Saksa ja niitä tekivät erittäin suurin voimin myös amerikkalaiset. Saksa pyrki tekemään kostopommituksdia koko ajan.

Mitä jos perehtyisti sotahistoriaan tai sitten vain tyytyisit siihen mopon rassaamiseen? Nyt kirjoitat ihan pötyä mistään mitään tietämättä.

Lue lisää

-----Ne löivät saksalaiset ja italialaiset syksystä -42 alkaen Afrikassa, Sisiliassa, Italiassa, Ranskassa ja Saksassa.------

Kyllä pääpaino noissa taistelupaikoissa oli muilla kuin briteillä. Vai meinaatko, että kertomukset Puna-armeijan ja amerikkalaisten mukanaolosta Saksan lyömisessä ovat vain satuja?

Miten sinä, jos olet aikuinen ihminen, kehtaat yrittää noin läpinäkyviä valeita?

NL:n resurssit kesään -41 ja se kykeni käyttämään Euroopan mantereen voimavaroja. Saksa panosti 1933 alkaen rajusti asevoimiinsa. Briti aloittivat varustautumisen keväällä -39, silloinkin melko lepsusti..

Kannattaa muistaa, että Iso-Britannia löi Saksan asevoimat 1942 syksystä alkaen kerran toisensa jälkeen maalla, merellä ja ilmassa. Saksa antautui Iso-Britannian edustajalle.

tukenaan kirjoitti:

NL:n resurssit kesään -41 ja se kykeni käyttämään Euroopan mantereen voimavaroja. Saksa panosti 1933 alkaen rajusti asevoimiinsa. Briti aloittivat varustautumisen keväällä -39, silloinkin melko lepsusti..

Kannattaa muistaa, että Iso-Britannia löi Saksan asevoimat 1942 syksystä alkaen kerran toisensa jälkeen maalla, merellä ja ilmassa. Saksa antautui Iso-Britannian edustajalle.

Lue lisää

-----Iso-Britannia löi Saksan asevoimat 1942 syksystä alkaen kerran toisensa jälkeen maalla, merellä ja ilmassa. ------

Noissa mainituissa sotatoimissa oli pääpaino amerikkalaisilla joukoilla, ei briteillä. Kuitenkin kehtaat valehdella ne englantilaisten voitoiksi. Ilman amerikan aseapua ja joukkoja britit olisivat voittaneet P-Afrikan sotansa sakun muutamaa divisioonaa vastaan vasta sitten kun Puna-armeija olisi seisonut Saksan länsirajalla tai jopa Pariisissa.

tukenaan kirjoitti:

NL:n resurssit kesään -41 ja se kykeni käyttämään Euroopan mantereen voimavaroja. Saksa panosti 1933 alkaen rajusti asevoimiinsa. Briti aloittivat varustautumisen keväällä -39, silloinkin melko lepsusti..

Kannattaa muistaa, että Iso-Britannia löi Saksan asevoimat 1942 syksystä alkaen kerran toisensa jälkeen maalla, merellä ja ilmassa. Saksa antautui Iso-Britannian edustajalle.

Lue lisää

myös kanadalaisten, aussien, uus-seelantilaisten ja intialaisten joukkojen saavutukset? Jos luet niin korjaa hieman laskutapaasi.

Remonttimiäs mansest kirjoitti:

myös kanadalaisten, aussien, uus-seelantilaisten ja intialaisten joukkojen saavutukset? Jos luet niin korjaa hieman laskutapaasi.

samoissa rmeijioissa brittien kanssa, brittien johdossa ja huollossa. Ne olivat samalla puolella. Sitä et tainnut tietääkään?

Yks mie vaan kirjoitti:

-----Iso-Britannia löi Saksan asevoimat 1942 syksystä alkaen kerran toisensa jälkeen maalla, merellä ja ilmassa. ------

Noissa mainituissa sotatoimissa oli pääpaino amerikkalaisilla joukoilla, ei briteillä. Kuitenkin kehtaat valehdella ne englantilaisten voitoiksi. Ilman amerikan aseapua ja joukkoja britit olisivat voittaneet P-Afrikan sotansa sakun muutamaa divisioonaa vastaan vasta sitten kun Puna-armeija olisi seisonut Saksan länsirajalla tai jopa Pariisissa.

Lue lisää

"Noissa mainituissa sotatoimissa oli pääpaino amerikkalaisilla joukoilla, ei briteillä. "

Briteillä oli enemmistö Pohjois-Afrikassa. Sisiliassa ja Italiassa oli suunnilleen saman verran, samoin Normandiessa. Vasta maihinnousun jälkeen amerikkalaisia oli enemmistö sodan loppukuukausina.

UIlmna brittejä maihinnousu Eurooppaan olisi jäänyt näkemättä.

taistelivat kirjoitti:

samoissa rmeijioissa brittien kanssa, brittien johdossa ja huollossa. Ne olivat samalla puolella. Sitä et tainnut tietääkään?

-----Ne olivat samalla puolella. ------

Onko joku jossain väittänyt, että ne olisivat olleet Saksan puolella? Olet tosi mahtava tyyppi, onneksi olkoon. Ylität jo jopa itsesikin.

aina vain!! kirjoitti:

"Noissa mainituissa sotatoimissa oli pääpaino amerikkalaisilla joukoilla, ei briteillä. "

Briteillä oli enemmistö Pohjois-Afrikassa. Sisiliassa ja Italiassa oli suunnilleen saman verran, samoin Normandiessa. Vasta maihinnousun jälkeen amerikkalaisia oli enemmistö sodan loppukuukausina.

UIlmna brittejä maihinnousu Eurooppaan olisi jäänyt näkemättä.

Lue lisää

-----UIlmna brittejä maihinnousu Eurooppaan olisi jäänyt näkemättä. -------

Ennen Normandiaa Roosevelt sanoi: "Jos Normandia epäonnistuu niin Britannialle se on sodan loppu mutta meille se on vain yksi hävitty taistelu". Eli USA ei tarvinnut Englantia sotaansa, se olisi jatkanut sotaa ilman heitäkin, yhdessä Puna-armeijan kanssa.

tuhosi Sherman Firefly pst-vaunu. Oliko muuta?

Briti tuhosivat yhteensä useita tuhansia saksalaisten vaunuja. Niin, oliko muuta?

Kyllä se Wittman myös teitä RYSSIÄ löyllytti.

miehistöineen kirjoitti:

tuhosi Sherman Firefly pst-vaunu. Oliko muuta?

Briti tuhosivat yhteensä useita tuhansia saksalaisten vaunuja. Niin, oliko muuta?

----tuhosi Sherman Firefly pst-vaunu. Oliko muuta? -----

Ei kai kukaan ole väittänyt Wittmania itseään kuolemattomaksi. Mutta 15 minuutissa tuhottuina 29 panssariajoneuvoa ja kaksi tykkiä? Aika hyvä saavutus vai mitä? Vai voitko sen kiistää?

PS. Onko briteillä itsellään esittää jokin vastaava saavutus? Ei muuten taida löytyä, vai mitä. Eli kumpi olikaan parempi.

-----Briti tuhosivat yhteensä useita tuhansia saksalaisten vaunuja------

Saattoivathan ne tuhota. Mutta joka ainoasssa taistelussa saku tuhosi brittien vaunuja ainakin 3-kertaisesti sen määrän mitä britit tuhosia, vaikka sakuilla huolto ei pelannut ja polttoaineet saattoivat loppua kesken taistelun. Eli noissa mainostamissasi tuhansissa on suurin osa niitä, jotka sakut itse tuhosivat kun löpö loppui.

Yks mie vaan kirjoitti:

----tuhosi Sherman Firefly pst-vaunu. Oliko muuta? -----

Ei kai kukaan ole väittänyt Wittmania itseään kuolemattomaksi. Mutta 15 minuutissa tuhottuina 29 panssariajoneuvoa ja kaksi tykkiä? Aika hyvä saavutus vai mitä? Vai voitko sen kiistää?

PS. Onko briteillä itsellään esittää jokin vastaava saavutus? Ei muuten taida löytyä, vai mitä. Eli kumpi olikaan parempi.

-----Briti tuhosivat yhteensä useita tuhansia saksalaisten vaunuja------

Saattoivathan ne tuhota. Mutta joka ainoasssa taistelussa saku tuhosi brittien vaunuja ainakin 3-kertaisesti sen määrän mitä britit tuhosia, vaikka sakuilla huolto ei pelannut ja polttoaineet saattoivat loppua kesken taistelun. Eli noissa mainostamissasi tuhansissa on suurin osa niitä, jotka sakut itse tuhosivat kun löpö loppui.

Lue lisää

"Mutta joka ainoasssa taistelussa saku tuhosi brittien vaunuja ainakin 3-kertaisesti sen määrän mitä britit tuhosia, vaikka sakuilla huolto ei pelannut ja polttoaineet saattoivat loppua kesken taistelun. Eli noissa mainostamissasi tuhansissa on suurin osa niitä, jotka sakut itse tuhosivat kun löpö loppui."

Esimerkiksi operaatio Ristiretkeläisessä brittien vaunukalusto oli teknisesti heikompaa. Silti Rommel menetti lyhyessä ajassa 382 vaunua, britit huomattavasti vähemmän. Alam el Halfassa britit menettivät 67 ja sakut 49 vaunua. Mitään kolminkertaisia menetyksiä ei briteillä koskaan ollut. Valehtelet senkin.

valeita piisaa!! kirjoitti:

"Mutta joka ainoasssa taistelussa saku tuhosi brittien vaunuja ainakin 3-kertaisesti sen määrän mitä britit tuhosia, vaikka sakuilla huolto ei pelannut ja polttoaineet saattoivat loppua kesken taistelun. Eli noissa mainostamissasi tuhansissa on suurin osa niitä, jotka sakut itse tuhosivat kun löpö loppui."

Esimerkiksi operaatio Ristiretkeläisessä brittien vaunukalusto oli teknisesti heikompaa. Silti Rommel menetti lyhyessä ajassa 382 vaunua, britit huomattavasti vähemmän. Alam el Halfassa britit menettivät 67 ja sakut 49 vaunua. Mitään kolminkertaisia menetyksiä ei briteillä koskaan ollut. Valehtelet senkin.

Lue lisää

-----Mitään kolminkertaisia menetyksiä ei briteillä koskaan ollut.-------

Kun Wittman tuhosi 29 brittipanssaria ei hän menettänyt edes omaa vaunuaan. Eli mikä olikaan suhdeluku?

Lues myös se melko uusi kirja Normandia niin saat käsitystä maitten vaunumenetysten suhteesta eikä tarvitse perustaa inttämistään pariin taisteluun.

Yks mie vaan kirjoitti:

-----Mitään kolminkertaisia menetyksiä ei briteillä koskaan ollut.-------

Kun Wittman tuhosi 29 brittipanssaria ei hän menettänyt edes omaa vaunuaan. Eli mikä olikaan suhdeluku?

Lues myös se melko uusi kirja Normandia niin saat käsitystä maitten vaunumenetysten suhteesta eikä tarvitse perustaa inttämistään pariin taisteluun.

Lue lisää

yksittäiset suoritukset.

"Kun Wittman tuhosi 29 brittipanssaria ei hän menettänyt edes omaa vaunuaan. Eli mikä olikaan suhdeluku?"

Esimerkiksi Saksan Panssariryhmä Länsi iskettiin tohjoksi pariinkin kertaan. Yleensä Saksan pansarijoukot olivat aina parin viikon taistelun jälkeen lopussa. Mieti sitä.
Tosin saksalaisten täydennys oli hyvin nopeaa.

Mitä tulee Normandien taisteluun,niin koeta selvittää, kumpi osapuoli joutui perääntymään täysin lyötynä. Sakujen menetykset olivat enemmän kuin kolminkertaiset kaikissa suhteissa.

ratkaisee, ei kirjoitti:

yksittäiset suoritukset.

"Kun Wittman tuhosi 29 brittipanssaria ei hän menettänyt edes omaa vaunuaan. Eli mikä olikaan suhdeluku?"

Esimerkiksi Saksan Panssariryhmä Länsi iskettiin tohjoksi pariinkin kertaan. Yleensä Saksan pansarijoukot olivat aina parin viikon taistelun jälkeen lopussa. Mieti sitä.
Tosin saksalaisten täydennys oli hyvin nopeaa.

Mitä tulee Normandien taisteluun,niin koeta selvittää, kumpi osapuoli joutui perääntymään täysin lyötynä. Sakujen menetykset olivat enemmän kuin kolminkertaiset kaikissa suhteissa.

Lue lisää

----- kumpi osapuoli joutui perääntymään täysin lyötynä. Sakujen menetykset olivat enemmän kuin kolminkertaiset kaikissa suhteissa. -------

Vaikka saku perääntyi niin silti yhteenotoissa brittien kanssa sakun menetykset olivat pienempiä. Mutta kun toinen sai amerikasta tankkeja tilalle yhtenä nauhana ja toisen uustuotanto meni itärintamalle. Eli sinä et taida muistaa ollenkaan että Saksalla oli itärintamakin ja Normandian taistelun aikaan tuhoisa Bagration. Lännenkin tappioista sakuille aiheutti suurimman osan USA, ei Englanti.

Yks mie vaan kirjoitti:

----- kumpi osapuoli joutui perääntymään täysin lyötynä. Sakujen menetykset olivat enemmän kuin kolminkertaiset kaikissa suhteissa. -------

Vaikka saku perääntyi niin silti yhteenotoissa brittien kanssa sakun menetykset olivat pienempiä. Mutta kun toinen sai amerikasta tankkeja tilalle yhtenä nauhana ja toisen uustuotanto meni itärintamalle. Eli sinä et taida muistaa ollenkaan että Saksalla oli itärintamakin ja Normandian taistelun aikaan tuhoisa Bagration. Lännenkin tappioista sakuille aiheutti suurimman osan USA, ei Englanti.

Lue lisää

vaihtanut lippua natsifaniksi. Kaikkea se länsiviha teettää...

Länsirintamalla todettiin jatkuvasti, että tuhotut sakslaiset panssarit olivat lähteneet vain kuukausi aiemmin joltain tehtaalta.

Brittien pnssarikalusto oli pääasiassa heidän omaa tuotantoaan. Saksalaisten menetykset olivat aina ratkaisevasti eli 2-3 kertaa suurempia kuin brittien.

Vetelet noita valeita hatusta kuin taikuri kaniineja. Kova on into valehdella.

ryssäfani kirjoitti:

vaihtanut lippua natsifaniksi. Kaikkea se länsiviha teettää...

Länsirintamalla todettiin jatkuvasti, että tuhotut sakslaiset panssarit olivat lähteneet vain kuukausi aiemmin joltain tehtaalta.

Brittien pnssarikalusto oli pääasiassa heidän omaa tuotantoaan. Saksalaisten menetykset olivat aina ratkaisevasti eli 2-3 kertaa suurempia kuin brittien.

Vetelet noita valeita hatusta kuin taikuri kaniineja. Kova on into valehdella.

Lue lisää

----Saksalaisten menetykset olivat aina ratkaisevasti eli 2-3 kertaa suurempia kuin brittien.----

Mistähän sakuilla olisi riittänyt kalustoa niin paljon pelkästään brittien tuhottaviksi kun puna-armeija ja jenkitkin tuhosivat niitä sangen menestyksekkäästi.

Mitä veikkaisit, kumpi aiheutti Saksalle sodan aikana suuremmat sotilaalliset tappiot, Puna-armeijako vaiko Englannin armeija? Ja kumpaako vastaan taisteli kesästä -41 alkaen suuremmat saksalaisten maavoimat eli kumpiko mahtoi sitoa enemmän saksalaisvoimia?

Yks mie vaan kirjoitti:

-----Mitään kolminkertaisia menetyksiä ei briteillä koskaan ollut.-------

Kun Wittman tuhosi 29 brittipanssaria ei hän menettänyt edes omaa vaunuaan. Eli mikä olikaan suhdeluku?

Lues myös se melko uusi kirja Normandia niin saat käsitystä maitten vaunumenetysten suhteesta eikä tarvitse perustaa inttämistään pariin taisteluun.

Lue lisää

"Kun Wittman tuhosi 29 brittipanssaria ei hän menettänyt edes omaa vaunuaan. Eli mikä olikaan suhdeluku? "

Sinä taas harhailet oman alueesi ulkopuolelle. Wittmann ei tuhonnut noin 30 brittipanssaria vaan tuo luku merkitsee brittien kokonaistappioita kaikkiin syihin taistelussa. Saksalaiset voittivat epäilemättä taktisesti taistelun, mutta eivät kymmenen nolla.

Wittmann muuten menetti oman Tiikerinsä tarkoittamassasi taistelussa ja se lisäksi W:n hyökkäystä seuranneessa yrityksessä tuhoutui viisi muutakin Tiikeriä. Tiikerien lisäksi saksalaiset menettivät vielä tuntemattoman määrän P-IV :a ja heidän kokonaistappionsa olivat jossain 10-20 vaunun välillä.

Yks mie vaan kirjoitti:

----tuhosi Sherman Firefly pst-vaunu. Oliko muuta? -----

Ei kai kukaan ole väittänyt Wittmania itseään kuolemattomaksi. Mutta 15 minuutissa tuhottuina 29 panssariajoneuvoa ja kaksi tykkiä? Aika hyvä saavutus vai mitä? Vai voitko sen kiistää?

PS. Onko briteillä itsellään esittää jokin vastaava saavutus? Ei muuten taida löytyä, vai mitä. Eli kumpi olikaan parempi.

-----Briti tuhosivat yhteensä useita tuhansia saksalaisten vaunuja------

Saattoivathan ne tuhota. Mutta joka ainoasssa taistelussa saku tuhosi brittien vaunuja ainakin 3-kertaisesti sen määrän mitä britit tuhosia, vaikka sakuilla huolto ei pelannut ja polttoaineet saattoivat loppua kesken taistelun. Eli noissa mainostamissasi tuhansissa on suurin osa niitä, jotka sakut itse tuhosivat kun löpö loppui.

Lue lisää

"PS. Onko briteillä itsellään esittää jokin vastaava saavutus? Ei muuten taida löytyä, vai mitä. Eli kumpi olikaan parempi."

Juuri edellä mainittu esimerkki taitaa kelvata ihan hyvin. J. Ekins tuhosi Fireflyn puikoissa Wittmannin kuolinpäivänä kaikkiaan kolme Tiikeriä lisäten matkaan vielä yhden P-IV:n ja nekin hyvin lyhyessä ajassa.

Me Again kirjoitti:

"Kun Wittman tuhosi 29 brittipanssaria ei hän menettänyt edes omaa vaunuaan. Eli mikä olikaan suhdeluku? "

Sinä taas harhailet oman alueesi ulkopuolelle. Wittmann ei tuhonnut noin 30 brittipanssaria vaan tuo luku merkitsee brittien kokonaistappioita kaikkiin syihin taistelussa. Saksalaiset voittivat epäilemättä taktisesti taistelun, mutta eivät kymmenen nolla.

Wittmann muuten menetti oman Tiikerinsä tarkoittamassasi taistelussa ja se lisäksi W:n hyökkäystä seuranneessa yrityksessä tuhoutui viisi muutakin Tiikeriä. Tiikerien lisäksi saksalaiset menettivät vielä tuntemattoman määrän P-IV :a ja heidän kokonaistappionsa olivat jossain 10-20 vaunun välillä.

Lue lisää

----Wittmann ei tuhonnut noin 30 brittipanssaria -----

Ei se tuhonnut 30 vaan 29, kuten on sanottu sekä vielä 2 pst-tykkiä sen lisäksi. Mutta se tuhosi ne yksin, omalla vaunullaan, ja peräti 15 min aikana. En käsitä mitä sinä taaskin alat kiistämään täysiä, sotahistoriallisia, faktoja.

Me Again kirjoitti:

"PS. Onko briteillä itsellään esittää jokin vastaava saavutus? Ei muuten taida löytyä, vai mitä. Eli kumpi olikaan parempi."

Juuri edellä mainittu esimerkki taitaa kelvata ihan hyvin. J. Ekins tuhosi Fireflyn puikoissa Wittmannin kuolinpäivänä kaikkiaan kolme Tiikeriä lisäten matkaan vielä yhden P-IV:n ja nekin hyvin lyhyessä ajassa.

Lue lisää

No tuossa on siten 4 vastaan 29 ! Kumpika on siten parempi?

Yks mie vaan kirjoitti:

----Wittmann ei tuhonnut noin 30 brittipanssaria -----

Ei se tuhonnut 30 vaan 29, kuten on sanottu sekä vielä 2 pst-tykkiä sen lisäksi. Mutta se tuhosi ne yksin, omalla vaunullaan, ja peräti 15 min aikana. En käsitä mitä sinä taaskin alat kiistämään täysiä, sotahistoriallisia, faktoja.

Lue lisää

"Ei se tuhonnut 30 vaan 29, kuten on sanottu sekä vielä 2 pst-tykkiä sen lisäksi."

Wittmann ei tuhonnut 30 eikä myöskään 29 panssarivaunua. Se ei olisi mitenkään ollut edes mahdollista, koska suurin osa brittien panssareista oli hänestä käsin juuri päinvastaisessa suunnassa.

"En käsitä mitä sinä taaskin alat kiistämään täysiä, sotahistoriallisia, faktoja."

Se, että sinä et ole esittänyt vielä yhtään faktaa

Yks mie vaan kirjoitti:

No tuossa on siten 4 vastaan 29 ! Kumpika on siten parempi?

Vai 29? Sinulla on edelleen pahasti vikaa laskuissa. Wittmann on korkeintaan voinut tuhota noin kymmenkunta vaunua ja siihenkin lukuun sisältyvät kevyet panssarit ja aseistamattomat tähystysvaunut.

Me Again kirjoitti:

Vai 29? Sinulla on edelleen pahasti vikaa laskuissa. Wittmann on korkeintaan voinut tuhota noin kymmenkunta vaunua ja siihenkin lukuun sisältyvät kevyet panssarit ja aseistamattomat tähystysvaunut.

Lue lisää

lukeen historiaa niin et ala känittää vastaan selvää faktaa. Wittman tuhosi yhdessä taistelussa briteiltä 14 taistelupanssaria, 15 panssaroitua miehistönkuljetusvaunua (vai oliko luvut toisinpäin mutta sillä ei ole merkitystä koska summa on 29 panssaroitua ajoneuvoa) ja 2 pst-tykkiä 15 minsan aikana.

Onko totuus retardille liian kova paikka kestää, että pitää alkaa jo väittää sotahistorian faktoja valeiksi? Ei historia muutu retardien toiveitten mukaan vaikka mitä känittäisit.

Älä känitä, hei! kirjoitti:

lukeen historiaa niin et ala känittää vastaan selvää faktaa. Wittman tuhosi yhdessä taistelussa briteiltä 14 taistelupanssaria, 15 panssaroitua miehistönkuljetusvaunua (vai oliko luvut toisinpäin mutta sillä ei ole merkitystä koska summa on 29 panssaroitua ajoneuvoa) ja 2 pst-tykkiä 15 minsan aikana.

Onko totuus retardille liian kova paikka kestää, että pitää alkaa jo väittää sotahistorian faktoja valeiksi? Ei historia muutu retardien toiveitten mukaan vaikka mitä känittäisit.

Lue lisää

"Mee kirjastoon "

En viikonlopulla

"...ukeen historiaa niin et ala känittää vastaan selvää faktaa."

Selvää faktaa ei ole esitetty.

"vai oliko luvut toisinpäin mutta sillä ei ole merkitystä koska summa on 29 panssaroitua ajoneuvoa"

29 PANSSARIAJONEUVOA mukaanlukien kuljetusvaunut; siis ei 29 tankkia. Tankkeja korkeintaankin kymmenkunta ja siihenkin lukuun laskettu tykittömät ja kevyet.

"Onko totuus retardille liian kova paikka kestää, että pitää alkaa jo väittää sotahistorian faktoja valeiksi?"

Sinun pitää ensin kaivaa ne faktat esille ja sitten voit alkaa syyttämään. Nimimerkin vaihtaminen ei auta, vaan sinun on myös vaihdettava kirjoitustyyliäsi.

"Ei historia muutu retardien toiveitten mukaan vaikka mitä känittäisit."

Historian muuttaminen ennakkoluuloja vastaavaksi on teidän fanaatikkojen alaa

Me Again kirjoitti:

"Ei se tuhonnut 30 vaan 29, kuten on sanottu sekä vielä 2 pst-tykkiä sen lisäksi."

Wittmann ei tuhonnut 30 eikä myöskään 29 panssarivaunua. Se ei olisi mitenkään ollut edes mahdollista, koska suurin osa brittien panssareista oli hänestä käsin juuri päinvastaisessa suunnassa.

"En käsitä mitä sinä taaskin alat kiistämään täysiä, sotahistoriallisia, faktoja."

Se, että sinä et ole esittänyt vielä yhtään faktaa

Lue lisää

----Se ei olisi mitenkään ollut edes mahdollista, koska suurin osa brittien panssareista oli hänestä käsin juuri päinvastaisessa suunnassa-----

Oletko jo täysin seonnut vai mistä sinä puhut? Kerros lähemmin niin me muutkin tajutaan. Yleensä kun joku hyökkää niin hyökkääjän tulosuunta tiedetään ja putket käännetään sinne päin. Alkaa olla jo aika outoa horinaa nuo juttusi.

Yks mie vaan kirjoitti:

----Se ei olisi mitenkään ollut edes mahdollista, koska suurin osa brittien panssareista oli hänestä käsin juuri päinvastaisessa suunnassa-----

Oletko jo täysin seonnut vai mistä sinä puhut? Kerros lähemmin niin me muutkin tajutaan. Yleensä kun joku hyökkää niin hyökkääjän tulosuunta tiedetään ja putket käännetään sinne päin. Alkaa olla jo aika outoa horinaa nuo juttusi.

Lue lisää

"Oletko jo täysin seonnut vai mistä sinä puhut?"

Tuon kysymyksen voisi esittää pikemmin sinulle.

"Kerros lähemmin niin ME muutkin tajutaan."

Puhutko nyt kaikista alter egoistasi vaiko vain osasta? Voisit muuten selventää montako sivupersoonaa sinulla tällä hetkellä on?

"Yleensä kun joku hyökkää niin hyökkääjän tulosuunta tiedetään ja putket käännetään sinne päin."

Ja jos putken edessä on läpäisemätön maastoeste niin mihin käännät putkesi sitten?

Tässä sinulle muuten pätkä sitä outoa horinaa:

"Kun Wittman tuhosi 29 brittipanssaria ei hän menettänyt edes omaa vaunuaan."

Kaksi paikkaansa pitämätöntä "sotahistorian faktaa" yhdessä lauseessa

Me Again kirjoitti:

"Oletko jo täysin seonnut vai mistä sinä puhut?"

Tuon kysymyksen voisi esittää pikemmin sinulle.

"Kerros lähemmin niin ME muutkin tajutaan."

Puhutko nyt kaikista alter egoistasi vaiko vain osasta? Voisit muuten selventää montako sivupersoonaa sinulla tällä hetkellä on?

"Yleensä kun joku hyökkää niin hyökkääjän tulosuunta tiedetään ja putket käännetään sinne päin."

Ja jos putken edessä on läpäisemätön maastoeste niin mihin käännät putkesi sitten?

Tässä sinulle muuten pätkä sitä outoa horinaa:

"Kun Wittman tuhosi 29 brittipanssaria ei hän menettänyt edes omaa vaunuaan."

Kaksi paikkaansa pitämätöntä "sotahistorian faktaa" yhdessä lauseessa

Lue lisää

----Ja jos putken edessä on läpäisemätön maastoeste niin mihin käännät putkesi sitten? -----

Oih voih. Jos on läpäisemätön maastoeste niin tuskin hyökkääjäkään tulee sitä kautta, vai mitä? Putket käännetään sitten sinne mistä hyökkääjä tulee sillä eivät tankkilaumat aivan äänettöminä ja näkymättöminä tule.

Mutta noin yleensä ottaen niin oletko ihan umpiluu vai mitä sinä oikein höpiset. Puhutko sinä siitä taistelusta jossa Wittman tuhosi ne 29 2 vai mistä taistelusta sinä oikein horajat?

Me Again kirjoitti:

"Mee kirjastoon "

En viikonlopulla

"...ukeen historiaa niin et ala känittää vastaan selvää faktaa."

Selvää faktaa ei ole esitetty.

"vai oliko luvut toisinpäin mutta sillä ei ole merkitystä koska summa on 29 panssaroitua ajoneuvoa"

29 PANSSARIAJONEUVOA mukaanlukien kuljetusvaunut; siis ei 29 tankkia. Tankkeja korkeintaankin kymmenkunta ja siihenkin lukuun laskettu tykittömät ja kevyet.

"Onko totuus retardille liian kova paikka kestää, että pitää alkaa jo väittää sotahistorian faktoja valeiksi?"

Sinun pitää ensin kaivaa ne faktat esille ja sitten voit alkaa syyttämään. Nimimerkin vaihtaminen ei auta, vaan sinun on myös vaihdettava kirjoitustyyliäsi.

"Ei historia muutu retardien toiveitten mukaan vaikka mitä känittäisit."

Historian muuttaminen ennakkoluuloja vastaavaksi on teidän fanaatikkojen alaa

Lue lisää

Tieteen Kualehden Historia-lehti nro 15/2010 kertoo sivulla 7 Wittmanin uroteoista. Oli muuten kuolemaansa mennessä tuhonnut kaiken kaikkiaan 138 liittoutuneitten tankkia.

Että hipi-hipi vaan kirjastoon lukemaan niin ei tarvitse ihan noin paljoa trollata. Jos taasen tulee kyse siitä, että uskovatko tämän keskustelun lukijat enemmän sinua vaiko Historia-lehteä niin sen ratkaisun teko ei liene kenellekään mitenkään vaikea.

Lue ja opettele kirjoitti:

Tieteen Kualehden Historia-lehti nro 15/2010 kertoo sivulla 7 Wittmanin uroteoista. Oli muuten kuolemaansa mennessä tuhonnut kaiken kaikkiaan 138 liittoutuneitten tankkia.

Että hipi-hipi vaan kirjastoon lukemaan niin ei tarvitse ihan noin paljoa trollata. Jos taasen tulee kyse siitä, että uskovatko tämän keskustelun lukijat enemmän sinua vaiko Historia-lehteä niin sen ratkaisun teko ei liene kenellekään mitenkään vaikea.

Lue lisää

"Tieteen Kualehden Historia-lehti nro 15/2010 kertoo sivulla 7 Wittmanin uroteoista."

Joo, monet muutkin hienot lähteet kertovat W:n uroteoista. Entä sitten?

"Oli muuten kuolemaansa mennessä tuhonnut kaiken kaikkiaan 138 liittoutuneitten tankkia."

Saksalaisten ILMOITUSTEN mukaan hän oli tuhonnut tuon määrän tankkeja. Ilmoitus ei ole yhtä kuin varmistettu tuhoamisten määrä kuten aiemmin on palstalla jo sanottu.

"Että hipi-hipi vaan kirjastoon lukemaan niin ei tarvitse ihan noin paljoa trollata."

Voit jo lopettaa trollauksen ihan minun luvallani.

"Jos taasen tulee kyse siitä, että uskovatko tämän keskustelun lukijat enemmän sinua vaiko Historia-lehteä niin sen ratkaisun teko ei liene kenellekään mitenkään vaikea."

OK, katsotaanpa nyt tarkemmin sitä Historia -lehden kirjoituspätkää. Se antaa W:n lukemaksi 14 panssarivaunua ja kuten huomaat siellä ei missään kohdassa anneta lähdettä näille luvuille tai mainita ketään asiaan perehtyneistä tutkijoista, mikä ei lainkaan yllätä tämän lehden ollessa kyseessä. Historia -lehti on viitannut jutuissaan usein nettilähteisiin ja uskallanpa veikata, että nämäkin lehden luvut on poimittu jostain päin nettiä.

Pelkkä Historia -lehden mainitseminen muuten ei tee vaikutusta. Tässä viimeisimmässä numerossa ollut artikkeli Ardennien taistelusta oli sekava, ylidramatisoitu eikä edes tosiasioiden puolellakaan erityisen vahva, mutta se on hinta kun yritetään ahtaa laaja ja kompleksiivinen aihe muutamaan sivuun.

Mopon omistaja kirjoitti:

----Ja jos putken edessä on läpäisemätön maastoeste niin mihin käännät putkesi sitten? -----

Oih voih. Jos on läpäisemätön maastoeste niin tuskin hyökkääjäkään tulee sitä kautta, vai mitä? Putket käännetään sitten sinne mistä hyökkääjä tulee sillä eivät tankkilaumat aivan äänettöminä ja näkymättöminä tule.

Mutta noin yleensä ottaen niin oletko ihan umpiluu vai mitä sinä oikein höpiset. Puhutko sinä siitä taistelusta jossa Wittman tuhosi ne 29 2 vai mistä taistelusta sinä oikein horajat?

Lue lisää

"Oih voih. Jos on läpäisemätön maastoeste niin tuskin hyökkääjäkään tulee sitä kautta, vai mitä? Putket käännetään sitten sinne mistä hyökkääjä tulee sillä eivät tankkilaumat aivan äänettöminä ja näkymättöminä tule. "

Eli siis toisinsanoen Wittmann ei ole voinut olla paikan päällä huseeraamassa ja tuhoamassa 29 panssarivaunua, niinhän? Hän siis EI kääntynyt siihen suuntaan vaan päivastaiseen eli kylään.

"Mutta noin yleensä ottaen niin oletko ihan umpiluu vai mitä sinä oikein höpiset. Puhutko sinä siitä taistelusta jossa Wittman tuhosi ne 29 2 vai mistä taistelusta sinä oikein horajat?"

29 2 eli siis 31 vaunua? Vau, määrä senkun kasvaa! Tiedätkö ollenkaan mistä taistelusta tässä edes puhutaan vai lisäsitkö nyt jonkin uuden taistelun mukaan?

Me Again kirjoitti:

"Oih voih. Jos on läpäisemätön maastoeste niin tuskin hyökkääjäkään tulee sitä kautta, vai mitä? Putket käännetään sitten sinne mistä hyökkääjä tulee sillä eivät tankkilaumat aivan äänettöminä ja näkymättöminä tule. "

Eli siis toisinsanoen Wittmann ei ole voinut olla paikan päällä huseeraamassa ja tuhoamassa 29 panssarivaunua, niinhän? Hän siis EI kääntynyt siihen suuntaan vaan päivastaiseen eli kylään.

"Mutta noin yleensä ottaen niin oletko ihan umpiluu vai mitä sinä oikein höpiset. Puhutko sinä siitä taistelusta jossa Wittman tuhosi ne 29 2 vai mistä taistelusta sinä oikein horajat?"

29 2 eli siis 31 vaunua? Vau, määrä senkun kasvaa! Tiedätkö ollenkaan mistä taistelusta tässä edes puhutaan vai lisäsitkö nyt jonkin uuden taistelun mukaan?

Lue lisää

----Eli siis toisinsanoen Wittmann ei ole voinut olla paikan päällä huseeraamassa ja tuhoamassa 29 panssarivaunua, niinhän? Hän siis EI kääntynyt siihen suuntaan vaan päivastaiseen eli kylään-------

Siis Wittman tuhosi 29 panssariajoneuvoa taistelussa, jossa ei ollut edes mukana tai jos tuhosikin niin kuitenkin tykin putkin osoitti koko ajan väärään suuntaan hänen tuhotessaan ne vaunut.

Ilmeisestikin kärsit jonkunasteisista harhoista ja kirjoitat niistä tai sitten vain trollaat. Minulle on nyt selvää, että olen sekopään kanssa tekemisissä ja saat jatkaa yksinäsi. Täysijärkisille vastailen, sinulle en enää vastaa.

Me Again kirjoitti:

"Tieteen Kualehden Historia-lehti nro 15/2010 kertoo sivulla 7 Wittmanin uroteoista."

Joo, monet muutkin hienot lähteet kertovat W:n uroteoista. Entä sitten?

"Oli muuten kuolemaansa mennessä tuhonnut kaiken kaikkiaan 138 liittoutuneitten tankkia."

Saksalaisten ILMOITUSTEN mukaan hän oli tuhonnut tuon määrän tankkeja. Ilmoitus ei ole yhtä kuin varmistettu tuhoamisten määrä kuten aiemmin on palstalla jo sanottu.

"Että hipi-hipi vaan kirjastoon lukemaan niin ei tarvitse ihan noin paljoa trollata."

Voit jo lopettaa trollauksen ihan minun luvallani.

"Jos taasen tulee kyse siitä, että uskovatko tämän keskustelun lukijat enemmän sinua vaiko Historia-lehteä niin sen ratkaisun teko ei liene kenellekään mitenkään vaikea."

OK, katsotaanpa nyt tarkemmin sitä Historia -lehden kirjoituspätkää. Se antaa W:n lukemaksi 14 panssarivaunua ja kuten huomaat siellä ei missään kohdassa anneta lähdettä näille luvuille tai mainita ketään asiaan perehtyneistä tutkijoista, mikä ei lainkaan yllätä tämän lehden ollessa kyseessä. Historia -lehti on viitannut jutuissaan usein nettilähteisiin ja uskallanpa veikata, että nämäkin lehden luvut on poimittu jostain päin nettiä.

Pelkkä Historia -lehden mainitseminen muuten ei tee vaikutusta. Tässä viimeisimmässä numerossa ollut artikkeli Ardennien taistelusta oli sekava, ylidramatisoitu eikä edes tosiasioiden puolellakaan erityisen vahva, mutta se on hinta kun yritetään ahtaa laaja ja kompleksiivinen aihe muutamaan sivuun.

Lue lisää

----Pelkkä Historia -lehden mainitseminen muuten ei tee vaikutusta. -----

yli-ihmiskompleksista, jolla on salattua tietoa ja jonka hyväksyntää ilman ei mitään tietoa saisi julkaista missään mediassa. Käväisepäs maanantaina heti aamusta paikallisessa terveyskeskuksessa juttelemasa jollekin valkotakkiselle ja kerro mikä sinua vaivaa.

Mopon omistaja kirjoitti:

----Eli siis toisinsanoen Wittmann ei ole voinut olla paikan päällä huseeraamassa ja tuhoamassa 29 panssarivaunua, niinhän? Hän siis EI kääntynyt siihen suuntaan vaan päivastaiseen eli kylään-------

Siis Wittman tuhosi 29 panssariajoneuvoa taistelussa, jossa ei ollut edes mukana tai jos tuhosikin niin kuitenkin tykin putkin osoitti koko ajan väärään suuntaan hänen tuhotessaan ne vaunut.

Ilmeisestikin kärsit jonkunasteisista harhoista ja kirjoitat niistä tai sitten vain trollaat. Minulle on nyt selvää, että olen sekopään kanssa tekemisissä ja saat jatkaa yksinäsi. Täysijärkisille vastailen, sinulle en enää vastaa.

Lue lisää

"Siis Wittman tuhosi 29 panssariajoneuvoa taistelussa, jossa ei ollut edes mukana tai jos tuhosikin niin kuitenkin tykin putkin osoitti koko ajan väärään suuntaan hänen tuhotessaan ne vaunut. "

Siis ne ovatkin enää vain panssariajoneuvoja eivätkä panssarivaunuja? Sinun tulisi sopia jokin yhtenäinen strategia alter egojesi kanssa.

"Minulle on nyt selvää, että olen sekopään kanssa tekemisissä ja saat jatkaa yksinäsi."

Minulle selvisi jo kauan aikaa sitten, että monet alter egoistasi ovat sekopäitä

"Täysijärkisille vastailen, sinulle en enää vastaa."

Voi, mikä menetys! Vastakeskustelijoiden siis tulee olla täysjärkisiä, mutta itseltäsi et edellytä mitään standardeja?

Mopon omistaja kirjoitti:

----Pelkkä Historia -lehden mainitseminen muuten ei tee vaikutusta. -----

yli-ihmiskompleksista, jolla on salattua tietoa ja jonka hyväksyntää ilman ei mitään tietoa saisi julkaista missään mediassa. Käväisepäs maanantaina heti aamusta paikallisessa terveyskeskuksessa juttelemasa jollekin valkotakkiselle ja kerro mikä sinua vaivaa.

Lue lisää

"yli-ihmiskompleksista, jolla on salattua tietoa ja jonka hyväksyntää ilman ei mitään tietoa saisi julkaista missään mediassa."

Keksitkö sinä tuon itse vai auttoiko joku alter egoistasi? Milloin minä muuten olen edellyttänyt Historian porukoilta hyväksyntääni vai kuvittelitko sen ihan itse? Onko kyseenalaistaminen nykyään kielletty sinun ja sivupersooniesi maailmassa?

"Käväisepäs maanantaina heti aamusta paikallisessa terveyskeskuksessa juttelemasa jollekin valkotakkiselle ja kerro mikä sinua vaivaa."

Suosittelen sinulle vaihdossa psykotohtoria auttamaan persoonallisuushäiriöiden kanssa.

Me Again kirjoitti:

"Siis Wittman tuhosi 29 panssariajoneuvoa taistelussa, jossa ei ollut edes mukana tai jos tuhosikin niin kuitenkin tykin putkin osoitti koko ajan väärään suuntaan hänen tuhotessaan ne vaunut. "

Siis ne ovatkin enää vain panssariajoneuvoja eivätkä panssarivaunuja? Sinun tulisi sopia jokin yhtenäinen strategia alter egojesi kanssa.

"Minulle on nyt selvää, että olen sekopään kanssa tekemisissä ja saat jatkaa yksinäsi."

Minulle selvisi jo kauan aikaa sitten, että monet alter egoistasi ovat sekopäitä

"Täysijärkisille vastailen, sinulle en enää vastaa."

Voi, mikä menetys! Vastakeskustelijoiden siis tulee olla täysjärkisiä, mutta itseltäsi et edellytä mitään standardeja?

Lue lisää

sitäkään, että ps-vaunujen ja panssaroitujen miehistönkuljetusvaunujen yleisnimitys on panssariajoneuvo.

Lopetas jo sekoilusi kirjoitti:

sitäkään, että ps-vaunujen ja panssaroitujen miehistönkuljetusvaunujen yleisnimitys on panssariajoneuvo.

Mutta valitettavasti oli puhe panssarivaunuista ->

"Kun Wittman tuhosi 29 BRITTIPANSSARIA ei hän menettänyt edes omaa vaunuaan."

"No tuossa on siten 4 vastaan 29 ! Kumpika on siten parempi?"

Kannattaa yrittää edes auttavaa johdonmukaisuutta

Me Again kirjoitti:

"yli-ihmiskompleksista, jolla on salattua tietoa ja jonka hyväksyntää ilman ei mitään tietoa saisi julkaista missään mediassa."

Keksitkö sinä tuon itse vai auttoiko joku alter egoistasi? Milloin minä muuten olen edellyttänyt Historian porukoilta hyväksyntääni vai kuvittelitko sen ihan itse? Onko kyseenalaistaminen nykyään kielletty sinun ja sivupersooniesi maailmassa?

"Käväisepäs maanantaina heti aamusta paikallisessa terveyskeskuksessa juttelemasa jollekin valkotakkiselle ja kerro mikä sinua vaivaa."

Suosittelen sinulle vaihdossa psykotohtoria auttamaan persoonallisuushäiriöiden kanssa.

Lue lisää

----- Milloin minä muuten olen edellyttänyt Historian porukoilta hyväksyntääni vai kuvittelitko sen ihan itse? ------

Kovasti siihen viittaa tuo sinun tekstisi mitä tossa alempana voit itsekin ihailla. Jos on päässyt jo unohtuun.

"""Se antaa W:n lukemaksi 14 panssarivaunua ja kuten huomaat siellä ei missään kohdassa anneta lähdettä näille luvuille tai mainita ketään asiaan perehtyneistä tutkijoista, mikä ei lainkaan yllätä tämän lehden ollessa kyseessä. Historia -lehti on viitannut jutuissaan usein nettilähteisiin ja uskallanpa veikata, että nämäkin lehden luvut on poimittu jostain päin nettiä.

Pelkkä Historia -lehden mainitseminen muuten ei tee vaikutusta. Tässä viimeisimmässä numerossa ollut artikkeli Ardennien taistelusta oli sekava, ylidramatisoitu eikä edes tosiasioiden puolellakaan erityisen vahva""""

Vahvaa kritiikkiä tuo on ja antaa ymmärtää, että olisi syytä kysyä sinulta ja jopa hyväksyttää teksti ennakoon sinulla ennenkuin ko. lehti mitään menee julkaseen.

Mopon omistaja kirjoitti:

----- Milloin minä muuten olen edellyttänyt Historian porukoilta hyväksyntääni vai kuvittelitko sen ihan itse? ------

Kovasti siihen viittaa tuo sinun tekstisi mitä tossa alempana voit itsekin ihailla. Jos on päässyt jo unohtuun.

"""Se antaa W:n lukemaksi 14 panssarivaunua ja kuten huomaat siellä ei missään kohdassa anneta lähdettä näille luvuille tai mainita ketään asiaan perehtyneistä tutkijoista, mikä ei lainkaan yllätä tämän lehden ollessa kyseessä. Historia -lehti on viitannut jutuissaan usein nettilähteisiin ja uskallanpa veikata, että nämäkin lehden luvut on poimittu jostain päin nettiä.

Pelkkä Historia -lehden mainitseminen muuten ei tee vaikutusta. Tässä viimeisimmässä numerossa ollut artikkeli Ardennien taistelusta oli sekava, ylidramatisoitu eikä edes tosiasioiden puolellakaan erityisen vahva""""

Vahvaa kritiikkiä tuo on ja antaa ymmärtää, että olisi syytä kysyä sinulta ja jopa hyväksyttää teksti ennakoon sinulla ennenkuin ko. lehti mitään menee julkaseen.

Lue lisää

"Kovasti siihen viittaa tuo sinun tekstisi mitä tossa alempana voit itsekin ihailla."

Sitten varmaan voit osoittaa kohdan, vai?

"Vahvaa kritiikkiä tuo on ja antaa ymmärtää..."

Eli siis kyse oli kuin olikin vain KRITIIKISTÄ ja itsekin sen sen sanot. Mistä nyt nostat metelin?

"...että olisi syytä kysyä sinulta ja jopa hyväksyttää teksti ennakoon sinulla ennenkuin ko. lehti mitään menee julkaseen."

Hyvä yritys, mutta ehdit jo myöntää itsekin kyseessä olleen vain kritiikin. Siihen ei sisällytetä mitään vaatimusta julkaistun aineiston "hyväksyttämisestä" potentiaalisilla arvostelijoilla ja minä en missään vaiheessa edellyttänytkään sellaista Historian porukoilta.

Olet jälleen puhunut itsesi pussiin, onnittelen! Harkitse tarkemmin jatkossa

Täällähän on Atlantin taistelu ja taisteli ilmaherruudesta mainittu useaan kertaan. U-veneillä oli murskaava ylivoima. Britit ne ensin otti käyttöön syvyyspommit joilla Dönitzin merirosvot tuhottiin.

Perehtykää edes pijkkuisen sotahistoriaan.

Onjko tuttu sellainen kuin El Alamein? Entä Tunisia?

Maihinnousun jälkeen Saksaan edettäessä saksalaisia motiteltiin useaan kertaan brittien rintamaosuudella. Viimeksi ne jäivät mottiin Schelden suistoon.

Britit kävivät sotaa omalla tavallaan. He tiesivät voittavansa. Uhkayrityksiin ei ollut tarvetta,

retardeja! kirjoitti:

Perehtykää edes pijkkuisen sotahistoriaan.

Onjko tuttu sellainen kuin El Alamein? Entä Tunisia?

Maihinnousun jälkeen Saksaan edettäessä saksalaisia motiteltiin useaan kertaan brittien rintamaosuudella. Viimeksi ne jäivät mottiin Schelden suistoon.

Britit kävivät sotaa omalla tavallaan. He tiesivät voittavansa. Uhkayrityksiin ei ollut tarvetta,

Lue lisää

....Perehtykää edes pijkkuisen sotahistoriaan.....

Taidan olla perehtyneempi kuin viisi sinunlaistasi yhteensä. Ihan vain tekstistäsi sen päättelin.

.......Onjko tuttu sellainen kuin El Alamein? Entä Tunisia?......

On ne tuttuja. Eli väitätkö, että sakut olivat voimiltaan ja varsinkin huolloltaan tasaväkiset brittien kanssa El Alameinissa? Jos sitä väität niin olet enemmän ulkona kuin lumiukko konsanaan.

Tunisiastakaan et tiedä mitään, näämmä. Siellä oli voimien ja varsinkin huollon epäsuhde jättimäinen ja joukkojen sekä kaluston enemmistö oli AMERIKKALAISIA. Yritä itse hieman perehtyä sotahistoriaan ennenkuin sitä toisille suosittelet.

....Maihinnousun jälkeen Saksaan edettäessä saksalaisia motiteltiin useaan kertaan brittien rintamaosuudella. Viimeksi ne jäivät mottiin Schelden suistoon........

Jäivät mottiin Schelden suistoon kun Hitler niin käski, viivyttämään Antverpenin sataman avaamista liittoutuneitten käyttöön. Mainitse nimeltä edes yksikin esim. Falaisen mottia vastaava mottitaistelu. Siinäkin olisi saatu paljon enemmän sakuja vangiksi jos englantilaiset olisivat kyenneet hoitamaan oman osuutensa.

Sitäpaitsi, et tiennyt sitäkään, että Schelden suiston valtasi Kanadan armeija, ei Britannian. Ne ovat, katsos, kaksi ihan eri valtiota jos et sitä tiennyt.

Kysymykset ovat siten edelleen vastausta vailla.

Mopon omistaja kirjoitti:

....Perehtykää edes pijkkuisen sotahistoriaan.....

Taidan olla perehtyneempi kuin viisi sinunlaistasi yhteensä. Ihan vain tekstistäsi sen päättelin.

.......Onjko tuttu sellainen kuin El Alamein? Entä Tunisia?......

On ne tuttuja. Eli väitätkö, että sakut olivat voimiltaan ja varsinkin huolloltaan tasaväkiset brittien kanssa El Alameinissa? Jos sitä väität niin olet enemmän ulkona kuin lumiukko konsanaan.

Tunisiastakaan et tiedä mitään, näämmä. Siellä oli voimien ja varsinkin huollon epäsuhde jättimäinen ja joukkojen sekä kaluston enemmistö oli AMERIKKALAISIA. Yritä itse hieman perehtyä sotahistoriaan ennenkuin sitä toisille suosittelet.

....Maihinnousun jälkeen Saksaan edettäessä saksalaisia motiteltiin useaan kertaan brittien rintamaosuudella. Viimeksi ne jäivät mottiin Schelden suistoon........

Jäivät mottiin Schelden suistoon kun Hitler niin käski, viivyttämään Antverpenin sataman avaamista liittoutuneitten käyttöön. Mainitse nimeltä edes yksikin esim. Falaisen mottia vastaava mottitaistelu. Siinäkin olisi saatu paljon enemmän sakuja vangiksi jos englantilaiset olisivat kyenneet hoitamaan oman osuutensa.

Sitäpaitsi, et tiennyt sitäkään, että Schelden suiston valtasi Kanadan armeija, ei Britannian. Ne ovat, katsos, kaksi ihan eri valtiota jos et sitä tiennyt.

Kysymykset ovat siten edelleen vastausta vailla.

Lue lisää

ensinnäkin reilua taistelua ei olekaan. Aina jokin etu on toisella.

"On ne tuttuja. Eli väitätkö, että sakut olivat voimiltaan ja varsinkin huolloltaan tasaväkiset brittien kanssa El Alameinissa? Jos sitä väität niin olet enemmän ulkona kuin lumiukko konsanaan.

Tunisiastakaan et tiedä mitään, näämmä. Siellä oli voimien ja varsinkin huollon epäsuhde jättimäinen ja joukkojen sekä kaluston enemmistö oli AMERIKKALAISIA. Yritä itse hieman perehtyä sotahistoriaan ennenkuin sitä toisille suosittelet."

Huolto on tärkeä osa sodankäynikykyä, jopa niin tärkeä että sen epäonnistuminen saattaa tappioon jopa Rommelin kaltaiset nerot. Huollossa järjestämisessä britit olivat hyviä, samoin kun vuhollisen huollon haittaamisessa. Turha ulista että oltais me voitettu jos olisi ollut paukkuja ja bensaa. Silloin joutuukin antautumaan. Oletko ihan unohtanut että iso osa Rommelin joukoista oli italialaisia.

vastaukset

1. täällä joku mainitsi operaatio ristiretkeläisen eli crusaderin eli taistelun Tobrukista. Siinähän on hyvä esimerkki. Puntit oli jokseenkin tasan, vaikka Rommelin huolto tietysti piiputti mutta niinhän se aina teki. Brittien ensimmäinen voitto sakuista, ei mikään murskavoitto mutta voitto kuitenkin.

2. Samassa taistelussa jäi saarroksiin noin 15000 saksalaista, jotka joutuivat antautumaan kun brittien panssarikärki puhkaisi läpimurron saksalaisten puolustukseen. Että ainakin tuollaiset nyt tuli mieleen.

Vaikka brittien maasota ei ollut kovin hohdokasta, niin ei se kuitenkaan niin surkeaa ollut kuin annat ymmärtää.

Mopon omistaja kirjoitti:

....Perehtykää edes pijkkuisen sotahistoriaan.....

Taidan olla perehtyneempi kuin viisi sinunlaistasi yhteensä. Ihan vain tekstistäsi sen päättelin.

.......Onjko tuttu sellainen kuin El Alamein? Entä Tunisia?......

On ne tuttuja. Eli väitätkö, että sakut olivat voimiltaan ja varsinkin huolloltaan tasaväkiset brittien kanssa El Alameinissa? Jos sitä väität niin olet enemmän ulkona kuin lumiukko konsanaan.

Tunisiastakaan et tiedä mitään, näämmä. Siellä oli voimien ja varsinkin huollon epäsuhde jättimäinen ja joukkojen sekä kaluston enemmistö oli AMERIKKALAISIA. Yritä itse hieman perehtyä sotahistoriaan ennenkuin sitä toisille suosittelet.

....Maihinnousun jälkeen Saksaan edettäessä saksalaisia motiteltiin useaan kertaan brittien rintamaosuudella. Viimeksi ne jäivät mottiin Schelden suistoon........

Jäivät mottiin Schelden suistoon kun Hitler niin käski, viivyttämään Antverpenin sataman avaamista liittoutuneitten käyttöön. Mainitse nimeltä edes yksikin esim. Falaisen mottia vastaava mottitaistelu. Siinäkin olisi saatu paljon enemmän sakuja vangiksi jos englantilaiset olisivat kyenneet hoitamaan oman osuutensa.

Sitäpaitsi, et tiennyt sitäkään, että Schelden suiston valtasi Kanadan armeija, ei Britannian. Ne ovat, katsos, kaksi ihan eri valtiota jos et sitä tiennyt.

Kysymykset ovat siten edelleen vastausta vailla.

Lue lisää

"On ne tuttuja. Eli väitätkö, että sakut olivat voimiltaan ja varsinkin huolloltaan tasaväkiset brittien kanssa El Alameinissa? Jos sitä väität niin olet enemmän ulkona kuin lumiukko konsanaan.

On tosiasia, että britit voittivat varsin tasaväkisinä Alam el Halfassa ja reilusti alle kolminkertaisella ylivoimalla El Alameinissa. Ne ovat faktoja. Turha selitellä. Huollon toiminta on osa taistelutaitoa.

"Sitäpaitsi, et tiennyt sitäkään, että Schelden suiston valtasi Kanadan armeija, ei Britannian. Ne ovat, katsos, kaksi ihan eri valtiota jos et sitä tiennyt. "

Kanada oli brittiläinen dominio. Sen armeija taisteli osana Ison-Britannian sotavoimia, brittien ylijohdossa, brittien taktiikalla, koulutuksella ja kalustolla.

Suurion osa moteista syntyi joukkojen jäädessä ylemmän johdon käskyllä pitämään alueitaan. Se koski niin venäläisiä, saksalaisia kuin brittejäkin, esimerkiksi Tobrukissa.

"Tunisiastakaan et tiedä mitään, näämmä. Siellä oli voimien ja varsinkin huollon epäsuhde jättimäinen ja joukkojen sekä kaluston enemmistö oli AMERIKKALAISIA. Yritä itse hieman perehtyä sotahistoriaan ennenkuin sitä toisille suosittelet."

Olisit perehtynyt Tunisiaan paremmin. Joukkojen enemmistö oli brittejä. Heillä vahvennettiin jenkkien armeijaa. Jenkit olivat vielä oppipoikia, joskin kehittyivät nopeasti.

tosiasioita!!! kirjoitti:

"On ne tuttuja. Eli väitätkö, että sakut olivat voimiltaan ja varsinkin huolloltaan tasaväkiset brittien kanssa El Alameinissa? Jos sitä väität niin olet enemmän ulkona kuin lumiukko konsanaan.

On tosiasia, että britit voittivat varsin tasaväkisinä Alam el Halfassa ja reilusti alle kolminkertaisella ylivoimalla El Alameinissa. Ne ovat faktoja. Turha selitellä. Huollon toiminta on osa taistelutaitoa.

"Sitäpaitsi, et tiennyt sitäkään, että Schelden suiston valtasi Kanadan armeija, ei Britannian. Ne ovat, katsos, kaksi ihan eri valtiota jos et sitä tiennyt. "

Kanada oli brittiläinen dominio. Sen armeija taisteli osana Ison-Britannian sotavoimia, brittien ylijohdossa, brittien taktiikalla, koulutuksella ja kalustolla.

Suurion osa moteista syntyi joukkojen jäädessä ylemmän johdon käskyllä pitämään alueitaan. Se koski niin venäläisiä, saksalaisia kuin brittejäkin, esimerkiksi Tobrukissa.

"Tunisiastakaan et tiedä mitään, näämmä. Siellä oli voimien ja varsinkin huollon epäsuhde jättimäinen ja joukkojen sekä kaluston enemmistö oli AMERIKKALAISIA. Yritä itse hieman perehtyä sotahistoriaan ennenkuin sitä toisille suosittelet."

Olisit perehtynyt Tunisiaan paremmin. Joukkojen enemmistö oli brittejä. Heillä vahvennettiin jenkkien armeijaa. Jenkit olivat vielä oppipoikia, joskin kehittyivät nopeasti.

Lue lisää

------ Huollon toiminta on osa taistelutaitoa.----

Saksa osoittikin myös sillä alalla varsin massiivista taitoa. Mutta kun vastustajilla on n. 5-kertainen väkiluvun ja tuotannon ylivoima niin sille ei voi lopulta mitään. Siksi onkin kysytty, että pärjäsikö britti jos joukot ja huolto olivat tasaväkisiä ja tekikö britti yhtään kunnon mottia saksalaisista. Vastaus molempiin kysymyksiin on EI.

-------Kanada oli brittiläinen dominio. Sen armeija taisteli osana Ison-Britannian sotavoimia, brittien ylijohdossa, brittien taktiikalla, koulutuksella ja kalustolla.----

Kanada on itsenäinen valtio eikä sen voitot ole brittien voittoja. Taisteli Montgomeryn komennon alla mutta on eri valtiota. Kuten M taisteli Eisenhowerin komennon alla. Ja Englanti soti Rooseveltin komennon alla ja sen varusteilla. Joten älä yritä mitään vääristelykampanjaa.

Mopon omistaja kirjoitti:

------ Huollon toiminta on osa taistelutaitoa.----

Saksa osoittikin myös sillä alalla varsin massiivista taitoa. Mutta kun vastustajilla on n. 5-kertainen väkiluvun ja tuotannon ylivoima niin sille ei voi lopulta mitään. Siksi onkin kysytty, että pärjäsikö britti jos joukot ja huolto olivat tasaväkisiä ja tekikö britti yhtään kunnon mottia saksalaisista. Vastaus molempiin kysymyksiin on EI.

-------Kanada oli brittiläinen dominio. Sen armeija taisteli osana Ison-Britannian sotavoimia, brittien ylijohdossa, brittien taktiikalla, koulutuksella ja kalustolla.----

Kanada on itsenäinen valtio eikä sen voitot ole brittien voittoja. Taisteli Montgomeryn komennon alla mutta on eri valtiota. Kuten M taisteli Eisenhowerin komennon alla. Ja Englanti soti Rooseveltin komennon alla ja sen varusteilla. Joten älä yritä mitään vääristelykampanjaa.

Lue lisää

asioista. Kanada oli brittiläinen dominio.

vähän selvää kirjoitti:

asioista. Kanada oli brittiläinen dominio.

....Kanada oli brittiläinen dominio.,,,,,..

Kanadan on tosiasiassa täysin itsenäinen valtio vaikka onkin Kansainyhteisön jäsen. Englanti ei päätä Kanadan asioista eikä ole päättänyt myöskään 1940-luvulla. Voi se olla nimellisesti kenen dominio tahansa mutta totuus on se, että on törkeää vääristelyä väittää Kanadan joukkojen voittoja Englannin voitoiksi. On epätoivo jo ylen suureksi paisunut jos pitää alkaa hakea tuollaisin keinoin kunniaa Englannille. Vai eikö löydy muilla tavoin enää mitään?

Mopon omistaja kirjoitti:

....Kanada oli brittiläinen dominio.,,,,,..

Kanadan on tosiasiassa täysin itsenäinen valtio vaikka onkin Kansainyhteisön jäsen. Englanti ei päätä Kanadan asioista eikä ole päättänyt myöskään 1940-luvulla. Voi se olla nimellisesti kenen dominio tahansa mutta totuus on se, että on törkeää vääristelyä väittää Kanadan joukkojen voittoja Englannin voitoiksi. On epätoivo jo ylen suureksi paisunut jos pitää alkaa hakea tuollaisin keinoin kunniaa Englannille. Vai eikö löydy muilla tavoin enää mitään?

Lue lisää

brittien Armeijaryhmää, jota Monty komensi. Kanadan joukkoja tukivat brittien meri- ja ilmavoimat ja panssarit. Huolto oli yhteinen.

"Ja Englanti soti Rooseveltin komennon alla ja sen varusteilla. "

Siinä taas puhdasta pötyä. Tietysti yhteisistä operaatioista sovittiin ja jenkkien merkitys kasvoi sodan loppua kohti. Briteillä oli kuitenkin vahva sotateollisuus, joka valmisti pääosan brittijoukkojen sotavarustuksesta. Siitä riitti liittolaisillekin.

olivat osa kirjoitti:

brittien Armeijaryhmää, jota Monty komensi. Kanadan joukkoja tukivat brittien meri- ja ilmavoimat ja panssarit. Huolto oli yhteinen.

"Ja Englanti soti Rooseveltin komennon alla ja sen varusteilla. "

Siinä taas puhdasta pötyä. Tietysti yhteisistä operaatioista sovittiin ja jenkkien merkitys kasvoi sodan loppua kohti. Briteillä oli kuitenkin vahva sotateollisuus, joka valmisti pääosan brittijoukkojen sotavarustuksesta. Siitä riitti liittolaisillekin.

Lue lisää

sotilaalliset liittoutumat ja valtiot. Kyllä voi sotia mikä valtio tahansa minkä tahansa toisen valtion ylijohdon alla mutta ei se muuta valtioitten statuksia. Tietenkin oli järkevää, että ei häärännyt monta ylipäällikköä kuten ei Montykaan ollut itsenäinen vaan joutui tyytymään Amerikan esikuntien päätöksiin, joita hänelle saneli Eisenhower. Silti kukaan ei väitä, etteikö Englanti olisi ollut koko ajan itsenäinen valtio. Aivan sama pätee Englannin ja Kanadan suhteisiin.

Tajua jo, että Kanadan voitot eivät olleet eivätkä koskaan tule olemaankaan luettavissa Englannin voitoiksi. Vai haluatko, että amerikkalaisen ylipäällikön takia ne mainostamasi Englannin voitot aletaankin lukea USA:n voitoiksi? Näinhän pitää tehdä jos ollaan vähääkään loogisia sinun oppiesi mukaan.

Kyllä se Saksan sodanjohto sotia olisi osannut. Vaan kun oli Hitleri ja perseennuolenta kenraalit kiusana. Keitel, Jodl ja kumppanit. Keitel ja Jodlkin joissakin asioissa vastustivat Hitleriä mutta hyvin vähän.

Tuollainen neulanpistotaktiikka ei Saksaa kaatanut eikä olisi koskaan kaatanutkaan. Siihen tarvittiin raaka ja armoton maasota ja siinä brittien maa-armeijasta ei valitettavasti ollut juuri mihinkään. Ilman Puna-armeijaa ja amerikkalaisia ei sota olisi loppunut Saksan tappioon.

Yks mie vaan kirjoitti:

Tuollainen neulanpistotaktiikka ei Saksaa kaatanut eikä olisi koskaan kaatanutkaan. Siihen tarvittiin raaka ja armoton maasota ja siinä brittien maa-armeijasta ei valitettavasti ollut juuri mihinkään. Ilman Puna-armeijaa ja amerikkalaisia ei sota olisi loppunut Saksan tappioon.

Lue lisää

ainoana maavoimana Akselin joukkoja vastaan kesästä -40 kesään -41. Puna-armeija katseli päältä.Syksyn -42 jälkeen britit löivät sakut jokaisessa taistelussa.

Jos britit olisivat luopuneet sodasta, ei mitään maihinnousua Eurooppaan olisi ehkä koskaan tehty ja sota olisi kyvin voinut loppua Saksan voittoon.

Britit tekivät maasodassa osuutensa ja enemmänkin. Ne näyttivät länsiliittoutuneille mallia sakujen lyömisessa Alam el Halfasta alkaen antautumiseen saakka. Briteillehän Saksa antautui.

Myös brittien meri- ja ilmavoimat näyttelivät suurta osaa Saksan lyömisessä.

taistelivat kirjoitti:

ainoana maavoimana Akselin joukkoja vastaan kesästä -40 kesään -41. Puna-armeija katseli päältä.Syksyn -42 jälkeen britit löivät sakut jokaisessa taistelussa.

Jos britit olisivat luopuneet sodasta, ei mitään maihinnousua Eurooppaan olisi ehkä koskaan tehty ja sota olisi kyvin voinut loppua Saksan voittoon.

Britit tekivät maasodassa osuutensa ja enemmänkin. Ne näyttivät länsiliittoutuneille mallia sakujen lyömisessa Alam el Halfasta alkaen antautumiseen saakka. Briteillehän Saksa antautui.

Myös brittien meri- ja ilmavoimat näyttelivät suurta osaa Saksan lyömisessä.

Lue lisää

-----Syksyn -42 jälkeen britit löivät sakut jokaisessa taistelussa. ----

Unohtuiko mainita, että jokaisessa sotaoperaatiossa oli jenkit mukana toisena. Britit eivät lyöneet Saksan maavoimia yksin El Alameinin jälkeen ainoassakaan operaatiossa. Muista se.

-----Ne näyttivät länsiliittoutuneille mallia sakujen lyömisessa Alam el Halfasta alkaen antautumiseen saakka-----

Suomi näytti Talvisodassa mallia miten pitää sotia. Briteistä ei ollut malln näyttäjiksi yhtään missään muussa kuin siviilien joukkotuhonnassa. Siinä ne olivat jenkin oppimestareita niin, että hekin sovelsivat samaa systeemiä Japanin kaupunkien palopommituksissa. Maasodassa mallia näytti Puna-armeija Suomen ja Saksan lisäksi.

Siinä vaiheessa kun britti sai nipin napin ensimmäisen pikku voittonsa El Alameinissa oli Puna-armeija aiheuttanut Saksalle jo lähes 2 milj. miehen tappiot. Pelkästään -41 vuonna Tippelskirchin sanoin Saksan tappiot itärintamalla ylittivät 1 milj. miehen rajan. Siinä olisi ollut mallia briteillekin niin ei tarvitsisi retardien jälkikäteen suutaan soittaa.

taistelivat kirjoitti:

ainoana maavoimana Akselin joukkoja vastaan kesästä -40 kesään -41. Puna-armeija katseli päältä.Syksyn -42 jälkeen britit löivät sakut jokaisessa taistelussa.

Jos britit olisivat luopuneet sodasta, ei mitään maihinnousua Eurooppaan olisi ehkä koskaan tehty ja sota olisi kyvin voinut loppua Saksan voittoon.

Britit tekivät maasodassa osuutensa ja enemmänkin. Ne näyttivät länsiliittoutuneille mallia sakujen lyömisessa Alam el Halfasta alkaen antautumiseen saakka. Briteillehän Saksa antautui.

Myös brittien meri- ja ilmavoimat näyttelivät suurta osaa Saksan lyömisessä.

Lue lisää

Mutta kun Länsi ei luopunut. Suursilli ja Jewseveltti vaativat nimenomaan ehdotonta antautumista. Vasily Chuikov teki nimenomaan selväksi natsi Hans Krebsille ettei mikään liittoutunut maa hyväksy erillisrauhaa vaan kaikki kolme suurinta vaativat Berliinin kaatumista ja ehdotonta antautumista. Ehdottoman antautumisen vaatimuksen Saksalle esitti ensimmäisenä Roosevelt. Ei Stalin tai Churchill.

Yks mie vaan kirjoitti:

-----Syksyn -42 jälkeen britit löivät sakut jokaisessa taistelussa. ----

Unohtuiko mainita, että jokaisessa sotaoperaatiossa oli jenkit mukana toisena. Britit eivät lyöneet Saksan maavoimia yksin El Alameinin jälkeen ainoassakaan operaatiossa. Muista se.

-----Ne näyttivät länsiliittoutuneille mallia sakujen lyömisessa Alam el Halfasta alkaen antautumiseen saakka-----

Suomi näytti Talvisodassa mallia miten pitää sotia. Briteistä ei ollut malln näyttäjiksi yhtään missään muussa kuin siviilien joukkotuhonnassa. Siinä ne olivat jenkin oppimestareita niin, että hekin sovelsivat samaa systeemiä Japanin kaupunkien palopommituksissa. Maasodassa mallia näytti Puna-armeija Suomen ja Saksan lisäksi.

Siinä vaiheessa kun britti sai nipin napin ensimmäisen pikku voittonsa El Alameinissa oli Puna-armeija aiheuttanut Saksalle jo lähes 2 milj. miehen tappiot. Pelkästään -41 vuonna Tippelskirchin sanoin Saksan tappiot itärintamalla ylittivät 1 milj. miehen rajan. Siinä olisi ollut mallia briteillekin niin ei tarvitsisi retardien jälkikäteen suutaan soittaa.

Lue lisää

britit kävivät sotaa omalla strategiallaan ja omilla resursseillaan. Heillä ei ollut Saksan, USA:n tai NL:n resursseja niinkuin näytät kuvittelevan.

Britit näyttivät mallia peräänantamattomasta taistelusta koko vapaalle maailmalle 1940-41 NL:n ollessa Saksan liittolainen ja USA:n puolueeton.

Puna-armeijalla oli jo sodan syttyessä 5,6 miljoonaa miestä aseissa, pääosa maavoimissa. Liikekannallepano toi 15 miljoonaa lisää. He menettivät pelkästään sotavankeina 5,2 miljoonaa miestä. Menestys tuli käsittämättömillä uhreilla, ei sotataidolla. Britit menettivät noin 400 000 miestä kaatuneina. He kävivät sotaa järjellä ja taidolla, mutta sitähän sinä onneton et tajua, vaan purat silmitöntä kaunaasi.

Britit rakensivat maavoimansa sodan aikana. Se vei pari vuotta ja vaikutti kaikkeen toimintaan.

Siviilien joukkotuhonnan aloitti Saksa. Et näy tajuavan edes sitä, koska olet vaihtanut aatetta ryssäfanista natsifaniin. Brittien suoritukset löytyvät sotahistoriasta, vaikka kuinka yrittäisit niitä valehdellen vähätellä.

käsittää, että kirjoitti:

britit kävivät sotaa omalla strategiallaan ja omilla resursseillaan. Heillä ei ollut Saksan, USA:n tai NL:n resursseja niinkuin näytät kuvittelevan.

Britit näyttivät mallia peräänantamattomasta taistelusta koko vapaalle maailmalle 1940-41 NL:n ollessa Saksan liittolainen ja USA:n puolueeton.

Puna-armeijalla oli jo sodan syttyessä 5,6 miljoonaa miestä aseissa, pääosa maavoimissa. Liikekannallepano toi 15 miljoonaa lisää. He menettivät pelkästään sotavankeina 5,2 miljoonaa miestä. Menestys tuli käsittämättömillä uhreilla, ei sotataidolla. Britit menettivät noin 400 000 miestä kaatuneina. He kävivät sotaa järjellä ja taidolla, mutta sitähän sinä onneton et tajua, vaan purat silmitöntä kaunaasi.

Britit rakensivat maavoimansa sodan aikana. Se vei pari vuotta ja vaikutti kaikkeen toimintaan.

Siviilien joukkotuhonnan aloitti Saksa. Et näy tajuavan edes sitä, koska olet vaihtanut aatetta ryssäfanista natsifaniin. Brittien suoritukset löytyvät sotahistoriasta, vaikka kuinka yrittäisit niitä valehdellen vähätellä.

Lue lisää

----He kävivät sotaa järjellä ja taidolla,------

Brittien taítovalikoimaan kuului notkea perääntyminen taistelutta. Kuten Ranskan taistelun nopea loppu ja käsittämättömän pienet tappioluvutkin osoittavat. Tai Kreetan menetys täysin alivoimaiselle hyökkääjälle, niin miesluvun kuin aseistuksenkin suhteen.

En muuten fanita ketään enkä ole kenellekään kaunainen mutta intohimonani on torjua vääriä tietoja.

Mopon omistaja kirjoitti:

----He kävivät sotaa järjellä ja taidolla,------

Brittien taítovalikoimaan kuului notkea perääntyminen taistelutta. Kuten Ranskan taistelun nopea loppu ja käsittämättömän pienet tappioluvutkin osoittavat. Tai Kreetan menetys täysin alivoimaiselle hyökkääjälle, niin miesluvun kuin aseistuksenkin suhteen.

En muuten fanita ketään enkä ole kenellekään kaunainen mutta intohimonani on torjua vääriä tietoja.

Lue lisää

tietoja?

"En muuten fanita ketään enkä ole kenellekään kaunainen mutta intohimonani on torjua vääriä tietoja."

Miksi sitten valehtelet?

Briti eivät koskaan perääntyneet taistelutta. Päinvastoin, he olivat vuoden verran ainoat, jota taistelivat natseja vastaan. Miksi valehtelet?

Ranskan taisteluissa briteillä oli noin 8 % joukoista. Nopea päättyminen ei mitenkään johtunut heistä. Muut antautuivat, britit jatkoivat taistelua, yksin. Miksi valehtelet?

Kreetalla hyökkäsi maalla, merellä ja ilmassa ylivoimainen vihollinen. Se kärsi erityisen raskaat tappiot. Evakuointi oli viisain ratkaisu. Miksi valehtelet?

Tuossakin lyhyessä kommentissa valehtelet joka kohdassa. Miksi?

esität vääriä kirjoitti:

tietoja?

"En muuten fanita ketään enkä ole kenellekään kaunainen mutta intohimonani on torjua vääriä tietoja."

Miksi sitten valehtelet?

Briti eivät koskaan perääntyneet taistelutta. Päinvastoin, he olivat vuoden verran ainoat, jota taistelivat natseja vastaan. Miksi valehtelet?

Ranskan taisteluissa briteillä oli noin 8 % joukoista. Nopea päättyminen ei mitenkään johtunut heistä. Muut antautuivat, britit jatkoivat taistelua, yksin. Miksi valehtelet?

Kreetalla hyökkäsi maalla, merellä ja ilmassa ylivoimainen vihollinen. Se kärsi erityisen raskaat tappiot. Evakuointi oli viisain ratkaisu. Miksi valehtelet?

Tuossakin lyhyessä kommentissa valehtelet joka kohdassa. Miksi?

Lue lisää

----Päinvastoin, he olivat vuoden verran ainoat, jota taistelivat natseja vastaan. -----

Ja millä menestyksellä brittien maavoimat tuon ajan taistelivatkaan. Hävisivät jokaisen taistelunsa. Niin P-Afrikassa kuin Kreikassa kuin Kreetallakin.

Mopon omistaja kirjoitti:

----Päinvastoin, he olivat vuoden verran ainoat, jota taistelivat natseja vastaan. -----

Ja millä menestyksellä brittien maavoimat tuon ajan taistelivatkaan. Hävisivät jokaisen taistelunsa. Niin P-Afrikassa kuin Kreikassa kuin Kreetallakin.

Lue lisää

"Ja millä menestyksellä brittien maavoimat tuon ajan taistelivatkaan. Hävisivät jokaisen taistelunsa. Niin P-Afrikassa kuin Kreikassa kuin Kreetallakin. "

Briti osoittivat taistelullaan, että natseille ei pidä antaa periksi. Samalla he hajoittivat Hitlerin joukkoja sekä Kreikkaan että Afrikkaan. Taistelujen tuloksena luotiin ilma- ja maavoimat, jotka syksystä -42 alkaen löivät Akselin joukot jokaisessa taistelussa. Toki italialaiset voitettiin jo -40 Abessiniassa, Eritreassa ja Pohjois-Afrikassa.

Ilna brittien taistelua ei jenkeillä olisi ollut asiaa Eurooppaan, tuskin Afrikkaankaan. Sota olisi saanut kokonaan toisen muodon.

Nämä ovat kuitenkin asioita, joiden ymmärtämiseen sinun älysi ja tietosi eivät riitä. Ethän pysty edes ymmärtämään sotatapahtumia.

menestyksen siemen kirjoitti:

"Ja millä menestyksellä brittien maavoimat tuon ajan taistelivatkaan. Hävisivät jokaisen taistelunsa. Niin P-Afrikassa kuin Kreikassa kuin Kreetallakin. "

Briti osoittivat taistelullaan, että natseille ei pidä antaa periksi. Samalla he hajoittivat Hitlerin joukkoja sekä Kreikkaan että Afrikkaan. Taistelujen tuloksena luotiin ilma- ja maavoimat, jotka syksystä -42 alkaen löivät Akselin joukot jokaisessa taistelussa. Toki italialaiset voitettiin jo -40 Abessiniassa, Eritreassa ja Pohjois-Afrikassa.

Ilna brittien taistelua ei jenkeillä olisi ollut asiaa Eurooppaan, tuskin Afrikkaankaan. Sota olisi saanut kokonaan toisen muodon.

Nämä ovat kuitenkin asioita, joiden ymmärtämiseen sinun älysi ja tietosi eivät riitä. Ethän pysty edes ymmärtämään sotatapahtumia.

Lue lisää

Joo, mutta Saksan voiman kulutti Puna-armeija ja kammottava itärintama. Jos vuoden -41 aikana Saksan tappiot siellä kaatuneina, haavottuneina ja vankeina ylittivät miljoonan. Siihen astiset tappiot olivat tuskin yli 50 000 eli olivat n. 20-kertaiset aiempiin verrattuina. Sinne hukkui Saksan tuotanto ja voima, ei Britannian kuluttamana.

Toinen suuri Saksan voiman kuluttaja oli Yhdysvaltain aloittamat Saksan teollisuuden pommitukset kun britit vain koettivat tappaa siviiliväestöä kaupunkien keskustoista. Toiminta, jolla ei ollut mitään vaikutusta mihinkään valtavista kone- ja pommimääristä huolimatta.

käsittää, että kirjoitti:

britit kävivät sotaa omalla strategiallaan ja omilla resursseillaan. Heillä ei ollut Saksan, USA:n tai NL:n resursseja niinkuin näytät kuvittelevan.

Britit näyttivät mallia peräänantamattomasta taistelusta koko vapaalle maailmalle 1940-41 NL:n ollessa Saksan liittolainen ja USA:n puolueeton.

Puna-armeijalla oli jo sodan syttyessä 5,6 miljoonaa miestä aseissa, pääosa maavoimissa. Liikekannallepano toi 15 miljoonaa lisää. He menettivät pelkästään sotavankeina 5,2 miljoonaa miestä. Menestys tuli käsittämättömillä uhreilla, ei sotataidolla. Britit menettivät noin 400 000 miestä kaatuneina. He kävivät sotaa järjellä ja taidolla, mutta sitähän sinä onneton et tajua, vaan purat silmitöntä kaunaasi.

Britit rakensivat maavoimansa sodan aikana. Se vei pari vuotta ja vaikutti kaikkeen toimintaan.

Siviilien joukkotuhonnan aloitti Saksa. Et näy tajuavan edes sitä, koska olet vaihtanut aatetta ryssäfanista natsifaniin. Brittien suoritukset löytyvät sotahistoriasta, vaikka kuinka yrittäisit niitä valehdellen vähätellä.

Lue lisää

siviilien lahtaaminen ja elävältä polttaminen?

"Siviilien joukkotuhonnan aloitti Saksa. Et näy tajuavan edes sitä, koska olet vaihtanut aatetta ryssäfanista natsifaniin. Brittien suoritukset löytyvät sotahistoriasta, vaikka kuinka yrittäisit niitä valehdellen vähätellä."

Mitä sitten? En tiedä mihin joukkotuhontaan nyt viittaat, mutta jos kyseessä holokausti, niin todettakoon, että kaikki tapahtui sodan aikana äärimmäisen kovan resurssipulan aikana. Samaa ei voi sanoa liittoutuneiden toimista, jolloin silmitön lahtaaminen alkoi vasta sodan päätyttyä. Saksalaisia voidaan laskea kuolleen sotatoimien loputtua yli kolme miljoonaa kappaletta, ja tämäkin on hyvin varovainen arvio.

Mitä ilmapommituksiin tulee esim. Lontoota vastaan, niin senkin Hitler teki vain ja ainoastaan irtauttaakseen Englannin sodasta. Ja toisin kuin briteillä saksalaisilla ei ollut vaatimusta ehdottomasta antautumisesta.

Ja muutenkin ihmetyttää tuo siviilien tappamisen puolustelu. Että saksalaiset alottivat senkin. Nopeastippa ja ilman omantunnon tuskia englantilaiset sen näyttivät oppivan. Varsinkin kun ottaa huomioon, että sitä ennen englantilaiset olivat lahdanneet siviilejä omalla maaperällään vuosisatoja ja laivaston kehityttyä siirtyneet muihin maanosiin ristiretkillensä. Siinä moni siirtomaa-äiti sai aika kylmää kyytiä britti-imperiumin edustajalta. Vähiten ei varmaankaan intiaaniheimojen esi-isät kanna kaunaa britti-herroille, jotka käytännössä tappoivat intiaanit sukupuuttoon. Ja sinä puhut täällä menestyksellisestä sotatoimesta järkevän sodan käynnin seurauksena!? Että se huolto on osa sodankäyntiä niin.

Kovin on vuosisatojen ajan ollut englantilaisten touhu kaksinaamaista peliä. Eivät ne Amerikan mantereellekaan meneet sotimalla. Sinne mentiin lahjoja viemällä, ja sitten kun "huolto" oli kunnossa, niin pistettiin aseet laulamaan.

Tätä perua englantilaisten suuri fantasia siviilien tappamiseen on. Se kuka ensiksi aloittaa ei merkitse yhtään mitään. Jos joku on niin tyhmä, että menee tappamaan siviileitä siksi kun joku toinenkin niin sattuu tekemään, niin silloin tämä lahtaaja ei ole yhtään sen parempi ihminen kuin hänen esikuvansakaan.

Oma strategia = kirjoitti:

siviilien lahtaaminen ja elävältä polttaminen?

"Siviilien joukkotuhonnan aloitti Saksa. Et näy tajuavan edes sitä, koska olet vaihtanut aatetta ryssäfanista natsifaniin. Brittien suoritukset löytyvät sotahistoriasta, vaikka kuinka yrittäisit niitä valehdellen vähätellä."

Mitä sitten? En tiedä mihin joukkotuhontaan nyt viittaat, mutta jos kyseessä holokausti, niin todettakoon, että kaikki tapahtui sodan aikana äärimmäisen kovan resurssipulan aikana. Samaa ei voi sanoa liittoutuneiden toimista, jolloin silmitön lahtaaminen alkoi vasta sodan päätyttyä. Saksalaisia voidaan laskea kuolleen sotatoimien loputtua yli kolme miljoonaa kappaletta, ja tämäkin on hyvin varovainen arvio.

Mitä ilmapommituksiin tulee esim. Lontoota vastaan, niin senkin Hitler teki vain ja ainoastaan irtauttaakseen Englannin sodasta. Ja toisin kuin briteillä saksalaisilla ei ollut vaatimusta ehdottomasta antautumisesta.

Ja muutenkin ihmetyttää tuo siviilien tappamisen puolustelu. Että saksalaiset alottivat senkin. Nopeastippa ja ilman omantunnon tuskia englantilaiset sen näyttivät oppivan. Varsinkin kun ottaa huomioon, että sitä ennen englantilaiset olivat lahdanneet siviilejä omalla maaperällään vuosisatoja ja laivaston kehityttyä siirtyneet muihin maanosiin ristiretkillensä. Siinä moni siirtomaa-äiti sai aika kylmää kyytiä britti-imperiumin edustajalta. Vähiten ei varmaankaan intiaaniheimojen esi-isät kanna kaunaa britti-herroille, jotka käytännössä tappoivat intiaanit sukupuuttoon. Ja sinä puhut täällä menestyksellisestä sotatoimesta järkevän sodan käynnin seurauksena!? Että se huolto on osa sodankäyntiä niin.

Kovin on vuosisatojen ajan ollut englantilaisten touhu kaksinaamaista peliä. Eivät ne Amerikan mantereellekaan meneet sotimalla. Sinne mentiin lahjoja viemällä, ja sitten kun "huolto" oli kunnossa, niin pistettiin aseet laulamaan.

Tätä perua englantilaisten suuri fantasia siviilien tappamiseen on. Se kuka ensiksi aloittaa ei merkitse yhtään mitään. Jos joku on niin tyhmä, että menee tappamaan siviileitä siksi kun joku toinenkin niin sattuu tekemään, niin silloin tämä lahtaaja ei ole yhtään sen parempi ihminen kuin hänen esikuvansakaan.

Lue lisää

-----Jos joku on niin tyhmä, että menee tappamaan siviileitä siksi kun joku toinenkin niin sattuu tekemään, niin silloin tämä lahtaaja ei ole yhtään sen parempi ihminen kuin hänen esikuvansakaan. ------

Niin, onhan eräät äärityhmät puolustelleet valkoisten tekemiä massamurhia keväällä 1918 sillä, että tapettiinhan Neuvostoliitossakin 1930-luvulla. Sikäli vain hauskaa, että kukaan lahtari ei 1918 tiennyt mitä tulee tapahtumaan 1930-luvulla.

Mopon omistaja kirjoitti:

-----Jos joku on niin tyhmä, että menee tappamaan siviileitä siksi kun joku toinenkin niin sattuu tekemään, niin silloin tämä lahtaaja ei ole yhtään sen parempi ihminen kuin hänen esikuvansakaan. ------

Niin, onhan eräät äärityhmät puolustelleet valkoisten tekemiä massamurhia keväällä 1918 sillä, että tapettiinhan Neuvostoliitossakin 1930-luvulla. Sikäli vain hauskaa, että kukaan lahtari ei 1918 tiennyt mitä tulee tapahtumaan 1930-luvulla.

Lue lisää

Toisin kuin imperialistin terroripommitukset, Stalinin kansanmurha omaa kansaansa kohtaan ja Hitlerin kansanmurhat, valkoiset Suomessa eivät tappaneet punikkeja tappamisen ilosta. Se oli välttämätön paha. Ilman tätä työtä kansa ei olisi koskaan eheytynyt, ja kasvava uhka idästä olisi vain pahentunut, koska nyt mätä kupli sisälläpäin. Yksittäisissä tapauksissa varmasti sadisteja oli puolin ja toisin. Se ei kuitenkaan vastannut laillisen hallituksen linjaa. Samaa ei voi sanoa punikkien hallituksista tai esim. 2MS:n voittajavaltojen hallituksista.

Punikit hyökkäsivät Suomen laillista hallitusta vastaan asein, johon hallitus vastasi asein. Punikit tekivät asein samanlaisia joukkolahtauksia kuin valkoisetkin. Tässä suhteessa valkoiset olivat samanlaisia kuin punikitkin. Ja tämä on se ero näiden yllä mainittujen herrojen tekemisiin. Saksalainen siviiliväestö ei hyökännyt Englantia vastaan millään lailla. Niin ikään Stalinin tekemiset olivat vailla minkäänlaista vastusta. Myöskään Hitlerin joukkotuhonta pääpiirteittäin tarkasteltuna ei pitänyt sisällään edes vastarintaa (jätän yksinkertaistaen partisaanisodan tämän ulkopuolelle).

Olen valmis toteamaan, että valkoiset ja punikit olivat sisällissodan käymisessä täsmälleen samanlaisia. Ovatko muut valmiit toteamaan, että Stalin, Hitler, Churchill ja Roosevelt olivat yksi ja sama henkilö kun tekoja punnitaan?

----50-luvulla asti oikein säännöstelemällä talouttaan ja korttiannoksilla. ---

Suomessakin oli kortit käytössä vielä v. 1952.

......Vaikka koko sota oli toisten eduksi. -----

Niin, kenen toisten? Kyllä Englanti meni sotaan nimenomaan omia etujaan ajaakseen kuten on tehnyt jo vaikka kuinka kauan kun on pyrkinyt järjestelemään manner-Euroopankin asioita.

Taisit mennä metsään kirjoitti:

----50-luvulla asti oikein säännöstelemällä talouttaan ja korttiannoksilla. ---

Suomessakin oli kortit käytössä vielä v. 1952.

......Vaikka koko sota oli toisten eduksi. -----

Niin, kenen toisten? Kyllä Englanti meni sotaan nimenomaan omia etujaan ajaakseen kuten on tehnyt jo vaikka kuinka kauan kun on pyrkinyt järjestelemään manner-Euroopankin asioita.

Lue lisää

"Kyllä Englanti meni sotaan nimenomaan omia etujaan ajaakseen kuten on tehnyt jo vaikka kuinka kauan kun on pyrkinyt järjestelemään manner-Euroopankin asioita. "

Englanti ja Ranska julistivat sodan Saksalle, joka oli hyökännyt Puolaan. Sille taas nämä maat olivat antaneet takuut Saksan hyökkäystä vastaan. Brittien mielenkiinto oli ennen kaikkea maailmankaupassa eli siirtomaissa ja niiden hyödyntämisessä oman teollisuuden hyväksi. He eivät olleet mitenkään edes valmistautuneet suursotaan mannermaalla. Mutta lupaus pidettiin.

minkä lupasivat kirjoitti:

"Kyllä Englanti meni sotaan nimenomaan omia etujaan ajaakseen kuten on tehnyt jo vaikka kuinka kauan kun on pyrkinyt järjestelemään manner-Euroopankin asioita. "

Englanti ja Ranska julistivat sodan Saksalle, joka oli hyökännyt Puolaan. Sille taas nämä maat olivat antaneet takuut Saksan hyökkäystä vastaan. Brittien mielenkiinto oli ennen kaikkea maailmankaupassa eli siirtomaissa ja niiden hyödyntämisessä oman teollisuuden hyväksi. He eivät olleet mitenkään edes valmistautuneet suursotaan mannermaalla. Mutta lupaus pidettiin.

Lue lisää

----- He eivät olleet mitenkään edes valmistautuneet suursotaan mannermaalla. Mutta lupaus pidettiin. -----

Ei suursodan syyksi riitä se, että on halu pitää lupaus jos tietää, että ei ole valmis suursotaan. Mutta mietitääs hieman tarkemmin.

Myöskään Saksa ei tuntenut olevansa valmis eli siinä suhteessa puntit olivat tasan. On myös huomattava se, ettei yksikään sodan osapuolista ollut syksyllä -39 valmis suursotaan, kaukana siitä. Saksan armeija oli vielä syksyllä -39 varsin pieni Puolan sodan aikana. Mutta heillä armeijan vahvuus nousi talven -39-40 aikana useilla kymmenillä divisioonilla. Miksi siis Britannia ei kyennyt samaan, kyllä miehiä ja teollisuustuotantoa olisi riittänyt?

Herääkin kysymys, että jos Britannian johto tiesi jo syyskuun -39 alussa, että heillä ei Saksan hyökätessä ole käytännössä juuri minkäänlaista maa-armeijaa niin miksi he kuitenkin olivat innokkaimpina julistamassa sodan Saksalle ja aloittamassa suursodan. Oliko taka-ajatus se, että toiset sotivat heidänkin puolestaan ja he odottelevat Yhdysvaltain mukaantuloa sitten joskus. Lisäksi niin, että jos tilanne käykin liian tukalaksi niin sitten vaan lujaa omalle saarelle karkuun ja antaa liittolaisten pärjätä miten taitavat. Britanniahan ei voinut tietää milloin Saksan hyökkäys alkaa, ehkä jo samana syksynä.

Miksi julistaa sota kun tietona oli, että varsinkaan syksyllä -39 heillä ei ole käytännössä minkäänlaista asevoimaa antaa Ranskan, Belgian ja Hollannin avuksi? Oliko tärkeintä vain saada sota aikaan ajattelematta sen seurauksia Ranskalle ja muille Saksan länsinaapureille?

Britannialle ja Ranskalle olisi tietenkin ollut edullisinta olla julistamatta sotaa ja pyrkiä sotaliittoon N-liiton kanssa jolloin Saksan olisi ollut todella vaikeaa päättää miten edetä. Nyt he tekivät ratkaisun jatkosta Saksan puolesta. Mikäli Englanti ei olisi ollut 3.9.39 niin kiihkeä sodanjulistuksen kanssa niin koko sota olisi saanut aivan erilaisen käänteen.

Niin, ehkäpä jo Tsekkoslovakin myymisellä haluttiin saada sota aikaan ja saada USA mukaan jossain vaiheessa.

Mopon omistaja kirjoitti:

----- He eivät olleet mitenkään edes valmistautuneet suursotaan mannermaalla. Mutta lupaus pidettiin. -----

Ei suursodan syyksi riitä se, että on halu pitää lupaus jos tietää, että ei ole valmis suursotaan. Mutta mietitääs hieman tarkemmin.

Myöskään Saksa ei tuntenut olevansa valmis eli siinä suhteessa puntit olivat tasan. On myös huomattava se, ettei yksikään sodan osapuolista ollut syksyllä -39 valmis suursotaan, kaukana siitä. Saksan armeija oli vielä syksyllä -39 varsin pieni Puolan sodan aikana. Mutta heillä armeijan vahvuus nousi talven -39-40 aikana useilla kymmenillä divisioonilla. Miksi siis Britannia ei kyennyt samaan, kyllä miehiä ja teollisuustuotantoa olisi riittänyt?

Herääkin kysymys, että jos Britannian johto tiesi jo syyskuun -39 alussa, että heillä ei Saksan hyökätessä ole käytännössä juuri minkäänlaista maa-armeijaa niin miksi he kuitenkin olivat innokkaimpina julistamassa sodan Saksalle ja aloittamassa suursodan. Oliko taka-ajatus se, että toiset sotivat heidänkin puolestaan ja he odottelevat Yhdysvaltain mukaantuloa sitten joskus. Lisäksi niin, että jos tilanne käykin liian tukalaksi niin sitten vaan lujaa omalle saarelle karkuun ja antaa liittolaisten pärjätä miten taitavat. Britanniahan ei voinut tietää milloin Saksan hyökkäys alkaa, ehkä jo samana syksynä.

Miksi julistaa sota kun tietona oli, että varsinkaan syksyllä -39 heillä ei ole käytännössä minkäänlaista asevoimaa antaa Ranskan, Belgian ja Hollannin avuksi? Oliko tärkeintä vain saada sota aikaan ajattelematta sen seurauksia Ranskalle ja muille Saksan länsinaapureille?

Britannialle ja Ranskalle olisi tietenkin ollut edullisinta olla julistamatta sotaa ja pyrkiä sotaliittoon N-liiton kanssa jolloin Saksan olisi ollut todella vaikeaa päättää miten edetä. Nyt he tekivät ratkaisun jatkosta Saksan puolesta. Mikäli Englanti ei olisi ollut 3.9.39 niin kiihkeä sodanjulistuksen kanssa niin koko sota olisi saanut aivan erilaisen käänteen.

Niin, ehkäpä jo Tsekkoslovakin myymisellä haluttiin saada sota aikaan ja saada USA mukaan jossain vaiheessa.

Lue lisää

"Miksi julistaa sota kun tietona oli, että varsinkaan syksyllä -39 heillä ei ole käytännössä minkäänlaista asevoimaa antaa Ranskan, Belgian ja Hollannin avuksi? Oliko tärkeintä vain saada sota aikaan ajattelematta sen seurauksia Ranskalle ja muille Saksan länsinaapureille?"

Siinä on tietämättömyys oikein kukassaan. Briteillä oli erittäin vahva laivasto ja melko hyvät ilmavoimat.
Puola, Ranska Belgia ja Hollanti omasivat noin kaksinkertaiset maavoimat Saksaan verraten.Yksin Ranska oli suunnilleen tasaveroinen. Kun takuu Puolalle annettiin, ei ollut tietoa NL:n ja Saksan sopimuksesta. Takuulla haluttiin tehdä Saksalle Ranskan kanssa selväksi, että periksi ei anneta enää. Hitler ei uskonut, vaan hyökkäsi NL:n tuella ja niin sota syttyi.Se oli Hitlerin ratkaiseva virhe. Aikanaan se alkumenestyksen jälkeen johti tappioiden tielle nimenomaan brittien sinnikkyyden ansiosta.

Saksa uskalsi hyökätä Puolaan ja länteen nimenomaan NL:n tuella. Siksi sota syttyi, ei brittien toimista. Vääristelet historiaa taas kerran.

Mopon omistaja kirjoitti:

----- He eivät olleet mitenkään edes valmistautuneet suursotaan mannermaalla. Mutta lupaus pidettiin. -----

Ei suursodan syyksi riitä se, että on halu pitää lupaus jos tietää, että ei ole valmis suursotaan. Mutta mietitääs hieman tarkemmin.

Myöskään Saksa ei tuntenut olevansa valmis eli siinä suhteessa puntit olivat tasan. On myös huomattava se, ettei yksikään sodan osapuolista ollut syksyllä -39 valmis suursotaan, kaukana siitä. Saksan armeija oli vielä syksyllä -39 varsin pieni Puolan sodan aikana. Mutta heillä armeijan vahvuus nousi talven -39-40 aikana useilla kymmenillä divisioonilla. Miksi siis Britannia ei kyennyt samaan, kyllä miehiä ja teollisuustuotantoa olisi riittänyt?

Herääkin kysymys, että jos Britannian johto tiesi jo syyskuun -39 alussa, että heillä ei Saksan hyökätessä ole käytännössä juuri minkäänlaista maa-armeijaa niin miksi he kuitenkin olivat innokkaimpina julistamassa sodan Saksalle ja aloittamassa suursodan. Oliko taka-ajatus se, että toiset sotivat heidänkin puolestaan ja he odottelevat Yhdysvaltain mukaantuloa sitten joskus. Lisäksi niin, että jos tilanne käykin liian tukalaksi niin sitten vaan lujaa omalle saarelle karkuun ja antaa liittolaisten pärjätä miten taitavat. Britanniahan ei voinut tietää milloin Saksan hyökkäys alkaa, ehkä jo samana syksynä.

Miksi julistaa sota kun tietona oli, että varsinkaan syksyllä -39 heillä ei ole käytännössä minkäänlaista asevoimaa antaa Ranskan, Belgian ja Hollannin avuksi? Oliko tärkeintä vain saada sota aikaan ajattelematta sen seurauksia Ranskalle ja muille Saksan länsinaapureille?

Britannialle ja Ranskalle olisi tietenkin ollut edullisinta olla julistamatta sotaa ja pyrkiä sotaliittoon N-liiton kanssa jolloin Saksan olisi ollut todella vaikeaa päättää miten edetä. Nyt he tekivät ratkaisun jatkosta Saksan puolesta. Mikäli Englanti ei olisi ollut 3.9.39 niin kiihkeä sodanjulistuksen kanssa niin koko sota olisi saanut aivan erilaisen käänteen.

Niin, ehkäpä jo Tsekkoslovakin myymisellä haluttiin saada sota aikaan ja saada USA mukaan jossain vaiheessa.

Lue lisää

"Saksan armeija oli vielä syksyllä -39 varsin pieni Puolan sodan aikana. Mutta heillä armeijan vahvuus nousi talven -39-40 aikana useilla kymmenillä divisioonilla. Miksi siis Britannia ei kyennyt samaan, kyllä miehiä ja teollisuustuotantoa olisi riittänyt? "

Puolan sodan alkaessa Saksalla oli noin 100 divisioonaa eli ainakin 2 miljoonan miehen maavoimat. Se oli Euroopan toiseksi suurin maa-armeija eli ei se aivan pieni ollut. Lisäksi se oli erityisen suorituskykyinen. Talvella 39/40 vahvuutta nostettiin noin kolmanneksella.Se perustui yleiseen asevelvollisuuteen.Myös ennen 1915 syntyneet ikäluokat oli pikakoulutetttu 30-luvulla.

Iso-Britannia otti yleisen asevelvollisuuden käyttöön huhtikuussa -39. Brittein saarilla oli sodan syttyessä valmiita maavoimia vain pari divisioonaa. Kevääseen mennessä luku oli noussut noin 10:een.Ne lähetettiin sitä mukaa Ranskaan, kuten myös hävittäjälaivueita.
Kotisaarilla oli lisäksi 14 divisioonaa koulutuksessa.Kasvu oli siis noin 12-kertainen. Samaan aikaan laajennettiin ilma- ja merivoimia sekä vahvennettiin kotisaarten rannikko-ja ilmatorjuntaa.

Et näy hallitsevan sotilasasioita lainkaan, joten höpinäsi uusiutuvat aina samoin virhein.

Vaikka et sitä ymmärräkään, on taistelujoukkojen luominen tyhjästä hidasta puuhaa. Vuosi on lyhyt aika varsinkin koulutettaessa päällystöä ja erikoishenkilöstöä. Niinpä briteillä alkoi olla reursseja suurempiin maasotatoimiin vasta -42 lopulla.Silloin joukkoja oli noin 30 divisioonaa ja lisää tuli.

vääristelyä! kirjoitti:

"Miksi julistaa sota kun tietona oli, että varsinkaan syksyllä -39 heillä ei ole käytännössä minkäänlaista asevoimaa antaa Ranskan, Belgian ja Hollannin avuksi? Oliko tärkeintä vain saada sota aikaan ajattelematta sen seurauksia Ranskalle ja muille Saksan länsinaapureille?"

Siinä on tietämättömyys oikein kukassaan. Briteillä oli erittäin vahva laivasto ja melko hyvät ilmavoimat.
Puola, Ranska Belgia ja Hollanti omasivat noin kaksinkertaiset maavoimat Saksaan verraten.Yksin Ranska oli suunnilleen tasaveroinen. Kun takuu Puolalle annettiin, ei ollut tietoa NL:n ja Saksan sopimuksesta. Takuulla haluttiin tehdä Saksalle Ranskan kanssa selväksi, että periksi ei anneta enää. Hitler ei uskonut, vaan hyökkäsi NL:n tuella ja niin sota syttyi.Se oli Hitlerin ratkaiseva virhe. Aikanaan se alkumenestyksen jälkeen johti tappioiden tielle nimenomaan brittien sinnikkyyden ansiosta.

Saksa uskalsi hyökätä Puolaan ja länteen nimenomaan NL:n tuella. Siksi sota syttyi, ei brittien toimista. Vääristelet historiaa taas kerran.

Lue lisää

----Siinä on tietämättömyys oikein kukassaan.----

Kaikki tieto on paikkansapitävää mitä olen sanonut. Retardi ei vain taida itse oikein tietää asioita tai sitten on tarve liittää aina alkuun tai loppuun tuo normaali herjalauseesi, vai mitä?

----- Briteillä oli erittäin vahva laivasto ja melko hyvät ilmavoimat.----

Miten laivasto olisi osallistunut Saksan maavoimien torjuntaan? Puhehan on nimenomaan mannermaalla tarvittaviksi tiedettävistä maavoimista, ei laivastosta. Se ilmavoimien teho nähtiin toukokuussa -40 ja laivastokin kunnostautui lähinnä äijien pelastajana. Mutta ei kumpikaan voima pelastanut niitä maita, jotka Britannian innokas sotaanlähto oli saattanut niiden itse tahtomatta sotaan. Hollantikin koetti pysytellä puolueettomana ja sen seurauksena koko kansa meinasi kuolla nälkään talvella -44-45.

------Puola, Ranska Belgia ja Hollanti omasivat noin kaksinkertaiset maavoimat Saksaan verraten.-----

Mutta kuules, miksi hitossa Britannialla oli oikeus mennä julistamaan sota ensimmäisenä länsivalloista ikäänkuin noitten toisten puolesta kun itsellä ei ollut kuitenkaan mitään mitä laittaa Saksan maavoimia vastaan kaverien avuksi. Eikö Britannian olisi silloin pitänyt antaa Ranskan, Belgian ja Hollannin julistaa sota ensimmäisinä jos niillä olisi ollut sotahaluja? Ei Britannialla ollut mitään oikeutta toimia toisten puolesta ja vetää niitä tapahtuneitten tosiasiain eteen.

-------Kun takuu Puolalle annettiin, ei ollut tietoa NL:n ja Saksan sopimuksesta.----

Jos luet tekstini uudelleen niin huomaat, että en puhu mitään takuitten antamisajankohdasta vaan sodanjulistuksesta eli 3.9.1939.

------Saksa uskalsi hyökätä Puolaan ja länteen nimenomaan NL:n tuella. Siksi sota syttyi, ei brittien toimista. Vääristelet historiaa taas kerran. ------

En ole sanonut, että britit aloittivat II MS:n kuten sinä vääristelet minun väittäneen. Mutta tuollaisethan toisen piikkiin keksityt väitteethän ovat sitä normaalia sinua. Mutta he laajensivat sodan länteen vaikka tiesivät, että heiltä ei mannermaan liittolaisille apua irtoa. Ei jostain syystä ollut minkäänlaista kykyä luoda vahvaa maa-armeijaa samassa ajassa kuin mikä riitti Saksalle vallan mainiosti.

Jotenkin vaan tulee mieleen, että brittien tarkoitus sodanjulistuksellaan oli vain saada sota laajennettua länteen ja tavalla tai toisella Yhdysvallat mukaan. Viisveisaten Ranskan, Belgian ja Hollannin kärsimyksistä.

sepustelua kirjoitti:

"Saksan armeija oli vielä syksyllä -39 varsin pieni Puolan sodan aikana. Mutta heillä armeijan vahvuus nousi talven -39-40 aikana useilla kymmenillä divisioonilla. Miksi siis Britannia ei kyennyt samaan, kyllä miehiä ja teollisuustuotantoa olisi riittänyt? "

Puolan sodan alkaessa Saksalla oli noin 100 divisioonaa eli ainakin 2 miljoonan miehen maavoimat. Se oli Euroopan toiseksi suurin maa-armeija eli ei se aivan pieni ollut. Lisäksi se oli erityisen suorituskykyinen. Talvella 39/40 vahvuutta nostettiin noin kolmanneksella.Se perustui yleiseen asevelvollisuuteen.Myös ennen 1915 syntyneet ikäluokat oli pikakoulutetttu 30-luvulla.

Iso-Britannia otti yleisen asevelvollisuuden käyttöön huhtikuussa -39. Brittein saarilla oli sodan syttyessä valmiita maavoimia vain pari divisioonaa. Kevääseen mennessä luku oli noussut noin 10:een.Ne lähetettiin sitä mukaa Ranskaan, kuten myös hävittäjälaivueita.
Kotisaarilla oli lisäksi 14 divisioonaa koulutuksessa.Kasvu oli siis noin 12-kertainen. Samaan aikaan laajennettiin ilma- ja merivoimia sekä vahvennettiin kotisaarten rannikko-ja ilmatorjuntaa.

Et näy hallitsevan sotilasasioita lainkaan, joten höpinäsi uusiutuvat aina samoin virhein.

Vaikka et sitä ymmärräkään, on taistelujoukkojen luominen tyhjästä hidasta puuhaa. Vuosi on lyhyt aika varsinkin koulutettaessa päällystöä ja erikoishenkilöstöä. Niinpä briteillä alkoi olla reursseja suurempiin maasotatoimiin vasta -42 lopulla.Silloin joukkoja oli noin 30 divisioonaa ja lisää tuli.

Lue lisää

.....Puolan sodan alkaessa Saksalla oli noin 100 divisioonaa .....

Ei pidä paikkaansa !!! Lues Tippelskirchin kuvaus Saksan maavoimista niitten hyökätessä Puolaan. Puolaan hyökkäsi jotain 55 divisionaa ja länsirajalle jäi parikymmentä, muistelen niin.

-----Niinpä briteillä alkoi olla reursseja suurempiin maasotatoimiin vasta -42 lopulla.Silloin joukkoja oli noin 30 divisioonaa ja lisää tuli-----

Tuossa se juttusi huvittavin kohta tulikin. Sanot ylempänä, että syksyllä -39 Saksalla oli 100 ja talvella 39-40 tuli lisää n. kolmannes eli n. 33-35 divisioonaa. Sitten lopussa perustelet miten briteillä saattoi vasta v. -42 olla joukkoja n. 30 divisioonaa eli minkä Saksa teki yhdessä talvessa niin siihen britti tarvitsi 3 vuotta !! Tuo selittääkin aika paljon brittien onnettomista seikkailuista maavoimien saralla. Ei ollut edes kykyä organisoida ja luoda armeijaa eikä silläkään ollut kykyä sotia. Tai sitten maan kaikki resurssit menivät siihen onnettomaan siviilikohteitten suurpommitukseen.

Mopon omistaja kirjoitti:

.....Puolan sodan alkaessa Saksalla oli noin 100 divisioonaa .....

Ei pidä paikkaansa !!! Lues Tippelskirchin kuvaus Saksan maavoimista niitten hyökätessä Puolaan. Puolaan hyökkäsi jotain 55 divisionaa ja länsirajalle jäi parikymmentä, muistelen niin.

-----Niinpä briteillä alkoi olla reursseja suurempiin maasotatoimiin vasta -42 lopulla.Silloin joukkoja oli noin 30 divisioonaa ja lisää tuli-----

Tuossa se juttusi huvittavin kohta tulikin. Sanot ylempänä, että syksyllä -39 Saksalla oli 100 ja talvella 39-40 tuli lisää n. kolmannes eli n. 33-35 divisioonaa. Sitten lopussa perustelet miten briteillä saattoi vasta v. -42 olla joukkoja n. 30 divisioonaa eli minkä Saksa teki yhdessä talvessa niin siihen britti tarvitsi 3 vuotta !! Tuo selittääkin aika paljon brittien onnettomista seikkailuista maavoimien saralla. Ei ollut edes kykyä organisoida ja luoda armeijaa eikä silläkään ollut kykyä sotia. Tai sitten maan kaikki resurssit menivät siihen onnettomaan siviilikohteitten suurpommitukseen.

Lue lisää

Puolaan hyökkäävien saksalaisjoukkojen vavuus oli noin 70 divisioonaa syyskuun puolivälissä. Länsirajaakin vahvistettiin samaan aikaan.

On aivan eri asia muodostaa nopeaan tahtiin uusia joukkoja jos on olemassa päällystö ja alipäällystö. Miehistön kouluttaa muutamassa kuukaudessa. Tässä se ero miksi Saksa kykeni nopeaan tahtiin polkaisemaan uusia divisioonia. Se oli systemaattisesti valmistautunut tähän jo pitkän aikaa kouluttamalla upseeristoa ja aliupseeristoa. Englanti ei ollut tätä tehnyt. Joukueenjohtajan kouluttaa alta vuodessa, komppanianpäällikön parissa vuodessa ja pataljoonan komentajan kolmessa vuodessa. Ylemmistä herroista ei niin väliä.

Mopon omistaja kirjoitti:

----Siinä on tietämättömyys oikein kukassaan.----

Kaikki tieto on paikkansapitävää mitä olen sanonut. Retardi ei vain taida itse oikein tietää asioita tai sitten on tarve liittää aina alkuun tai loppuun tuo normaali herjalauseesi, vai mitä?

----- Briteillä oli erittäin vahva laivasto ja melko hyvät ilmavoimat.----

Miten laivasto olisi osallistunut Saksan maavoimien torjuntaan? Puhehan on nimenomaan mannermaalla tarvittaviksi tiedettävistä maavoimista, ei laivastosta. Se ilmavoimien teho nähtiin toukokuussa -40 ja laivastokin kunnostautui lähinnä äijien pelastajana. Mutta ei kumpikaan voima pelastanut niitä maita, jotka Britannian innokas sotaanlähto oli saattanut niiden itse tahtomatta sotaan. Hollantikin koetti pysytellä puolueettomana ja sen seurauksena koko kansa meinasi kuolla nälkään talvella -44-45.

------Puola, Ranska Belgia ja Hollanti omasivat noin kaksinkertaiset maavoimat Saksaan verraten.-----

Mutta kuules, miksi hitossa Britannialla oli oikeus mennä julistamaan sota ensimmäisenä länsivalloista ikäänkuin noitten toisten puolesta kun itsellä ei ollut kuitenkaan mitään mitä laittaa Saksan maavoimia vastaan kaverien avuksi. Eikö Britannian olisi silloin pitänyt antaa Ranskan, Belgian ja Hollannin julistaa sota ensimmäisinä jos niillä olisi ollut sotahaluja? Ei Britannialla ollut mitään oikeutta toimia toisten puolesta ja vetää niitä tapahtuneitten tosiasiain eteen.

-------Kun takuu Puolalle annettiin, ei ollut tietoa NL:n ja Saksan sopimuksesta.----

Jos luet tekstini uudelleen niin huomaat, että en puhu mitään takuitten antamisajankohdasta vaan sodanjulistuksesta eli 3.9.1939.

------Saksa uskalsi hyökätä Puolaan ja länteen nimenomaan NL:n tuella. Siksi sota syttyi, ei brittien toimista. Vääristelet historiaa taas kerran. ------

En ole sanonut, että britit aloittivat II MS:n kuten sinä vääristelet minun väittäneen. Mutta tuollaisethan toisen piikkiin keksityt väitteethän ovat sitä normaalia sinua. Mutta he laajensivat sodan länteen vaikka tiesivät, että heiltä ei mannermaan liittolaisille apua irtoa. Ei jostain syystä ollut minkäänlaista kykyä luoda vahvaa maa-armeijaa samassa ajassa kuin mikä riitti Saksalle vallan mainiosti.

Jotenkin vaan tulee mieleen, että brittien tarkoitus sodanjulistuksellaan oli vain saada sota laajennettua länteen ja tavalla tai toisella Yhdysvallat mukaan. Viisveisaten Ranskan, Belgian ja Hollannin kärsimyksistä.

Lue lisää

"Kaikki tieto on paikkansapitävää mitä olen sanonut."

Mistä lähtien?

"Mutta kuules, miksi hitossa Britannialla oli oikeus mennä julistamaan sota..."

Jokainen maa julistaa sodan omasta puolestaan. Belgia ja Hollanti eivät edes julistaneet mitään sotaa vaan pysyivät neutraaleina kunnes Saksan hyökkäys käytännössä siirsi ne osaksi liittoutuneita.

"Eikö Britannian olisi silloin pitänyt antaa Ranskan, Belgian ja Hollannin julistaa sota ensimmäisinä jos niillä olisi ollut sotahaluja?"

Mutta eiväthän Belgia ja Hollanti edes kuuluneet liittoutuneisiin sodan alkaessa kuten juuri pääsin sanomasta?

"Ei Britannialla ollut mitään oikeutta toimia toisten puolesta ja vetää niitä tapahtuneitten tosiasiain eteen."

Ei se vetänytkään vaan Saksa veti Belgian ja Hollannin mukaan kyselemättä maanomistuskirjoja...

"Mutta tuollaisethan toisen piikkiin keksityt väitteethän ovat sitä normaalia sinua."

Pata kattilaa soimaa. Vaikka et ohjannutkaan tuota syytettä tällä kertaa minulle on silti kiinnostavaa huomata, että muistisi on lyhyempi kuin viestisi. Itse olet esittänyt täsmälleen samanlaisia väitteitä:

http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9363966/46219154

http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9363966/46242203

Sinä syytät vastakeskustelijoita siitä mitä itsekin teet

Mopon omistaja kirjoitti:

.....Puolan sodan alkaessa Saksalla oli noin 100 divisioonaa .....

Ei pidä paikkaansa !!! Lues Tippelskirchin kuvaus Saksan maavoimista niitten hyökätessä Puolaan. Puolaan hyökkäsi jotain 55 divisionaa ja länsirajalle jäi parikymmentä, muistelen niin.

-----Niinpä briteillä alkoi olla reursseja suurempiin maasotatoimiin vasta -42 lopulla.Silloin joukkoja oli noin 30 divisioonaa ja lisää tuli-----

Tuossa se juttusi huvittavin kohta tulikin. Sanot ylempänä, että syksyllä -39 Saksalla oli 100 ja talvella 39-40 tuli lisää n. kolmannes eli n. 33-35 divisioonaa. Sitten lopussa perustelet miten briteillä saattoi vasta v. -42 olla joukkoja n. 30 divisioonaa eli minkä Saksa teki yhdessä talvessa niin siihen britti tarvitsi 3 vuotta !! Tuo selittääkin aika paljon brittien onnettomista seikkailuista maavoimien saralla. Ei ollut edes kykyä organisoida ja luoda armeijaa eikä silläkään ollut kykyä sotia. Tai sitten maan kaikki resurssit menivät siihen onnettomaan siviilikohteitten suurpommitukseen.

Lue lisää

"Ei pidä paikkaansa !!! Lues Tippelskirchin kuvaus Saksan maavoimista niitten hyökätessä Puolaan. Puolaan hyökkäsi jotain 55 divisionaa ja länsirajalle jäi parikymmentä, muistelen niin."

Miksi sinä et enää puhukaan totta kuten äsken julistit? Saksalaisilla oli länsirintamalla ennen syyskuun puoliväliä 1939 noin neljä ja puolikymmentä divisioonaa vielä Puolaan hyökäävien joukkojen lisäksi eli kaikkiaan noin sata kpl.

"Sitten lopussa perustelet miten briteillä saattoi vasta v. -42 olla joukkoja n. 30 divisioonaa eli minkä Saksa teki yhdessä talvessa niin siihen britti tarvitsi 3 vuotta !! Tuo selittääkin aika paljon brittien onnettomista seikkailuista maavoimien saralla."

Ranskalaisetkin perustivat sodan alkamisen ja Saksan hyökkäyksen välisenä aikana kymmeniä uusia divisioonia, mutta määrä itsessään ei kerro mitään niiden yhtymien laadusta tai niiden varusteiden tasokkuudesta.

Liikekannallepanija kirjoitti:

Puolaan hyökkäävien saksalaisjoukkojen vavuus oli noin 70 divisioonaa syyskuun puolivälissä. Länsirajaakin vahvistettiin samaan aikaan.

On aivan eri asia muodostaa nopeaan tahtiin uusia joukkoja jos on olemassa päällystö ja alipäällystö. Miehistön kouluttaa muutamassa kuukaudessa. Tässä se ero miksi Saksa kykeni nopeaan tahtiin polkaisemaan uusia divisioonia. Se oli systemaattisesti valmistautunut tähän jo pitkän aikaa kouluttamalla upseeristoa ja aliupseeristoa. Englanti ei ollut tätä tehnyt. Joukueenjohtajan kouluttaa alta vuodessa, komppanianpäällikön parissa vuodessa ja pataljoonan komentajan kolmessa vuodessa. Ylemmistä herroista ei niin väliä.

Lue lisää

----Puolaan hyökkäävien saksalaisjoukkojen vavuus oli noin 70 divisioonaa syyskuun puolivälissä. Länsirajaakin vahvistettiin samaan aikaan.----

von Tippelskirch kertoo historiateoksessaan, että Puolaan hyökkäsi 57 divisioonaa. Länsirajalla oli silloin 12 aktiividivisioonaa sekä lisäksi reservi- ja nostoväkijoukkoja joista hän toteaa, että "ne eivät olleet koulutuksensa eikä aseistuksensa suhteen kovinkaan taistelukelpoisia". Myöskään yhtään ps-divisioonaa ei ollut lännessä.

Päällystön koulutttaminenhan ei ollut Saksalle sen helpompaa kuin briteillekään. Saksaltahan oli yleinen asevelvollisuus kielletty ja vasta Hitler kumosi tämän määräyksen.

Myös Saksan maavoimien aseistus oli silloin melko kirjavaa. Osa oli I MS:n ajalta sekä Itävallan ja Tsekkoslovakin armeijoilta saatua. Kalustokirjavuus oli siten mahtava mutta he osasivat hoitaa homman ammattimiesten tavoin, toisin kuin britit.

Me Again kirjoitti:

"Ei pidä paikkaansa !!! Lues Tippelskirchin kuvaus Saksan maavoimista niitten hyökätessä Puolaan. Puolaan hyökkäsi jotain 55 divisionaa ja länsirajalle jäi parikymmentä, muistelen niin."

Miksi sinä et enää puhukaan totta kuten äsken julistit? Saksalaisilla oli länsirintamalla ennen syyskuun puoliväliä 1939 noin neljä ja puolikymmentä divisioonaa vielä Puolaan hyökäävien joukkojen lisäksi eli kaikkiaan noin sata kpl.

"Sitten lopussa perustelet miten briteillä saattoi vasta v. -42 olla joukkoja n. 30 divisioonaa eli minkä Saksa teki yhdessä talvessa niin siihen britti tarvitsi 3 vuotta !! Tuo selittääkin aika paljon brittien onnettomista seikkailuista maavoimien saralla."

Ranskalaisetkin perustivat sodan alkamisen ja Saksan hyökkäyksen välisenä aikana kymmeniä uusia divisioonia, mutta määrä itsessään ei kerro mitään niiden yhtymien laadusta tai niiden varusteiden tasokkuudesta.

Lue lisää

----Ranskalaisetkin perustivat sodan alkamisen ja Saksan hyökkäyksen välisenä aikana kymmeniä uusia divisioonia, ------

Onhan se outoa, että Britannia, joka oli kiihkeimpänä julistamassa sodan Saksalle teki kaikkein vähiten sen hyväksi, että tulevassa sodassa myös pärjättäisiin. Kyllä he tiesivät tasan tarkkaan, että maavoimilla se ratkaisu tapahtuu, ei merellä eikä ilmassa. Ei siis tultu mannermaalle tosissaan, vaan vain näytösluonteisesti, jotta saadaan toiset kuvittelemaan, että kyllä tässä tosissaan ollaan sotimassa. Hyi hitto!

Taisi brittien mielessä jo alunperinkin olla, että lähdetään melko nopsaa karkuun ja tullaan amerikkalaisten avulla sitten myöhemmin takaisin. Noloa vain toisten kannalta, houkutella sotaan ja lähteä sitten lujaa livohkaan kun tilanne käy liian tukalaksi.

Oli kai mielessä I MS:n verenvuodatus, jossa he menettivät kaatuneina n. 1 milj. miestä ja haavottuneina n. 2 milj. Siksi varmaan pitivät maavoimansa niin korostetun pieninä ja jättivät länsirintaman maavoimat etupäässä USA:n murheeksi keskittyen itse Saksan siviilien polttamiseen elävältä.

Me Again kirjoitti:

"Kaikki tieto on paikkansapitävää mitä olen sanonut."

Mistä lähtien?

"Mutta kuules, miksi hitossa Britannialla oli oikeus mennä julistamaan sota..."

Jokainen maa julistaa sodan omasta puolestaan. Belgia ja Hollanti eivät edes julistaneet mitään sotaa vaan pysyivät neutraaleina kunnes Saksan hyökkäys käytännössä siirsi ne osaksi liittoutuneita.

"Eikö Britannian olisi silloin pitänyt antaa Ranskan, Belgian ja Hollannin julistaa sota ensimmäisinä jos niillä olisi ollut sotahaluja?"

Mutta eiväthän Belgia ja Hollanti edes kuuluneet liittoutuneisiin sodan alkaessa kuten juuri pääsin sanomasta?

"Ei Britannialla ollut mitään oikeutta toimia toisten puolesta ja vetää niitä tapahtuneitten tosiasiain eteen."

Ei se vetänytkään vaan Saksa veti Belgian ja Hollannin mukaan kyselemättä maanomistuskirjoja...

"Mutta tuollaisethan toisen piikkiin keksityt väitteethän ovat sitä normaalia sinua."

Pata kattilaa soimaa. Vaikka et ohjannutkaan tuota syytettä tällä kertaa minulle on silti kiinnostavaa huomata, että muistisi on lyhyempi kuin viestisi. Itse olet esittänyt täsmälleen samanlaisia väitteitä:

http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9363966/46219154

http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9363966/46242203

Sinä syytät vastakeskustelijoita siitä mitä itsekin teet

Lue lisää

-----Ei se vetänytkään vaan Saksa veti Belgian ja Hollannin mukaan kyselemättä maanomistuskirjoja... -----

Kyllä vaan engelsmanni ne veti mukaan. Kyllä Englannissa jokainen sotaherra tiesi, että ainakaan Belgian ei onnistu olla puolueeton kun sota lännessä alkaa. Eikä tarvinnut olla kovin viisas käsittääkseen, että tuskin puolueettomuus onnistuu Hollannillekaan. Englannin tietenkin oli hyvä rehvastella kun oli saari minne paeta eikä Saksalla ollut maihinnousukalustoa eikä kykyä haastaa Home Fleet.

Vähän samaa kuin pikkupoika härnää isoa jätkää ja tilanteen kuumetessa juoksee itse karkuun jättäen toiset tappeleen. Näin juuri Englanti teki 3.9.39, julistaessaan sodan Saksalle. Eihän se sen jälkeen edes tosissaan yrittänyt luoda vahvoja maavoimia jättäen sodan lännessä toisten murheeksi. Riitti kun sai sen aloitettua ja oman nahan pelastettua. Häpeällistä touhua. Ei pidä aloittaa sotaa jos tietää, ettei kykene sitä käymään.

Mopon omistaja kirjoitti:

-----Ei se vetänytkään vaan Saksa veti Belgian ja Hollannin mukaan kyselemättä maanomistuskirjoja... -----

Kyllä vaan engelsmanni ne veti mukaan. Kyllä Englannissa jokainen sotaherra tiesi, että ainakaan Belgian ei onnistu olla puolueeton kun sota lännessä alkaa. Eikä tarvinnut olla kovin viisas käsittääkseen, että tuskin puolueettomuus onnistuu Hollannillekaan. Englannin tietenkin oli hyvä rehvastella kun oli saari minne paeta eikä Saksalla ollut maihinnousukalustoa eikä kykyä haastaa Home Fleet.

Vähän samaa kuin pikkupoika härnää isoa jätkää ja tilanteen kuumetessa juoksee itse karkuun jättäen toiset tappeleen. Näin juuri Englanti teki 3.9.39, julistaessaan sodan Saksalle. Eihän se sen jälkeen edes tosissaan yrittänyt luoda vahvoja maavoimia jättäen sodan lännessä toisten murheeksi. Riitti kun sai sen aloitettua ja oman nahan pelastettua. Häpeällistä touhua. Ei pidä aloittaa sotaa jos tietää, ettei kykene sitä käymään.

Lue lisää

"Kyllä vaan engelsmanni ne veti mukaan."

Itseasiassa ei. Kyseiset maat eivät liittyneet sotaan ja liittoutuneiden puolelle ennen kuin vasta saksalaisten maahanhyökkäyksen seurauksena. Sinun fantasiasi eivät jälleen toimi.

"Kyllä Englannissa jokainen sotaherra tiesi, että ainakaan Belgian ei onnistu olla puolueeton kun sota lännessä alkaa."

He varmasti tiesivät, että kaikki riippuu Saksasta ja Hitleristä. Haluaisiko hän hyökätä Ranskan-Saksan rajaseudulla kohdatakseen vastustajansa suoraan vai rikkoisiko puolueettomien neutraliteettia vetäen ne sotaan? Britit eivät voineet määrätä mainittuja maita tai edes Ranskaa sotimaan puolestaan.

"Englannin tietenkin oli hyvä rehvastella kun oli saari minne paeta eikä Saksalla ollut maihinnousukalustoa eikä kykyä haastaa Home Fleet."

Olisiko heidän sitten pitänyt luopua käyttämästä laivastoaan ja sallia Saksan maajoukoille vapaa sisäänpääsy, jotta sinun käsityksesi "reilusta taistelusta" toteutuisi?

"Vähän samaa kuin pikkupoika härnää isoa jätkää ja tilanteen kuumetessa juoksee itse karkuun jättäen toiset tappeleen."

Mielenkiintoinen analogiayritys. Se taitaa olla kovin paljon samanlaista kun sinä tulet palstalle rehvastelemaan eri nimimerkeillä ja pulaan jäätyäsi pakenet? Paitsi, että sinä et jätä jälkeesi muita kuin uusia nimimerkkejä.

"Näin juuri Englanti teki 3.9.39, julistaessaan sodan Saksalle. Eihän se sen jälkeen edes tosissaan yrittänyt luoda vahvoja maavoimia jättäen sodan lännessä toisten murheeksi."

Valitettavasti ei jälleen pidä paikkaansa. Britit kasvattivat maavoimiaan samalla tavalla kuten muutkin maat.

"Häpeällistä touhua. Ei pidä aloittaa sotaa jos tietää, ettei kykene sitä käymään."

Samat sanat sinulle. Älä aloita kymmenittäin väittelyitä, jos kumminkin suunnittelet paeta puolessa välissä.

PS. Kertoisitko jo ennalta seuraavan nimimerkkisi niin ei tarvitse arvailla

Mopon omistaja kirjoitti:

----Ranskalaisetkin perustivat sodan alkamisen ja Saksan hyökkäyksen välisenä aikana kymmeniä uusia divisioonia, ------

Onhan se outoa, että Britannia, joka oli kiihkeimpänä julistamassa sodan Saksalle teki kaikkein vähiten sen hyväksi, että tulevassa sodassa myös pärjättäisiin. Kyllä he tiesivät tasan tarkkaan, että maavoimilla se ratkaisu tapahtuu, ei merellä eikä ilmassa. Ei siis tultu mannermaalle tosissaan, vaan vain näytösluonteisesti, jotta saadaan toiset kuvittelemaan, että kyllä tässä tosissaan ollaan sotimassa. Hyi hitto!

Taisi brittien mielessä jo alunperinkin olla, että lähdetään melko nopsaa karkuun ja tullaan amerikkalaisten avulla sitten myöhemmin takaisin. Noloa vain toisten kannalta, houkutella sotaan ja lähteä sitten lujaa livohkaan kun tilanne käy liian tukalaksi.

Oli kai mielessä I MS:n verenvuodatus, jossa he menettivät kaatuneina n. 1 milj. miestä ja haavottuneina n. 2 milj. Siksi varmaan pitivät maavoimansa niin korostetun pieninä ja jättivät länsirintaman maavoimat etupäässä USA:n murheeksi keskittyen itse Saksan siviilien polttamiseen elävältä.

Lue lisää

"Kyllä he tiesivät tasan tarkkaan, että maavoimilla se ratkaisu tapahtuu, ei merellä eikä ilmassa."

Varmasti tiesivät. Senhän vuoksi he ilmeisesti armeijaansa ryhtyivät kasvattamaan ja varustamaan vai oliko briteillä sinun mukaasi tässäkin jokin eri motiivi kuin muilla armeijoilla?

"Ei siis tultu mannermaalle tosissaan, vaan vain näytösluonteisesti, jotta saadaan toiset kuvittelemaan, että kyllä tässä tosissaan ollaan sotimassa. Hyi hitto!"

Briti tulivat taisteluun kyllä ihan riittävän tosissaan. Yhtä "hyvin" perustein voidaan väittää, että Ranska ei taistellut tosissaan, koska romahti niin aikaisin.

"Taisi brittien mielessä jo alunperinkin olla, että lähdetään melko nopsaa karkuun ja tullaan amerikkalaisten avulla sitten myöhemmin takaisin."

Fantasioitko useinkin kirjallisesti? Nähtävästi kyllä...

"Noloa vain toisten kannalta, houkutella sotaan ja lähteä sitten lujaa livohkaan kun tilanne käy liian tukalaksi. "

Sinä et ole todistanut sitä houkutteluteoriaasi...

"Oli kai mielessä I MS:n verenvuodatus, jossa he menettivät kaatuneina n. 1 milj. miestä ja haavottuneina n. 2 milj."

Kaikilla osapuolilla oli mielessä ensimmäinen maailmansota tappioineen. Siinä oli yksi syy ranskalaistenkin varovaisuuteen; he pelkäsivät kritiikkiä mikäli toistaisivat edellisen sodan virheet.

Mopon omistaja kirjoitti:

----Puolaan hyökkäävien saksalaisjoukkojen vavuus oli noin 70 divisioonaa syyskuun puolivälissä. Länsirajaakin vahvistettiin samaan aikaan.----

von Tippelskirch kertoo historiateoksessaan, että Puolaan hyökkäsi 57 divisioonaa. Länsirajalla oli silloin 12 aktiividivisioonaa sekä lisäksi reservi- ja nostoväkijoukkoja joista hän toteaa, että "ne eivät olleet koulutuksensa eikä aseistuksensa suhteen kovinkaan taistelukelpoisia". Myöskään yhtään ps-divisioonaa ei ollut lännessä.

Päällystön koulutttaminenhan ei ollut Saksalle sen helpompaa kuin briteillekään. Saksaltahan oli yleinen asevelvollisuus kielletty ja vasta Hitler kumosi tämän määräyksen.

Myös Saksan maavoimien aseistus oli silloin melko kirjavaa. Osa oli I MS:n ajalta sekä Itävallan ja Tsekkoslovakin armeijoilta saatua. Kalustokirjavuus oli siten mahtava mutta he osasivat hoitaa homman ammattimiesten tavoin, toisin kuin britit.

Lue lisää

"von Tippelskirch kertoo historiateoksessaan, että Puolaan hyökkäsi 57 divisioonaa. Länsirajalla oli silloin 12 aktiividivisioonaa.."

Ei pidä paikkaansa. Saksalaisilla oli Länsivallilla käytössään syyskuussa neljä ja puolikymmentä divisioonaa ja näitä joukkoja oli nimenomaan vahvistettu liittoutuneiden sodanjulistuksen seurauksena.

"...sekä lisäksi reservi- ja nostoväkijoukkoja joista hän toteaa, että "ne eivät olleet koulutuksensa eikä aseistuksensa suhteen kovinkaan taistelukelpoisia". Myöskään yhtään ps-divisioonaa ei ollut lännessä."

Eli tämä nyt sitten vain vahventaa sitä näkemystä, että niitä täyskuntoisia divisioonia ei edes Englannissa synnytetä tyhjästä.

"Myös Saksan maavoimien aseistus oli silloin melko kirjavaa."

Sama oli vika liittoutuneiden puolella. Saksa ja Ranska kumpikaan eivät olleet onnistuneet tuottamaan edes tarvittavaa määrää päätaisteluvaunuja divisiooniaan varten ja länsiliittoutuneiden panssarivoimien organisoiminen oli vielä tuntuvasti jäljessä saksalaisista.

"Osa oli I MS:n ajalta..."

Sama vika lännessäkin

"...sekä Itävallan ja Tsekkoslovakin armeijoilta saatua."

Tsekkoslovakian aseistus ja tehtaat olivat merkittävä lisä Saksan aseistukseen. Tsekkiläiset kevyet tankit olivat melkeinpä kaikissa kategorioissa parempia kuin saksalaiset vastineet ja mahdollistivat panssarivoimien laajentamisen ja tehostamisen. Myöskin tsekeiltä saadut pst-tykit olivat vähintään yhtä hyviä ja eräät tyypit jopa parempia kuin saksalaisten omat.

Me Again kirjoitti:

"von Tippelskirch kertoo historiateoksessaan, että Puolaan hyökkäsi 57 divisioonaa. Länsirajalla oli silloin 12 aktiividivisioonaa.."

Ei pidä paikkaansa. Saksalaisilla oli Länsivallilla käytössään syyskuussa neljä ja puolikymmentä divisioonaa ja näitä joukkoja oli nimenomaan vahvistettu liittoutuneiden sodanjulistuksen seurauksena.

"...sekä lisäksi reservi- ja nostoväkijoukkoja joista hän toteaa, että "ne eivät olleet koulutuksensa eikä aseistuksensa suhteen kovinkaan taistelukelpoisia". Myöskään yhtään ps-divisioonaa ei ollut lännessä."

Eli tämä nyt sitten vain vahventaa sitä näkemystä, että niitä täyskuntoisia divisioonia ei edes Englannissa synnytetä tyhjästä.

"Myös Saksan maavoimien aseistus oli silloin melko kirjavaa."

Sama oli vika liittoutuneiden puolella. Saksa ja Ranska kumpikaan eivät olleet onnistuneet tuottamaan edes tarvittavaa määrää päätaisteluvaunuja divisiooniaan varten ja länsiliittoutuneiden panssarivoimien organisoiminen oli vielä tuntuvasti jäljessä saksalaisista.

"Osa oli I MS:n ajalta..."

Sama vika lännessäkin

"...sekä Itävallan ja Tsekkoslovakin armeijoilta saatua."

Tsekkoslovakian aseistus ja tehtaat olivat merkittävä lisä Saksan aseistukseen. Tsekkiläiset kevyet tankit olivat melkeinpä kaikissa kategorioissa parempia kuin saksalaiset vastineet ja mahdollistivat panssarivoimien laajentamisen ja tehostamisen. Myöskin tsekeiltä saadut pst-tykit olivat vähintään yhtä hyviä ja eräät tyypit jopa parempia kuin saksalaisten omat.

Lue lisää

Jos pitää valita kumpaako uskoo niin minä ainakin uskon T-kirchiä ennenkuin sinua. Hän toimi sentään Saksassa armeijan komentajana ja on kirjoittanut teoksensa melko heti sodan jälkeen jolloin oli vielä tuorettakin tietoa saatavilla.

Mikähän sinäkin omasta mielestäsi lienet, hah haaa. Lopeta jo tuo trollaaminen koska et tiedä mitään.

Me Again kirjoitti:

"Kyllä he tiesivät tasan tarkkaan, että maavoimilla se ratkaisu tapahtuu, ei merellä eikä ilmassa."

Varmasti tiesivät. Senhän vuoksi he ilmeisesti armeijaansa ryhtyivät kasvattamaan ja varustamaan vai oliko briteillä sinun mukaasi tässäkin jokin eri motiivi kuin muilla armeijoilla?

"Ei siis tultu mannermaalle tosissaan, vaan vain näytösluonteisesti, jotta saadaan toiset kuvittelemaan, että kyllä tässä tosissaan ollaan sotimassa. Hyi hitto!"

Briti tulivat taisteluun kyllä ihan riittävän tosissaan. Yhtä "hyvin" perustein voidaan väittää, että Ranska ei taistellut tosissaan, koska romahti niin aikaisin.

"Taisi brittien mielessä jo alunperinkin olla, että lähdetään melko nopsaa karkuun ja tullaan amerikkalaisten avulla sitten myöhemmin takaisin."

Fantasioitko useinkin kirjallisesti? Nähtävästi kyllä...

"Noloa vain toisten kannalta, houkutella sotaan ja lähteä sitten lujaa livohkaan kun tilanne käy liian tukalaksi. "

Sinä et ole todistanut sitä houkutteluteoriaasi...

"Oli kai mielessä I MS:n verenvuodatus, jossa he menettivät kaatuneina n. 1 milj. miestä ja haavottuneina n. 2 milj."

Kaikilla osapuolilla oli mielessä ensimmäinen maailmansota tappioineen. Siinä oli yksi syy ranskalaistenkin varovaisuuteen; he pelkäsivät kritiikkiä mikäli toistaisivat edellisen sodan virheet.

Lue lisää

-----Yhtä "hyvin" perustein voidaan väittää, että Ranska ei taistellut tosissaan, koska romahti niin aikaisin.-------

Olet vain Ranska-kaunainen kun koetat syyttää heitä ja puhdistaa brittejä pulmusiksi. Ranska sentään yritti kaikkensa sodassa, joka oli brittien aloittama. Samoin Belgia ja Hollanti. Mutta ei ollut niitten vika, että ei ollut saarta minne paeta laivaston turviin. Näkeehän sen sodan uhriluvuistakin kuka tappeli ja kuka pakeni taisteluitta.

Me Again kirjoitti:

"Kyllä vaan engelsmanni ne veti mukaan."

Itseasiassa ei. Kyseiset maat eivät liittyneet sotaan ja liittoutuneiden puolelle ennen kuin vasta saksalaisten maahanhyökkäyksen seurauksena. Sinun fantasiasi eivät jälleen toimi.

"Kyllä Englannissa jokainen sotaherra tiesi, että ainakaan Belgian ei onnistu olla puolueeton kun sota lännessä alkaa."

He varmasti tiesivät, että kaikki riippuu Saksasta ja Hitleristä. Haluaisiko hän hyökätä Ranskan-Saksan rajaseudulla kohdatakseen vastustajansa suoraan vai rikkoisiko puolueettomien neutraliteettia vetäen ne sotaan? Britit eivät voineet määrätä mainittuja maita tai edes Ranskaa sotimaan puolestaan.

"Englannin tietenkin oli hyvä rehvastella kun oli saari minne paeta eikä Saksalla ollut maihinnousukalustoa eikä kykyä haastaa Home Fleet."

Olisiko heidän sitten pitänyt luopua käyttämästä laivastoaan ja sallia Saksan maajoukoille vapaa sisäänpääsy, jotta sinun käsityksesi "reilusta taistelusta" toteutuisi?

"Vähän samaa kuin pikkupoika härnää isoa jätkää ja tilanteen kuumetessa juoksee itse karkuun jättäen toiset tappeleen."

Mielenkiintoinen analogiayritys. Se taitaa olla kovin paljon samanlaista kun sinä tulet palstalle rehvastelemaan eri nimimerkeillä ja pulaan jäätyäsi pakenet? Paitsi, että sinä et jätä jälkeesi muita kuin uusia nimimerkkejä.

"Näin juuri Englanti teki 3.9.39, julistaessaan sodan Saksalle. Eihän se sen jälkeen edes tosissaan yrittänyt luoda vahvoja maavoimia jättäen sodan lännessä toisten murheeksi."

Valitettavasti ei jälleen pidä paikkaansa. Britit kasvattivat maavoimiaan samalla tavalla kuten muutkin maat.

"Häpeällistä touhua. Ei pidä aloittaa sotaa jos tietää, ettei kykene sitä käymään."

Samat sanat sinulle. Älä aloita kymmenittäin väittelyitä, jos kumminkin suunnittelet paeta puolessa välissä.

PS. Kertoisitko jo ennalta seuraavan nimimerkkisi niin ei tarvitse arvailla

Lue lisää

----He varmasti tiesivät, että kaikki riippuu Saksasta ja Hitleristä. Haluaisiko hän hyökätä Ranskan-Saksan rajaseudulla kohdatakseen vastustajansa suoraan vai rikkoisiko puolueettomien neutraliteettia vetäen ne sotaan? ------

Täyttä tekopyhyyttä tuollaiset selittelyt. Kyllä brittien johto tiesi tasan tarkkaan, että silloin kuin suurvallat taistelevat olemassaolostaan niin siitä on herrasmiesmäinen ajattelu kaukana. Eivät britit itsekään ole menneinä vuosisatoina kunnioittaneet puolueettomuutta. Menty sinne mistä saatu itselle suurin hyöty. Ettäkö hyökätä rajaseudulla eli suoraan päin Maginot-linjaa. Sinun höpinäsi alkavat jo kohota sfääreihin. Ei kukaan varmaan edes Englannissa sellaista kuvitellut. Jokainen tiesi tasan tarkkaan, että maasota tullaan käymään Ranskan-Belgian alueilla. Lopeta jo tuo kieroilusi, menee mahdottomuuksiin.

-------Britit eivät voineet määrätä mainittuja maita tai edes Ranskaa sotimaan puolestaan----

Mitä mitä mitä kumaa sinä höpäjät? Missä muualla britit olisivat kuvitelleet voivansa käydä sotaa Saksaa vastaan kuin toisten maaperällä? Eihän heillä ollut maihinnousukalustoakaan jotta olisi voinut edes teoriassa pohtia maihinnousua Itämereltä Saksaan.

En usko sua kirjoitti:

-----Yhtä "hyvin" perustein voidaan väittää, että Ranska ei taistellut tosissaan, koska romahti niin aikaisin.-------

Olet vain Ranska-kaunainen kun koetat syyttää heitä ja puhdistaa brittejä pulmusiksi. Ranska sentään yritti kaikkensa sodassa, joka oli brittien aloittama. Samoin Belgia ja Hollanti. Mutta ei ollut niitten vika, että ei ollut saarta minne paeta laivaston turviin. Näkeehän sen sodan uhriluvuistakin kuka tappeli ja kuka pakeni taisteluitta.

Lue lisää

"Olet vain Ranska-kaunainen kun koetat syyttää heitä ja puhdistaa brittejä pulmusiksi."

Miksi olisin ja onko sinulla todisteita jälkimmäisestä?

"Ranska sentään yritti kaikkensa sodassa..."

Niin yrittivät britikin ja se myös tuotti lopulta tulosta

"...joka oli brittien aloittama."

Tästä minä tykkään! Sinä romutat omaa uskottavuuttasi nopeammin kuin kukaan vastakeskustelijoista ikinä pystyisi. Vasta julistit mahtipontisesti eräällä keskustelijalle:

http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9363966/46256858

"-----Saksa uskalsi hyökätä Puolaan ja länteen nimenomaan NL:n tuella. Siksi sota syttyi, ei brittien toimista. Vääristelet historiaa taas kerran. ------

En ole sanonut, että BRITIT ALOITTIVAT II MS:n kuten sinä vääristelet minun väittäneen."

"Samoin Belgia ja Hollanti."

Epäilemättä

"Mutta ei ollut niitten vika, että ei ollut saarta minne paeta laivaston turviin."

Sinä sentään voit kadota nettiin kun käy tukalaksi!

PS. Kiva sentään, että vaihdoit taas nimmaria

En usko sua kirjoitti:

----He varmasti tiesivät, että kaikki riippuu Saksasta ja Hitleristä. Haluaisiko hän hyökätä Ranskan-Saksan rajaseudulla kohdatakseen vastustajansa suoraan vai rikkoisiko puolueettomien neutraliteettia vetäen ne sotaan? ------

Täyttä tekopyhyyttä tuollaiset selittelyt. Kyllä brittien johto tiesi tasan tarkkaan, että silloin kuin suurvallat taistelevat olemassaolostaan niin siitä on herrasmiesmäinen ajattelu kaukana. Eivät britit itsekään ole menneinä vuosisatoina kunnioittaneet puolueettomuutta. Menty sinne mistä saatu itselle suurin hyöty. Ettäkö hyökätä rajaseudulla eli suoraan päin Maginot-linjaa. Sinun höpinäsi alkavat jo kohota sfääreihin. Ei kukaan varmaan edes Englannissa sellaista kuvitellut. Jokainen tiesi tasan tarkkaan, että maasota tullaan käymään Ranskan-Belgian alueilla. Lopeta jo tuo kieroilusi, menee mahdottomuuksiin.

-------Britit eivät voineet määrätä mainittuja maita tai edes Ranskaa sotimaan puolestaan----

Mitä mitä mitä kumaa sinä höpäjät? Missä muualla britit olisivat kuvitelleet voivansa käydä sotaa Saksaa vastaan kuin toisten maaperällä? Eihän heillä ollut maihinnousukalustoakaan jotta olisi voinut edes teoriassa pohtia maihinnousua Itämereltä Saksaan.

Lue lisää

"Kyllä brittien johto tiesi tasan tarkkaan, että silloin kuin suurvallat taistelevat olemassaolostaan niin siitä on herrasmiesmäinen ajattelu kaukana."

Varmasti tiesivät, olihan Gröfaz enemmän tai vähemmän tempauksillaan osoittanut sen.

"Ettäkö hyökätä rajaseudulla eli suoraan päin Maginot-linjaa."

Se oli ainoa vaihtoehto ellei Saksa sitten hyökkää Belgian linnoitusvyöhykkeiden kautta tai jopa Hollannin alueelle rikkoen puolueettomien neutralitieettia.

"Sinun höpinäsi alkavat jo kohota sfääreihin."

Paraskin puhumaan

"Ei kukaan varmaan edes Englannissa sellaista kuvitellut. Jokainen tiesi tasan tarkkaan, että maasota tullaan käymään Ranskan-Belgian alueilla."

He eivät tienneet varmasti, mutta oli hyvä syy odottaa saksalaisten pyrkivän kiertämään Ranskan pääpuolustuksen

"Lopeta jo tuo kieroilusi, menee mahdottomuuksiin."

Mistä puhut, vai tiedätkö itsekään?

"Mitä mitä mitä kumaa sinä höpäjät? Missä muualla britit olisivat kuvitelleet voivansa käydä sotaa Saksaa vastaan kuin toisten maaperällä?"

Joko unohdit sen brittien paljon puhutun laivaston? Merisotaa ei keksitty eilen. Mikäli Ranska ei olisi lähtenyt sotaan ja Saksa jättänyt puolueettomat rauhaan brittien olisi ollut pakko käydä sotaansa mereltä tai sitten heidän olisi täytynyt itse hyökätä puolueettomiin maihin.

"Eihän heillä ollut maihinnousukalustoakaan jotta olisi voinut edes teoriassa pohtia maihinnousua Itämereltä Saksaan."

Ja kuitenkin mahinnousukalustoa myöhemmin ilmestyi jostain? Johtuisikohan se siitä, että kalustoa pystytään valmistamaan mikäli sitä ei ole.

En usko sua kirjoitti:

Jos pitää valita kumpaako uskoo niin minä ainakin uskon T-kirchiä ennenkuin sinua. Hän toimi sentään Saksassa armeijan komentajana ja on kirjoittanut teoksensa melko heti sodan jälkeen jolloin oli vielä tuorettakin tietoa saatavilla.

Mikähän sinäkin omasta mielestäsi lienet, hah haaa. Lopeta jo tuo trollaaminen koska et tiedä mitään.

Lue lisää

"Jos pitää valita kumpaako uskoo niin minä ainakin uskon T-kirchiä ennenkuin sinua."

Minä uskon mieluummin E. Baueria kuin Tippelskirchiä ja sinua.

"Hän toimi sentään Saksassa armeijan komentajana ja on kirjoittanut teoksensa melko heti sodan jälkeen jolloin oli vielä tuorettakin tietoa saatavilla."

Jaa, sitä oli saatavilla vain heti sodan jälkeen? Eikö muilla myöhemmillä kirjoittajilla enää ollut tietoa saatavissa myöhemmin vai mihin viittaat?

Oikeasti, älä vedä itseäsi enää alemmaksi

"Mikähän sinäkin omasta mielestäsi lienet, hah haaa."

Minä aluksi mietin samaa sinusta, mutta nyt en oikeastaan enää edes halua tietää.

En usko sua kirjoitti:

-----Yhtä "hyvin" perustein voidaan väittää, että Ranska ei taistellut tosissaan, koska romahti niin aikaisin.-------

Olet vain Ranska-kaunainen kun koetat syyttää heitä ja puhdistaa brittejä pulmusiksi. Ranska sentään yritti kaikkensa sodassa, joka oli brittien aloittama. Samoin Belgia ja Hollanti. Mutta ei ollut niitten vika, että ei ollut saarta minne paeta laivaston turviin. Näkeehän sen sodan uhriluvuistakin kuka tappeli ja kuka pakeni taisteluitta.

Lue lisää

--- "Ranska sentään yritti kaikkensa sodassa, joka oli brittien aloittama. Samoin Belgia ja Hollanti. Mutta ei ollut niitten vika, että ei ollut saarta minne paeta laivaston turviin. Näkeehän sen sodan uhriluvuistakin kuka tappeli ja kuka pakeni taisteluitta. "---

Sodan aloittivat dikatuurit Saksa ja NL yhteistoimin.Siinäkin valehtelet aina vain. Britit ja ranskalaiset yrittivät estää sodan syttymisen Puolalle annetulla takuilla. Ranska romahti ja antautui. Britit jatkoivat yksin taistelua.

Sodan uhriluvuista esität taas pötyä. Miten antautuneet valtiot olisivat menettäneet sotilaita? Vain britit jatkoivatr taistelua ja voittivat lopulta.

Onko tosiasioiden tunnustaminen noin vaikeaa? Tuntuuko hyvältä puolustaa samaan aikaan sekä natseja että kommunisteja? Harmittaako demokratioiden voitto? Olihan diktatuuri - NL sentään mukana voittajissa.

Me Again kirjoitti:

"Kyllä brittien johto tiesi tasan tarkkaan, että silloin kuin suurvallat taistelevat olemassaolostaan niin siitä on herrasmiesmäinen ajattelu kaukana."

Varmasti tiesivät, olihan Gröfaz enemmän tai vähemmän tempauksillaan osoittanut sen.

"Ettäkö hyökätä rajaseudulla eli suoraan päin Maginot-linjaa."

Se oli ainoa vaihtoehto ellei Saksa sitten hyökkää Belgian linnoitusvyöhykkeiden kautta tai jopa Hollannin alueelle rikkoen puolueettomien neutralitieettia.

"Sinun höpinäsi alkavat jo kohota sfääreihin."

Paraskin puhumaan

"Ei kukaan varmaan edes Englannissa sellaista kuvitellut. Jokainen tiesi tasan tarkkaan, että maasota tullaan käymään Ranskan-Belgian alueilla."

He eivät tienneet varmasti, mutta oli hyvä syy odottaa saksalaisten pyrkivän kiertämään Ranskan pääpuolustuksen

"Lopeta jo tuo kieroilusi, menee mahdottomuuksiin."

Mistä puhut, vai tiedätkö itsekään?

"Mitä mitä mitä kumaa sinä höpäjät? Missä muualla britit olisivat kuvitelleet voivansa käydä sotaa Saksaa vastaan kuin toisten maaperällä?"

Joko unohdit sen brittien paljon puhutun laivaston? Merisotaa ei keksitty eilen. Mikäli Ranska ei olisi lähtenyt sotaan ja Saksa jättänyt puolueettomat rauhaan brittien olisi ollut pakko käydä sotaansa mereltä tai sitten heidän olisi täytynyt itse hyökätä puolueettomiin maihin.

"Eihän heillä ollut maihinnousukalustoakaan jotta olisi voinut edes teoriassa pohtia maihinnousua Itämereltä Saksaan."

Ja kuitenkin mahinnousukalustoa myöhemmin ilmestyi jostain? Johtuisikohan se siitä, että kalustoa pystytään valmistamaan mikäli sitä ei ole.

Lue lisää

-----Ja kuitenkin mahinnousukalustoa myöhemmin ilmestyi jostain? ----

Ilmestyi Amerikasta, briteillä ei järki riittänyt niin vaativaan projektiin.

-----Johtuisikohan se siitä, että kalustoa pystytään valmistamaan mikäli sitä ei ole------

DDDDD Oliko sitä valmistettuna jo syksyllä -39. Oli vasta siitä 3 v myöhemmin kun jenkki valmisti.

Mopon omistaja kirjoitti:

-----Ja kuitenkin mahinnousukalustoa myöhemmin ilmestyi jostain? ----

Ilmestyi Amerikasta, briteillä ei järki riittänyt niin vaativaan projektiin.

-----Johtuisikohan se siitä, että kalustoa pystytään valmistamaan mikäli sitä ei ole------

DDDDD Oliko sitä valmistettuna jo syksyllä -39. Oli vasta siitä 3 v myöhemmin kun jenkki valmisti.

Lue lisää

---"Ilmestyi Amerikasta, briteillä ei järki riittänyt niin vaativaan projektiin." ---

Britit valmistivat ensimmäisenä maihinnousukalustoa Ranskaan tehtäviä raideja varten.

Kun sitten strategiaksi valittiin eteneminen Afrikan kautta, oli jenkeillä valmiina Tyynen meren sotaa varten sopivat "valtamerimallit". Jenkkien teollisuudella oli kapasiteettia valmistaa tuhansia aluksia miehistöveneistä suuriin joukkojenkuljetusaluksiin. Britit valmistivat erikoisaluksia ja muuta erikoiskalustoa.

Tässäkään tietosi eivät riitä kuin brittien solvaamiseen vastoin tosiasioita.

Olet äv-retardiksikin sekä erityisen pahantahtoinen että tietämätön. Koeta tajuta, että omasta päästä revityt valeet eivät mene läpi. Et taida kyetä ymmärtämään sitäkään.

Mopon omistaja kirjoitti:

-----Ja kuitenkin mahinnousukalustoa myöhemmin ilmestyi jostain? ----

Ilmestyi Amerikasta, briteillä ei järki riittänyt niin vaativaan projektiin.

-----Johtuisikohan se siitä, että kalustoa pystytään valmistamaan mikäli sitä ei ole------

DDDDD Oliko sitä valmistettuna jo syksyllä -39. Oli vasta siitä 3 v myöhemmin kun jenkki valmisti.

Lue lisää

"Ilmestyi Amerikasta, briteillä ei järki riittänyt niin vaativaan projektiin."

Kiva yritys, mutta ei pidä paikkaansa. Myös britit osasivat tehdä maihinnousualuksia

"DDDDD Oliko sitä valmistettuna jo syksyllä -39."

Olisko täytynyt olla? Huomaa, että kysmys oli vaihtoehtoisesta skenaariosta, missä Englanti sotii yksin. Kalustoa siis PYSTYTÄÄN VALMISTAMAAN.

"Oli vasta siitä 3 v myöhemmin kun jenkki valmisti. "

Useat liittoutuneiden maihinnousaluksista olivat muuten alunperin brittiläistä suunnittelua.

PS. Joko osaat sanoa aloittivatko britit sen sodan vai eivät? Kello tikittää...

tietämättömyyttä!! kirjoitti:

---"Ilmestyi Amerikasta, briteillä ei järki riittänyt niin vaativaan projektiin." ---

Britit valmistivat ensimmäisenä maihinnousukalustoa Ranskaan tehtäviä raideja varten.

Kun sitten strategiaksi valittiin eteneminen Afrikan kautta, oli jenkeillä valmiina Tyynen meren sotaa varten sopivat "valtamerimallit". Jenkkien teollisuudella oli kapasiteettia valmistaa tuhansia aluksia miehistöveneistä suuriin joukkojenkuljetusaluksiin. Britit valmistivat erikoisaluksia ja muuta erikoiskalustoa.

Tässäkään tietosi eivät riitä kuin brittien solvaamiseen vastoin tosiasioita.

Olet äv-retardiksikin sekä erityisen pahantahtoinen että tietämätön. Koeta tajuta, että omasta päästä revityt valeet eivät mene läpi. Et taida kyetä ymmärtämään sitäkään.

Lue lisää

-----Britit valmistivat ensimmäisenä maihinnousukalustoa Ranskaan tehtäviä raideja varten-------

Sisälukutaitosi mättää jotenkin. Kysehän oli siitä, että oliko briteillä syksyllä -39 valmiina maihinnousukalustoa, sellaista ja siinä määrin, että Saksaa olisi voitu uhata maihinnousuilla vakavassa mielessä.

Ei ollut ja senpä takia britit tekivät konnanteon julistaessaan ensimmäisinä ja kiireellä sodan vaikka tiesivät vallan hyvin kaksi asiaa:
- heillä itsellään ei ole maa-armeijaa, josta voisi olla vastusta Saksalle. Toiset, Ranska lähinnä, joutuisi käymään heidän suurella innolla julistamansa sodan heidän puolestaan
- sota tultaisiin käymään toisten maaperällä ja toisten kaupungit siinä tuhoutuisivat. Sota ei paljonkaan koskisi heitä itseään koska he pääsevät aina omalle saarelleen, laivaston suojiin, karkuun

Kuten ennen sanottiin, "hyvä se on toisen p...seellä tuleen istua". Juuri näin britit tekivät, sytyttivät mannermaalle sodan aiheuttaen sinne suunnattoman tuhon ja kärsimyksen ja luikkivat itse karkuun. Tosin saivat sitten kyllä itsekin siipeensä, oman röyhkeytensä takia.

Me Again kirjoitti:

"Olet vain Ranska-kaunainen kun koetat syyttää heitä ja puhdistaa brittejä pulmusiksi."

Miksi olisin ja onko sinulla todisteita jälkimmäisestä?

"Ranska sentään yritti kaikkensa sodassa..."

Niin yrittivät britikin ja se myös tuotti lopulta tulosta

"...joka oli brittien aloittama."

Tästä minä tykkään! Sinä romutat omaa uskottavuuttasi nopeammin kuin kukaan vastakeskustelijoista ikinä pystyisi. Vasta julistit mahtipontisesti eräällä keskustelijalle:

http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9363966/46256858

"-----Saksa uskalsi hyökätä Puolaan ja länteen nimenomaan NL:n tuella. Siksi sota syttyi, ei brittien toimista. Vääristelet historiaa taas kerran. ------

En ole sanonut, että BRITIT ALOITTIVAT II MS:n kuten sinä vääristelet minun väittäneen."

"Samoin Belgia ja Hollanti."

Epäilemättä

"Mutta ei ollut niitten vika, että ei ollut saarta minne paeta laivaston turviin."

Sinä sentään voit kadota nettiin kun käy tukalaksi!

PS. Kiva sentään, että vaihdoit taas nimmaria

Lue lisää

----"Olet vain Ranska-kaunainen kun koetat syyttää heitä ja puhdistaa brittejä pulmusiksi."

Miksi olisin ja onko sinulla todisteita jälkimmäisestä? ------

Koska sanot jokaista Britannian arvostelijaa brittikaunaiseksi niin tietenkin vastaavasti Ranskan arvostelijain täytyy silloin olla ranskakaunaisia. Vai millä oikeudella sinä sitten nimittelet erimieltä olevia brittikaunaisiksi, ryssä- ja natsifaneiksi? Siis sinullako on Ylläpidon antama, yksipuolinen, solvausoikeus?

vääristelyä!!! kirjoitti:

--- "Ranska sentään yritti kaikkensa sodassa, joka oli brittien aloittama. Samoin Belgia ja Hollanti. Mutta ei ollut niitten vika, että ei ollut saarta minne paeta laivaston turviin. Näkeehän sen sodan uhriluvuistakin kuka tappeli ja kuka pakeni taisteluitta. "---

Sodan aloittivat dikatuurit Saksa ja NL yhteistoimin.Siinäkin valehtelet aina vain. Britit ja ranskalaiset yrittivät estää sodan syttymisen Puolalle annetulla takuilla. Ranska romahti ja antautui. Britit jatkoivat yksin taistelua.

Sodan uhriluvuista esität taas pötyä. Miten antautuneet valtiot olisivat menettäneet sotilaita? Vain britit jatkoivatr taistelua ja voittivat lopulta.

Onko tosiasioiden tunnustaminen noin vaikeaa? Tuntuuko hyvältä puolustaa samaan aikaan sekä natseja että kommunisteja? Harmittaako demokratioiden voitto? Olihan diktatuuri - NL sentään mukana voittajissa.

Lue lisää

----Sodan aloittivat dikatuurit Saksa ja NL yhteistoimin------

Sodan lännessä aloittivat britit vaikka tiesivät, että he eivät siihen kykene vaan sodan taakka jää toisten kannettavaksi. Se jos mikä on likaista peliä, aivan Molotovin ja Ribbentropin touhuihin verrattavissa olevaa paskaa.

Mutta brittien taktiikkanahan on jo vuosisatoja ollut seota mannermaan asioihin keinoja kaihtamatta. Tämä oli heistä silloin paras keino mitä mieleen tuli. Saada Saksa miehittämään Ranskan.

Mopon omistaja kirjoitti:

----Sodan aloittivat dikatuurit Saksa ja NL yhteistoimin------

Sodan lännessä aloittivat britit vaikka tiesivät, että he eivät siihen kykene vaan sodan taakka jää toisten kannettavaksi. Se jos mikä on likaista peliä, aivan Molotovin ja Ribbentropin touhuihin verrattavissa olevaa paskaa.

Mutta brittien taktiikkanahan on jo vuosisatoja ollut seota mannermaan asioihin keinoja kaihtamatta. Tämä oli heistä silloin paras keino mitä mieleen tuli. Saada Saksa miehittämään Ranskan.

Lue lisää

---"Sodan lännessä aloittivat britit vaikka tiesivät, että he eivät siihen kykene vaan sodan taakka jää toisten kannettavaksi. Se jos mikä on likaista peliä, aivan Molotovin ja Ribbentropin touhuihin verrattavissa olevaa paskaa."---

Saksa hyökkäsi 1.9.39 Puolaan Ranskan ja Englannin takuista huolimatta. NL tuki ja ythtyi hyökkäykseen. Länsivallat julistivat sodan Saksalle 3.9.39. Se oli Hitlerin lopun alku.

On todella törkeää valehdella britit sodan aloittajiksi. Eivät he myöskään jättäneet sodan taakkaa toisten kannettavaksi, vaan taistelivat kaikki voimansa ponnistaen lopulliseen voittoon saakka. Ja täysin yksin yli vuoden.

Olet äv-retardiksikin jo poikkeuksellinen valehtelija. Ehkä saat niistä jotain kicksejä?

---"Tämä oli heistä silloin paras keino mitä mieleen tuli. Saada Saksa miehittämään Ranskan. " ---
Toden totta. Kerro nyt, mistä lähteestä olet tuon tiedon saanut.

Mopon omistaja kirjoitti:

----Puolaan hyökkäävien saksalaisjoukkojen vavuus oli noin 70 divisioonaa syyskuun puolivälissä. Länsirajaakin vahvistettiin samaan aikaan.----

von Tippelskirch kertoo historiateoksessaan, että Puolaan hyökkäsi 57 divisioonaa. Länsirajalla oli silloin 12 aktiividivisioonaa sekä lisäksi reservi- ja nostoväkijoukkoja joista hän toteaa, että "ne eivät olleet koulutuksensa eikä aseistuksensa suhteen kovinkaan taistelukelpoisia". Myöskään yhtään ps-divisioonaa ei ollut lännessä.

Päällystön koulutttaminenhan ei ollut Saksalle sen helpompaa kuin briteillekään. Saksaltahan oli yleinen asevelvollisuus kielletty ja vasta Hitler kumosi tämän määräyksen.

Myös Saksan maavoimien aseistus oli silloin melko kirjavaa. Osa oli I MS:n ajalta sekä Itävallan ja Tsekkoslovakin armeijoilta saatua. Kalustokirjavuus oli siten mahtava mutta he osasivat hoitaa homman ammattimiesten tavoin, toisin kuin britit.

Lue lisää

Tippelskirch mainitsee todellakin armeijan vahvuudeksi 57 div. Mutta näihin liitettiin 10 divisioonaa 1.9 aloitetulla liikekannallepanolla, mutta ne eivät ehtineet mukaan taisteluihin. Eli saksan vahvuus syyskuun puolivälissä todennäköisesti oli n 67 divisioonaa. Eli kumpikaan ei ole väärässä.

Noiden saksan reservi -ja nostoväen joukkojen taistelukunnosta todettiin että ne eivät olleet TÄYSIN taistelukelpoisia, mutta niitä oli kuitenkin määrällisesti runsaasti eli 32 kpl.

Mopon omistaja kirjoitti:

----"Olet vain Ranska-kaunainen kun koetat syyttää heitä ja puhdistaa brittejä pulmusiksi."

Miksi olisin ja onko sinulla todisteita jälkimmäisestä? ------

Koska sanot jokaista Britannian arvostelijaa brittikaunaiseksi niin tietenkin vastaavasti Ranskan arvostelijain täytyy silloin olla ranskakaunaisia. Vai millä oikeudella sinä sitten nimittelet erimieltä olevia brittikaunaisiksi, ryssä- ja natsifaneiksi? Siis sinullako on Ylläpidon antama, yksipuolinen, solvausoikeus?

Lue lisää

"Koska sanot jokaista Britannian arvostelijaa brittikaunaiseksi niin tietenkin vastaavasti Ranskan arvostelijain täytyy silloin olla ranskakaunaisia."

Ero on siinä, että sinä todella olet brittikaunainen ja ilmeisen vainoharhainen tapaus. Minä sen sijaan olen pyrkinyt oikomaan Ranskan tappioon liittyviä käsityksiä

"Vai millä oikeudella sinä sitten nimittelet erimieltä olevia brittikaunaisiksi, ryssä- ja natsifaneiksi?"

Omalla oikeudella kuten sinäkin

"Siis sinullako on Ylläpidon antama, yksipuolinen, solvausoikeus?"

Pidähän mielessä, että sinä aloitit sen solvauskimaran jo useita ketjuja sitten. Mehän puhuimmekin asiasta, vai tarvitseeko sinua jälleen muistuttaa omista sanoistasi?

Mopon omistaja kirjoitti:

-----Britit valmistivat ensimmäisenä maihinnousukalustoa Ranskaan tehtäviä raideja varten-------

Sisälukutaitosi mättää jotenkin. Kysehän oli siitä, että oliko briteillä syksyllä -39 valmiina maihinnousukalustoa, sellaista ja siinä määrin, että Saksaa olisi voitu uhata maihinnousuilla vakavassa mielessä.

Ei ollut ja senpä takia britit tekivät konnanteon julistaessaan ensimmäisinä ja kiireellä sodan vaikka tiesivät vallan hyvin kaksi asiaa:
- heillä itsellään ei ole maa-armeijaa, josta voisi olla vastusta Saksalle. Toiset, Ranska lähinnä, joutuisi käymään heidän suurella innolla julistamansa sodan heidän puolestaan
- sota tultaisiin käymään toisten maaperällä ja toisten kaupungit siinä tuhoutuisivat. Sota ei paljonkaan koskisi heitä itseään koska he pääsevät aina omalle saarelleen, laivaston suojiin, karkuun

Kuten ennen sanottiin, "hyvä se on toisen p...seellä tuleen istua". Juuri näin britit tekivät, sytyttivät mannermaalle sodan aiheuttaen sinne suunnattoman tuhon ja kärsimyksen ja luikkivat itse karkuun. Tosin saivat sitten kyllä itsekin siipeensä, oman röyhkeytensä takia.

Lue lisää

"Sisälukutaitosi mättää jotenkin. Kysehän oli siitä, että oliko briteillä syksyllä -39 valmiina maihinnousukalustoa, sellaista ja siinä määrin, että Saksaa olisi voitu uhata maihinnousuilla vakavassa mielessä."

Miksi sellainen laivasto olisi pitänyt olla olemassa välittömästi sodan alkaessa? Eihän liittoutuneilla ollut yhdessäkään riittävästi maajoukkojakaan Saksan lyömiseen vielä sodan alkaessa. Sinä olet kehittänyt nyt ihan uuden vainoharhan, vaikka tuota sinun sekoiluasi on aika kiinnostavaa seurata toisinaan ihan psykologisessa mielessä.

"- heillä itsellään ei ole maa-armeijaa, josta voisi olla vastusta Saksalle. Toiset, Ranska lähinnä, joutuisi käymään heidän suurella innolla julistamansa sodan heidän puolestaan"

Ranska julisti Saksalle sodan omasta puolestaan. Edelleenkään britit eivät sitä voineet heidän puolestaan tehdä.

"- sota tultaisiin käymään toisten maaperällä ja toisten kaupungit siinä tuhoutuisivat. Sota ei paljonkaan koskisi heitä itseään koska he pääsevät aina omalle saarelleen, laivaston suojiin, karkuun"

Olisko brittien pitänyt järjestää laivakyyti Saksan joukoille, jotta he pääsevät hävittämään Englantia ihan vain reiluuden nimissä? Ranskalaisetkaan eivät muuten halunneet, että saksalaiset työntyisivät heidän aluelleen taistelemaan

"Kuten ennen sanottiin, "hyvä se on toisen p...seellä tuleen istua". Juuri näin britit tekivät, sytyttivät mannermaalle sodan aiheuttaen sinne suunnattoman tuhon ja kärsimyksen ja luikkivat itse karkuun."

Ranska ja Englanti julistivat MOLEMMAT sodan Saksalle, mutta on tietty liikaa odottaa sinun ymmärtävän sitä asiaa.

propelli kirjoitti:

Tippelskirch mainitsee todellakin armeijan vahvuudeksi 57 div. Mutta näihin liitettiin 10 divisioonaa 1.9 aloitetulla liikekannallepanolla, mutta ne eivät ehtineet mukaan taisteluihin. Eli saksan vahvuus syyskuun puolivälissä todennäköisesti oli n 67 divisioonaa. Eli kumpikaan ei ole väärässä.

Noiden saksan reservi -ja nostoväen joukkojen taistelukunnosta todettiin että ne eivät olleet TÄYSIN taistelukelpoisia, mutta niitä oli kuitenkin määrällisesti runsaasti eli 32 kpl.

Lue lisää

"Noiden saksan reservi -ja nostoväen joukkojen taistelukunnosta todettiin että ne eivät olleet TÄYSIN taistelukelpoisia, mutta niitä oli kuitenkin määrällisesti runsaasti eli 32 kpl."

Tätäkin määrää vielä korotettiin välittömästi länsiliittoutuneiden sodanjulistuksen seurauksena reiluun neljäänkymmeneen.

Me Again kirjoitti:

"Sisälukutaitosi mättää jotenkin. Kysehän oli siitä, että oliko briteillä syksyllä -39 valmiina maihinnousukalustoa, sellaista ja siinä määrin, että Saksaa olisi voitu uhata maihinnousuilla vakavassa mielessä."

Miksi sellainen laivasto olisi pitänyt olla olemassa välittömästi sodan alkaessa? Eihän liittoutuneilla ollut yhdessäkään riittävästi maajoukkojakaan Saksan lyömiseen vielä sodan alkaessa. Sinä olet kehittänyt nyt ihan uuden vainoharhan, vaikka tuota sinun sekoiluasi on aika kiinnostavaa seurata toisinaan ihan psykologisessa mielessä.

"- heillä itsellään ei ole maa-armeijaa, josta voisi olla vastusta Saksalle. Toiset, Ranska lähinnä, joutuisi käymään heidän suurella innolla julistamansa sodan heidän puolestaan"

Ranska julisti Saksalle sodan omasta puolestaan. Edelleenkään britit eivät sitä voineet heidän puolestaan tehdä.

"- sota tultaisiin käymään toisten maaperällä ja toisten kaupungit siinä tuhoutuisivat. Sota ei paljonkaan koskisi heitä itseään koska he pääsevät aina omalle saarelleen, laivaston suojiin, karkuun"

Olisko brittien pitänyt järjestää laivakyyti Saksan joukoille, jotta he pääsevät hävittämään Englantia ihan vain reiluuden nimissä? Ranskalaisetkaan eivät muuten halunneet, että saksalaiset työntyisivät heidän aluelleen taistelemaan

"Kuten ennen sanottiin, "hyvä se on toisen p...seellä tuleen istua". Juuri näin britit tekivät, sytyttivät mannermaalle sodan aiheuttaen sinne suunnattoman tuhon ja kärsimyksen ja luikkivat itse karkuun."

Ranska ja Englanti julistivat MOLEMMAT sodan Saksalle, mutta on tietty liikaa odottaa sinun ymmärtävän sitä asiaa.

Lue lisää

-----Miksi sellainen laivasto olisi pitänyt olla olemassa välittömästi sodan alkaessa?-----

Ei pidä julistaa sotaa jos ei ole lihaksia millä pullistella. Yleensä lienee niin, että ei julisteta sotaa jos ei ole armeijaa. Englanti tosin teki niin kun tiesi, että ei se heitä haittaa, toisten maat ja armeijat siinä tuhotaan, he voivat aina pötkiä saarellensa pakoon. Ne toiset eivät voineet.

Eikä myöskään pidä pyrkiä aloittamaan sotaa joka tultaisiin käymään kolmansien osapuolten alueilla. Eikö sinustakin sellainen ole jotenkin rumaa? Saksahan oli Englannin vihollinen ja jokaisen sotaakäyvän maan ylin päämäärä tulee olla käydä sota vihollisen alueella, ei vihollisen naapurien. Sen takia briteillä olisi pitänyt olla maihinnousulaivasto olemassa. Olihan heillä muukin laivasto ja ilmavoimat, miksei myöskin merenherruutta hyödyntävä maihinnousuvalmius?

Oliko se sinun mielestäsi OK kun entisaikain Ruotsin kuninkaat aloittivat sotia Venäjää vastaan ja ne sodat käytiin aina Suomen alueella Suomea hävittäen ja polttaen? Tai jos Ruotsi nyt junailisi sodan Venäjää vastaan juonien se niin, että se käytäisiin Suomen alueella?

----- Eihän liittoutuneilla ollut yhdessäkään riittävästi maajoukkojakaan Saksan lyömiseen vielä sodan alkaessa.------

Silloin on sekopäistä julistaa sota. Niin ei tee täysijärkinen koskaan. Mutta britti teki koska se oli tarkoistuskin ja sillä lailla muiluttaa USA mukaan sotaan.

-------Ranska ja Englanti julistivat MOLEMMAT sodan Saksalle----

Niinhän nuo tekivät mutta Ranskan oli mahdotonta poliittisista syistä olla julistamatta kun Puolan takaajista toinen oli jo julistanut. Ranskaa olisi päästy katkerasti syyttämään petturuudesta. Koska Briannialla ei ollut maavoimia ja Ranska tulisi olemaan sotatanterena niin Britannian olisikin kuulunut tässä asiassa seurata Ranskaa. Julistaa sota vasta sitten jos Ranska olisi julistanut sodan ENSIN. Nyt Ranska asetettiin juonikkaasti tapahtuneitten tosisasiain eteen, tilanteeseen, jossa sillä oli vain huonoja vaihtoehtoja. Joko liittyä Britannian jo julistamaan sotaan tai ottaa petturin leima.

Mopon omistaja kirjoitti:

-----Miksi sellainen laivasto olisi pitänyt olla olemassa välittömästi sodan alkaessa?-----

Ei pidä julistaa sotaa jos ei ole lihaksia millä pullistella. Yleensä lienee niin, että ei julisteta sotaa jos ei ole armeijaa. Englanti tosin teki niin kun tiesi, että ei se heitä haittaa, toisten maat ja armeijat siinä tuhotaan, he voivat aina pötkiä saarellensa pakoon. Ne toiset eivät voineet.

Eikä myöskään pidä pyrkiä aloittamaan sotaa joka tultaisiin käymään kolmansien osapuolten alueilla. Eikö sinustakin sellainen ole jotenkin rumaa? Saksahan oli Englannin vihollinen ja jokaisen sotaakäyvän maan ylin päämäärä tulee olla käydä sota vihollisen alueella, ei vihollisen naapurien. Sen takia briteillä olisi pitänyt olla maihinnousulaivasto olemassa. Olihan heillä muukin laivasto ja ilmavoimat, miksei myöskin merenherruutta hyödyntävä maihinnousuvalmius?

Oliko se sinun mielestäsi OK kun entisaikain Ruotsin kuninkaat aloittivat sotia Venäjää vastaan ja ne sodat käytiin aina Suomen alueella Suomea hävittäen ja polttaen? Tai jos Ruotsi nyt junailisi sodan Venäjää vastaan juonien se niin, että se käytäisiin Suomen alueella?

----- Eihän liittoutuneilla ollut yhdessäkään riittävästi maajoukkojakaan Saksan lyömiseen vielä sodan alkaessa.------

Silloin on sekopäistä julistaa sota. Niin ei tee täysijärkinen koskaan. Mutta britti teki koska se oli tarkoistuskin ja sillä lailla muiluttaa USA mukaan sotaan.

-------Ranska ja Englanti julistivat MOLEMMAT sodan Saksalle----

Niinhän nuo tekivät mutta Ranskan oli mahdotonta poliittisista syistä olla julistamatta kun Puolan takaajista toinen oli jo julistanut. Ranskaa olisi päästy katkerasti syyttämään petturuudesta. Koska Briannialla ei ollut maavoimia ja Ranska tulisi olemaan sotatanterena niin Britannian olisikin kuulunut tässä asiassa seurata Ranskaa. Julistaa sota vasta sitten jos Ranska olisi julistanut sodan ENSIN. Nyt Ranska asetettiin juonikkaasti tapahtuneitten tosisasiain eteen, tilanteeseen, jossa sillä oli vain huonoja vaihtoehtoja. Joko liittyä Britannian jo julistamaan sotaan tai ottaa petturin leima.

Lue lisää

"Yleensä lienee niin, että ei julisteta sotaa jos ei ole armeijaa."

Väitätäkö nyt, että liittoutuneilla ei ollut armeijaakaan?

"Englanti tosin teki niin kun tiesi, että ei se heitä haittaa, toisten maat ja armeijat siinä tuhotaan, he voivat aina pötkiä saarellensa pakoon. Ne toiset eivät voineet. "

Mutta olethan sinäkin pötkinyt pakoon meidän keskusteluista aiemmin ja ihan häpeämättä?

"Eikä myöskään pidä pyrkiä aloittamaan sotaa joka tultaisiin käymään kolmansien osapuolten alueilla."

Maantieteelle liittoutuneetkaan eivät voi mitään ja Saksa ei kysellyt kauttakulkulupia Belgialta ja Hollannilta.

"Saksahan oli Englannin vihollinen ja jokaisen sotaakäyvän maan ylin päämäärä tulee olla käydä sota vihollisen alueella, ei vihollisen naapurien."

No, Saksahan sen sodan siirsi Hollannin ja Belgian alueelle vai lukeeko Tippelskirchissä jotain muuta? Eikö sekin ole hiukan rumaa, vai?

"Olihan heillä muukin laivasto ja ilmavoimat, miksei myöskin merenherruutta hyödyntävä maihinnousuvalmius?"

Taisit jo "unohtaa" sen pienen seikan, että Saksan maavoimat olivat monta kertaa brittiläisiä suuremmat.

"Oliko se sinun mielestäsi OK kun entisaikain Ruotsin kuninkaat aloittivat sotia Venäjää vastaan ja ne sodat käytiin aina Suomen alueella Suomea hävittäen ja polttaen?"

Tässä sinun analogiassasi on taas isoja aukkoja. Suomi oli osa Ruotsia niinä aikoina eikä suinkaan itsenäinen valtio kuten Hollanti ja Belgia vuonna 1940

"Tai jos Ruotsi nyt junailisi sodan Venäjää vastaan juonien se niin, että se käytäisiin Suomen alueella? "

Katsopa jostain kirjasta onko Suomi nykyään itsenäinen valtio vai ei. Vastaus voi hämmästyttää...

"Silloin on sekopäistä julistaa sota."

No, ei oikeastaan. Liittoutuneet olivat antaneet Puolalle takuut asiasta ja Saksalle annettu aika oli kulunut umpeen. Perääntyminen sodan julistuksesta olisi johtanut vain uuteen Tsekkoslovakiaan ja mikä pahinta, sinä voisit nyt syyttää liittoutuneita pelkuruudesta.

"Niinhän nuo tekivät mutta Ranskan oli mahdotonta poliittisista syistä olla julistamatta kun Puolan takaajista toinen oli jo julistanut."

Tuo sinun argumenttisi on itsensä kumoava. Ranska oli jo melkein kaksi vuosikymmentä ennen Englannin turvatakuita tehnyt puolustus sopimuksen Puolan kanssa, joka edellytti sotilaallista tukea maahanhyökkäyksen tapahtuessa ja se oli vielä vahvistettu myöhemmin Saksan uhkan kasvaessa.

"Nyt Ranska asetettiin juonikkaasti tapahtuneitten tosisasiain eteen, tilanteeseen, jossa sillä oli vain huonoja vaihtoehtoja. "

Ranska oli itse asettunut valitsemaansa asemaan jo ennen Englantia

on valeet!! kirjoitti:

---"Sodan lännessä aloittivat britit vaikka tiesivät, että he eivät siihen kykene vaan sodan taakka jää toisten kannettavaksi. Se jos mikä on likaista peliä, aivan Molotovin ja Ribbentropin touhuihin verrattavissa olevaa paskaa."---

Saksa hyökkäsi 1.9.39 Puolaan Ranskan ja Englannin takuista huolimatta. NL tuki ja ythtyi hyökkäykseen. Länsivallat julistivat sodan Saksalle 3.9.39. Se oli Hitlerin lopun alku.

On todella törkeää valehdella britit sodan aloittajiksi. Eivät he myöskään jättäneet sodan taakkaa toisten kannettavaksi, vaan taistelivat kaikki voimansa ponnistaen lopulliseen voittoon saakka. Ja täysin yksin yli vuoden.

Olet äv-retardiksikin jo poikkeuksellinen valehtelija. Ehkä saat niistä jotain kicksejä?

---"Tämä oli heistä silloin paras keino mitä mieleen tuli. Saada Saksa miehittämään Ranskan. " ---
Toden totta. Kerro nyt, mistä lähteestä olet tuon tiedon saanut.

Lue lisää

--------"Sodan lännessä aloittivat britit .....
On todella törkeää valehdella britit sodan aloittajiksi------

Omassa lainauksesssasi on se mitä minä sanon. Että britit aloittiva sodan LÄNNESSÄ. Sitten muutama rivi alempana koetat valehdella minun sanoneen brittejä yleensä (koko) sodan aloittajiksi. Olet aikamoinen suhari, täytyy sanoa.

Mopon omistaja kirjoitti:

--------"Sodan lännessä aloittivat britit .....
On todella törkeää valehdella britit sodan aloittajiksi------

Omassa lainauksesssasi on se mitä minä sanon. Että britit aloittiva sodan LÄNNESSÄ. Sitten muutama rivi alempana koetat valehdella minun sanoneen brittejä yleensä (koko) sodan aloittajiksi. Olet aikamoinen suhari, täytyy sanoa.

Lue lisää

Epätoivoinen yritys ryhtyä vahingonhallintaan ei toimi sillä se lännessä -lisäys tuli matkaan vasta myöhemmin. Sinä pudotit tämän jalokiven jo aiemmin:

"Ranska sentään yritti kaikkensa sodassa, JOKA OLI BRITTIEN ALOITTAMA."

http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9363966/46264389

Ja se oli 180 asteen käännös väittämästäsi:

"EN OLE SANONUT, ETTÄ BRITIT ALOITTIVAT II MS:n kuten sinä vääristelet minun väittäneen."

http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9363966/46256858

Seiso nyt rohkeasti sanojesi takana ja myönnä mokanneesi

Me Again kirjoitti:

Epätoivoinen yritys ryhtyä vahingonhallintaan ei toimi sillä se lännessä -lisäys tuli matkaan vasta myöhemmin. Sinä pudotit tämän jalokiven jo aiemmin:

"Ranska sentään yritti kaikkensa sodassa, JOKA OLI BRITTIEN ALOITTAMA."

http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9363966/46264389

Ja se oli 180 asteen käännös väittämästäsi:

"EN OLE SANONUT, ETTÄ BRITIT ALOITTIVAT II MS:n kuten sinä vääristelet minun väittäneen."

http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9363966/46256858

Seiso nyt rohkeasti sanojesi takana ja myönnä mokanneesi

Lue lisää

----"Ranska sentään yritti kaikkensa sodassa, JOKA OLI BRITTIEN ALOITTAMA." -----

Et tajua mitään jos sitä ei rautalangasta väännä tai sitten vaan haet sormi mutkalla toisen teksteistä sanontoja, jotka voisit vääntää kieroon. Koko ajan on väitelty LÄNNEN sodasta, ei Puolan sotaretkestä. Kyse on ollut siitä miksi ja miten LÄNNESSÄ sodittiin. Vai oliko mielestäsi Ranska tai Englanti jo mukana Puolan sotaretken aikaan?

Mopon omistaja kirjoitti:

----"Ranska sentään yritti kaikkensa sodassa, JOKA OLI BRITTIEN ALOITTAMA." -----

Et tajua mitään jos sitä ei rautalangasta väännä tai sitten vaan haet sormi mutkalla toisen teksteistä sanontoja, jotka voisit vääntää kieroon. Koko ajan on väitelty LÄNNEN sodasta, ei Puolan sotaretkestä. Kyse on ollut siitä miksi ja miten LÄNNESSÄ sodittiin. Vai oliko mielestäsi Ranska tai Englanti jo mukana Puolan sotaretken aikaan?

Lue lisää

--- "Vai oliko mielestäsi Ranska tai Englanti jo mukana Puolan sotaretken aikaan?"---

Ihan takuulla olivat. Molemmat julistivat sodan Saksalle 3.9. 39. Molemmat aloittivat samalla liikekannallepanon.

Ranska teki lisäksi hyökkäyksen Saksaan jo 7.9. alkaen tosin laihoin tuloksin. Saksa oli kuitenkin pakotettu lisäämään voimiaan lännessä.

Jälleen kerran sotkeudut täydelliseen tietämättömyyteesi. Olet valehtelijaksikin vain huono vitsi.

Mopon omistaja kirjoitti:

----"Ranska sentään yritti kaikkensa sodassa, JOKA OLI BRITTIEN ALOITTAMA." -----

Et tajua mitään jos sitä ei rautalangasta väännä tai sitten vaan haet sormi mutkalla toisen teksteistä sanontoja, jotka voisit vääntää kieroon. Koko ajan on väitelty LÄNNEN sodasta, ei Puolan sotaretkestä. Kyse on ollut siitä miksi ja miten LÄNNESSÄ sodittiin. Vai oliko mielestäsi Ranska tai Englanti jo mukana Puolan sotaretken aikaan?

Lue lisää

"Et tajua mitään jos sitä ei rautalangasta väännä tai sitten vaan haet sormi mutkalla toisen teksteistä sanontoja, jotka voisit vääntää kieroon."

Ahaa, teidän korkeutenne siis ei siedä, että hänen omia metodejaan hyödynnetään häntä itseään vastaan?

http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9363966/46219154

Onko muita aiheita, joissa tarvitset erikoiskohtelua?

"Vai oliko mielestäsi Ranska tai Englanti jo mukana Puolan sotaretken aikaan? "

Tällaiset möläytykset ovat kerta toisensa jälkeen vieneet sinulta uskottavuuden. Ihanko vakavissasi yrität nyt väittää, että länsiliittoutuneet eivät olleet sodassa matkassa Puolan sotaretken aikaan? Vai yritätkö nyt irroittaa Puolan tapahtumia sodasta itsestään pelastaaksesi nahkasi?

"Koko ajan on väitelty LÄNNEN sodasta, ei Puolan sotaretkestä. Kyse on ollut siitä miksi ja miten LÄNNESSÄ sodittiin."

Jos kyse on siitä miksi lännessä sodittiin niin miksi yrität irroittaa Puolan tapahtumia länsirintaman sodasta?

Me Again kirjoitti:

"Et tajua mitään jos sitä ei rautalangasta väännä tai sitten vaan haet sormi mutkalla toisen teksteistä sanontoja, jotka voisit vääntää kieroon."

Ahaa, teidän korkeutenne siis ei siedä, että hänen omia metodejaan hyödynnetään häntä itseään vastaan?

http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9363966/46219154

Onko muita aiheita, joissa tarvitset erikoiskohtelua?

"Vai oliko mielestäsi Ranska tai Englanti jo mukana Puolan sotaretken aikaan? "

Tällaiset möläytykset ovat kerta toisensa jälkeen vieneet sinulta uskottavuuden. Ihanko vakavissasi yrität nyt väittää, että länsiliittoutuneet eivät olleet sodassa matkassa Puolan sotaretken aikaan? Vai yritätkö nyt irroittaa Puolan tapahtumia sodasta itsestään pelastaaksesi nahkasi?

"Koko ajan on väitelty LÄNNEN sodasta, ei Puolan sotaretkestä. Kyse on ollut siitä miksi ja miten LÄNNESSÄ sodittiin."

Jos kyse on siitä miksi lännessä sodittiin niin miksi yrität irroittaa Puolan tapahtumia länsirintaman sodasta?

Lue lisää

Britannia aloitti sodan lännessä. Mikä siinä on vaikeaa? Ei lännen sotaa julistanut ensimmäisena Ranska tai Belgia tai Hollanti tai Luxemburg. Sen julisti ensimmäisenä Englanti ja se aloitti sodan LÄNNESSÄ.

Outoa tuo sinun mäkätyksesi. Ei länsirintamalla olisi alettu tapella eikä sotia ollenkaan jos ei Britannia olisi julistanut sotaa ja siten vetänyt kaikki muutkin mukaansa. Julisti sodan vaikka ei ollut armeijaakaan; toisten sodittavaksi.

Mopon omistaja kirjoitti:

Britannia aloitti sodan lännessä. Mikä siinä on vaikeaa? Ei lännen sotaa julistanut ensimmäisena Ranska tai Belgia tai Hollanti tai Luxemburg. Sen julisti ensimmäisenä Englanti ja se aloitti sodan LÄNNESSÄ.

Outoa tuo sinun mäkätyksesi. Ei länsirintamalla olisi alettu tapella eikä sotia ollenkaan jos ei Britannia olisi julistanut sotaa ja siten vetänyt kaikki muutkin mukaansa. Julisti sodan vaikka ei ollut armeijaakaan; toisten sodittavaksi.

Lue lisää

"Britannia aloitti sodan lännessä. Mikä siinä on vaikeaa? Ei lännen sotaa julistanut ensimmäisena Ranska tai Belgia tai Hollanti tai Luxemburg. Sen julisti ensimmäisenä Englanti ja se aloitti sodan LÄNNESSÄ."

Englanti ja Ranska molemmat julistivat sodan Saksalle samana päivänä johtuen Puolan kanssa tekemistään sopimuksista.

"Ei länsirintamalla olisi alettu tapella eikä sotia ollenkaan jos ei Britannia olisi julistanut sotaa ja siten vetänyt kaikki muutkin mukaansa. "

Ei pidä paikkaansa. Ranska oli niinikään tehnyt sopimuksen Puolan kanssa ja siksi Englannin tapaan sidoksissa Puolan kohtaloihin. Miksi luulet, että tuo yritys menisi yhtään paremmin läpi täällä kuin tuossa edellisessä yrityksessäkään kun sinä taas kerran "yllättäen" vaikenit?

http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9363966/46274329

"Julisti sodan vaikka ei ollut armeijaakaan; toisten sodittavaksi."

Tämäkään "totuus" ei ole totuus. Erikoista miten sinä mainostit faktojasi, mutta et ole tuonut esille vielä yhtään. Totuudenpuhujaksi puhut paljon epätotuuksia...

Me Again kirjoitti:

"Britannia aloitti sodan lännessä. Mikä siinä on vaikeaa? Ei lännen sotaa julistanut ensimmäisena Ranska tai Belgia tai Hollanti tai Luxemburg. Sen julisti ensimmäisenä Englanti ja se aloitti sodan LÄNNESSÄ."

Englanti ja Ranska molemmat julistivat sodan Saksalle samana päivänä johtuen Puolan kanssa tekemistään sopimuksista.

"Ei länsirintamalla olisi alettu tapella eikä sotia ollenkaan jos ei Britannia olisi julistanut sotaa ja siten vetänyt kaikki muutkin mukaansa. "

Ei pidä paikkaansa. Ranska oli niinikään tehnyt sopimuksen Puolan kanssa ja siksi Englannin tapaan sidoksissa Puolan kohtaloihin. Miksi luulet, että tuo yritys menisi yhtään paremmin läpi täällä kuin tuossa edellisessä yrityksessäkään kun sinä taas kerran "yllättäen" vaikenit?

http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9363966/46274329

"Julisti sodan vaikka ei ollut armeijaakaan; toisten sodittavaksi."

Tämäkään "totuus" ei ole totuus. Erikoista miten sinä mainostit faktojasi, mutta et ole tuonut esille vielä yhtään. Totuudenpuhujaksi puhut paljon epätotuuksia...

Lue lisää

----Englanti ja Ranska molemmat julistivat sodan Saksalle samana päivänä johtuen Puolan kanssa tekemistään sopimuksista.------

Englanti julisti sodan useita tunteja ennen Ranskaa. Kun Englanti oli julistanut sodan ei Ranskalle jäänyt enää vaihtoehtona muuta kuin seurata perässä. Ranska asetettiin siten tapahtuneen tosiasian eteen. Järjestyksen olisi pitänyt olla toisinpäin koska jo silloin oli selvää, että Britannialla ei käytännössä tule olemaan maa-armeijaa. Ensimmäiset 2 divisioonahan tulivat mannermaalle vasta lokakuussa !!! Jos Saksan hyökkäys olisi alkanut jo loka-marraskuussa niin mikä merkitys kuviteltiin näille 2-3 divisioonalla olevan?

-----"Julisti sodan vaikka ei ollut armeijaakaan; toisten sodittavaksi."

Tämäkään "totuus" ei ole totuus.----

Etkö sinä ihan itse ole laskenut, että brittien maavoimat olivat vain n. 8 % länsivaltain kokonaisvahvuudesta. Kyllä pitää paikkansa mitä sanoin mutta sinä unohdat omat juttusi.

selityksiä!!! kirjoitti:

--- "Vai oliko mielestäsi Ranska tai Englanti jo mukana Puolan sotaretken aikaan?"---

Ihan takuulla olivat. Molemmat julistivat sodan Saksalle 3.9. 39. Molemmat aloittivat samalla liikekannallepanon.

Ranska teki lisäksi hyökkäyksen Saksaan jo 7.9. alkaen tosin laihoin tuloksin. Saksa oli kuitenkin pakotettu lisäämään voimiaan lännessä.

Jälleen kerran sotkeudut täydelliseen tietämättömyyteesi. Olet valehtelijaksikin vain huono vitsi.

Lue lisää

-------- "Vai oliko mielestäsi Ranska tai Englanti jo mukana Puolan sotaretken aikaan?"---

Ihan takuulla olivat. Molemmat julistivat sodan Saksalle 3.9. 39. Molemmat aloittivat samalla liikekannallepanon.------

Paljonko brittiläis-ranskalaisia joukkoja taisteli Puolassa? Tai mikä merkitys Puolan sotatoimiin oli noilla sodanjulistuksilla? Ei muuten yhtään mitään kuten historiasta tiedämme.

Myöskin Britannian sodanjulistus oli lähinnä vitsi, onnettoman heikko ja taistelukyvytön maa-armeija ja sekin vasta 8 kk kuluttua sodan julistuksesta. Kyllä brittien tarkoitus oli se, että jospa Ranska sotisi sen heidän ensimmäisenä julistamansa eli käytännössä aloittamansa länsirintaman sodan.

Mopon omistaja kirjoitti:

----Englanti ja Ranska molemmat julistivat sodan Saksalle samana päivänä johtuen Puolan kanssa tekemistään sopimuksista.------

Englanti julisti sodan useita tunteja ennen Ranskaa. Kun Englanti oli julistanut sodan ei Ranskalle jäänyt enää vaihtoehtona muuta kuin seurata perässä. Ranska asetettiin siten tapahtuneen tosiasian eteen. Järjestyksen olisi pitänyt olla toisinpäin koska jo silloin oli selvää, että Britannialla ei käytännössä tule olemaan maa-armeijaa. Ensimmäiset 2 divisioonahan tulivat mannermaalle vasta lokakuussa !!! Jos Saksan hyökkäys olisi alkanut jo loka-marraskuussa niin mikä merkitys kuviteltiin näille 2-3 divisioonalla olevan?

-----"Julisti sodan vaikka ei ollut armeijaakaan; toisten sodittavaksi."

Tämäkään "totuus" ei ole totuus.----

Etkö sinä ihan itse ole laskenut, että brittien maavoimat olivat vain n. 8 % länsivaltain kokonaisvahvuudesta. Kyllä pitää paikkansa mitä sanoin mutta sinä unohdat omat juttusi.

Lue lisää

"Englanti julisti sodan useita tunteja ennen Ranskaa."

Entä sitten? Muuttaako se jotenkin sitä asiaa, etä molemmilta mailta edellytettiin sotilaallista tukea?

"Kun Englanti oli julistanut sodan ei Ranskalle jäänyt enää vaihtoehtona muuta kuin seurata perässä."

Yritit jo tätä taikatemppua heikolla menestyksellä. Ranskan sopimus Puolan kanssa edellytti vastaavaa toimintaa heiltäkin.

"Ranska asetettiin siten tapahtuneen tosiasian eteen."

Teoria ei toimi, koska Ranska oli tehnyt sopimuksen puolalaisten kanssa jo ennen Englantia.

"Järjestyksen olisi pitänyt olla toisinpäin..."

Järjsteyksellä ei ole oikeastaan mitään väliä, koska julistukset tapahtuivat samana päivänä.

"Ensimmäiset 2 divisioonahan tulivat mannermaalle vasta lokakuussa !!! Jos Saksan hyökkäys olisi alkanut jo loka-marraskuussa niin mikä merkitys kuviteltiin näille 2-3 divisioonalla olevan?"

Itseasiassa niillä oli kaksi armeijakuntaa siellä Ranskassa lokakuussa -39. Tällaisia pieniä "lipsahduksia" sinulta voi odottaakin.

"Etkö sinä ihan itse ole laskenut, että brittien maavoimat olivat vain n. 8 % länsivaltain kokonaisvahvuudesta."

Onko kahdeksan prosenttia ei mitään? Sinähän julistit aiemmin:

"Yleensä lienee niin, että ei julisteta sotaa jos ei ole armeijaa."

Koeta nyt pysyä sanojesi takana, vaikka se haastavaa onkin

"Kyllä pitää paikkansa mitä sanoin mutta sinä unohdat omat juttusi."

Valikoiva muisti on pääasiassa sinun ominaisuutesi

Me Again kirjoitti:

"Englanti julisti sodan useita tunteja ennen Ranskaa."

Entä sitten? Muuttaako se jotenkin sitä asiaa, etä molemmilta mailta edellytettiin sotilaallista tukea?

"Kun Englanti oli julistanut sodan ei Ranskalle jäänyt enää vaihtoehtona muuta kuin seurata perässä."

Yritit jo tätä taikatemppua heikolla menestyksellä. Ranskan sopimus Puolan kanssa edellytti vastaavaa toimintaa heiltäkin.

"Ranska asetettiin siten tapahtuneen tosiasian eteen."

Teoria ei toimi, koska Ranska oli tehnyt sopimuksen puolalaisten kanssa jo ennen Englantia.

"Järjestyksen olisi pitänyt olla toisinpäin..."

Järjsteyksellä ei ole oikeastaan mitään väliä, koska julistukset tapahtuivat samana päivänä.

"Ensimmäiset 2 divisioonahan tulivat mannermaalle vasta lokakuussa !!! Jos Saksan hyökkäys olisi alkanut jo loka-marraskuussa niin mikä merkitys kuviteltiin näille 2-3 divisioonalla olevan?"

Itseasiassa niillä oli kaksi armeijakuntaa siellä Ranskassa lokakuussa -39. Tällaisia pieniä "lipsahduksia" sinulta voi odottaakin.

"Etkö sinä ihan itse ole laskenut, että brittien maavoimat olivat vain n. 8 % länsivaltain kokonaisvahvuudesta."

Onko kahdeksan prosenttia ei mitään? Sinähän julistit aiemmin:

"Yleensä lienee niin, että ei julisteta sotaa jos ei ole armeijaa."

Koeta nyt pysyä sanojesi takana, vaikka se haastavaa onkin

"Kyllä pitää paikkansa mitä sanoin mutta sinä unohdat omat juttusi."

Valikoiva muisti on pääasiassa sinun ominaisuutesi

Lue lisää

----Itseasiassa niillä oli kaksi armeijakuntaa -----

Armeijakunta voi olla kooltaan alkuvaiheessa ihan mitä vaan, vaikka vain yksi divisioona ja armeijakunnan esikunta. Oikeampaa on kun puhutaan vaan divisioonista tai paremminkin ukkojen lukumääristä. Brittejä oli toukokuussa Ranskassa n. 250 000 ja heistä vain murto-osa oli perillä vielä edellisessä lokakuussa. Annettakoon sille pikkuiselle joukolle kuinka mahtavia nimiä tahansa. Ihan sama vaikka puhuttaisiin armeijoista, nimikkeet eivät vaikuta vahvuuteen.

Jos Saksan hyökkäys olisi alkanutkin jo marraskuussa ei kokonaisvahvuudesta olisi ollut brittejä hyvä jos 1 %. Ei sellaisella joukolla pitäisi vauhkota julistamaan sotaa.

Mutta tarkoitushan olikin, että Ranska sitten käy sen sodan. Sehän ilmeni sitten brittien tekeminä petoksina, että mikä oli ollut alunperäinen tarkoitus. Saada vain sota aikaseksi ja jos tilanne kuumenee liikaa mennä karkuun omalle saarelle ja jättää liitolaiset natsihirviön kynsiin.

Mopon omistaja kirjoitti:

----Itseasiassa niillä oli kaksi armeijakuntaa -----

Armeijakunta voi olla kooltaan alkuvaiheessa ihan mitä vaan, vaikka vain yksi divisioona ja armeijakunnan esikunta. Oikeampaa on kun puhutaan vaan divisioonista tai paremminkin ukkojen lukumääristä. Brittejä oli toukokuussa Ranskassa n. 250 000 ja heistä vain murto-osa oli perillä vielä edellisessä lokakuussa. Annettakoon sille pikkuiselle joukolle kuinka mahtavia nimiä tahansa. Ihan sama vaikka puhuttaisiin armeijoista, nimikkeet eivät vaikuta vahvuuteen.

Jos Saksan hyökkäys olisi alkanutkin jo marraskuussa ei kokonaisvahvuudesta olisi ollut brittejä hyvä jos 1 %. Ei sellaisella joukolla pitäisi vauhkota julistamaan sotaa.

Mutta tarkoitushan olikin, että Ranska sitten käy sen sodan. Sehän ilmeni sitten brittien tekeminä petoksina, että mikä oli ollut alunperäinen tarkoitus. Saada vain sota aikaseksi ja jos tilanne kuumenee liikaa mennä karkuun omalle saarelle ja jättää liitolaiset natsihirviön kynsiin.

Lue lisää

"Mutta tarkoitushan olikin, että Ranska sitten käy sen sodan. Sehän ilmeni sitten brittien tekeminä petoksina, että mikä oli ollut alunperäinen tarkoitus. Saada vain sota aikaseksi ja jos tilanne kuumenee liikaa mennä karkuun omalle saarelle ja jättää liitolaiset natsihirviön kynsiin."

Ihan perätöntä juttua taas kerran. Puolan nopeaa romahdusta ei kukaan voinut ennustaa. Esimerkiksi Ranskan sotilasjohto uskoi Puolan kestävän ainakin kuusi kuukautta.Siinä ajassa ehdittäisiin apua antaa.

Samoin Saksan nopea menestys lännessä oli täydellinen yllätys kaikille, myös Saksalle. Sitä osoitti se, että Hitlerillä ei ollut minkäänlaista jatkostrategiaa.Kun Englanti ei luopunutkaan sodasta, hän ei tiennyt mitä tehdä ja kääntyi lopulta itään.

Britithän nimenomaan jatkoivat sotaa, eivätkä jättäneet liittolaisiaan, vaan vapauttivat nämä lopulta.

Esität valheellisia tulkintoja, joihin historia ei anna mitään tukea.

Mopon omistaja kirjoitti:

----Itseasiassa niillä oli kaksi armeijakuntaa -----

Armeijakunta voi olla kooltaan alkuvaiheessa ihan mitä vaan, vaikka vain yksi divisioona ja armeijakunnan esikunta. Oikeampaa on kun puhutaan vaan divisioonista tai paremminkin ukkojen lukumääristä. Brittejä oli toukokuussa Ranskassa n. 250 000 ja heistä vain murto-osa oli perillä vielä edellisessä lokakuussa. Annettakoon sille pikkuiselle joukolle kuinka mahtavia nimiä tahansa. Ihan sama vaikka puhuttaisiin armeijoista, nimikkeet eivät vaikuta vahvuuteen.

Jos Saksan hyökkäys olisi alkanutkin jo marraskuussa ei kokonaisvahvuudesta olisi ollut brittejä hyvä jos 1 %. Ei sellaisella joukolla pitäisi vauhkota julistamaan sotaa.

Mutta tarkoitushan olikin, että Ranska sitten käy sen sodan. Sehän ilmeni sitten brittien tekeminä petoksina, että mikä oli ollut alunperäinen tarkoitus. Saada vain sota aikaseksi ja jos tilanne kuumenee liikaa mennä karkuun omalle saarelle ja jättää liitolaiset natsihirviön kynsiin.

Lue lisää

"Armeijakunta voi olla kooltaan alkuvaiheessa ihan mitä vaan, vaikka vain yksi divisioona ja armeijakunnan esikunta."

Niin voi, mutta sinulle epäonneksi me valitettavasti tiedämme kuinka monta divisioonaa briteillä oli mantereella lokauussa -39 eikä määrä ollut kaksi kuten väität.

"Oikeampaa on kun puhutaan vaan divisioonista tai paremminkin ukkojen lukumääristä."

Oikein on, mutta miksi et antanut niiden divisioonien oikeaa lukumäärää jos asia kerran on mielestäsi niin tärkeä vaan väitit, että niitä on vain kaksi? Annapa syy sille älä yritä karata asiasta.

"Jos Saksan hyökkäys olisi alkanutkin jo marraskuussa..."

Mutta ei alkanut

"Mutta tarkoitushan olikin, että Ranska sitten käy sen sodan."

Ranskan maavoimat olivat suurimmat liittoutuneista joten ei ihme, että he joutuisivat kantamaan päävastuun. Gamelin kuitenkin ymmärsi, että Ranska ei voi selvitä yksi ja tarvitsee liittolaisia vahvistamaan asevoimiansa.

"Sehän ilmeni sitten brittien tekeminä petoksina, että mikä oli ollut alunperäinen tarkoitus."

Sinun täytyy ensin todistaa sellaiset "petokset". Huomaa, fantasiat eivät kelpaa

Mopon omistaja kirjoitti:

-------- "Vai oliko mielestäsi Ranska tai Englanti jo mukana Puolan sotaretken aikaan?"---

Ihan takuulla olivat. Molemmat julistivat sodan Saksalle 3.9. 39. Molemmat aloittivat samalla liikekannallepanon.------

Paljonko brittiläis-ranskalaisia joukkoja taisteli Puolassa? Tai mikä merkitys Puolan sotatoimiin oli noilla sodanjulistuksilla? Ei muuten yhtään mitään kuten historiasta tiedämme.

Myöskin Britannian sodanjulistus oli lähinnä vitsi, onnettoman heikko ja taistelukyvytön maa-armeija ja sekin vasta 8 kk kuluttua sodan julistuksesta. Kyllä brittien tarkoitus oli se, että jospa Ranska sotisi sen heidän ensimmäisenä julistamansa eli käytännössä aloittamansa länsirintaman sodan.

Lue lisää

"Paljonko brittiläis-ranskalaisia joukkoja taisteli Puolassa?"

Olisiko niitä pitänyt olla paljonkin? Sinä kysyit seuraavaa->

"Vai oliko mielestäsi Ranska tai Englanti jo mukana Puolan sotaretken aikaan?"

Sinä ET kysynyt olivatko ne taistelemassa Puolassa

"Tai mikä merkitys Puolan sotatoimiin oli noilla sodanjulistuksilla?"

Sen verran, että saksalaiset joutuivat vahvistamaan lisädivisioonilla länsirintamaansa.

"Ei muuten yhtään mitään kuten historiasta tiedämme. "

Sinun historiasi ei saanut edes lännessä olevien saksalaisten divisioonien määrää oikein

Me Again kirjoitti:

"Paljonko brittiläis-ranskalaisia joukkoja taisteli Puolassa?"

Olisiko niitä pitänyt olla paljonkin? Sinä kysyit seuraavaa->

"Vai oliko mielestäsi Ranska tai Englanti jo mukana Puolan sotaretken aikaan?"

Sinä ET kysynyt olivatko ne taistelemassa Puolassa

"Tai mikä merkitys Puolan sotatoimiin oli noilla sodanjulistuksilla?"

Sen verran, että saksalaiset joutuivat vahvistamaan lisädivisioonilla länsirintamaansa.

"Ei muuten yhtään mitään kuten historiasta tiedämme. "

Sinun historiasi ei saanut edes lännessä olevien saksalaisten divisioonien määrää oikein

Lue lisää

-----Sen verran, että saksalaiset joutuivat vahvistamaan lisädivisioonilla länsirintamaansa.------

Niin, divisioonilla, jotka eivät olleet edes taistelukelpoisia ja joilla ei sen vuoksi Puolankaan rintamalla olisi mitään tehty. Yhtään taistelukelpoista yhtymää ei siirretty kesken Puolan sotaretken länteen eli sodanjulistuksilla ei ollut mitään vaikutusta mihinkään vaan kaikki jyräsi täysin ennakkosuunnitelman mukaan Puolan sodan loppuun asti. Puolaan siirrettiin taistelujen aikana peräti 10 taistelukelpoista lisädivisioonaa, jotka eivät ehtineet taisteluihin mukaan. Mutta ei niitä länsirintamallekaan viety mikä on varsin merkittävä asia. Vaikka sinä et sitä ehkä ymmärräkään.

valheet sinkoilee! kirjoitti:

"Mutta tarkoitushan olikin, että Ranska sitten käy sen sodan. Sehän ilmeni sitten brittien tekeminä petoksina, että mikä oli ollut alunperäinen tarkoitus. Saada vain sota aikaseksi ja jos tilanne kuumenee liikaa mennä karkuun omalle saarelle ja jättää liitolaiset natsihirviön kynsiin."

Ihan perätöntä juttua taas kerran. Puolan nopeaa romahdusta ei kukaan voinut ennustaa. Esimerkiksi Ranskan sotilasjohto uskoi Puolan kestävän ainakin kuusi kuukautta.Siinä ajassa ehdittäisiin apua antaa.

Samoin Saksan nopea menestys lännessä oli täydellinen yllätys kaikille, myös Saksalle. Sitä osoitti se, että Hitlerillä ei ollut minkäänlaista jatkostrategiaa.Kun Englanti ei luopunutkaan sodasta, hän ei tiennyt mitä tehdä ja kääntyi lopulta itään.

Britithän nimenomaan jatkoivat sotaa, eivätkä jättäneet liittolaisiaan, vaan vapauttivat nämä lopulta.

Esität valheellisia tulkintoja, joihin historia ei anna mitään tukea.

Lue lisää

----- eivätkä jättäneet liittolaisiaan, vaan vapauttivat nämä lopulta.-----

Ei Britannia heitä vapauttanut vaan Amerikka ja N-liitto. Brittien merkitys korostui siviilien joukkomurhaamisessa mikä oli silloin ja on nytkin törkeä sotarikos. Mutta eipä Harrisia ym. sotasankareita tuomittu kuten olisi pitänyt.

Me Again kirjoitti:

"Armeijakunta voi olla kooltaan alkuvaiheessa ihan mitä vaan, vaikka vain yksi divisioona ja armeijakunnan esikunta."

Niin voi, mutta sinulle epäonneksi me valitettavasti tiedämme kuinka monta divisioonaa briteillä oli mantereella lokauussa -39 eikä määrä ollut kaksi kuten väität.

"Oikeampaa on kun puhutaan vaan divisioonista tai paremminkin ukkojen lukumääristä."

Oikein on, mutta miksi et antanut niiden divisioonien oikeaa lukumäärää jos asia kerran on mielestäsi niin tärkeä vaan väitit, että niitä on vain kaksi? Annapa syy sille älä yritä karata asiasta.

"Jos Saksan hyökkäys olisi alkanutkin jo marraskuussa..."

Mutta ei alkanut

"Mutta tarkoitushan olikin, että Ranska sitten käy sen sodan."

Ranskan maavoimat olivat suurimmat liittoutuneista joten ei ihme, että he joutuisivat kantamaan päävastuun. Gamelin kuitenkin ymmärsi, että Ranska ei voi selvitä yksi ja tarvitsee liittolaisia vahvistamaan asevoimiansa.

"Sehän ilmeni sitten brittien tekeminä petoksina, että mikä oli ollut alunperäinen tarkoitus."

Sinun täytyy ensin todistaa sellaiset "petokset". Huomaa, fantasiat eivät kelpaa

Lue lisää

-----"Jos Saksan hyökkäys olisi alkanutkin jo marraskuussa..."

Mutta ei alkanut ------

Britanniako muka tiesi milloin Saksan hyökkäys alkaa? Ei tasan tarkkaan tiennyt. Oli heidän tuuria, että Saksa hyökkäsi vasta keväällä.

Mutta brittidivisioonia oli lokakuussa vain kaksi. Laitan lähteen sunnuntaina jos muistan. Silloin minulla on mahdollisuus päästä kirjastoon ja kertoa lähde tarkkaan.

Mopon omistaja kirjoitti:

-----Sen verran, että saksalaiset joutuivat vahvistamaan lisädivisioonilla länsirintamaansa.------

Niin, divisioonilla, jotka eivät olleet edes taistelukelpoisia ja joilla ei sen vuoksi Puolankaan rintamalla olisi mitään tehty. Yhtään taistelukelpoista yhtymää ei siirretty kesken Puolan sotaretken länteen eli sodanjulistuksilla ei ollut mitään vaikutusta mihinkään vaan kaikki jyräsi täysin ennakkosuunnitelman mukaan Puolan sodan loppuun asti. Puolaan siirrettiin taistelujen aikana peräti 10 taistelukelpoista lisädivisioonaa, jotka eivät ehtineet taisteluihin mukaan. Mutta ei niitä länsirintamallekaan viety mikä on varsin merkittävä asia. Vaikka sinä et sitä ehkä ymmärräkään.

Lue lisää

"Niin, divisioonilla, jotka eivät olleet edes taistelukelpoisia ja joilla ei sen vuoksi Puolankaan rintamalla olisi mitään tehty."

Arvaapa nielivätkö ne uudet divisioonat Saksan resursseja miehistössä ja aseissa? Kyllä...

"Yhtään taistelukelpoista yhtymää ei siirretty kesken Puolan sotaretken länteen eli sodanjulistuksilla ei ollut mitään vaikutusta mihinkään vaan kaikki jyräsi täysin ennakkosuunnitelman mukaan Puolan sodan loppuun asti."

Olenko siis väittänyt, että olisi siirretty? Ehdottomasti saksalaisten resurssit kuluivat, mutta enpä ole sanonutkaan, että se olisi pelastanut Puolaa tai mikään mukaan.

"Puolaan siirrettiin taistelujen aikana peräti 10 taistelukelpoista lisädivisioonaa, jotka eivät ehtineet taisteluihin mukaan."

Länteen siirrettiin niinikään kymmenisen divisioonaa ja ehtivät ajoissa paikalle osallistuakseen taisteluun

"Mutta ei niitä länsirintamallekaan viety mikä on varsin merkittävä asia."

Kuten esimerksi millä tavalla? Juurihan pääsit sanomasta, että ne eivät ehtineet taisteluihin kuitenkaan.

Mopon omistaja kirjoitti:

-----"Jos Saksan hyökkäys olisi alkanutkin jo marraskuussa..."

Mutta ei alkanut ------

Britanniako muka tiesi milloin Saksan hyökkäys alkaa? Ei tasan tarkkaan tiennyt. Oli heidän tuuria, että Saksa hyökkäsi vasta keväällä.

Mutta brittidivisioonia oli lokakuussa vain kaksi. Laitan lähteen sunnuntaina jos muistan. Silloin minulla on mahdollisuus päästä kirjastoon ja kertoa lähde tarkkaan.

Lue lisää

"Britanniako muka tiesi milloin Saksan hyökkäys alkaa?"

Kuka sellaista on väittänyt? Keksit tuon viisi minuuttia sitten, vai?

"Mutta brittidivisioonia oli lokakuussa vain kaksi."

Ei pidä paikkaansa. Määrä oli enemmän kuin kaksi, mutta annetaanpa sinulle pieni pähkinä...

"Laitan lähteen sunnuntaina jos muistan. Silloin minulla on mahdollisuus päästä kirjastoon ja kertoa lähde tarkkaan."

Eli sunnuntaihin mennessä tajuat olevasi väärässä? Tästä tulee jännää, mutta lupaatko sitten myöntää erehtyneesi lopultakin? Se olisi sinulta iso askel.

Mopon omistaja kirjoitti:

----- eivätkä jättäneet liittolaisiaan, vaan vapauttivat nämä lopulta.-----

Ei Britannia heitä vapauttanut vaan Amerikka ja N-liitto. Brittien merkitys korostui siviilien joukkomurhaamisessa mikä oli silloin ja on nytkin törkeä sotarikos. Mutta eipä Harrisia ym. sotasankareita tuomittu kuten olisi pitänyt.

Lue lisää

olisi vapautettu. Korkeintaan se olisi liitetty NL:n kansanvankilaan vielä nähtyä laajemmin.

Me Again kirjoitti:

"Armeijakunta voi olla kooltaan alkuvaiheessa ihan mitä vaan, vaikka vain yksi divisioona ja armeijakunnan esikunta."

Niin voi, mutta sinulle epäonneksi me valitettavasti tiedämme kuinka monta divisioonaa briteillä oli mantereella lokauussa -39 eikä määrä ollut kaksi kuten väität.

"Oikeampaa on kun puhutaan vaan divisioonista tai paremminkin ukkojen lukumääristä."

Oikein on, mutta miksi et antanut niiden divisioonien oikeaa lukumäärää jos asia kerran on mielestäsi niin tärkeä vaan väitit, että niitä on vain kaksi? Annapa syy sille älä yritä karata asiasta.

"Jos Saksan hyökkäys olisi alkanutkin jo marraskuussa..."

Mutta ei alkanut

"Mutta tarkoitushan olikin, että Ranska sitten käy sen sodan."

Ranskan maavoimat olivat suurimmat liittoutuneista joten ei ihme, että he joutuisivat kantamaan päävastuun. Gamelin kuitenkin ymmärsi, että Ranska ei voi selvitä yksi ja tarvitsee liittolaisia vahvistamaan asevoimiansa.

"Sehän ilmeni sitten brittien tekeminä petoksina, että mikä oli ollut alunperäinen tarkoitus."

Sinun täytyy ensin todistaa sellaiset "petokset". Huomaa, fantasiat eivät kelpaa

Lue lisää

Yksi sanoo että Englannilla oli divisioonia vain 10 mutta kuitenkin rannikolta evakoitiin yli 200 000 sotilasta ja 20 000 jäi vangeiksi. Oliko heitä 10:ssä divisioonassa melkein 250 000? Tästä tullaan siihen lukuun, että Englannin divisioona käsitti n. 25 000 sotilasta kun muilla se oli n. 10 000 ? Onko oikein vai laskenko väärin.

Jos lasken oikein niin onko harhaanjohtavaa puhua vain molemminpuolisten divisioonien lukumääristä.

Matikan ehdot kirjoitti:

Yksi sanoo että Englannilla oli divisioonia vain 10 mutta kuitenkin rannikolta evakoitiin yli 200 000 sotilasta ja 20 000 jäi vangeiksi. Oliko heitä 10:ssä divisioonassa melkein 250 000? Tästä tullaan siihen lukuun, että Englannin divisioona käsitti n. 25 000 sotilasta kun muilla se oli n. 10 000 ? Onko oikein vai laskenko väärin.

Jos lasken oikein niin onko harhaanjohtavaa puhua vain molemminpuolisten divisioonien lukumääristä.

Lue lisää

suunnilleen sama noin 15 000-17 000 kuin tuolloin muillakin. Lisäksi tulevat armeijakunta- ja armeijajoukot, joita on helposti joku 50 000. Lisäksi evakuoitiin ilmavoimien maahenkilökuntaa.

Brittikaunaisten retardien pahin vika on heikot tiedot historiasta ja sotilasasioista ja niidenkin peräti yksioikoinen tulkinta. Menee helposti vääristelyksi ja pahimmillaan täysin perättömiksi väitteiksi.

oli briteillä kirjoitti:

suunnilleen sama noin 15 000-17 000 kuin tuolloin muillakin. Lisäksi tulevat armeijakunta- ja armeijajoukot, joita on helposti joku 50 000. Lisäksi evakuoitiin ilmavoimien maahenkilökuntaa.

Brittikaunaisten retardien pahin vika on heikot tiedot historiasta ja sotilasasioista ja niidenkin peräti yksioikoinen tulkinta. Menee helposti vääristelyksi ja pahimmillaan täysin perättömiksi väitteiksi.

Lue lisää

"""Lisäksi tulevat armeijakunta- ja armeijajoukot""""

Tarkoittavatko nuo esikuntia ja ns. etappisikoja vai keitä? En muista ainakaan Suomen armeijan joukoista puhuttaessa viime sotien aikana törmänneeni tuon tapaisiin nimityksiin.

Me Again kirjoitti:

"Et tajua mitään jos sitä ei rautalangasta väännä tai sitten vaan haet sormi mutkalla toisen teksteistä sanontoja, jotka voisit vääntää kieroon."

Ahaa, teidän korkeutenne siis ei siedä, että hänen omia metodejaan hyödynnetään häntä itseään vastaan?

http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9363966/46219154

Onko muita aiheita, joissa tarvitset erikoiskohtelua?

"Vai oliko mielestäsi Ranska tai Englanti jo mukana Puolan sotaretken aikaan? "

Tällaiset möläytykset ovat kerta toisensa jälkeen vieneet sinulta uskottavuuden. Ihanko vakavissasi yrität nyt väittää, että länsiliittoutuneet eivät olleet sodassa matkassa Puolan sotaretken aikaan? Vai yritätkö nyt irroittaa Puolan tapahtumia sodasta itsestään pelastaaksesi nahkasi?

"Koko ajan on väitelty LÄNNEN sodasta, ei Puolan sotaretkestä. Kyse on ollut siitä miksi ja miten LÄNNESSÄ sodittiin."

Jos kyse on siitä miksi lännessä sodittiin niin miksi yrität irroittaa Puolan tapahtumia länsirintaman sodasta?

Lue lisää

En nyt löydä paikkaa missä joku sanoo, että Saksalla oli jo Puolan sodaretken aikana 100 divisioonaa mutta jossain se on sanottuna kuitenkin. Mutta jos Englanti tiesi tämän ja tiesi senkin että Saksan armeija vahvistuu jatkuvasti ja että he itse saavat yli puolessa vuodessa mantereella vain n. 10 divisioonaa niin minkä varaan Englannin johto laski kun julisti sodan?

Uskon heidän olleen kuitenkin täysissä järissään ja laskeneen jossakin olevan olemassa heidän 10 oman divisioonsa lisäksi sen voiman mikä tarvitaan n. 100-120 saksalaisen divisioonan pysäyttämiseen. Voitko valaista mitä Englannin johto laskelmoi julistaessaan Saksalle sodan? Kenen varaan he laskivat pärjäämisen, tuskin omien 10 divisioonansa varaan.

Mutta toivottavasti et nyt suutu kun kysyn, en halua asettaa asiantuntemustasi kyseenalaiseksi vaikka tyhmiä joudunkin kyselemään.

Matikan ehdot kirjoitti:

"""Lisäksi tulevat armeijakunta- ja armeijajoukot""""

Tarkoittavatko nuo esikuntia ja ns. etappisikoja vai keitä? En muista ainakaan Suomen armeijan joukoista puhuttaessa viime sotien aikana törmänneeni tuon tapaisiin nimityksiin.

Lue lisää

armeijaryhmillä jne. on aina alayhtymien (divisioonat, prikaatit) lisäksi suoraan johdossaan aselajijoukkoja: tykistöä, ilmatorjuntaa, panssareita, pioneereja, viestiä, myös jalkaväkeä ja ennen kaikkea yleensä hyvin suuret huoltojoukot. Keskimäärin niiden vahvuus on siinä neljännes taistelujoukoista. Se tietysti vaihtelee. Vieraassa maassa taisteleva siirtoarmeija tarvitsee esimerkiksi huoltojoukkoja aina enemmän kuin lähellä kotimaan resursseja toimiva armeija.

Joxs perehdyt Suomen viime sotien historioista yhtymien kokoonpanoon niin suoraan suuryhtymien alaiset joukot on aina lueteltu erikseen.

Matikan ehdot kirjoitti:

En nyt löydä paikkaa missä joku sanoo, että Saksalla oli jo Puolan sodaretken aikana 100 divisioonaa mutta jossain se on sanottuna kuitenkin. Mutta jos Englanti tiesi tämän ja tiesi senkin että Saksan armeija vahvistuu jatkuvasti ja että he itse saavat yli puolessa vuodessa mantereella vain n. 10 divisioonaa niin minkä varaan Englannin johto laski kun julisti sodan?

Uskon heidän olleen kuitenkin täysissä järissään ja laskeneen jossakin olevan olemassa heidän 10 oman divisioonsa lisäksi sen voiman mikä tarvitaan n. 100-120 saksalaisen divisioonan pysäyttämiseen. Voitko valaista mitä Englannin johto laskelmoi julistaessaan Saksalle sodan? Kenen varaan he laskivat pärjäämisen, tuskin omien 10 divisioonansa varaan.

Mutta toivottavasti et nyt suutu kun kysyn, en halua asettaa asiantuntemustasi kyseenalaiseksi vaikka tyhmiä joudunkin kyselemään.

Lue lisää

nuo ovat. Suosittelen perehtymistä esimerkiksi Eddy Bauerin 2.MS:N historian 1. osaan. Marsalkka Mansteinin muistelmien mukaan Puolaan hyökkäsi aluksi 58 divisioonaa ja sodan aikana tuli viisi lisää.

Lännessä oli aluksi 11 divisioonaa, mutta liikkekannallepanossa perustettiin 35 divisioonaa eli lännessä oli lopulta 46 divisioonaa, osa varsin heikosti toimintakykyisiä aluksi.Eiköhän tuosta kerry jo ylikin 100.

Puolalla oli teoriassa 45 divisioonaa, mutta liikekannallepano oli kesken sodan alkaessa. Ranskalla oli noin 80 divisioonaa, mutta siitä oli osa Afrikassa ynnä Espanjan ja Italian rajoilla. Belgialla oli 22 ja Hollannilla 9 divisioonaa. Laske siitä.

Briteillä oli täysi peruste olettaa, että maavoimia oli riittävästi. Niiden suorituskyky olikin sitten eri asia. Edes saksalaiset kenraalit eivät voineet etukäteen tietää, kuinka tehokkaita heidän joukkonsa olivat.

Britit olivat valmistautuneet merisotaan omalta osaltan. Ei heillä ollut tarkoituskaan ruveta laajaan maasotaan, vaan he ryhtyivät perustamaan maavoimia vasta kesällä -39 yleisen asevelcvollisuuden astuttua voimaan. Joukkoja järjestelmä alkoi tuottaa vasta loppuvuonna -39.
Saksan hyökätessä länteen briteillä oli mantereella noin 10 divisioonaa eli yksi armeija sekä ilmavoimia. Kotisaarilla oli 14 divisioonaa koulutuksessa. Kanadasta oli saatu pari divisioonaa.
Laivasto oli ylivoimainen Saksaan nähden.Lisäksi Ranskalla oli vahva laivasto. Ilmavoimissa Saksa oli laadullisesti ylivoimainen.

kysymyksiähän kirjoitti:

nuo ovat. Suosittelen perehtymistä esimerkiksi Eddy Bauerin 2.MS:N historian 1. osaan. Marsalkka Mansteinin muistelmien mukaan Puolaan hyökkäsi aluksi 58 divisioonaa ja sodan aikana tuli viisi lisää.

Lännessä oli aluksi 11 divisioonaa, mutta liikkekannallepanossa perustettiin 35 divisioonaa eli lännessä oli lopulta 46 divisioonaa, osa varsin heikosti toimintakykyisiä aluksi.Eiköhän tuosta kerry jo ylikin 100.

Puolalla oli teoriassa 45 divisioonaa, mutta liikekannallepano oli kesken sodan alkaessa. Ranskalla oli noin 80 divisioonaa, mutta siitä oli osa Afrikassa ynnä Espanjan ja Italian rajoilla. Belgialla oli 22 ja Hollannilla 9 divisioonaa. Laske siitä.

Briteillä oli täysi peruste olettaa, että maavoimia oli riittävästi. Niiden suorituskyky olikin sitten eri asia. Edes saksalaiset kenraalit eivät voineet etukäteen tietää, kuinka tehokkaita heidän joukkonsa olivat.

Britit olivat valmistautuneet merisotaan omalta osaltan. Ei heillä ollut tarkoituskaan ruveta laajaan maasotaan, vaan he ryhtyivät perustamaan maavoimia vasta kesällä -39 yleisen asevelcvollisuuden astuttua voimaan. Joukkoja järjestelmä alkoi tuottaa vasta loppuvuonna -39.
Saksan hyökätessä länteen briteillä oli mantereella noin 10 divisioonaa eli yksi armeija sekä ilmavoimia. Kotisaarilla oli 14 divisioonaa koulutuksessa. Kanadasta oli saatu pari divisioonaa.
Laivasto oli ylivoimainen Saksaan nähden.Lisäksi Ranskalla oli vahva laivasto. Ilmavoimissa Saksa oli laadullisesti ylivoimainen.

Lue lisää

"Marsalkka Mansteinin muistelmien mukaan Puolaan hyökkäsi aluksi 58 divisioonaa ja sodan aikana tuli viisi lisää"

Eikö Bauer itse antanut luvuksi noin 55 ja kasvava tietysti lisävoimien myötä?

"Ranskalla oli noin 80 divisioonaa, mutta siitä oli osa Afrikassa ynnä Espanjan ja Italian rajoilla. Belgialla oli 22 ja Hollannilla 9 divisioonaa. Laske siitä."

Kyllä. Tähän tulee mukaan vielä se, että myös Ranskan divisioonista osa oli linnakejoukkoja, joiden hyökkäyskyky oli rajoitettu.

Matikan ehdot kirjoitti:

En nyt löydä paikkaa missä joku sanoo, että Saksalla oli jo Puolan sodaretken aikana 100 divisioonaa mutta jossain se on sanottuna kuitenkin. Mutta jos Englanti tiesi tämän ja tiesi senkin että Saksan armeija vahvistuu jatkuvasti ja että he itse saavat yli puolessa vuodessa mantereella vain n. 10 divisioonaa niin minkä varaan Englannin johto laski kun julisti sodan?

Uskon heidän olleen kuitenkin täysissä järissään ja laskeneen jossakin olevan olemassa heidän 10 oman divisioonsa lisäksi sen voiman mikä tarvitaan n. 100-120 saksalaisen divisioonan pysäyttämiseen. Voitko valaista mitä Englannin johto laskelmoi julistaessaan Saksalle sodan? Kenen varaan he laskivat pärjäämisen, tuskin omien 10 divisioonansa varaan.

Mutta toivottavasti et nyt suutu kun kysyn, en halua asettaa asiantuntemustasi kyseenalaiseksi vaikka tyhmiä joudunkin kyselemään.

Lue lisää

"Mutta jos Englanti tiesi tämän ja tiesi senkin että Saksan armeija vahvistuu jatkuvasti ja että he itse saavat yli puolessa vuodessa mantereella vain n. 10 divisioonaa niin minkä varaan Englannin johto laski kun julisti sodan? "

Ei ole mitään syytä uskoa, että brittien sen enempää kuin liittoutuneidenkaan sodanjohto olisi kuvitellutkaan pystyvänsä voittamaan sotaa helposti tai edes lyhyessä ajassa vaan sota tulisi olemaan vuosikausia kestävä verinen kamppailu. Itse liittoutuneiden sodassa noudattama strategia viittaa juuri tähän ja kaiketi niitä viitauksia asiaan voidaan löytää jo sotaa edeltäviltä ajoilta. Mahdollisesti länsivaltojen suuri "sotakynnys" Tsekkoslovakian tapahtumien yhteydessä liittyi juuri siihen, että he pelkäsivät voittaessaankin saavansa Pyrrhoksen voiton.

Toisaalta britit olivat tietoisia siitä, että Ranska oli niin ikään jo ennen heitä sitoutunut Puolan auttamiseen maahanhyökkäyksen sattuessa, joten he saattoivat odottaa ranskalaisten myöskin liittyvän mukaan sotaan Saksan hyökätessä tuota maata vastaan. Kaiketi Ranska olisi myös voinut jättäytyä julistuksesta, mutta se olisi ollut ainakin moraalisesti erittäin arveluttavaa.

Gamelin mielestäni puki sen parhaiten korostaessaan, että liittoutuneet tarvitsevat toisiaan pysäyttääksen Saksan ja heidän tulisi sen sijaan, että yrittäisivät vain puolustaa Ranskan maaperää tulevalta hyökkäykseltä kuten aluksi ehdotettiin, myös tarjota kaikki apunsa puolueettomille eli Belgialle ja Hollannille näiden joutuessa hyökkäyksen alle.

Liittoutuneiden ylin johto ei tietenkään voinut ennakoida, että tämä auttamisasia oli otettu huomioon Saksan suunnitelmissa...

"Mutta toivottavasti et nyt suutu kun kysyn, en halua asettaa asiantuntemustasi kyseenalaiseksi vaikka tyhmiä joudunkin kyselemään."

Ei se ollut tyhmä kysymys ainakaan jos kysyt vakavissasi toisin kuin jotkut...

kysymyksiähän kirjoitti:

nuo ovat. Suosittelen perehtymistä esimerkiksi Eddy Bauerin 2.MS:N historian 1. osaan. Marsalkka Mansteinin muistelmien mukaan Puolaan hyökkäsi aluksi 58 divisioonaa ja sodan aikana tuli viisi lisää.

Lännessä oli aluksi 11 divisioonaa, mutta liikkekannallepanossa perustettiin 35 divisioonaa eli lännessä oli lopulta 46 divisioonaa, osa varsin heikosti toimintakykyisiä aluksi.Eiköhän tuosta kerry jo ylikin 100.

Puolalla oli teoriassa 45 divisioonaa, mutta liikekannallepano oli kesken sodan alkaessa. Ranskalla oli noin 80 divisioonaa, mutta siitä oli osa Afrikassa ynnä Espanjan ja Italian rajoilla. Belgialla oli 22 ja Hollannilla 9 divisioonaa. Laske siitä.

Briteillä oli täysi peruste olettaa, että maavoimia oli riittävästi. Niiden suorituskyky olikin sitten eri asia. Edes saksalaiset kenraalit eivät voineet etukäteen tietää, kuinka tehokkaita heidän joukkonsa olivat.

Britit olivat valmistautuneet merisotaan omalta osaltan. Ei heillä ollut tarkoituskaan ruveta laajaan maasotaan, vaan he ryhtyivät perustamaan maavoimia vasta kesällä -39 yleisen asevelcvollisuuden astuttua voimaan. Joukkoja järjestelmä alkoi tuottaa vasta loppuvuonna -39.
Saksan hyökätessä länteen briteillä oli mantereella noin 10 divisioonaa eli yksi armeija sekä ilmavoimia. Kotisaarilla oli 14 divisioonaa koulutuksessa. Kanadasta oli saatu pari divisioonaa.
Laivasto oli ylivoimainen Saksaan nähden.Lisäksi Ranskalla oli vahva laivasto. Ilmavoimissa Saksa oli laadullisesti ylivoimainen.

Lue lisää

-----Puolalla oli teoriassa 45 divisioonaa, mutta liikekannallepano oli kesken sodan alkaessa. Ranskalla oli noin 80 divisioonaa, mutta siitä oli osa Afrikassa ynnä Espanjan ja Italian rajoilla. Belgialla oli 22 ja Hollannilla 9 divisioonaa. Laske siitä.

Briteillä oli täysi peruste olettaa, että maavoimia oli riittävästi-------

Eli tuossahan se tuli. Brittien oli turvallista julistaa sota ensimmäisenä ja jättää se toisten huoleksi. On se uskomatonta, että suurvalta julistaa sodan toiselle suurvallalle vaikka tietää, että ei saa kasaan edes 10 %siitä maavoimasta mitä toisella on. Mutta ainahan on turvallista istua tuleen toisen p....seellä, ei se itseä kovasti polta ja kun on vielä saari minne paeta. Ei olisi ollut britillä moraalista oikeutta hötkyillä vaan olisi pitänyt katsoa mitä Ranskan, Belgia ja Hollanti tekevät. Niittenhän oli tarkoitus kuitenkin se sota ja Puolan auttaminen varsinaisesti hoitaa.

Me Again kirjoitti:

"Mutta jos Englanti tiesi tämän ja tiesi senkin että Saksan armeija vahvistuu jatkuvasti ja että he itse saavat yli puolessa vuodessa mantereella vain n. 10 divisioonaa niin minkä varaan Englannin johto laski kun julisti sodan? "

Ei ole mitään syytä uskoa, että brittien sen enempää kuin liittoutuneidenkaan sodanjohto olisi kuvitellutkaan pystyvänsä voittamaan sotaa helposti tai edes lyhyessä ajassa vaan sota tulisi olemaan vuosikausia kestävä verinen kamppailu. Itse liittoutuneiden sodassa noudattama strategia viittaa juuri tähän ja kaiketi niitä viitauksia asiaan voidaan löytää jo sotaa edeltäviltä ajoilta. Mahdollisesti länsivaltojen suuri "sotakynnys" Tsekkoslovakian tapahtumien yhteydessä liittyi juuri siihen, että he pelkäsivät voittaessaankin saavansa Pyrrhoksen voiton.

Toisaalta britit olivat tietoisia siitä, että Ranska oli niin ikään jo ennen heitä sitoutunut Puolan auttamiseen maahanhyökkäyksen sattuessa, joten he saattoivat odottaa ranskalaisten myöskin liittyvän mukaan sotaan Saksan hyökätessä tuota maata vastaan. Kaiketi Ranska olisi myös voinut jättäytyä julistuksesta, mutta se olisi ollut ainakin moraalisesti erittäin arveluttavaa.

Gamelin mielestäni puki sen parhaiten korostaessaan, että liittoutuneet tarvitsevat toisiaan pysäyttääksen Saksan ja heidän tulisi sen sijaan, että yrittäisivät vain puolustaa Ranskan maaperää tulevalta hyökkäykseltä kuten aluksi ehdotettiin, myös tarjota kaikki apunsa puolueettomille eli Belgialle ja Hollannille näiden joutuessa hyökkäyksen alle.

Liittoutuneiden ylin johto ei tietenkään voinut ennakoida, että tämä auttamisasia oli otettu huomioon Saksan suunnitelmissa...

"Mutta toivottavasti et nyt suutu kun kysyn, en halua asettaa asiantuntemustasi kyseenalaiseksi vaikka tyhmiä joudunkin kyselemään."

Ei se ollut tyhmä kysymys ainakaan jos kysyt vakavissasi toisin kuin jotkut...

Lue lisää

Jos Ruotsi provosoisi Venäjää vastaan sodan johon tietäisi Suomenkin joutuvan automaattisesti mukaan niin olisiko se OK? Ja jos vielä tilanne olisi niin, että Ruotsi saisi kokoon vain 40 000 miehen armeijan mutta luottaisi siihen, että kyllä Suomen 350 000 miestä on riittävästi ??? Oliskos kivaakin, vai mitä?

Mopon omistaja kirjoitti:

Jos Ruotsi provosoisi Venäjää vastaan sodan johon tietäisi Suomenkin joutuvan automaattisesti mukaan niin olisiko se OK? Ja jos vielä tilanne olisi niin, että Ruotsi saisi kokoon vain 40 000 miehen armeijan mutta luottaisi siihen, että kyllä Suomen 350 000 miestä on riittävästi ??? Oliskos kivaakin, vai mitä?

Lue lisää

"Jos Ruotsi provosoisi Venäjää vastaan sodan johon tietäisi Suomenkin joutuvan automaattisesti mukaan niin olisiko se OK?"

Miksi hitossa Ruotsi haluaisi provosoida ydinasevallan sotaan itseään vastaan? Ja miksi me lähtisimme siihen mukaan? Emmekö me todennäköisemmin tuomitsisi Ruotsin häikäilemättömän provokaation ja vaatisi kansainvälistä selvitystä ynnä pakotteita ja Ahtisaarta ruotsalaisille imperialisteille?

"Ja jos vielä tilanne olisi niin, että Ruotsi saisi kokoon vain 40 000 miehen armeijan mutta luottaisi siihen, että kyllä Suomen 350 000 miestä on riittävästi ???"

Saahan sitä toivoa. Kuka määrää meidät ensinkään menemään mukaan? Ruotsihan on hyökkääjä...

"Oliskos kivaakin, vai mitä? "

Saattaisi joillain ollakin seurata sitä televisiosta...

Mopon omistaja kirjoitti:

-----Puolalla oli teoriassa 45 divisioonaa, mutta liikekannallepano oli kesken sodan alkaessa. Ranskalla oli noin 80 divisioonaa, mutta siitä oli osa Afrikassa ynnä Espanjan ja Italian rajoilla. Belgialla oli 22 ja Hollannilla 9 divisioonaa. Laske siitä.

Briteillä oli täysi peruste olettaa, että maavoimia oli riittävästi-------

Eli tuossahan se tuli. Brittien oli turvallista julistaa sota ensimmäisenä ja jättää se toisten huoleksi. On se uskomatonta, että suurvalta julistaa sodan toiselle suurvallalle vaikka tietää, että ei saa kasaan edes 10 %siitä maavoimasta mitä toisella on. Mutta ainahan on turvallista istua tuleen toisen p....seellä, ei se itseä kovasti polta ja kun on vielä saari minne paeta. Ei olisi ollut britillä moraalista oikeutta hötkyillä vaan olisi pitänyt katsoa mitä Ranskan, Belgia ja Hollanti tekevät. Niittenhän oli tarkoitus kuitenkin se sota ja Puolan auttaminen varsinaisesti hoitaa.

Lue lisää

"On se uskomatonta, että suurvalta julistaa sodan toiselle suurvallalle vaikka tietää, että ei saa kasaan edes 10 %siitä maavoimasta mitä toisella on."

Sinä taas unohdat sen, että Ranska julisti niinikään sodan Saksalle

"Mutta ainahan on turvallista istua tuleen toisen p....seellä, ei se itseä kovasti polta ja kun on vielä saari minne paeta."

Pakoilethan sinäkin uusien nimimerkkien taakse?

"Ei olisi ollut britillä moraalista oikeutta hötkyillä vaan olisi pitänyt katsoa mitä Ranskan, Belgia ja Hollanti tekevät."

Eiväthän he "hötkyilleetkään". Ranska julisti samana päivänä sopimuksen mukaisesti sodan Saksalle. Belgia ja Hollanti puolestaan pysyivät puolueettomina eivätkä tehneet mitään.

"Niittenhän oli tarkoitus kuitenkin se sota ja Puolan auttaminen varsinaisesti hoitaa."

Jos "niihin" yrität laskea Belgian ja Hollannin niin erehdyt. Kyseiset maat näet arvelivat pysyä puolueettomina ja pysyivätkin Saksan hyökkäykseen asti.

Me Again kirjoitti:

"Jos Ruotsi provosoisi Venäjää vastaan sodan johon tietäisi Suomenkin joutuvan automaattisesti mukaan niin olisiko se OK?"

Miksi hitossa Ruotsi haluaisi provosoida ydinasevallan sotaan itseään vastaan? Ja miksi me lähtisimme siihen mukaan? Emmekö me todennäköisemmin tuomitsisi Ruotsin häikäilemättömän provokaation ja vaatisi kansainvälistä selvitystä ynnä pakotteita ja Ahtisaarta ruotsalaisille imperialisteille?

"Ja jos vielä tilanne olisi niin, että Ruotsi saisi kokoon vain 40 000 miehen armeijan mutta luottaisi siihen, että kyllä Suomen 350 000 miestä on riittävästi ???"

Saahan sitä toivoa. Kuka määrää meidät ensinkään menemään mukaan? Ruotsihan on hyökkääjä...

"Oliskos kivaakin, vai mitä? "

Saattaisi joillain ollakin seurata sitä televisiosta...

Lue lisää

Siinäpä kiemurtelet kuin mato koukussa. Hyvä oli tuo vertaus Ruotsista sodan aloittajana ja Suomesta sodan kävijänä Ruotsin puolesta. Näinhän homma hoitui 700 v ajan, Ruotsi ajoitti ja Suomi soti. Britit ottaneet näämmä oppia Ruotsista.

Me Again kirjoitti:

"On se uskomatonta, että suurvalta julistaa sodan toiselle suurvallalle vaikka tietää, että ei saa kasaan edes 10 %siitä maavoimasta mitä toisella on."

Sinä taas unohdat sen, että Ranska julisti niinikään sodan Saksalle

"Mutta ainahan on turvallista istua tuleen toisen p....seellä, ei se itseä kovasti polta ja kun on vielä saari minne paeta."

Pakoilethan sinäkin uusien nimimerkkien taakse?

"Ei olisi ollut britillä moraalista oikeutta hötkyillä vaan olisi pitänyt katsoa mitä Ranskan, Belgia ja Hollanti tekevät."

Eiväthän he "hötkyilleetkään". Ranska julisti samana päivänä sopimuksen mukaisesti sodan Saksalle. Belgia ja Hollanti puolestaan pysyivät puolueettomina eivätkä tehneet mitään.

"Niittenhän oli tarkoitus kuitenkin se sota ja Puolan auttaminen varsinaisesti hoitaa."

Jos "niihin" yrität laskea Belgian ja Hollannin niin erehdyt. Kyseiset maat näet arvelivat pysyä puolueettomina ja pysyivätkin Saksan hyökkäykseen asti.

Lue lisää

----Kyseiset maat näet arvelivat pysyä puolueettomina ------

kun britti kuitenkin ajatteli toisin. Brittien ajattelu painoi vaakakupissa enemmän kuin näiden kahden pikkuvaltion.

Älä kiemurra kirjoitti:

Siinäpä kiemurtelet kuin mato koukussa. Hyvä oli tuo vertaus Ruotsista sodan aloittajana ja Suomesta sodan kävijänä Ruotsin puolesta. Näinhän homma hoitui 700 v ajan, Ruotsi ajoitti ja Suomi soti. Britit ottaneet näämmä oppia Ruotsista.

Lue lisää

"Näinhän homma hoitui 700 v ajan, Ruotsi ajoitti ja Suomi soti."

Ihan hölynpölyä. Suomi oli ryhmä Ruotsin maakuntia. Ei "Suomi" mitään sotia käynyt. Kyllä se oli Ruotsi. Pääosa joukoista oli aina joko Ruotsista tai palkkajoukkoja. Vain muutamassa tapauksessa nykyistä Suomen aluetta puolustettiin lähes pelkin täkäläisin joukoin.

Omituinen historianäkemyksesi perustuu pelkkään kaunaan, ei tietoon.

Älä kiemurra kirjoitti:

Siinäpä kiemurtelet kuin mato koukussa. Hyvä oli tuo vertaus Ruotsista sodan aloittajana ja Suomesta sodan kävijänä Ruotsin puolesta. Näinhän homma hoitui 700 v ajan, Ruotsi ajoitti ja Suomi soti. Britit ottaneet näämmä oppia Ruotsista.

Lue lisää

"Hyvä oli tuo vertaus Ruotsista sodan aloittajana ja Suomesta sodan kävijänä Ruotsin puolesta. "

Kehno analogia ja vieläkin kehnompi yritys esiintyä uudella nimmarilla.

"Näinhän homma hoitui 700 v ajan, Ruotsi ajoitti ja Suomi soti."

Tuota temppua jo yritit, mutta se ei toiminut--->

["Oliko se sinun mielestäsi OK kun entisaikain Ruotsin kuninkaat aloittivat sotia Venäjää vastaan ja ne sodat käytiin aina Suomen alueella Suomea hävittäen ja polttaen?"

Tässä sinun analogiassasi on taas isoja aukkoja. Suomi oli osa Ruotsia niinä aikoina eikä suinkaan itsenäinen valtio kuten Hollanti ja Belgia vuonna 1940]

Älä kiemurra kirjoitti:

----Kyseiset maat näet arvelivat pysyä puolueettomina ------

kun britti kuitenkin ajatteli toisin. Brittien ajattelu painoi vaakakupissa enemmän kuin näiden kahden pikkuvaltion.

Lue lisää

"kun britti kuitenkin ajatteli toisin. Brittien ajattelu painoi vaakakupissa enemmän kuin näiden kahden pikkuvaltion."

Mitä brittien ajattelu siihen liittyy? Saksa loukkasi kyseisten maiden puolueettomutta.

paikkaansa kirjoitti:

"Näinhän homma hoitui 700 v ajan, Ruotsi ajoitti ja Suomi soti."

Ihan hölynpölyä. Suomi oli ryhmä Ruotsin maakuntia. Ei "Suomi" mitään sotia käynyt. Kyllä se oli Ruotsi. Pääosa joukoista oli aina joko Ruotsista tai palkkajoukkoja. Vain muutamassa tapauksessa nykyistä Suomen aluetta puolustettiin lähes pelkin täkäläisin joukoin.

Omituinen historianäkemyksesi perustuu pelkkään kaunaan, ei tietoon.

Lue lisää

----Vain muutamassa tapauksessa nykyistä Suomen aluetta puolustettiin lähes pelkin täkäläisin joukoin.---

Suomi ja erityisesti Karjala oli taistelukenttänä. Ja Suomea puolustivat pääasiassa omat talonpoikaisjoukot. Armeijan paras osa eli palkkasotilaat olivat arvokkaammilla maisemilla kuin täällä itaisissä erämaissa.

Me Again kirjoitti:

"Hyvä oli tuo vertaus Ruotsista sodan aloittajana ja Suomesta sodan kävijänä Ruotsin puolesta. "

Kehno analogia ja vieläkin kehnompi yritys esiintyä uudella nimmarilla.

"Näinhän homma hoitui 700 v ajan, Ruotsi ajoitti ja Suomi soti."

Tuota temppua jo yritit, mutta se ei toiminut--->

["Oliko se sinun mielestäsi OK kun entisaikain Ruotsin kuninkaat aloittivat sotia Venäjää vastaan ja ne sodat käytiin aina Suomen alueella Suomea hävittäen ja polttaen?"

Tässä sinun analogiassasi on taas isoja aukkoja. Suomi oli osa Ruotsia niinä aikoina eikä suinkaan itsenäinen valtio kuten Hollanti ja Belgia vuonna 1940]

Lue lisää

--- Suomi oli osa Ruotsia niinä aikoina -----

Olen aina tähän asti luullut, että Ison Vihan aikana hävitettiin Suomea mutta onneksi sinä oikaisit sen tiedon. Silloin hävitettiinkin Ruotsia koska mitään Suomea ja suomalaisia ei edes vielä ollut. Kunnon suomalaisena tietystikin pitää olla mahdottoman vahingoniloinen siitä kun Ruotsilla meni hitsin huonosti. Olisipa vaan ryssä sotkenut paikkoja vieläkin enemmän kuin mitä teki, olisi silloin Ruotsi saanut turpiinsa oikein isän kädestä.

Mopon omistaja kirjoitti:

--- Suomi oli osa Ruotsia niinä aikoina -----

Olen aina tähän asti luullut, että Ison Vihan aikana hävitettiin Suomea mutta onneksi sinä oikaisit sen tiedon. Silloin hävitettiinkin Ruotsia koska mitään Suomea ja suomalaisia ei edes vielä ollut. Kunnon suomalaisena tietystikin pitää olla mahdottoman vahingoniloinen siitä kun Ruotsilla meni hitsin huonosti. Olisipa vaan ryssä sotkenut paikkoja vieläkin enemmän kuin mitä teki, olisi silloin Ruotsi saanut turpiinsa oikein isän kädestä.

Lue lisää

Minne jäi se sinun suuri löytöretkesi? Muistaakseni sinun piti esitellä minulle hieman "totuuksia" brittien divisioonien määristä? Vai kävikö niin, että faktat eivät vastanneet ennakkoluulojasi?

"Olen aina tähän asti luullut, että Ison Vihan aikana hävitettiin Suomea mutta onneksi sinä oikaisit sen tiedon. "

Ei kestä kiitellä, mutta osoittaisitko, missä kohdin olen kirjoittanut mitään sellaista?

"Silloin hävitettiinkin Ruotsia koska mitään Suomea ja suomalaisia ei edes vielä ollut."

Suomea ei silloin itsenäisenä valtiona ollut. Sinun kehno analogiasi vuoden 1940 tapahtumiin ei oikein toiminut, vaikka näitä sinun juttujasi kieltämättä onkin hauska ampua alas.

"Olisipa vaan ryssä sotkenut paikkoja vieläkin enemmän kuin mitä teki, olisi silloin Ruotsi saanut turpiinsa oikein isän kädestä. "

Ja Ruotsihan lopulta saikin ja oikein kunnolla Suomen päätyessä muutteemmaksi osaksi Venäjää. Mutta kaikki tämä menee sivuun itse aiheesta eli sinun huonosta analogiastasi. Sinä et ole onnistunut muuttamaan silloista Suomea itsenäiseksi valtioksi.

Me Again kirjoitti:

Minne jäi se sinun suuri löytöretkesi? Muistaakseni sinun piti esitellä minulle hieman "totuuksia" brittien divisioonien määristä? Vai kävikö niin, että faktat eivät vastanneet ennakkoluulojasi?

"Olen aina tähän asti luullut, että Ison Vihan aikana hävitettiin Suomea mutta onneksi sinä oikaisit sen tiedon. "

Ei kestä kiitellä, mutta osoittaisitko, missä kohdin olen kirjoittanut mitään sellaista?

"Silloin hävitettiinkin Ruotsia koska mitään Suomea ja suomalaisia ei edes vielä ollut."

Suomea ei silloin itsenäisenä valtiona ollut. Sinun kehno analogiasi vuoden 1940 tapahtumiin ei oikein toiminut, vaikka näitä sinun juttujasi kieltämättä onkin hauska ampua alas.

"Olisipa vaan ryssä sotkenut paikkoja vieläkin enemmän kuin mitä teki, olisi silloin Ruotsi saanut turpiinsa oikein isän kädestä. "

Ja Ruotsihan lopulta saikin ja oikein kunnolla Suomen päätyessä muutteemmaksi osaksi Venäjää. Mutta kaikki tämä menee sivuun itse aiheesta eli sinun huonosta analogiastasi. Sinä et ole onnistunut muuttamaan silloista Suomea itsenäiseksi valtioksi.

Lue lisää

----Minne jäi se sinun suuri löytöretkesi? Muistaakseni sinun piti esitellä minulle hieman "totuuksia" brittien divisioonien määristä? Vai kävikö niin, että faktat eivät vastanneet ennakkoluulojasi? ------

Joo, sen verran korjaan, että lokakuun keskivaiheilla brittidivisioonia oli 4, eikä 2 kuten sanoin. Mutta yhtä kaikki, jos maa saa aikaan parissa kuukaudessa vain 4 divisioonaa niin ei paranisi rehvastella ja olla ensimmäisenä sotaa julistamassa. Joulukuussa tuli sitten 1 lisää ja kevätpuolella vuotta -40 viisi lisää. Että siinä saldo mihin kaikkivoipainen (sinun mielestäsi) britti kykeni. Talvisodan Suomikin kykeni paljon parempaan, sekä joukkojen määrässä että varsinkin sotataidossa ja urheudessa.

Sakuja osallistui varsinaisiin hyökkäyssotatoimiin lännessä vain 76 divisioonaa, joista vain pieni osa oli brittejä vastassa. Koska puolustus on vahvempi kuin hyökkäys niin 250 000 britin olisi pitänyt kyetä pitämään asemansa mannermaalla jos olisivat tapelleet kuten Bastognen puolustajat joulukuussa -44 tai kuten niin moni muu II MS:ssa.

Kuvaavaa onkin Churhillin viesti Chamberlainille: "Pidän hyvin tärkeänä, että Englannin armeija saatetaan 50-55 divisioonan vahvuiseksi, koska epäilen etteivät ranskalaiset suostu sellaiseen kuorman jakamiseen, että me hoitaisimme meri- ja ilmasodan ja heille jäisi koko raskaan maasodan veriuhrien kantaminen. Mutta avoimeksi täytyy jättää kysymys saavutammeko tämän päämäärän 24, 30 vaiko 40 kuukauden kuluttua".

Eli Churchill oli sillä linjalla mitä minäkin olen edustanut. Ranskalaiset näkivät, että briteillä ei ole todellista aikomusta ottaa raskasta maasota tosissaan. Ne 10 divisioonaa on lähetetty vain silmänlumeeksi ja on tarkoitus, että Ranska, Belgia ja Hollanti hoitavat varsinaisen sodan. Se lamautti Ranskan, he näkivät brittien pettäneen heidät.

-------"Olen aina tähän asti luullut, että Ison Vihan aikana hävitettiin Suomea mutta onneksi sinä oikaisit sen tiedon. "

Ei kestä kiitellä, mutta osoittaisitko, missä kohdin olen kirjoittanut mitään sellaista?-----

Lue omat juttusi. Olethan uhonnut pää punaisena miten Suomea ei ollut Ison Vihan aikaan. Dementiako iski vaiko peräti tahallinen muistamattomuus?

------Suomea ei silloin itsenäisenä valtiona ollut. -- Sinä et ole onnistunut muuttamaan silloista Suomea itsenäiseksi valtioksi.----

Tolvanako olet? Missä minä olen puhunut Suomesta itsenäisenä valtiona Ison Vihan aikaan. Olen puhunut vain Suomesta, loppu onkin sitten ihan sinun omaa kuvitelmaasi.

Mopon omistaja kirjoitti:

----Minne jäi se sinun suuri löytöretkesi? Muistaakseni sinun piti esitellä minulle hieman "totuuksia" brittien divisioonien määristä? Vai kävikö niin, että faktat eivät vastanneet ennakkoluulojasi? ------

Joo, sen verran korjaan, että lokakuun keskivaiheilla brittidivisioonia oli 4, eikä 2 kuten sanoin. Mutta yhtä kaikki, jos maa saa aikaan parissa kuukaudessa vain 4 divisioonaa niin ei paranisi rehvastella ja olla ensimmäisenä sotaa julistamassa. Joulukuussa tuli sitten 1 lisää ja kevätpuolella vuotta -40 viisi lisää. Että siinä saldo mihin kaikkivoipainen (sinun mielestäsi) britti kykeni. Talvisodan Suomikin kykeni paljon parempaan, sekä joukkojen määrässä että varsinkin sotataidossa ja urheudessa.

Sakuja osallistui varsinaisiin hyökkäyssotatoimiin lännessä vain 76 divisioonaa, joista vain pieni osa oli brittejä vastassa. Koska puolustus on vahvempi kuin hyökkäys niin 250 000 britin olisi pitänyt kyetä pitämään asemansa mannermaalla jos olisivat tapelleet kuten Bastognen puolustajat joulukuussa -44 tai kuten niin moni muu II MS:ssa.

Kuvaavaa onkin Churhillin viesti Chamberlainille: "Pidän hyvin tärkeänä, että Englannin armeija saatetaan 50-55 divisioonan vahvuiseksi, koska epäilen etteivät ranskalaiset suostu sellaiseen kuorman jakamiseen, että me hoitaisimme meri- ja ilmasodan ja heille jäisi koko raskaan maasodan veriuhrien kantaminen. Mutta avoimeksi täytyy jättää kysymys saavutammeko tämän päämäärän 24, 30 vaiko 40 kuukauden kuluttua".

Eli Churchill oli sillä linjalla mitä minäkin olen edustanut. Ranskalaiset näkivät, että briteillä ei ole todellista aikomusta ottaa raskasta maasota tosissaan. Ne 10 divisioonaa on lähetetty vain silmänlumeeksi ja on tarkoitus, että Ranska, Belgia ja Hollanti hoitavat varsinaisen sodan. Se lamautti Ranskan, he näkivät brittien pettäneen heidät.

-------"Olen aina tähän asti luullut, että Ison Vihan aikana hävitettiin Suomea mutta onneksi sinä oikaisit sen tiedon. "

Ei kestä kiitellä, mutta osoittaisitko, missä kohdin olen kirjoittanut mitään sellaista?-----

Lue omat juttusi. Olethan uhonnut pää punaisena miten Suomea ei ollut Ison Vihan aikaan. Dementiako iski vaiko peräti tahallinen muistamattomuus?

------Suomea ei silloin itsenäisenä valtiona ollut. -- Sinä et ole onnistunut muuttamaan silloista Suomea itsenäiseksi valtioksi.----

Tolvanako olet? Missä minä olen puhunut Suomesta itsenäisenä valtiona Ison Vihan aikaan. Olen puhunut vain Suomesta, loppu onkin sitten ihan sinun omaa kuvitelmaasi.

Lue lisää

Saksalla osallistui hyökkäykseen lännessä 72 divisioonaa eikä 76 kuten vahingossa näköjään kirjoitin. Pelkästään Hollantia vastaan niistä suunnattiin 9 divisioonaa.

Englantilaiset divisioonat, ne 4, olivat lokakuussa sijoitettuna varsin kauas rajasta. Siten niistä ei siinä vaiheessa olisi ollut mitään apua kenellekään mikäli Saksan hyökkäys olisi alkanut jo lokakuussa 39.

Mopon omistaja kirjoitti:

----Minne jäi se sinun suuri löytöretkesi? Muistaakseni sinun piti esitellä minulle hieman "totuuksia" brittien divisioonien määristä? Vai kävikö niin, että faktat eivät vastanneet ennakkoluulojasi? ------

Joo, sen verran korjaan, että lokakuun keskivaiheilla brittidivisioonia oli 4, eikä 2 kuten sanoin. Mutta yhtä kaikki, jos maa saa aikaan parissa kuukaudessa vain 4 divisioonaa niin ei paranisi rehvastella ja olla ensimmäisenä sotaa julistamassa. Joulukuussa tuli sitten 1 lisää ja kevätpuolella vuotta -40 viisi lisää. Että siinä saldo mihin kaikkivoipainen (sinun mielestäsi) britti kykeni. Talvisodan Suomikin kykeni paljon parempaan, sekä joukkojen määrässä että varsinkin sotataidossa ja urheudessa.

Sakuja osallistui varsinaisiin hyökkäyssotatoimiin lännessä vain 76 divisioonaa, joista vain pieni osa oli brittejä vastassa. Koska puolustus on vahvempi kuin hyökkäys niin 250 000 britin olisi pitänyt kyetä pitämään asemansa mannermaalla jos olisivat tapelleet kuten Bastognen puolustajat joulukuussa -44 tai kuten niin moni muu II MS:ssa.

Kuvaavaa onkin Churhillin viesti Chamberlainille: "Pidän hyvin tärkeänä, että Englannin armeija saatetaan 50-55 divisioonan vahvuiseksi, koska epäilen etteivät ranskalaiset suostu sellaiseen kuorman jakamiseen, että me hoitaisimme meri- ja ilmasodan ja heille jäisi koko raskaan maasodan veriuhrien kantaminen. Mutta avoimeksi täytyy jättää kysymys saavutammeko tämän päämäärän 24, 30 vaiko 40 kuukauden kuluttua".

Eli Churchill oli sillä linjalla mitä minäkin olen edustanut. Ranskalaiset näkivät, että briteillä ei ole todellista aikomusta ottaa raskasta maasota tosissaan. Ne 10 divisioonaa on lähetetty vain silmänlumeeksi ja on tarkoitus, että Ranska, Belgia ja Hollanti hoitavat varsinaisen sodan. Se lamautti Ranskan, he näkivät brittien pettäneen heidät.

-------"Olen aina tähän asti luullut, että Ison Vihan aikana hävitettiin Suomea mutta onneksi sinä oikaisit sen tiedon. "

Ei kestä kiitellä, mutta osoittaisitko, missä kohdin olen kirjoittanut mitään sellaista?-----

Lue omat juttusi. Olethan uhonnut pää punaisena miten Suomea ei ollut Ison Vihan aikaan. Dementiako iski vaiko peräti tahallinen muistamattomuus?

------Suomea ei silloin itsenäisenä valtiona ollut. -- Sinä et ole onnistunut muuttamaan silloista Suomea itsenäiseksi valtioksi.----

Tolvanako olet? Missä minä olen puhunut Suomesta itsenäisenä valtiona Ison Vihan aikaan. Olen puhunut vain Suomesta, loppu onkin sitten ihan sinun omaa kuvitelmaasi.

Lue lisää

"Joo, sen verran korjaan, että lokakuun keskivaiheilla brittidivisioonia oli 4, eikä 2 kuten sanoin."

Eli homma on sitä myöten valmis. Sinä olit jälleen kerran väärässä.

"Mutta yhtä kaikki, jos maa saa aikaan parissa kuukaudessa vain 4 divisioonaa niin ei paranisi rehvastella ja olla ensimmäisenä sotaa julistamassa."

Britit olivat antaneet Ranskan tavoin takuut Puolalle.

"Joulukuussa tuli sitten 1 lisää ja kevätpuolella vuotta -40 viisi lisää."

Itseasiassa osat viidennestä divisioonasta olivat saapuneet jo lokakuussa erillisinä yhtyminä.

"Että siinä saldo mihin kaikkivoipainen (sinun mielestäsi) britti kykeni."

Jaa, milloin olen sanonut brittien olevan kaikkivoipia?

"Sakuja osallistui varsinaisiin hyökkäyssotatoimiin lännessä vain 76 divisioonaa..."

Saksalaisten aktiiviseen hyökkäystoimintaan osallistui Luxemburgista Hollantiin noin 60 divisioonaa. Niitä vastassa oli länsiliittoutuneiden aktiivisten armeijoiden yhteisvahvuus 42.

"...joista vain pieni osa oli brittejä vastassa."

Myös brittien molemmilla puolilla olevilla ranskalaisilla armeijoilla oli vastassa vain "pieni osa" saksalaisista, mutta se johtui siitä, että Saksan hyökkäyksen painopiste sijaitsi etelämpänä.

"Koska puolustus on vahvempi kuin hyökkäys niin 250 000 britin olisi pitänyt kyetä pitämään asemansa mannermaalla..."

Jos puolustus on vahvempi kuin hyökkäys niin miksi saksalaiset tai kukaan yleensä edes hyökkäsivät? Vai olisiko niin, että tuo lapsellinen yleistys ei ole toimiva...

"...kuten Bastognen puolustajat joulukuussa -44 ..."

Bastognen puolustajilla oli suhteessa helpompi homma. Heillä oli panssareitakin saarron aikaan suunnilleen yhtä paljon kuin vähäisillä piirittävillä divisioonilla eikä piiritys itsessäänkään kestänyt kuin muutamia vuorokausia.

"...tai kuten niin moni muu II MS:ssa."

Sinä taisit taas unohtaa sen Sevastopol -keskustelun, vai?

"Eli Churchill oli sillä linjalla mitä minäkin olen edustanut."

Sinä et tainnut lukea itse kirjoittamaasi lainausta? Hän on oikeastaan lähempänä minun sanomisiani. Britit tulisivat saamaan aikaan isommat asevoimat, mutta siihen menisi AIKAA ihan kuten olen sanonut

"Ranskalaiset näkivät, että briteillä ei ole todellista aikomusta ottaa raskasta maasota tosissaan."

Eivät ne ranskalaiset nähneet mitään sellaista. Gamelin tiesi, että ranskalaiset mannermaana ja suurimman armeijan omaavana maana joutuisivat kantamaan pääosan sodan taakasta.

"Lue omat juttusi."

Sinun pitäisi lukea omasi. Sinähän olet ylpeänä yrittänyt rakentaa silloisesta Suomesta jotain vm- 1940 Belgian ja Hollannin tapaista itsenäistä maata.

"Olethan uhonnut pää punaisena miten Suomea ei ollut Ison Vihan aikaan."

Ainoastaan sinä olet puhunut Isosta Vihasta, mutta niin ollen laitetaanpa sinulle kysymys. Oliko Suomi itsenäinen valtio tuolloin?

"Dementiako iski vaiko peräti tahallinen muistamattomuus?"

Sinun kannattaa ensin palauttaa oma muistisi, jos enää pystyt

"Tolvanako olet? Missä minä olen puhunut Suomesta itsenäisenä valtiona Ison Vihan aikaan. Olen puhunut vain Suomesta, loppu onkin sitten ihan sinun omaa kuvitelmaasi. "

Joko taas unohdit kaiken kirjoittamasi? Rassaa vähän muistisolujasi ja mieti; olitko se sinä, joka yritit käyttää analogiaa esittämästäsi tilanteesta vuoden 1940 Belgiaan ja Hollantiin, jotka OLIVAT itsenäisiä valtioita?

Kiva silti, että nyt epäsuorasti myönsit, että esittämäsi analogia todellakin oli virheellinen. Sinussa alkaa vähitellen pyrkiä rehellisyys pintaan, mutta toivottoman hitaasti.

Mopon omistaja kirjoitti:

Saksalla osallistui hyökkäykseen lännessä 72 divisioonaa eikä 76 kuten vahingossa näköjään kirjoitin. Pelkästään Hollantia vastaan niistä suunnattiin 9 divisioonaa.

Englantilaiset divisioonat, ne 4, olivat lokakuussa sijoitettuna varsin kauas rajasta. Siten niistä ei siinä vaiheessa olisi ollut mitään apua kenellekään mikäli Saksan hyökkäys olisi alkanut jo lokakuussa 39.

Lue lisää

"Saksalla osallistui hyökkäykseen lännessä 72 divisioonaa eikä 76 kuten vahingossa näköjään kirjoitin. Pelkästään Hollantia vastaan niistä suunnattiin 9 divisioonaa."

---> Saksalaisten aktiiviseen hyökkäystoimintaan osallistui Luxemburgista Hollantiin noin 60 divisioonaa. Niitä vastassa oli länsiliittoutuneiden aktiivisten armeijoiden yhteisvahvuus 42.

Hollannin manööveri oli alunperinkin vain harhautus. Maasin saranaan hyökkäsi pelkästään panssaridivisioonia seitsemän kpl.

"Englantilaiset divisioonat, ne 4, olivat lokakuussa sijoitettuna varsin kauas rajasta. Siten niistä ei siinä vaiheessa olisi ollut mitään apua kenellekään mikäli Saksan hyökkäys olisi alkanut jo lokakuussa 39."

Jälleen kehno yritys. Brittiläiset divisioonat olivat kaukana saksalaisista yhdessä useitten ranskalaisten divisioonien kanssa myöskin toukokuussa -40 taistelujen alkaessa, mutta se ei estänyt niitä siirtymästä taisteluun.

"Ensimmäinen kerta kun minulla oli epätarkka tieto ja sen heti korjasin."

Tuo ei ollut eka kerta kun valehtelit--->

http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9363966/46191768

("Kun Wittman tuhosi 29 brittipanssaria ei hän menettänyt edes omaa vaunuaan.")

"Valehdellut vain lisää koko ajan."

Nyt todella puhut omasta puolestasi. Alkaako suututtaa?

"Niin olivat. Ja sillä takuupaperillako britti aikoi Saksan voittaa?"

Joko unohdit sen lainauksen Churchilliltä itseltään, jota innokkaasti esittelit?

"Monestikos olet uhonnut miten britit voittivat Saksan koska Saksa antautui ensimmäisenä juuri heille. "

0 0 = 0 ? En kertaakaan tietääkseni. Muista, että on SINUN tapasi esiintyä useammalla nimimerkillä näissä ketjuissa

"Luku 72 on Tippelskirchin ja uskon häneen enemmän kuin sinuun."

Tippelskirchin luvut ovat olleet pielessä aiemminkin kuten itse olet mitä omakätisemmin osoittanut.

"Kuten uskovat kaikki muutkin"

Siis kaikki ne sinun muut nimimerkkisi?

"Esittämäni ajatus taitaa olla Clausewitzin tai jonkun muun yhtä kuuluisan sotateoreetikon lausahdus."

Se saattaa olla Clausewitzin. Monia siteerauksia laitetaan Clausewitzin suuhun, vaikka hän ei olisi niin sanonutkaan.

"Tulee taas eteen se, että luotammeko sinuun ylimpänä auktoriteettina vaiko johonkuhun muuhun henkilöön."

Sinun kohdallasi ei ainakaan tarvitse arvailla paljoa. Olet tavallisesti joko vain väärässä tai sitten valehtelet.

"Jäit kakkoseksi etkä edes kakkoseksikaan sillä et pääse edes 1000 viisaimman sota-asiantuntijan joukkoon. Joten pidä lapselliset möläytykset ominasi. "

Missä kilpailussa minä olen jäänyt viimeiseksi? Sinä taisit taas unohtua haaveilemaan kuten aiemmillakin kerroilla?

"Johan oli taas aikamoinen möläytys."

Ottaen huomioon ettet edes tunne aihetta jossa yrität esiintyä asiantuntijana

"Britit muuten eivät kestäneet edes sitä muutamakaan päivää."

Ei pidä paikkaansa. Britit ja muut liittoutuneet olivat motissa pitempään kuin Bastogne.

"Saksan ylivoima Bastognen ympärillä oli massiivinen."

Ei lähellekkään niin massiivinen kuin mitä mytologia antaa olettaa. Vain kaksi jotakuinkin täyttä divisioonaa, jotka eivät edes edustaneet asevoimien parhaimmistoa. Vasta Saksan strategisen hyökkäyksen pysähdyttyä alettiin Bastognea vastaan keskittämään isoja määriä joukkoja, mutta silloin saarto oli jo avattu ja yhdysvaltatalaiset vastasivat yhtä suurin voimin.

"Sevastopolissa ei juostu pakoon taistelutta."

Koska annettiin käsky taistella loppuun, mikä johti joukkojen tuhoon. Sama kohtalo odotti liittoutuneita 1940.

"He olivat motissa ja Saksa hyökkäsi kaikin voimin."

Niin ne saksalaiset hyökkäsivät kaikin voimin myös motitettuja liittoutuneita vastaan.

"Sotket taas asiat perinpohjin vertaamalla kahta täysin eri tilannetta."

Tuota samaa epätoivonhuutoa yritit edellisellä kerrallakin

"Churchilla piti sopimattomana aloittaa sotaa niin vähin voimin ja näki sen olevan vastuun jättämistä verisestä maasodasta Ranskalle."

Katsopa uudestaan sitä lainaustasi:

"Pidän hyvin tärkeänä, että Englannin armeija saatetaan 50-55 divisioonan vahvuiseksi, koska epäilen etteivät ranskalaiset suostu sellaiseen kuorman jakamiseen, että me hoitaisimme meri- ja ilmasodan ja heille jäisi koko raskaan maasodan veriuhrien kantaminen. Mutta avoimeksi täytyy jättää kysymys saavutammeko tämän päämäärän 24, 30 vaiko 40 kuukauden kuluttua".

Churchill PITÄÄ TÄRKEÄNÄ, että brittien asevoimia kasvatetaan huomattavasti siitä kuin mitä ne sodan alkupuolella olivat, mutta hän ei tiedä vielä kuinka kauan se vie. Juuri sitä mitä sanoin.

"Pidätkö ranskalaisia niin typerinä, etteivät tajunneet mitä 10 brittidivisioonaa todellisuudessa tulee tarkoittamaan."

Mutta britit eivät suinkaan olleet aikeissa jättää vahvuutta siihen kymmeneen, muistatko?

"Ja se brittien petos masensi heidät."

Mikä ihmeen "petos"? Taas sinä kuvittelet asioita.

"Valehtelusi nousee jo suorastaan sfääreihin."

Puhut itsestäsi taas.

"Missä niin olen yrittänyt, laita linkki tai lainaus."

Selvä juttu. Pääsikö unohtumaan tuo pieni epäonnistunut analogiayrityksesi:

http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9363966/46271530

"Oliko se sinun mielestäsi OK kun entisaikain Ruotsin kuninkaat aloittivat sotia Venäjää vastaan ja ne sodat käytiin aina Suomen alueella Suomea hävittäen ja polttaen?"

"Itse myös kirjoitit miten Ison Vihan aikaan oli vain Ruotsi, ei Suomea."

Taas rakennat korttitaloa. Minä olen kirjoittanut, että Suomea ei ollut itsenäisenä valtiona kun ne Ruotsin kuninkaat sotivat meidän nykyisillä alueillamme.

"Minulle Suomi on ollut aina olemassa, jopa silloinkin kun olimme Ruotsin tai Venäjän siirtomaana."

Sinun romantisoidussa kansallishistoriassasi voi olla jokin Suomi-Ruotsi tasaveroinen valtioliitto ja minun puolestani saat pitää sen uskon, mutta älä viitsi tyrkyttää sitä kehnojen analogioiden kylkiäisenä. Se ei yhtään vahvista sinun ns. "totuuspohjaasi"...

Me Again kirjoitti:

"Ensimmäinen kerta kun minulla oli epätarkka tieto ja sen heti korjasin."

Tuo ei ollut eka kerta kun valehtelit--->

http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9363966/46191768

("Kun Wittman tuhosi 29 brittipanssaria ei hän menettänyt edes omaa vaunuaan.")

"Valehdellut vain lisää koko ajan."

Nyt todella puhut omasta puolestasi. Alkaako suututtaa?

"Niin olivat. Ja sillä takuupaperillako britti aikoi Saksan voittaa?"

Joko unohdit sen lainauksen Churchilliltä itseltään, jota innokkaasti esittelit?

"Monestikos olet uhonnut miten britit voittivat Saksan koska Saksa antautui ensimmäisenä juuri heille. "

0 0 = 0 ? En kertaakaan tietääkseni. Muista, että on SINUN tapasi esiintyä useammalla nimimerkillä näissä ketjuissa

"Luku 72 on Tippelskirchin ja uskon häneen enemmän kuin sinuun."

Tippelskirchin luvut ovat olleet pielessä aiemminkin kuten itse olet mitä omakätisemmin osoittanut.

"Kuten uskovat kaikki muutkin"

Siis kaikki ne sinun muut nimimerkkisi?

"Esittämäni ajatus taitaa olla Clausewitzin tai jonkun muun yhtä kuuluisan sotateoreetikon lausahdus."

Se saattaa olla Clausewitzin. Monia siteerauksia laitetaan Clausewitzin suuhun, vaikka hän ei olisi niin sanonutkaan.

"Tulee taas eteen se, että luotammeko sinuun ylimpänä auktoriteettina vaiko johonkuhun muuhun henkilöön."

Sinun kohdallasi ei ainakaan tarvitse arvailla paljoa. Olet tavallisesti joko vain väärässä tai sitten valehtelet.

"Jäit kakkoseksi etkä edes kakkoseksikaan sillä et pääse edes 1000 viisaimman sota-asiantuntijan joukkoon. Joten pidä lapselliset möläytykset ominasi. "

Missä kilpailussa minä olen jäänyt viimeiseksi? Sinä taisit taas unohtua haaveilemaan kuten aiemmillakin kerroilla?

"Johan oli taas aikamoinen möläytys."

Ottaen huomioon ettet edes tunne aihetta jossa yrität esiintyä asiantuntijana

"Britit muuten eivät kestäneet edes sitä muutamakaan päivää."

Ei pidä paikkaansa. Britit ja muut liittoutuneet olivat motissa pitempään kuin Bastogne.

"Saksan ylivoima Bastognen ympärillä oli massiivinen."

Ei lähellekkään niin massiivinen kuin mitä mytologia antaa olettaa. Vain kaksi jotakuinkin täyttä divisioonaa, jotka eivät edes edustaneet asevoimien parhaimmistoa. Vasta Saksan strategisen hyökkäyksen pysähdyttyä alettiin Bastognea vastaan keskittämään isoja määriä joukkoja, mutta silloin saarto oli jo avattu ja yhdysvaltatalaiset vastasivat yhtä suurin voimin.

"Sevastopolissa ei juostu pakoon taistelutta."

Koska annettiin käsky taistella loppuun, mikä johti joukkojen tuhoon. Sama kohtalo odotti liittoutuneita 1940.

"He olivat motissa ja Saksa hyökkäsi kaikin voimin."

Niin ne saksalaiset hyökkäsivät kaikin voimin myös motitettuja liittoutuneita vastaan.

"Sotket taas asiat perinpohjin vertaamalla kahta täysin eri tilannetta."

Tuota samaa epätoivonhuutoa yritit edellisellä kerrallakin

"Churchilla piti sopimattomana aloittaa sotaa niin vähin voimin ja näki sen olevan vastuun jättämistä verisestä maasodasta Ranskalle."

Katsopa uudestaan sitä lainaustasi:

"Pidän hyvin tärkeänä, että Englannin armeija saatetaan 50-55 divisioonan vahvuiseksi, koska epäilen etteivät ranskalaiset suostu sellaiseen kuorman jakamiseen, että me hoitaisimme meri- ja ilmasodan ja heille jäisi koko raskaan maasodan veriuhrien kantaminen. Mutta avoimeksi täytyy jättää kysymys saavutammeko tämän päämäärän 24, 30 vaiko 40 kuukauden kuluttua".

Churchill PITÄÄ TÄRKEÄNÄ, että brittien asevoimia kasvatetaan huomattavasti siitä kuin mitä ne sodan alkupuolella olivat, mutta hän ei tiedä vielä kuinka kauan se vie. Juuri sitä mitä sanoin.

"Pidätkö ranskalaisia niin typerinä, etteivät tajunneet mitä 10 brittidivisioonaa todellisuudessa tulee tarkoittamaan."

Mutta britit eivät suinkaan olleet aikeissa jättää vahvuutta siihen kymmeneen, muistatko?

"Ja se brittien petos masensi heidät."

Mikä ihmeen "petos"? Taas sinä kuvittelet asioita.

"Valehtelusi nousee jo suorastaan sfääreihin."

Puhut itsestäsi taas.

"Missä niin olen yrittänyt, laita linkki tai lainaus."

Selvä juttu. Pääsikö unohtumaan tuo pieni epäonnistunut analogiayrityksesi:

http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9363966/46271530

"Oliko se sinun mielestäsi OK kun entisaikain Ruotsin kuninkaat aloittivat sotia Venäjää vastaan ja ne sodat käytiin aina Suomen alueella Suomea hävittäen ja polttaen?"

"Itse myös kirjoitit miten Ison Vihan aikaan oli vain Ruotsi, ei Suomea."

Taas rakennat korttitaloa. Minä olen kirjoittanut, että Suomea ei ollut itsenäisenä valtiona kun ne Ruotsin kuninkaat sotivat meidän nykyisillä alueillamme.

"Minulle Suomi on ollut aina olemassa, jopa silloinkin kun olimme Ruotsin tai Venäjän siirtomaana."

Sinun romantisoidussa kansallishistoriassasi voi olla jokin Suomi-Ruotsi tasaveroinen valtioliitto ja minun puolestani saat pitää sen uskon, mutta älä viitsi tyrkyttää sitä kehnojen analogioiden kylkiäisenä. Se ei yhtään vahvista sinun ns. "totuuspohjaasi"...

Lue lisää

"""Churchill PITÄÄ TÄRKEÄNÄ, että brittien asevoimia kasvatetaan huomattavasti siitä kuin mitä ne sodan alkupuolella olivat, mutta hän ei tiedä vielä kuinka kauan se vie. Juuri sitä mitä sanoin. """

Josko rauhottuisit vähän. Et sinä noin ole sanonut vaan Churchill. Meneekö jo henkilötkin sekaisin?
Yleistoteamuksena voinee sivusta katsojakin jo sanoa, että ei sinulla ole mopomiehelle enää asiallsia vastaväitteitä, ivallisia letkautuksia vain. Aika neanderrtalilaista, me lukijat tykättäisiin älyllisestä keskustelusta perusteluinneen.

Stadin hamppi. kirjoitti:

"""Churchill PITÄÄ TÄRKEÄNÄ, että brittien asevoimia kasvatetaan huomattavasti siitä kuin mitä ne sodan alkupuolella olivat, mutta hän ei tiedä vielä kuinka kauan se vie. Juuri sitä mitä sanoin. """

Josko rauhottuisit vähän. Et sinä noin ole sanonut vaan Churchill. Meneekö jo henkilötkin sekaisin?
Yleistoteamuksena voinee sivusta katsojakin jo sanoa, että ei sinulla ole mopomiehelle enää asiallsia vastaväitteitä, ivallisia letkautuksia vain. Aika neanderrtalilaista, me lukijat tykättäisiin älyllisestä keskustelusta perusteluinneen.

Lue lisää

"Josko rauhottuisit vähän. Et sinä noin ole sanonut vaan Churchill."

Lukisitpa sinä yhtä hyvin kuin vaihdat nimimerkkiä. Silloin saattaisit päästäkin johonkin suuntaan.

"Meneekö jo henkilötkin sekaisin?"

Minkä takia uskot minun kirjoittaneen: "Churchill....." Vai luuletko minua häneksi?

"Yleistoteamuksena voinee sivusta katsojakin jo sanoa..."

Yleistoteamuksena voisi sanoa, että olisi hienoa jos vastaväittäjäni yrittäisi pysyä yhden nimimerkin takana

"...että ei sinulla ole mopomiehelle enää asiallsia vastaväitteitä, ivallisia letkautuksia vain."

Voisi sanoa, että sinulla taitaa olla edessä taas kerran pysyvä nimimerkin vaihdos sillä olet jo kerännyt nykyiselle nimellesi tietynlaisen maineen.

"Aika neanderrtalilaista, me lukijat tykättäisiin älyllisestä keskustelusta perusteluinneen. "

Sinä ns. "lukija" voisit kokeilla käyttä YHTÄ nimimerkkiä kerralla

PS. Sinusta tulisi Mopomies varsin hyvä näyttelijä. Luulitko tosissasi, että tämä Minä olen vain harmiton lukija -teeskentely menee läpi?

Me Again kirjoitti:

"Yleensä lienee niin, että ei julisteta sotaa jos ei ole armeijaa."

Väitätäkö nyt, että liittoutuneilla ei ollut armeijaakaan?

"Englanti tosin teki niin kun tiesi, että ei se heitä haittaa, toisten maat ja armeijat siinä tuhotaan, he voivat aina pötkiä saarellensa pakoon. Ne toiset eivät voineet. "

Mutta olethan sinäkin pötkinyt pakoon meidän keskusteluista aiemmin ja ihan häpeämättä?

"Eikä myöskään pidä pyrkiä aloittamaan sotaa joka tultaisiin käymään kolmansien osapuolten alueilla."

Maantieteelle liittoutuneetkaan eivät voi mitään ja Saksa ei kysellyt kauttakulkulupia Belgialta ja Hollannilta.

"Saksahan oli Englannin vihollinen ja jokaisen sotaakäyvän maan ylin päämäärä tulee olla käydä sota vihollisen alueella, ei vihollisen naapurien."

No, Saksahan sen sodan siirsi Hollannin ja Belgian alueelle vai lukeeko Tippelskirchissä jotain muuta? Eikö sekin ole hiukan rumaa, vai?

"Olihan heillä muukin laivasto ja ilmavoimat, miksei myöskin merenherruutta hyödyntävä maihinnousuvalmius?"

Taisit jo "unohtaa" sen pienen seikan, että Saksan maavoimat olivat monta kertaa brittiläisiä suuremmat.

"Oliko se sinun mielestäsi OK kun entisaikain Ruotsin kuninkaat aloittivat sotia Venäjää vastaan ja ne sodat käytiin aina Suomen alueella Suomea hävittäen ja polttaen?"

Tässä sinun analogiassasi on taas isoja aukkoja. Suomi oli osa Ruotsia niinä aikoina eikä suinkaan itsenäinen valtio kuten Hollanti ja Belgia vuonna 1940

"Tai jos Ruotsi nyt junailisi sodan Venäjää vastaan juonien se niin, että se käytäisiin Suomen alueella? "

Katsopa jostain kirjasta onko Suomi nykyään itsenäinen valtio vai ei. Vastaus voi hämmästyttää...

"Silloin on sekopäistä julistaa sota."

No, ei oikeastaan. Liittoutuneet olivat antaneet Puolalle takuut asiasta ja Saksalle annettu aika oli kulunut umpeen. Perääntyminen sodan julistuksesta olisi johtanut vain uuteen Tsekkoslovakiaan ja mikä pahinta, sinä voisit nyt syyttää liittoutuneita pelkuruudesta.

"Niinhän nuo tekivät mutta Ranskan oli mahdotonta poliittisista syistä olla julistamatta kun Puolan takaajista toinen oli jo julistanut."

Tuo sinun argumenttisi on itsensä kumoava. Ranska oli jo melkein kaksi vuosikymmentä ennen Englannin turvatakuita tehnyt puolustus sopimuksen Puolan kanssa, joka edellytti sotilaallista tukea maahanhyökkäyksen tapahtuessa ja se oli vielä vahvistettu myöhemmin Saksan uhkan kasvaessa.

"Nyt Ranska asetettiin juonikkaasti tapahtuneitten tosisasiain eteen, tilanteeseen, jossa sillä oli vain huonoja vaihtoehtoja. "

Ranska oli itse asettunut valitsemaansa asemaan jo ennen Englantia

Lue lisää

"Maantieteelle liittoutuneetkaan eivät voi mitään ja Saksa ei kysellyt kauttakulkulupia Belgialta ja Hollannilta."

Saksa muuten kyseli Belgialta kauttakulkulupia.

"No, ei oikeastaan. Liittoutuneet olivat antaneet Puolalle takuut asiasta ja Saksalle annettu aika oli kulunut umpeen."

Kyllä oikeastaan. Ei kukaan terve valtiopäämies julista sotaa jos tietää häviävänsä sen. Mutta Ranska kun ei ajatellut sitä häviävänsä. Sillähän oli ylivoimainen armeija Saksaan verrattuna. Oikeastaan helppo voitto häämötti jo silmissä ja Ranskan & Englannin silmissä kiilsi jo uudet Saksan nöyryytyksen vuodet.

" Perääntyminen sodan julistuksesta olisi johtanut vain uuteen Tsekkoslovakiaan ja mikä pahinta, sinä voisit nyt syyttää liittoutuneita pelkuruudesta. "

Eipä muuten johtanut. Puolaahan tässä lähdettiin vapauttamaan, ja oliko Puola todellakin sinusta vapaa sodan päätyttyä? Ja tämä lopputulema ei todellakaan näyttänyt hävettävän engelsmanneja laisinkaan. Ja mitä "uuteen Tsekkoslovakiaan" tulee, niin aika pieni juttu tuo on puna-armeijan tulemiseen verrattuna -otettuna huomioon, että silloin menetettiin puoli Eurooppaa. Tosin sillä erolla, että Tsekkoslovakiassa natsit otettiin liput liehuen ja ilolla vastaan.

"
Tuo sinun argumenttisi on itsensä kumoava. Ranska oli jo melkein kaksi vuosikymmentä ennen Englannin turvatakuita tehnyt puolustus sopimuksen Puolan kanssa, joka edellytti sotilaallista tukea maahanhyökkäyksen tapahtuessa ja se oli vielä vahvistettu myöhemmin Saksan uhkan kasvaessa."

No mihis se Ranskan sodanjulistus sitten NL:lle oikein jäi kun Stalin rynni natsien avuksi Puolaa tuhoamaan? Jos kerran sitovat turvatakuut olivat annettu, niin eikö Ranskan olisi pitänyt sitten julistaa sota Stalinillekin? Vai onko todellakin niin, että järjestyksellä on väliä. Nimittäin olen tässä monasti pohdiskellut, että jos Saksa olisi antanut NL:n hyökätä ensin Puolaan, niin olisiko Englanti ja Ranska silloin julistaneet sodan Neuvostoliittoa vastaan?

Huuhaa III kirjoitti:

"Maantieteelle liittoutuneetkaan eivät voi mitään ja Saksa ei kysellyt kauttakulkulupia Belgialta ja Hollannilta."

Saksa muuten kyseli Belgialta kauttakulkulupia.

"No, ei oikeastaan. Liittoutuneet olivat antaneet Puolalle takuut asiasta ja Saksalle annettu aika oli kulunut umpeen."

Kyllä oikeastaan. Ei kukaan terve valtiopäämies julista sotaa jos tietää häviävänsä sen. Mutta Ranska kun ei ajatellut sitä häviävänsä. Sillähän oli ylivoimainen armeija Saksaan verrattuna. Oikeastaan helppo voitto häämötti jo silmissä ja Ranskan & Englannin silmissä kiilsi jo uudet Saksan nöyryytyksen vuodet.

" Perääntyminen sodan julistuksesta olisi johtanut vain uuteen Tsekkoslovakiaan ja mikä pahinta, sinä voisit nyt syyttää liittoutuneita pelkuruudesta. "

Eipä muuten johtanut. Puolaahan tässä lähdettiin vapauttamaan, ja oliko Puola todellakin sinusta vapaa sodan päätyttyä? Ja tämä lopputulema ei todellakaan näyttänyt hävettävän engelsmanneja laisinkaan. Ja mitä "uuteen Tsekkoslovakiaan" tulee, niin aika pieni juttu tuo on puna-armeijan tulemiseen verrattuna -otettuna huomioon, että silloin menetettiin puoli Eurooppaa. Tosin sillä erolla, että Tsekkoslovakiassa natsit otettiin liput liehuen ja ilolla vastaan.

"
Tuo sinun argumenttisi on itsensä kumoava. Ranska oli jo melkein kaksi vuosikymmentä ennen Englannin turvatakuita tehnyt puolustus sopimuksen Puolan kanssa, joka edellytti sotilaallista tukea maahanhyökkäyksen tapahtuessa ja se oli vielä vahvistettu myöhemmin Saksan uhkan kasvaessa."

No mihis se Ranskan sodanjulistus sitten NL:lle oikein jäi kun Stalin rynni natsien avuksi Puolaa tuhoamaan? Jos kerran sitovat turvatakuut olivat annettu, niin eikö Ranskan olisi pitänyt sitten julistaa sota Stalinillekin? Vai onko todellakin niin, että järjestyksellä on väliä. Nimittäin olen tässä monasti pohdiskellut, että jos Saksa olisi antanut NL:n hyökätä ensin Puolaan, niin olisiko Englanti ja Ranska silloin julistaneet sodan Neuvostoliittoa vastaan?

Lue lisää

"Kyllä oikeastaan. Ei kukaan terve valtiopäämies julista sotaa jos tietää häviävänsä sen. Mutta Ranska kun ei ajatellut sitä häviävänsä. Sillähän oli ylivoimainen armeija Saksaan verrattuna. Oikeastaan helppo voitto häämötti jo silmissä ja Ranskan & Englannin silmissä kiilsi jo uudet Saksan nöyryytyksen vuodet."

Ranskan armeija oli niin "ylivoimainen", että jopa Gamelin itse myönsi heidän tarvitsevan tuekseen kaikki mahdolliset liittolaiset mikäli Saksan hyökkäys länteen aiottiin pysäyttää. Helposta voitosta ei olisi ollut puhettakaan sillä Gamelin itse myönsi, että tulisi viemään vielä vuosia ennenkuin liittoutuneiden asevoimat olisivat siinä kunnossa, että Saksa voitaisiin haastaa ratkaisutaisteluun.

"Eipä muuten johtanut"

Siksi, koska liittoutuneet sentään pitivät lupauksena.

"Puolaahan tässä lähdettiin vapauttamaan, ja oliko Puola todellakin sinusta vapaa sodan päätyttyä?"

Puolaa lähdettiin suojaamaan Saksan hyökkäykseltä. Neuvostoliitolle sotaa ei koskaan julistettu.

"Ja tämä lopputulema ei todellakaan näyttänyt hävettävän engelsmanneja laisinkaan."

Päinvastoin. Puolan lopullinen kohtalo häkellytti brittejä aikalailla ja lisäsi Neuvostoliittoon kohdistuvaa epäluottamusta entisestään.

"Tosin sillä erolla, että Tsekkoslovakiassa natsit otettiin liput liehuen ja ilolla vastaan."

Eivät ne tsekit tykänneet vuoden -39 miehitysjoukoista sen hurjemmin kuin -68 mallin miehittäjistä.

"No mihis se Ranskan sodanjulistus sitten NL:lle oikein jäi kun Stalin rynni natsien avuksi Puolaa tuhoamaan? Jos kerran sitovat turvatakuut olivat annettu, niin eikö Ranskan olisi pitänyt sitten julistaa sota Stalinillekin?"

Ei oikeastaan. Liittoutuneiden apu oli luvattu Saksan Puolan invaasiota ajatellen. Se jätti pitkälti moraalisesti auki mahdollisen Neuvostoliiton hyökkäyksen.

"Nimittäin olen tässä monasti pohdiskellut, että jos Saksa olisi antanut NL:n hyökätä ensin Puolaan, niin olisiko Englanti ja Ranska silloin julistaneet sodan Neuvostoliittoa vastaan? "

Turvatakuiden pohjalta niin ei olisi pitänyt käsittääkseni tapahtua, mutta jos Neukkula todella olisi aloittanut sotahommat Puolassa ja Saksa esimerkiksi olisi pidättäytynyt osittain tai kokonaan historian kulku voisi hyvinkin muuttua merkittävästi. Tuskin länsiliittoutuneiden sota Neuvostoliittoakaan vastaan olisi edes mahdottomuus silloin, mutta muuttujia on taas paljon.

valheet sinkoilee! kirjoitti:

"Mutta tarkoitushan olikin, että Ranska sitten käy sen sodan. Sehän ilmeni sitten brittien tekeminä petoksina, että mikä oli ollut alunperäinen tarkoitus. Saada vain sota aikaseksi ja jos tilanne kuumenee liikaa mennä karkuun omalle saarelle ja jättää liitolaiset natsihirviön kynsiin."

Ihan perätöntä juttua taas kerran. Puolan nopeaa romahdusta ei kukaan voinut ennustaa. Esimerkiksi Ranskan sotilasjohto uskoi Puolan kestävän ainakin kuusi kuukautta.Siinä ajassa ehdittäisiin apua antaa.

Samoin Saksan nopea menestys lännessä oli täydellinen yllätys kaikille, myös Saksalle. Sitä osoitti se, että Hitlerillä ei ollut minkäänlaista jatkostrategiaa.Kun Englanti ei luopunutkaan sodasta, hän ei tiennyt mitä tehdä ja kääntyi lopulta itään.

Britithän nimenomaan jatkoivat sotaa, eivätkä jättäneet liittolaisiaan, vaan vapauttivat nämä lopulta.

Esität valheellisia tulkintoja, joihin historia ei anna mitään tukea.

Lue lisää

"Samoin Saksan nopea menestys lännessä oli täydellinen yllätys kaikille, myös Saksalle. Sitä osoitti se, että Hitlerillä ei ollut minkäänlaista jatkostrategiaa"

Vähänpä sinä asioista olet perillä. Saksan nopea menestyminen lännessä perustui perustui panssariaseen tehokkaaseen käyttämiseen. Toki liittolaisten vanhakantainen asenne liikkuvaan sodankäyntiin teki asiat vieläkin helpommiksi, mutta ei Saksan johdossa kukaan yllättynyt onnistuneiden sotilasoperaatioiden tuomasta menestyksestä. Koko homma oikeastaan nivoutui siihen, että saksalaiset puhkaisivat ensin länsiliittoutuneiden rintaman etelässä, jonka jälkeen panssarikärki lähti sivuille katselematta vyörymään länttä kohti, aikansa edettyään käänsivät piiput pohjoiseen ja ajelivat kanaalin rannalle. Siitä se kuuluis motti sitten syntyi. Ja tämä kaikki oli jo etukäteen suunniteltu.

Hitlerin jatkostrategia toimi oikeastaan niissä olosuhteissa juuri niin kuin pitikin. Eli alunperinkään ei pitänyt mitään sodanjulistuksia tapahtua. Kun länsi vastoin kaikkea järjellistä loogisuutta kuitenkin julistivat sodan, niin Hitlerille ei jäänyt muuta vaihtoehta kuin siivota Ranska pois pelistä. Tämän jälkeen Englannin olisi käytännössä pakko tehdä rauha, koska millään matematiikalla Englanti ei voisi yksin jatkaa menestyksekästä sotaa Eurooppaa vastaan. Se missä tuo strateginen ajattelu meni Hitlerillä metsään, oli lännen kyynisyyden ja saksalaisvihan aliarvioiminen. Ei kukaan vähänkään terve ihminen voisi kuvitella, että länsi liittoutuu Stalinin kaltaisen ihmishirviön kanssa vain tuhotakseen Euroopan. No näin kuitenkin tapahtui, ja loppuhuipennuksena länsi vielä myi Itä-Euroopan Stalinille vain ja ainoastaan siitä syystä, että pääsisivät itse marssimaan Berliiniin. No kyllä länsi lopulta sinne pääsikin, mutta vain ja ainoastaan Stalinin vapaan tahdon alaisena. Ja tässä sotapelissä Puolan vapaus ei painanut yhtään mitään. Siis strateginen virhe Hitlerillä tapahtui sodan alussa. Koskaan ei olisi pitänyt julistaa sotaa Puolalle ainakaan yksin. Vain ja ainoastaan sitomalla Venäjä tulevaan kehitykseen Saksan rinnalla olisi ehkä historia voinut kääntyä toisin. Tosin ei edes Hitler ollut niin tyhmä, että olisi sokeasti luottanut Staliniin. Samaa ei voi sanoa länsijohtajista..

Me Again kirjoitti:

"Kyllä oikeastaan. Ei kukaan terve valtiopäämies julista sotaa jos tietää häviävänsä sen. Mutta Ranska kun ei ajatellut sitä häviävänsä. Sillähän oli ylivoimainen armeija Saksaan verrattuna. Oikeastaan helppo voitto häämötti jo silmissä ja Ranskan & Englannin silmissä kiilsi jo uudet Saksan nöyryytyksen vuodet."

Ranskan armeija oli niin "ylivoimainen", että jopa Gamelin itse myönsi heidän tarvitsevan tuekseen kaikki mahdolliset liittolaiset mikäli Saksan hyökkäys länteen aiottiin pysäyttää. Helposta voitosta ei olisi ollut puhettakaan sillä Gamelin itse myönsi, että tulisi viemään vielä vuosia ennenkuin liittoutuneiden asevoimat olisivat siinä kunnossa, että Saksa voitaisiin haastaa ratkaisutaisteluun.

"Eipä muuten johtanut"

Siksi, koska liittoutuneet sentään pitivät lupauksena.

"Puolaahan tässä lähdettiin vapauttamaan, ja oliko Puola todellakin sinusta vapaa sodan päätyttyä?"

Puolaa lähdettiin suojaamaan Saksan hyökkäykseltä. Neuvostoliitolle sotaa ei koskaan julistettu.

"Ja tämä lopputulema ei todellakaan näyttänyt hävettävän engelsmanneja laisinkaan."

Päinvastoin. Puolan lopullinen kohtalo häkellytti brittejä aikalailla ja lisäsi Neuvostoliittoon kohdistuvaa epäluottamusta entisestään.

"Tosin sillä erolla, että Tsekkoslovakiassa natsit otettiin liput liehuen ja ilolla vastaan."

Eivät ne tsekit tykänneet vuoden -39 miehitysjoukoista sen hurjemmin kuin -68 mallin miehittäjistä.

"No mihis se Ranskan sodanjulistus sitten NL:lle oikein jäi kun Stalin rynni natsien avuksi Puolaa tuhoamaan? Jos kerran sitovat turvatakuut olivat annettu, niin eikö Ranskan olisi pitänyt sitten julistaa sota Stalinillekin?"

Ei oikeastaan. Liittoutuneiden apu oli luvattu Saksan Puolan invaasiota ajatellen. Se jätti pitkälti moraalisesti auki mahdollisen Neuvostoliiton hyökkäyksen.

"Nimittäin olen tässä monasti pohdiskellut, että jos Saksa olisi antanut NL:n hyökätä ensin Puolaan, niin olisiko Englanti ja Ranska silloin julistaneet sodan Neuvostoliittoa vastaan? "

Turvatakuiden pohjalta niin ei olisi pitänyt käsittääkseni tapahtua, mutta jos Neukkula todella olisi aloittanut sotahommat Puolassa ja Saksa esimerkiksi olisi pidättäytynyt osittain tai kokonaan historian kulku voisi hyvinkin muuttua merkittävästi. Tuskin länsiliittoutuneiden sota Neuvostoliittoakaan vastaan olisi edes mahdottomuus silloin, mutta muuttujia on taas paljon.

Lue lisää

"Helposta voitosta ei olisi ollut puhettakaan sillä Gamelin itse myönsi, että tulisi viemään vielä vuosia ennenkuin liittoutuneiden asevoimat olisivat siinä kunnossa, että Saksa voitaisiin haastaa ratkaisutaisteluun."

ja sama wikistä:

"According to General Siegfried Westphal, German staff officer on the western front, if France had attacked in September 1939, German forces could not have held out for more than one or two weeks."

Että se siitä Gamelista ja hänen mielipiteistään?

"
Siksi, koska liittoutuneet sentään pitivät lupauksena."

Ja Puola oli vapaa 2MS:n jälkeen?

"Puolaa lähdettiin suojaamaan Saksan hyökkäykseltä. Neuvostoliitolle sotaa ei koskaan julistettu."

Älä nyt taas lähde tuolle kiertely-kaartelu linjalle. Nyt ei olla Saksan ilmatilassa lentokoneiden kanssa toisiamme tappamassa, joten kaartotaistelut voinemme jättää väliin?

Lähdettiin? Olitko sinäkin siellä lähtemässä sitä Puolaa suojaamaan?

Puhe oli Ranskan ja Puolan välisestä puolustusliitosta. Määriteltiinkö siinä siis erityisesti Saksan uhka ja todettiinko siinä, että mikäli joku toinen valtio hyökkää ko. maihin, niin siihen sopimus ei velvoita jäsenmaata puuttumaan millään lailla?

"Turvatakuiden pohjalta niin ei olisi pitänyt käsittääkseni tapahtua, mutta jos Neukkula todella olisi aloittanut sotahommat Puolassa ja Saksa esimerkiksi olisi pidättäytynyt osittain tai kokonaan historian kulku voisi hyvinkin muuttua merkittävästi."

Sitä minäkin tässä pohdin, että onko todellakin järjestyksellä väliä? Tapahtuma itsessään eli Puola lihoiksi ei muuttuisi lainkaan, mutta se kuka hyökkää sinne ensiksi muuttaisi historian kulun täysin? Itse en jaksa uskoa siihen. Ja olisiko NL edelleenkin voinut ostella aseita Jenkkilästä, vaikka olisi ollutkin sotatilassa Ranskan kanssa?

" Tuskin länsiliittoutuneiden sota Neuvostoliittoakaan vastaan olisi edes mahdottomuus silloin, mutta muuttujia on taas paljon."

Kyllä minun on vaikea kuvitella Englannin jatkavan yksin sekä Manner-Eurooppaa että Neuvostoliittoa vastaan.

Ei ollut vapaa kirjoitti:

"Helposta voitosta ei olisi ollut puhettakaan sillä Gamelin itse myönsi, että tulisi viemään vielä vuosia ennenkuin liittoutuneiden asevoimat olisivat siinä kunnossa, että Saksa voitaisiin haastaa ratkaisutaisteluun."

ja sama wikistä:

"According to General Siegfried Westphal, German staff officer on the western front, if France had attacked in September 1939, German forces could not have held out for more than one or two weeks."

Että se siitä Gamelista ja hänen mielipiteistään?

"
Siksi, koska liittoutuneet sentään pitivät lupauksena."

Ja Puola oli vapaa 2MS:n jälkeen?

"Puolaa lähdettiin suojaamaan Saksan hyökkäykseltä. Neuvostoliitolle sotaa ei koskaan julistettu."

Älä nyt taas lähde tuolle kiertely-kaartelu linjalle. Nyt ei olla Saksan ilmatilassa lentokoneiden kanssa toisiamme tappamassa, joten kaartotaistelut voinemme jättää väliin?

Lähdettiin? Olitko sinäkin siellä lähtemässä sitä Puolaa suojaamaan?

Puhe oli Ranskan ja Puolan välisestä puolustusliitosta. Määriteltiinkö siinä siis erityisesti Saksan uhka ja todettiinko siinä, että mikäli joku toinen valtio hyökkää ko. maihin, niin siihen sopimus ei velvoita jäsenmaata puuttumaan millään lailla?

"Turvatakuiden pohjalta niin ei olisi pitänyt käsittääkseni tapahtua, mutta jos Neukkula todella olisi aloittanut sotahommat Puolassa ja Saksa esimerkiksi olisi pidättäytynyt osittain tai kokonaan historian kulku voisi hyvinkin muuttua merkittävästi."

Sitä minäkin tässä pohdin, että onko todellakin järjestyksellä väliä? Tapahtuma itsessään eli Puola lihoiksi ei muuttuisi lainkaan, mutta se kuka hyökkää sinne ensiksi muuttaisi historian kulun täysin? Itse en jaksa uskoa siihen. Ja olisiko NL edelleenkin voinut ostella aseita Jenkkilästä, vaikka olisi ollutkin sotatilassa Ranskan kanssa?

" Tuskin länsiliittoutuneiden sota Neuvostoliittoakaan vastaan olisi edes mahdottomuus silloin, mutta muuttujia on taas paljon."

Kyllä minun on vaikea kuvitella Englannin jatkavan yksin sekä Manner-Eurooppaa että Neuvostoliittoa vastaan.

Lue lisää

["According to General Siegfried Westphal, German staff officer on the western front, if France had attacked in September 1939, German forces could not have held out for more than one or two weeks."

Että se siitä Gamelista ja hänen mielipiteistään?]

Tätä argumenttia yritettiin joskus viime vuonnakin samanlaisessa tilanteessa, mutta ei se ollut yhtään enempää totta silloin. Saksalaisilla oli lännessä liittoutuneiden sodanjulistuksen jälkeen syyskuussa 44 divisioonaa ranskalaisten saadessa rintamalle 57 syyskuun puolenvälin jälkeen. Molemmilla puolilla iso osa joukoista jalkaväkeä ja linnakejoukkoja.

Joten Siegi jääköön omaan arvoonsa.

"Ja Puola oli vapaa 2MS:n jälkeen? "

Sanoiko joku niin?

"Älä nyt taas lähde tuolle kiertely-kaartelu linjalle. Nyt ei olla Saksan ilmatilassa lentokoneiden kanssa toisiamme tappamassa, joten kaartotaistelut voinemme jättää väliin?"

Miksi itse lähdet kaartelemaan? Vastaa toki jos sinulla on vastaväitteitä.

"Lähdettiin? Olitko sinäkin siellä lähtemässä sitä Puolaa suojaamaan? "

Jaa, sinäkin taisit sitten olla siellä matkassa, vai?

---->"Puolaahan tässä LÄHDETTIIN vapauttamaan, ja oliko Puola todellakin sinusta vapaa sodan päätyttyä?"

"Puhe oli Ranskan ja Puolan välisestä puolustusliitosta. Määriteltiinkö siinä siis erityisesti Saksan uhka ja todettiinko siinä, että mikäli joku toinen valtio hyökkää ko. maihin, niin siihen sopimus ei velvoita jäsenmaata puuttumaan millään lailla? "

Jep. Ranskalaiset vahvistivat asian vielä Saksan aluehimon tullessa ilmeiseksi.

"Sitä minäkin tässä pohdin, että onko todellakin järjestyksellä väliä? Tapahtuma itsessään eli Puola lihoiksi ei muuttuisi lainkaan, mutta se kuka hyökkää sinne ensiksi muuttaisi historian kulun täysin?"

Se on täysin mahdollisuuksien rajoissa. Jälleen, koska tuota ei tapahtunut niin siitä on hankala lähteä spekuloimaan pitemmälle.

"Itse en jaksa uskoa siihen."

Ole uskomatta sitten. Eihän se uskonto ole.

"Ja olisiko NL edelleenkin voinut ostella aseita Jenkkilästä, vaikka olisi ollutkin sotatilassa Ranskan kanssa?"

Kenelle heität tuon kysymyksen? Eikä se ole vähintäänkin epäolennainen!

Hyvä jatkostrategia kirjoitti:

"Samoin Saksan nopea menestys lännessä oli täydellinen yllätys kaikille, myös Saksalle. Sitä osoitti se, että Hitlerillä ei ollut minkäänlaista jatkostrategiaa"

Vähänpä sinä asioista olet perillä. Saksan nopea menestyminen lännessä perustui perustui panssariaseen tehokkaaseen käyttämiseen. Toki liittolaisten vanhakantainen asenne liikkuvaan sodankäyntiin teki asiat vieläkin helpommiksi, mutta ei Saksan johdossa kukaan yllättynyt onnistuneiden sotilasoperaatioiden tuomasta menestyksestä. Koko homma oikeastaan nivoutui siihen, että saksalaiset puhkaisivat ensin länsiliittoutuneiden rintaman etelässä, jonka jälkeen panssarikärki lähti sivuille katselematta vyörymään länttä kohti, aikansa edettyään käänsivät piiput pohjoiseen ja ajelivat kanaalin rannalle. Siitä se kuuluis motti sitten syntyi. Ja tämä kaikki oli jo etukäteen suunniteltu.

Hitlerin jatkostrategia toimi oikeastaan niissä olosuhteissa juuri niin kuin pitikin. Eli alunperinkään ei pitänyt mitään sodanjulistuksia tapahtua. Kun länsi vastoin kaikkea järjellistä loogisuutta kuitenkin julistivat sodan, niin Hitlerille ei jäänyt muuta vaihtoehta kuin siivota Ranska pois pelistä. Tämän jälkeen Englannin olisi käytännössä pakko tehdä rauha, koska millään matematiikalla Englanti ei voisi yksin jatkaa menestyksekästä sotaa Eurooppaa vastaan. Se missä tuo strateginen ajattelu meni Hitlerillä metsään, oli lännen kyynisyyden ja saksalaisvihan aliarvioiminen. Ei kukaan vähänkään terve ihminen voisi kuvitella, että länsi liittoutuu Stalinin kaltaisen ihmishirviön kanssa vain tuhotakseen Euroopan. No näin kuitenkin tapahtui, ja loppuhuipennuksena länsi vielä myi Itä-Euroopan Stalinille vain ja ainoastaan siitä syystä, että pääsisivät itse marssimaan Berliiniin. No kyllä länsi lopulta sinne pääsikin, mutta vain ja ainoastaan Stalinin vapaan tahdon alaisena. Ja tässä sotapelissä Puolan vapaus ei painanut yhtään mitään. Siis strateginen virhe Hitlerillä tapahtui sodan alussa. Koskaan ei olisi pitänyt julistaa sotaa Puolalle ainakaan yksin. Vain ja ainoastaan sitomalla Venäjä tulevaan kehitykseen Saksan rinnalla olisi ehkä historia voinut kääntyä toisin. Tosin ei edes Hitler ollut niin tyhmä, että olisi sokeasti luottanut Staliniin. Samaa ei voi sanoa länsijohtajista..

Lue lisää

Saksahan juurikin oli Stalinin liittolainen hyökätessään Ranskaan. Eli siis oli, sinun sanoinesi: "liittoutunut Stalinin kaltaisen ihmishirviön kanssa vain tuhotakseen Euroopan." Hitler ajatteli juuri niin kuin sinä (tai päin vastoin): hän sitoin Venäjän tulevaan kehitykseen Saksan rinnalla kääntääkseen historian toisin.

Jälkiviisaus on taiteenlaji. Sinä näytät olevan jälkityhmä.

Me Again kirjoitti:

["According to General Siegfried Westphal, German staff officer on the western front, if France had attacked in September 1939, German forces could not have held out for more than one or two weeks."

Että se siitä Gamelista ja hänen mielipiteistään?]

Tätä argumenttia yritettiin joskus viime vuonnakin samanlaisessa tilanteessa, mutta ei se ollut yhtään enempää totta silloin. Saksalaisilla oli lännessä liittoutuneiden sodanjulistuksen jälkeen syyskuussa 44 divisioonaa ranskalaisten saadessa rintamalle 57 syyskuun puolenvälin jälkeen. Molemmilla puolilla iso osa joukoista jalkaväkeä ja linnakejoukkoja.

Joten Siegi jääköön omaan arvoonsa.

"Ja Puola oli vapaa 2MS:n jälkeen? "

Sanoiko joku niin?

"Älä nyt taas lähde tuolle kiertely-kaartelu linjalle. Nyt ei olla Saksan ilmatilassa lentokoneiden kanssa toisiamme tappamassa, joten kaartotaistelut voinemme jättää väliin?"

Miksi itse lähdet kaartelemaan? Vastaa toki jos sinulla on vastaväitteitä.

"Lähdettiin? Olitko sinäkin siellä lähtemässä sitä Puolaa suojaamaan? "

Jaa, sinäkin taisit sitten olla siellä matkassa, vai?

---->"Puolaahan tässä LÄHDETTIIN vapauttamaan, ja oliko Puola todellakin sinusta vapaa sodan päätyttyä?"

"Puhe oli Ranskan ja Puolan välisestä puolustusliitosta. Määriteltiinkö siinä siis erityisesti Saksan uhka ja todettiinko siinä, että mikäli joku toinen valtio hyökkää ko. maihin, niin siihen sopimus ei velvoita jäsenmaata puuttumaan millään lailla? "

Jep. Ranskalaiset vahvistivat asian vielä Saksan aluehimon tullessa ilmeiseksi.

"Sitä minäkin tässä pohdin, että onko todellakin järjestyksellä väliä? Tapahtuma itsessään eli Puola lihoiksi ei muuttuisi lainkaan, mutta se kuka hyökkää sinne ensiksi muuttaisi historian kulun täysin?"

Se on täysin mahdollisuuksien rajoissa. Jälleen, koska tuota ei tapahtunut niin siitä on hankala lähteä spekuloimaan pitemmälle.

"Itse en jaksa uskoa siihen."

Ole uskomatta sitten. Eihän se uskonto ole.

"Ja olisiko NL edelleenkin voinut ostella aseita Jenkkilästä, vaikka olisi ollutkin sotatilassa Ranskan kanssa?"

Kenelle heität tuon kysymyksen? Eikä se ole vähintäänkin epäolennainen!

Lue lisää

"Tätä argumenttia yritettiin joskus viime vuonnakin samanlaisessa tilanteessa, mutta ei se ollut yhtään enempää totta silloin."

Kyllä se totta vain on. Ei ole mitään syytä epäillä etteikö tämä kenraali Westphal olisi näin sanonut. Se on sitten eri asia kuinka kaukana hänen mielipiteensä on todellisesta tilanteesta. Tätä juuri pyrinkin esimerkilläni osoittamaan, eli että eri mielipiteiden edustajia oli jo silloin äärilaidasta äärilaitaan. Tahtoo sanoa sitä, että Gemelin mielipiteet ovat niin ikään vain yksi näkemys muiden joukossa.

"Saksalaisilla oli lännessä liittoutuneiden sodanjulistuksen jälkeen syyskuussa 44 divisioonaa ranskalaisten saadessa rintamalle 57 syyskuun puolenvälin jälkeen. Molemmilla puolilla iso osa joukoista jalkaväkeä ja linnakejoukkoja."

Käsittääkseni Ranskalla oli suurin armeija Euroopassa? Saksan terävin kärki oli Puolan rintamalla. Ranskaa vastaan ei hyökkäyksessäkään ollut kuranttia ainesta kuin terävin kärki. Tähän kun ynnätään Puolan divisioonat, niin ainakin minusta juuri silloin olisi ollut paras hetki hyökätä. Varmastikaan Ranska ja Englanti eivät olisi hyökkäyksellään Berliiniin asti marssineet, mutta ainakin Saksan olisi täytynyt jakaa nyt resurssejaan molemmille rintamille, jolloin paine Puolan armeijan taholla olisi vähän helpottanut. Silloin oltaisiin päästy juuri siihen kuluttavaan sotaan, johon Saksalla ei olisi ollut varaa. Fakta on se, että Ranskan ja Englannin hyökkäys olisi ollut joka tapauksessa turha. Nimittäin he tiesivät M-R-paktin salaisesta lisäpöytäkirjasta ja sen, että Venäjä tulisi liittymään Puolan vastaiseen sotaan heti kohta perässä. Ja mikäli jos Ranskalla ja Englannilla olisi ollut operaatiot Saksaa vastaan käynnissä, niin Venäjän hyökkäys Puolan selustaan olisi luonnollisesti tehnyt myös Venäjästä lännen vihollisen. Tämä olisi tarkoittanut Englannin ja Ranskan suuren fantasian eli Saksan tuhoamisen ja nöyryyttämisen jäävän fantasian tasolle. Ja siihen ei imperialisti-sioilla todellakaan ollut varaa!

"Sanoiko joku niin? "

No englantilaiset rintamamiehet ainakin ihmettelivät katsellessaan puna-armeijan silmitöntä saksalaisväestön tappamista ja raiskaamista, että Puolaahan tässä lähdettiin vapauttamaan, ja nyt ollaan tällaisessa tilassa.
Ja niin ihmettelen minäkin. Puolan kannalta ei tapahtunut yhtään mitään kehitystä. Kannattiko siis pistää Eurooppa tuleen ja tappaa kymmeniä miljoonia ihmisiä tyhjän takia?
'
"Jep. Ranskalaiset vahvistivat asian vielä Saksan aluehimon tullessa ilmeiseksi."

No heitätkö asiaan jotain linkkiä tai lähdettä, että voin itse asian varmentaa. Haluan erityisesti katsoa sitä kohtaa, jossa todetaan, että Venäjän hyökkäys ei tule aiheuttamaan minkäänlaisia toimenpiteitä.

"Se on täysin mahdollisuuksien rajoissa. Jälleen, koska tuota ei tapahtunut niin siitä on hankala lähteä spekuloimaan pitemmälle."

Niinpä. Sen sijaan jos toteaa, että Puolan olisi kannattanu antaa Danzig Saksalle, jolle se kuuluikin, niin sitä kyllä heti spekuloidaan, että jos olisi antanut, niin sitten Saksa olisi valloittanut koko maapallon kohta perään. Että jännää tuo miten toisilla asioilla ei voi spekuloida, ja toiset spekulatiiviset asiat ovat suorastaan jo melkein tapahtuneita faktoja.

"Kenelle heität tuon kysymyksen? Eikä se ole vähintäänkin epäolennainen!"

Se on hyvinkin olennainen kysymys, koska Venäjä osti tuolloin "maatalouskoneita" USA:sta. Tätä on perusteltu sillä, että USA:n laki ei voinut muka puuttua tietyn tyyppiseen ulkomaankauppaan. Joten itseäni vain kiinnostaa, että vieläkö USA olisi niitä maataloustuotteita NL:lle myynyt, jos puna-armeija olisi ollut Lontoossa raiskaamassa imperialistien vaimoja?

Anti-Imperialisti kirjoitti:

"Tätä argumenttia yritettiin joskus viime vuonnakin samanlaisessa tilanteessa, mutta ei se ollut yhtään enempää totta silloin."

Kyllä se totta vain on. Ei ole mitään syytä epäillä etteikö tämä kenraali Westphal olisi näin sanonut. Se on sitten eri asia kuinka kaukana hänen mielipiteensä on todellisesta tilanteesta. Tätä juuri pyrinkin esimerkilläni osoittamaan, eli että eri mielipiteiden edustajia oli jo silloin äärilaidasta äärilaitaan. Tahtoo sanoa sitä, että Gemelin mielipiteet ovat niin ikään vain yksi näkemys muiden joukossa.

"Saksalaisilla oli lännessä liittoutuneiden sodanjulistuksen jälkeen syyskuussa 44 divisioonaa ranskalaisten saadessa rintamalle 57 syyskuun puolenvälin jälkeen. Molemmilla puolilla iso osa joukoista jalkaväkeä ja linnakejoukkoja."

Käsittääkseni Ranskalla oli suurin armeija Euroopassa? Saksan terävin kärki oli Puolan rintamalla. Ranskaa vastaan ei hyökkäyksessäkään ollut kuranttia ainesta kuin terävin kärki. Tähän kun ynnätään Puolan divisioonat, niin ainakin minusta juuri silloin olisi ollut paras hetki hyökätä. Varmastikaan Ranska ja Englanti eivät olisi hyökkäyksellään Berliiniin asti marssineet, mutta ainakin Saksan olisi täytynyt jakaa nyt resurssejaan molemmille rintamille, jolloin paine Puolan armeijan taholla olisi vähän helpottanut. Silloin oltaisiin päästy juuri siihen kuluttavaan sotaan, johon Saksalla ei olisi ollut varaa. Fakta on se, että Ranskan ja Englannin hyökkäys olisi ollut joka tapauksessa turha. Nimittäin he tiesivät M-R-paktin salaisesta lisäpöytäkirjasta ja sen, että Venäjä tulisi liittymään Puolan vastaiseen sotaan heti kohta perässä. Ja mikäli jos Ranskalla ja Englannilla olisi ollut operaatiot Saksaa vastaan käynnissä, niin Venäjän hyökkäys Puolan selustaan olisi luonnollisesti tehnyt myös Venäjästä lännen vihollisen. Tämä olisi tarkoittanut Englannin ja Ranskan suuren fantasian eli Saksan tuhoamisen ja nöyryyttämisen jäävän fantasian tasolle. Ja siihen ei imperialisti-sioilla todellakaan ollut varaa!

"Sanoiko joku niin? "

No englantilaiset rintamamiehet ainakin ihmettelivät katsellessaan puna-armeijan silmitöntä saksalaisväestön tappamista ja raiskaamista, että Puolaahan tässä lähdettiin vapauttamaan, ja nyt ollaan tällaisessa tilassa.
Ja niin ihmettelen minäkin. Puolan kannalta ei tapahtunut yhtään mitään kehitystä. Kannattiko siis pistää Eurooppa tuleen ja tappaa kymmeniä miljoonia ihmisiä tyhjän takia?
'
"Jep. Ranskalaiset vahvistivat asian vielä Saksan aluehimon tullessa ilmeiseksi."

No heitätkö asiaan jotain linkkiä tai lähdettä, että voin itse asian varmentaa. Haluan erityisesti katsoa sitä kohtaa, jossa todetaan, että Venäjän hyökkäys ei tule aiheuttamaan minkäänlaisia toimenpiteitä.

"Se on täysin mahdollisuuksien rajoissa. Jälleen, koska tuota ei tapahtunut niin siitä on hankala lähteä spekuloimaan pitemmälle."

Niinpä. Sen sijaan jos toteaa, että Puolan olisi kannattanu antaa Danzig Saksalle, jolle se kuuluikin, niin sitä kyllä heti spekuloidaan, että jos olisi antanut, niin sitten Saksa olisi valloittanut koko maapallon kohta perään. Että jännää tuo miten toisilla asioilla ei voi spekuloida, ja toiset spekulatiiviset asiat ovat suorastaan jo melkein tapahtuneita faktoja.

"Kenelle heität tuon kysymyksen? Eikä se ole vähintäänkin epäolennainen!"

Se on hyvinkin olennainen kysymys, koska Venäjä osti tuolloin "maatalouskoneita" USA:sta. Tätä on perusteltu sillä, että USA:n laki ei voinut muka puuttua tietyn tyyppiseen ulkomaankauppaan. Joten itseäni vain kiinnostaa, että vieläkö USA olisi niitä maataloustuotteita NL:lle myynyt, jos puna-armeija olisi ollut Lontoossa raiskaamassa imperialistien vaimoja?

Lue lisää

---"Tähän kun ynnätään Puolan divisioonat, niin ainakin minusta juuri silloin olisi ollut paras hetki hyökätä. Varmastikaan Ranska ja Englanti eivät olisi hyökkäyksellään Berliiniin asti marssineet, mutta ainakin Saksan olisi täytynyt jakaa nyt resurssejaan molemmille rintamille, jolloin paine Puolan armeijan taholla olisi vähän helpottanut. Silloin oltaisiin päästy juuri siihen kuluttavaan sotaan, johon Saksalla ei olisi ollut varaa."---

Ranskahan yritti hyökkäystä heti syyskuun alkupuolella. Siitä vain ei tullut oikein mitään. Saksa siirsi heti lisäjoukkoja reserveistään.
Kahden rintaman sota ei edennyt sen pitemmälle, kun Puola jo sortui.

On aivan turha jakaa neuvoja yli 70 vuotta tapahtumien jälkeen. Kyllä silloin tehtiin se, mihin kyettiin. Ranskan armeija ei ollut hyökkäyskykyinen edes kolmannen luokan joukkoja vastaan, kun ne olivat linnoitusten suojassa. Pian nähtiin, että ne eivät olleet edes puolustuskykyisiä, vaikka kenraalit niin olettivat.

Anti-Imperialisti kirjoitti:

"Tätä argumenttia yritettiin joskus viime vuonnakin samanlaisessa tilanteessa, mutta ei se ollut yhtään enempää totta silloin."

Kyllä se totta vain on. Ei ole mitään syytä epäillä etteikö tämä kenraali Westphal olisi näin sanonut. Se on sitten eri asia kuinka kaukana hänen mielipiteensä on todellisesta tilanteesta. Tätä juuri pyrinkin esimerkilläni osoittamaan, eli että eri mielipiteiden edustajia oli jo silloin äärilaidasta äärilaitaan. Tahtoo sanoa sitä, että Gemelin mielipiteet ovat niin ikään vain yksi näkemys muiden joukossa.

"Saksalaisilla oli lännessä liittoutuneiden sodanjulistuksen jälkeen syyskuussa 44 divisioonaa ranskalaisten saadessa rintamalle 57 syyskuun puolenvälin jälkeen. Molemmilla puolilla iso osa joukoista jalkaväkeä ja linnakejoukkoja."

Käsittääkseni Ranskalla oli suurin armeija Euroopassa? Saksan terävin kärki oli Puolan rintamalla. Ranskaa vastaan ei hyökkäyksessäkään ollut kuranttia ainesta kuin terävin kärki. Tähän kun ynnätään Puolan divisioonat, niin ainakin minusta juuri silloin olisi ollut paras hetki hyökätä. Varmastikaan Ranska ja Englanti eivät olisi hyökkäyksellään Berliiniin asti marssineet, mutta ainakin Saksan olisi täytynyt jakaa nyt resurssejaan molemmille rintamille, jolloin paine Puolan armeijan taholla olisi vähän helpottanut. Silloin oltaisiin päästy juuri siihen kuluttavaan sotaan, johon Saksalla ei olisi ollut varaa. Fakta on se, että Ranskan ja Englannin hyökkäys olisi ollut joka tapauksessa turha. Nimittäin he tiesivät M-R-paktin salaisesta lisäpöytäkirjasta ja sen, että Venäjä tulisi liittymään Puolan vastaiseen sotaan heti kohta perässä. Ja mikäli jos Ranskalla ja Englannilla olisi ollut operaatiot Saksaa vastaan käynnissä, niin Venäjän hyökkäys Puolan selustaan olisi luonnollisesti tehnyt myös Venäjästä lännen vihollisen. Tämä olisi tarkoittanut Englannin ja Ranskan suuren fantasian eli Saksan tuhoamisen ja nöyryyttämisen jäävän fantasian tasolle. Ja siihen ei imperialisti-sioilla todellakaan ollut varaa!

"Sanoiko joku niin? "

No englantilaiset rintamamiehet ainakin ihmettelivät katsellessaan puna-armeijan silmitöntä saksalaisväestön tappamista ja raiskaamista, että Puolaahan tässä lähdettiin vapauttamaan, ja nyt ollaan tällaisessa tilassa.
Ja niin ihmettelen minäkin. Puolan kannalta ei tapahtunut yhtään mitään kehitystä. Kannattiko siis pistää Eurooppa tuleen ja tappaa kymmeniä miljoonia ihmisiä tyhjän takia?
'
"Jep. Ranskalaiset vahvistivat asian vielä Saksan aluehimon tullessa ilmeiseksi."

No heitätkö asiaan jotain linkkiä tai lähdettä, että voin itse asian varmentaa. Haluan erityisesti katsoa sitä kohtaa, jossa todetaan, että Venäjän hyökkäys ei tule aiheuttamaan minkäänlaisia toimenpiteitä.

"Se on täysin mahdollisuuksien rajoissa. Jälleen, koska tuota ei tapahtunut niin siitä on hankala lähteä spekuloimaan pitemmälle."

Niinpä. Sen sijaan jos toteaa, että Puolan olisi kannattanu antaa Danzig Saksalle, jolle se kuuluikin, niin sitä kyllä heti spekuloidaan, että jos olisi antanut, niin sitten Saksa olisi valloittanut koko maapallon kohta perään. Että jännää tuo miten toisilla asioilla ei voi spekuloida, ja toiset spekulatiiviset asiat ovat suorastaan jo melkein tapahtuneita faktoja.

"Kenelle heität tuon kysymyksen? Eikä se ole vähintäänkin epäolennainen!"

Se on hyvinkin olennainen kysymys, koska Venäjä osti tuolloin "maatalouskoneita" USA:sta. Tätä on perusteltu sillä, että USA:n laki ei voinut muka puuttua tietyn tyyppiseen ulkomaankauppaan. Joten itseäni vain kiinnostaa, että vieläkö USA olisi niitä maataloustuotteita NL:lle myynyt, jos puna-armeija olisi ollut Lontoossa raiskaamassa imperialistien vaimoja?

Lue lisää

"Ei ole mitään syytä epäillä etteikö tämä kenraali Westphal olisi näin sanonut."

Ei varmasti olekaan syytä epäillä sellaista. Käsittääkseni muutkin saksalaiset ovat myöhemmin yrittäneet väitellä asian puolesta. On kuitenkin ihan eri asia oliko hän oikeassa noin sanoessaan kuten itsekin totesit.

"Tätä juuri pyrinkin esimerkilläni osoittamaan, eli että eri mielipiteiden edustajia oli jo silloin äärilaidasta äärilaitaan."

Meidän ei onneksi tarvitse turvautua yksinomaan henkilöiden siteerauksiin niin kauan kun faktoja on olemassa.

"Tahtoo sanoa sitä, että Gemelin mielipiteet ovat niin ikään vain yksi näkemys muiden joukossa."

Mutta meillä on myös faktoja hänen kantansa puolesta.

"Käsittääkseni Ranskalla oli suurin armeija Euroopassa?"

Ei tietääkseni ainakaan tuolloin 1939-40? Saksalaisilla oli esmes tuntuvasti isompi.

"Saksan terävin kärki oli Puolan rintamalla."

Jonkin verran yli puolet Saksan asevoimista oli Puolan rintamalla. Enemmän siis kuin lännessä, mutta länteen jäi silti merkittävä osa maavoimista.

"Tähän kun ynnätään Puolan divisioonat, niin ainakin minusta juuri silloin olisi ollut paras hetki hyökätä..."

Yritän käsitellä tämän vain lyhyesti.

Se olisikin mahdollisesti ollut hyvä hetki massiiviseen hyökkäykseen, mutta Ranskan armeija ei ollut lähellekkään valmiina sellaiseen suurisuuntaiseen operaatioon ja jopa puolalaiset olivat asiasta täysin selvillä. Liikekannallepano sujui varsin hitaasti jälleen eikä useimpien rintamayksiköiden kunnossakaan ollut hurraamista. Kuitenkin kaikkein pahin puute ranskalaisilla oli siinä tosiasiassa, että suunnitteilla olleet kolme raskasta läpimurtodivisioonaa, jotka olisivat sellaiseen tehtävään sopineet olivat edelleen joko koulutus tai suunnitteluvaiheessa.

Lisäksi tulee vielä ajan puute. Ranskalaisilla ymmärtääkseni oli suunnitteilla jo hieman vahvempikin hyökkäys länsivallia vastaan myöhemmin syyskuussa, mutta he olivat myös selvillä siitä, että Puola oli käytännössä jo romahtanut ennen tuon operaation alkua.

"Ja niin ihmettelen minäkin. Puolan kannalta ei tapahtunut yhtään mitään kehitystä. Kannattiko siis pistää Eurooppa tuleen ja tappaa kymmeniä miljoonia ihmisiä tyhjän takia?"

Sitä varmaan pohtivat kaikki johtajat Euroopassa. Olisiko Hitlerkään uskaltanut hyökätä mikäli hän olisi voinut ennalta nähdä kuinka hänelle käy?

"No heitätkö asiaan jotain linkkiä tai lähdettä, että voin itse asian varmentaa. Haluan erityisesti katsoa sitä kohtaa, jossa todetaan, että Venäjän hyökkäys ei tule aiheuttamaan minkäänlaisia toimenpiteitä."

Etkö jo katsellut tätä asiaa wikipediasta sitten?

"Niinpä. Sen sijaan jos toteaa, että Puolan olisi kannattanu antaa Danzig Saksalle, jolle se kuuluikin, niin sitä kyllä heti spekuloidaan, että jos olisi antanut, niin sitten Saksa olisi valloittanut koko maapallon kohta perään."

Aatu vaati käytännössä saksalaistettua päällekkäistä käytävää toisen käytävän sisälle kulkemaan suoraan Puolalle tärkeän alueen läpi, mikä taatusti epäilytti kansallismielisiä puolalaisia, joilla jo oli Danzigin vapaakaupunki alueensa keskellä. Minä en tiedä, miten sinä näet asian, mutta sellainen tilanne olisi ikävästi muistuttanut kylmän sodan aikaista Berliinin tilannetta idän ja lännen välillä kaikkine probleemineen. On kenties mahdollista, että jonkinlainen väkivaltainen rajaselkkaus, iso tai pieni, olisi ollut vääjäämätön ajan mittaan maiden välillä.

"Se on hyvinkin olennainen kysymys, koska Venäjä osti tuolloin "maatalouskoneita" USA:sta. Tätä on perusteltu sillä, että USA:n laki ei voinut muka puuttua tietyn tyyppiseen ulkomaankauppaan. Joten itseäni vain kiinnostaa, että vieläkö USA olisi niitä maataloustuotteita NL:lle myynyt, jos puna-armeija olisi ollut Lontoossa raiskaamassa imperialistien vaimoja? "

Minun käsittääkseni keskustelu koski lähinnä Ranskan asevoimia ja niiden valmiutta? Jos haluat keskustella tuosta jonkun kanssa aloita mieluummin uusi ketju, koska nykyinen on jo tupaten täynnä kaikkea turhaa tavaraa.

Me Again kirjoitti:

"Ei ole mitään syytä epäillä etteikö tämä kenraali Westphal olisi näin sanonut."

Ei varmasti olekaan syytä epäillä sellaista. Käsittääkseni muutkin saksalaiset ovat myöhemmin yrittäneet väitellä asian puolesta. On kuitenkin ihan eri asia oliko hän oikeassa noin sanoessaan kuten itsekin totesit.

"Tätä juuri pyrinkin esimerkilläni osoittamaan, eli että eri mielipiteiden edustajia oli jo silloin äärilaidasta äärilaitaan."

Meidän ei onneksi tarvitse turvautua yksinomaan henkilöiden siteerauksiin niin kauan kun faktoja on olemassa.

"Tahtoo sanoa sitä, että Gemelin mielipiteet ovat niin ikään vain yksi näkemys muiden joukossa."

Mutta meillä on myös faktoja hänen kantansa puolesta.

"Käsittääkseni Ranskalla oli suurin armeija Euroopassa?"

Ei tietääkseni ainakaan tuolloin 1939-40? Saksalaisilla oli esmes tuntuvasti isompi.

"Saksan terävin kärki oli Puolan rintamalla."

Jonkin verran yli puolet Saksan asevoimista oli Puolan rintamalla. Enemmän siis kuin lännessä, mutta länteen jäi silti merkittävä osa maavoimista.

"Tähän kun ynnätään Puolan divisioonat, niin ainakin minusta juuri silloin olisi ollut paras hetki hyökätä..."

Yritän käsitellä tämän vain lyhyesti.

Se olisikin mahdollisesti ollut hyvä hetki massiiviseen hyökkäykseen, mutta Ranskan armeija ei ollut lähellekkään valmiina sellaiseen suurisuuntaiseen operaatioon ja jopa puolalaiset olivat asiasta täysin selvillä. Liikekannallepano sujui varsin hitaasti jälleen eikä useimpien rintamayksiköiden kunnossakaan ollut hurraamista. Kuitenkin kaikkein pahin puute ranskalaisilla oli siinä tosiasiassa, että suunnitteilla olleet kolme raskasta läpimurtodivisioonaa, jotka olisivat sellaiseen tehtävään sopineet olivat edelleen joko koulutus tai suunnitteluvaiheessa.

Lisäksi tulee vielä ajan puute. Ranskalaisilla ymmärtääkseni oli suunnitteilla jo hieman vahvempikin hyökkäys länsivallia vastaan myöhemmin syyskuussa, mutta he olivat myös selvillä siitä, että Puola oli käytännössä jo romahtanut ennen tuon operaation alkua.

"Ja niin ihmettelen minäkin. Puolan kannalta ei tapahtunut yhtään mitään kehitystä. Kannattiko siis pistää Eurooppa tuleen ja tappaa kymmeniä miljoonia ihmisiä tyhjän takia?"

Sitä varmaan pohtivat kaikki johtajat Euroopassa. Olisiko Hitlerkään uskaltanut hyökätä mikäli hän olisi voinut ennalta nähdä kuinka hänelle käy?

"No heitätkö asiaan jotain linkkiä tai lähdettä, että voin itse asian varmentaa. Haluan erityisesti katsoa sitä kohtaa, jossa todetaan, että Venäjän hyökkäys ei tule aiheuttamaan minkäänlaisia toimenpiteitä."

Etkö jo katsellut tätä asiaa wikipediasta sitten?

"Niinpä. Sen sijaan jos toteaa, että Puolan olisi kannattanu antaa Danzig Saksalle, jolle se kuuluikin, niin sitä kyllä heti spekuloidaan, että jos olisi antanut, niin sitten Saksa olisi valloittanut koko maapallon kohta perään."

Aatu vaati käytännössä saksalaistettua päällekkäistä käytävää toisen käytävän sisälle kulkemaan suoraan Puolalle tärkeän alueen läpi, mikä taatusti epäilytti kansallismielisiä puolalaisia, joilla jo oli Danzigin vapaakaupunki alueensa keskellä. Minä en tiedä, miten sinä näet asian, mutta sellainen tilanne olisi ikävästi muistuttanut kylmän sodan aikaista Berliinin tilannetta idän ja lännen välillä kaikkine probleemineen. On kenties mahdollista, että jonkinlainen väkivaltainen rajaselkkaus, iso tai pieni, olisi ollut vääjäämätön ajan mittaan maiden välillä.

"Se on hyvinkin olennainen kysymys, koska Venäjä osti tuolloin "maatalouskoneita" USA:sta. Tätä on perusteltu sillä, että USA:n laki ei voinut muka puuttua tietyn tyyppiseen ulkomaankauppaan. Joten itseäni vain kiinnostaa, että vieläkö USA olisi niitä maataloustuotteita NL:lle myynyt, jos puna-armeija olisi ollut Lontoossa raiskaamassa imperialistien vaimoja? "

Minun käsittääkseni keskustelu koski lähinnä Ranskan asevoimia ja niiden valmiutta? Jos haluat keskustella tuosta jonkun kanssa aloita mieluummin uusi ketju, koska nykyinen on jo tupaten täynnä kaikkea turhaa tavaraa.

Lue lisää

"Meidän ei onneksi tarvitse turvautua yksinomaan henkilöiden siteerauksiin niin kauan kun faktoja on olemassa. "

Faktoja on sekä puolesta että vastaan. Ja ainakin tässä keskustelussa nämä faktat ovat olleet lähempänä nekin mielipiteitä kuin faktoja. Makuasioita on moneksi, ja silloin kun tapahtumissa on tulkinnan varaa, niin yleensä ne juuri silloin muuttuvat vain mielipiteiksi.

"Liikekannallepano sujui varsin hitaasti jälleen eikä useimpien rintamayksiköiden kunnossakaan ollut hurraamista"

No siinä politiikka ja käytäntö eivät selkeästi ole kohdanneet. Kyllä Ranskan johto on selvästi arvioinut itse asiaa toisin kun on kerran niitä sotiakin julistellut. Olisi ehkä kannattanu tuossa tilanteessa vielä kerran marssia sinne neuvottelupöydän ääreen, ja ehkä suosittaa Puolaakin neuvottelujen tielle.

"Kuitenkin kaikkein pahin puute ranskalaisilla oli siinä tosiasiassa, että suunnitteilla olleet kolme raskasta läpimurtodivisioonaa, jotka olisivat sellaiseen tehtävään sopineet olivat edelleen joko koulutus tai suunnitteluvaiheessa."

Höpön höpön. Ei niitä mihinkään olisi edes tarvittu. Kyse oli tahdosta tai pikemminkin tahdon puutteesta: Puolustuslinja oli jo läpäisty ainakin hänen omien puheidensa mukaan.
"However Gamelin ordered his troops back, but only after telling France's ally, Poland, that France had broken the Siegfried Line and that help was on its way."

"Lisäksi tulee vielä ajan puute. Ranskalaisilla ymmärtääkseni oli suunnitteilla jo hieman vahvempikin hyökkäys länsivallia vastaan myöhemmin syyskuussa, mutta he olivat myös selvillä siitä, että Puola oli käytännössä jo romahtanut ennen tuon operaation alkua."

No sitten ei pidä niitä provokaatioita tehdä muillekaan, jos ei kerran omaan huutoonsa kykene vastaamaan. Paikallansa olisi ollut kertoa Puolalle, että sota voidaan julistaa mutta muuta emme voi tehdä. Nythän pikemminkin puolalaisille ilmoitettiin, että apua on tulossa, että jatkakaa taistelua.

Ja mitä Puolan romahtamiseen tulee, niin se tapahtui vasta kun venäläiset myös hyökkäsivät maahan.

"Sitä varmaan pohtivat kaikki johtajat Euroopassa. Olisiko Hitlerkään uskaltanut hyökätä mikäli hän olisi voinut ennalta nähdä kuinka hänelle käy?"

Ei olisi. Ja oikeastaan ei olisi uskaltanut julistaa sotaa Puolallekaan, jos Venäjä olisi sen siltä kieltänyt.

Faktojen puolesta kirjoitti:

"Meidän ei onneksi tarvitse turvautua yksinomaan henkilöiden siteerauksiin niin kauan kun faktoja on olemassa. "

Faktoja on sekä puolesta että vastaan. Ja ainakin tässä keskustelussa nämä faktat ovat olleet lähempänä nekin mielipiteitä kuin faktoja. Makuasioita on moneksi, ja silloin kun tapahtumissa on tulkinnan varaa, niin yleensä ne juuri silloin muuttuvat vain mielipiteiksi.

"Liikekannallepano sujui varsin hitaasti jälleen eikä useimpien rintamayksiköiden kunnossakaan ollut hurraamista"

No siinä politiikka ja käytäntö eivät selkeästi ole kohdanneet. Kyllä Ranskan johto on selvästi arvioinut itse asiaa toisin kun on kerran niitä sotiakin julistellut. Olisi ehkä kannattanu tuossa tilanteessa vielä kerran marssia sinne neuvottelupöydän ääreen, ja ehkä suosittaa Puolaakin neuvottelujen tielle.

"Kuitenkin kaikkein pahin puute ranskalaisilla oli siinä tosiasiassa, että suunnitteilla olleet kolme raskasta läpimurtodivisioonaa, jotka olisivat sellaiseen tehtävään sopineet olivat edelleen joko koulutus tai suunnitteluvaiheessa."

Höpön höpön. Ei niitä mihinkään olisi edes tarvittu. Kyse oli tahdosta tai pikemminkin tahdon puutteesta: Puolustuslinja oli jo läpäisty ainakin hänen omien puheidensa mukaan.
"However Gamelin ordered his troops back, but only after telling France's ally, Poland, that France had broken the Siegfried Line and that help was on its way."

"Lisäksi tulee vielä ajan puute. Ranskalaisilla ymmärtääkseni oli suunnitteilla jo hieman vahvempikin hyökkäys länsivallia vastaan myöhemmin syyskuussa, mutta he olivat myös selvillä siitä, että Puola oli käytännössä jo romahtanut ennen tuon operaation alkua."

No sitten ei pidä niitä provokaatioita tehdä muillekaan, jos ei kerran omaan huutoonsa kykene vastaamaan. Paikallansa olisi ollut kertoa Puolalle, että sota voidaan julistaa mutta muuta emme voi tehdä. Nythän pikemminkin puolalaisille ilmoitettiin, että apua on tulossa, että jatkakaa taistelua.

Ja mitä Puolan romahtamiseen tulee, niin se tapahtui vasta kun venäläiset myös hyökkäsivät maahan.

"Sitä varmaan pohtivat kaikki johtajat Euroopassa. Olisiko Hitlerkään uskaltanut hyökätä mikäli hän olisi voinut ennalta nähdä kuinka hänelle käy?"

Ei olisi. Ja oikeastaan ei olisi uskaltanut julistaa sotaa Puolallekaan, jos Venäjä olisi sen siltä kieltänyt.

Lue lisää

"Faktoja on sekä puolesta että vastaan. "

Minkälaisia faktoja sinulla sitten on puolesta? Eikö se ole homman pointti?

"No siinä politiikka ja käytäntö eivät selkeästi ole kohdanneet. Kyllä Ranskan johto on selvästi arvioinut itse asiaa toisin kun on kerran niitä sotiakin julistellut. Olisi ehkä kannattanu tuossa tilanteessa vielä kerran marssia sinne neuvottelupöydän ääreen, ja ehkä suosittaa Puolaakin neuvottelujen tielle."

Neuvottelutie oli tuossa vaiheessa jo selvästi tukossa sillä Saksa oli jo valinnut voimapolitiikan. Länsimaiden aiemmat yritykset neuvotteluratkaisun saamiseksi olivat häpeällistä kyllä ainoastaan vahvistaneet Saksan sotilaallista uhkaa. Liittoutuneethan muuten yrittivät vielä bluffata antamalla Saksalle uhkauksen pidättäytyä ja lopettaa sotatoimet Puolassa ennen omaa sodanjulistustaan, mutta ei siitä tunnetusti ollut mitään apua.

"Höpön höpön. Ei niitä mihinkään olisi edes tarvittu."

Nyt sinä menet ihan metsään. Ne olivat tuiki tärkeitä ja erittäin tarpeellisia...

"Puolustuslinja oli jo läpäisty ainakin hänen omien puheidensa mukaan."

Ei pidä paikkaansa. Liittoutuneiden syyshyökkäys ei missään kohdin läpäissyt Länsivallia vaan ainoastaan tunkeutui sen etumaastoon asti saksalaisten perääntyviä etuvartioita seuraten ja heidän miinakentissään ponnistellen. Ranskan armeijalta puuttui vielä kyky voimakkaisiin hyökkäysoperaatioihin tuona aikana.

"No sitten ei pidä niitä provokaatioita tehdä muillekaan, jos ei kerran omaan huutoonsa kykene vastaamaan. "

Saksa itse oli jo provosoinut sodan Puolassa, joten haukut väärää puuta siinä mielessä.

"Paikallansa olisi ollut kertoa Puolalle, että sota voidaan julistaa mutta muuta emme voi tehdä."

Puolalaiset olivat täysin tietoisia, että liittoutuneiden apu ei olisi välittömästi saatavilla. Gamelin oli jopa keskustellut puolalaisten kanssa asiasta jo useita kuukausia ennen sotaa ja varoittanut, että tulisi kulumaan reilun puolen kuukauden verran maan liikekannallepanosta ennenkuin mitään merkittävää offensiivia voitaisiin käynnistää puolalaisten auttamiseksi.

"Ei olisi. Ja oikeastaan ei olisi uskaltanut julistaa sotaa Puolallekaan, jos Venäjä olisi sen siltä kieltänyt."

Ehkä. Siinä onkin spekulaatioiden hankalin osa.

Me Again kirjoitti:

"Faktoja on sekä puolesta että vastaan. "

Minkälaisia faktoja sinulla sitten on puolesta? Eikö se ole homman pointti?

"No siinä politiikka ja käytäntö eivät selkeästi ole kohdanneet. Kyllä Ranskan johto on selvästi arvioinut itse asiaa toisin kun on kerran niitä sotiakin julistellut. Olisi ehkä kannattanu tuossa tilanteessa vielä kerran marssia sinne neuvottelupöydän ääreen, ja ehkä suosittaa Puolaakin neuvottelujen tielle."

Neuvottelutie oli tuossa vaiheessa jo selvästi tukossa sillä Saksa oli jo valinnut voimapolitiikan. Länsimaiden aiemmat yritykset neuvotteluratkaisun saamiseksi olivat häpeällistä kyllä ainoastaan vahvistaneet Saksan sotilaallista uhkaa. Liittoutuneethan muuten yrittivät vielä bluffata antamalla Saksalle uhkauksen pidättäytyä ja lopettaa sotatoimet Puolassa ennen omaa sodanjulistustaan, mutta ei siitä tunnetusti ollut mitään apua.

"Höpön höpön. Ei niitä mihinkään olisi edes tarvittu."

Nyt sinä menet ihan metsään. Ne olivat tuiki tärkeitä ja erittäin tarpeellisia...

"Puolustuslinja oli jo läpäisty ainakin hänen omien puheidensa mukaan."

Ei pidä paikkaansa. Liittoutuneiden syyshyökkäys ei missään kohdin läpäissyt Länsivallia vaan ainoastaan tunkeutui sen etumaastoon asti saksalaisten perääntyviä etuvartioita seuraten ja heidän miinakentissään ponnistellen. Ranskan armeijalta puuttui vielä kyky voimakkaisiin hyökkäysoperaatioihin tuona aikana.

"No sitten ei pidä niitä provokaatioita tehdä muillekaan, jos ei kerran omaan huutoonsa kykene vastaamaan. "

Saksa itse oli jo provosoinut sodan Puolassa, joten haukut väärää puuta siinä mielessä.

"Paikallansa olisi ollut kertoa Puolalle, että sota voidaan julistaa mutta muuta emme voi tehdä."

Puolalaiset olivat täysin tietoisia, että liittoutuneiden apu ei olisi välittömästi saatavilla. Gamelin oli jopa keskustellut puolalaisten kanssa asiasta jo useita kuukausia ennen sotaa ja varoittanut, että tulisi kulumaan reilun puolen kuukauden verran maan liikekannallepanosta ennenkuin mitään merkittävää offensiivia voitaisiin käynnistää puolalaisten auttamiseksi.

"Ei olisi. Ja oikeastaan ei olisi uskaltanut julistaa sotaa Puolallekaan, jos Venäjä olisi sen siltä kieltänyt."

Ehkä. Siinä onkin spekulaatioiden hankalin osa.

Lue lisää

"Minkälaisia faktoja sinulla sitten on puolesta? Eikö se ole homman pointti? "

Johan minä olen tässä tuota asiaa perustellut järkiperäisesti. Puolan romahtaminen tulisi vähentämään Saksan vastaisen liittouman divisioonia useilla kymmenillä ellei jopa vieläkin enemmän. Tämän taisteluvoiman menetyksen korvaaminen brittien ja ranskalaisten omilla liikekannallepanoillaan veisi paljon aikaa aikaa. Olisi siis kannattanu taistella tämän voiman puolesta. Lisäksi Ranskan armeijan taistelukunto ei ollut lähellekään niin huono kuin annat ymmärtää.

"Neuvottelutie oli tuossa vaiheessa jo selvästi tukossa sillä Saksa oli jo valinnut voimapolitiikan."

Kyllä Puola sen sotapolitiikan valitsi. Vai väitätkö, ettei Saksalta tullut mitään ukaasia ennen sodan julistusta?

"Länsimaiden aiemmat yritykset neuvotteluratkaisun saamiseksi olivat häpeällistä kyllä ainoastaan vahvistaneet Saksan sotilaallista uhkaa."

Ei kyllä Saksan liikkeet olivat juurikin laajemman sotilaallisen konfliktin välttämistä.

"Ei pidä paikkaansa. Liittoutuneiden syyshyökkäys ei missään kohdin läpäissyt Länsivallia vaan ainoastaan tunkeutui sen etumaastoon asti saksalaisten perääntyviä etuvartioita seuraten ja heidän miinakentissään ponnistellen"

No sitten tämä ranskalainen kenraali valehteli.

"Ranskan armeijalta puuttui vielä kyky voimakkaisiin hyökkäysoperaatioihin tuona aikana."

Sitä kyllä ihmtelen, että mihin se kyky oli yhtäkkiä sitten kadonnut. Varsinkin kun kalustolistaa katselee, niin kyllä niillä lentokoneilla ja panssarivaunuilla olisi luullut tykistön tukemana saavan jotain aikaiseksikin.

"Saksa itse oli jo provosoinut sodan Puolassa, joten haukut väärää puuta siinä mielessä."

Provokaatio tapahtui jo Versaillesin pakkorauhassa.

"
Puolalaiset olivat täysin tietoisia, että liittoutuneiden apu ei olisi välittömästi saatavilla. Gamelin oli jopa keskustellut puolalaisten kanssa asiasta jo useita kuukausia ennen sotaa ja varoittanut, että tulisi kulumaan reilun puolen kuukauden verran maan liikekannallepanosta ennenkuin mitään merkittävää offensiivia voitaisiin käynnistää puolalaisten auttamiseksi."

Tämähän alkaa kuulostaa salaliitolta. Ilmankos Puola suhtautuikin niin nuivasti saksalaisten ehdotuksiin noissa ongelmakysymyksissä.
Puolen kuukauden? Eli Gamel taas tapansa mukaan valehteli ja uskotteli Puolalle, että provosoi Saksan vaan sotimaan. Jos apua luvataan antaa kahden viikon kuluessa sodan alusta, niin kyllä oli hyvä tarjous. Totuudenmukaista olisi ollut sanoa puolalaisille, että apua ehkä tulee puolen vuoden kuluessa -jos silloinkaan.

"Ehkä. Siinä onkin spekulaatioiden hankalin osa."

Keskustelu kiertää kehää. M-R -pakti tähtäsi Saksan taholta juuri siihen, että ainakin kahden rintaman sodanloukku voitaisiin välttää. Ja koska se olisi sodan kannalta ainoa Saksalle tuhoisa vaihtoehto, niin tämän vuoksi Hitler oletti, että länsikään ei tule julistamaan sotaa Saksalle, vaikka se hyökkäisikin Puolaan. Molemmin puolinen sodanuhka olisi estänyt Hitlerin aikeet hyvin tehokkaasti. Tämän vuoksi Venäjä todettiin vastikään yhdeksi syylliseksi 2MS:n alkamiseen

Joopa joo.. kirjoitti:

"Minkälaisia faktoja sinulla sitten on puolesta? Eikö se ole homman pointti? "

Johan minä olen tässä tuota asiaa perustellut järkiperäisesti. Puolan romahtaminen tulisi vähentämään Saksan vastaisen liittouman divisioonia useilla kymmenillä ellei jopa vieläkin enemmän. Tämän taisteluvoiman menetyksen korvaaminen brittien ja ranskalaisten omilla liikekannallepanoillaan veisi paljon aikaa aikaa. Olisi siis kannattanu taistella tämän voiman puolesta. Lisäksi Ranskan armeijan taistelukunto ei ollut lähellekään niin huono kuin annat ymmärtää.

"Neuvottelutie oli tuossa vaiheessa jo selvästi tukossa sillä Saksa oli jo valinnut voimapolitiikan."

Kyllä Puola sen sotapolitiikan valitsi. Vai väitätkö, ettei Saksalta tullut mitään ukaasia ennen sodan julistusta?

"Länsimaiden aiemmat yritykset neuvotteluratkaisun saamiseksi olivat häpeällistä kyllä ainoastaan vahvistaneet Saksan sotilaallista uhkaa."

Ei kyllä Saksan liikkeet olivat juurikin laajemman sotilaallisen konfliktin välttämistä.

"Ei pidä paikkaansa. Liittoutuneiden syyshyökkäys ei missään kohdin läpäissyt Länsivallia vaan ainoastaan tunkeutui sen etumaastoon asti saksalaisten perääntyviä etuvartioita seuraten ja heidän miinakentissään ponnistellen"

No sitten tämä ranskalainen kenraali valehteli.

"Ranskan armeijalta puuttui vielä kyky voimakkaisiin hyökkäysoperaatioihin tuona aikana."

Sitä kyllä ihmtelen, että mihin se kyky oli yhtäkkiä sitten kadonnut. Varsinkin kun kalustolistaa katselee, niin kyllä niillä lentokoneilla ja panssarivaunuilla olisi luullut tykistön tukemana saavan jotain aikaiseksikin.

"Saksa itse oli jo provosoinut sodan Puolassa, joten haukut väärää puuta siinä mielessä."

Provokaatio tapahtui jo Versaillesin pakkorauhassa.

"
Puolalaiset olivat täysin tietoisia, että liittoutuneiden apu ei olisi välittömästi saatavilla. Gamelin oli jopa keskustellut puolalaisten kanssa asiasta jo useita kuukausia ennen sotaa ja varoittanut, että tulisi kulumaan reilun puolen kuukauden verran maan liikekannallepanosta ennenkuin mitään merkittävää offensiivia voitaisiin käynnistää puolalaisten auttamiseksi."

Tämähän alkaa kuulostaa salaliitolta. Ilmankos Puola suhtautuikin niin nuivasti saksalaisten ehdotuksiin noissa ongelmakysymyksissä.
Puolen kuukauden? Eli Gamel taas tapansa mukaan valehteli ja uskotteli Puolalle, että provosoi Saksan vaan sotimaan. Jos apua luvataan antaa kahden viikon kuluessa sodan alusta, niin kyllä oli hyvä tarjous. Totuudenmukaista olisi ollut sanoa puolalaisille, että apua ehkä tulee puolen vuoden kuluessa -jos silloinkaan.

"Ehkä. Siinä onkin spekulaatioiden hankalin osa."

Keskustelu kiertää kehää. M-R -pakti tähtäsi Saksan taholta juuri siihen, että ainakin kahden rintaman sodanloukku voitaisiin välttää. Ja koska se olisi sodan kannalta ainoa Saksalle tuhoisa vaihtoehto, niin tämän vuoksi Hitler oletti, että länsikään ei tule julistamaan sotaa Saksalle, vaikka se hyökkäisikin Puolaan. Molemmin puolinen sodanuhka olisi estänyt Hitlerin aikeet hyvin tehokkaasti. Tämän vuoksi Venäjä todettiin vastikään yhdeksi syylliseksi 2MS:n alkamiseen

Lue lisää

"Johan minä olen tässä tuota asiaa perustellut järkiperäisesti. Puolan romahtaminen tulisi vähentämään ...."

Avain onkin juuri siinä, että sellaista hyökkäystä ei pystytty suorittamaan käytettävissä olevan vähän ajan puitteissa. Muuten kyllä hyvä.

"Lisäksi Ranskan armeijan taistelukunto ei ollut lähellekään niin huono kuin annat ymmärtää."

Valitettavasti se oli juuri niin kehno. Käytännössä koko Ranskan armeija oli orientoitunut puolustukseen.

"Kyllä Puola sen sotapolitiikan valitsi. Vai väitätkö, ettei Saksalta tullut mitään ukaasia ennen sodan julistusta?"

Saksa ehdottomasti aloitti sen sodan. Saksalta tuli paljonkin ukaaseja ja vaatimuksia kuten aiemminkin.

"Ei kyllä Saksan liikkeet olivat juurikin laajemman sotilaallisen konfliktin välttämistä."

Jotta he voisivat rauhassa lyödä Puolan ilman isompia seuraamuksia, kyllä.

"No sitten tämä ranskalainen kenraali valehteli."

Jos hän nyt edes on sanonut niin.

"Sitä kyllä ihmtelen, että mihin se kyky oli yhtäkkiä sitten kadonnut. Varsinkin kun kalustolistaa katselee, niin kyllä niillä lentokoneilla ja panssarivaunuilla olisi luullut tykistön tukemana saavan jotain aikaiseksikin."

Ranskan panssaridivisioonat olivat yhä edelleen perustamisvaiheessa, joten niiltä ei olisi voitu odottaa tukea syksyn operaatioille ja kyseenalaista vielä myöhemminkin.

"Provokaatio tapahtui jo Versaillesin pakkorauhassa."

Eips

"Tämähän alkaa kuulostaa salaliitolta. Ilmankos Puola suhtautuikin niin nuivasti saksalaisten ehdotuksiin noissa ongelmakysymyksissä."

Miten niin salaliitolta? Eiväthän länsimaat suinkaan salailleet tukevansa Puolaa saksalaisten hyökkäyksen tapahtuessa ja päinvastoin tekivät asian Saksalle harvinaisen selväksi.

"Puolen kuukauden? Eli Gamel taas tapansa mukaan valehteli ja uskotteli Puolalle, että provosoi Saksan vaan sotimaan. "

Ei niiden tarvinnut provosoida kun saksalaiset tekivät sen heidän puolestaan. Puola itse pyrki välttämään sitä kaikin keinoin ja siksi typerästi viivytti omaa liikekannallepanoaan aivan liian myöhäiseen ajankohtaan.

"Jos apua luvataan antaa kahden viikon kuluessa sodan alusta, niin kyllä oli hyvä tarjous. Totuudenmukaista olisi ollut sanoa puolalaisille, että apua ehkä tulee puolen vuoden kuluessa -jos silloinkaan."

Mikäli Puola olisi voinut kestää pitemmän aikaa niin ehkä siinä tapauksessa.

"Keskustelu kiertää kehää."

Lopultakin olet löytänyt jotain konkreettista!

Me Again kirjoitti:

"Johan minä olen tässä tuota asiaa perustellut järkiperäisesti. Puolan romahtaminen tulisi vähentämään ...."

Avain onkin juuri siinä, että sellaista hyökkäystä ei pystytty suorittamaan käytettävissä olevan vähän ajan puitteissa. Muuten kyllä hyvä.

"Lisäksi Ranskan armeijan taistelukunto ei ollut lähellekään niin huono kuin annat ymmärtää."

Valitettavasti se oli juuri niin kehno. Käytännössä koko Ranskan armeija oli orientoitunut puolustukseen.

"Kyllä Puola sen sotapolitiikan valitsi. Vai väitätkö, ettei Saksalta tullut mitään ukaasia ennen sodan julistusta?"

Saksa ehdottomasti aloitti sen sodan. Saksalta tuli paljonkin ukaaseja ja vaatimuksia kuten aiemminkin.

"Ei kyllä Saksan liikkeet olivat juurikin laajemman sotilaallisen konfliktin välttämistä."

Jotta he voisivat rauhassa lyödä Puolan ilman isompia seuraamuksia, kyllä.

"No sitten tämä ranskalainen kenraali valehteli."

Jos hän nyt edes on sanonut niin.

"Sitä kyllä ihmtelen, että mihin se kyky oli yhtäkkiä sitten kadonnut. Varsinkin kun kalustolistaa katselee, niin kyllä niillä lentokoneilla ja panssarivaunuilla olisi luullut tykistön tukemana saavan jotain aikaiseksikin."

Ranskan panssaridivisioonat olivat yhä edelleen perustamisvaiheessa, joten niiltä ei olisi voitu odottaa tukea syksyn operaatioille ja kyseenalaista vielä myöhemminkin.

"Provokaatio tapahtui jo Versaillesin pakkorauhassa."

Eips

"Tämähän alkaa kuulostaa salaliitolta. Ilmankos Puola suhtautuikin niin nuivasti saksalaisten ehdotuksiin noissa ongelmakysymyksissä."

Miten niin salaliitolta? Eiväthän länsimaat suinkaan salailleet tukevansa Puolaa saksalaisten hyökkäyksen tapahtuessa ja päinvastoin tekivät asian Saksalle harvinaisen selväksi.

"Puolen kuukauden? Eli Gamel taas tapansa mukaan valehteli ja uskotteli Puolalle, että provosoi Saksan vaan sotimaan. "

Ei niiden tarvinnut provosoida kun saksalaiset tekivät sen heidän puolestaan. Puola itse pyrki välttämään sitä kaikin keinoin ja siksi typerästi viivytti omaa liikekannallepanoaan aivan liian myöhäiseen ajankohtaan.

"Jos apua luvataan antaa kahden viikon kuluessa sodan alusta, niin kyllä oli hyvä tarjous. Totuudenmukaista olisi ollut sanoa puolalaisille, että apua ehkä tulee puolen vuoden kuluessa -jos silloinkaan."

Mikäli Puola olisi voinut kestää pitemmän aikaa niin ehkä siinä tapauksessa.

"Keskustelu kiertää kehää."

Lopultakin olet löytänyt jotain konkreettista!

Lue lisää

"Avain onkin juuri siinä, että sellaista hyökkäystä ei pystytty suorittamaan käytettävissä olevan vähän ajan puitteissa. Muuten kyllä hyvä."

Kyllä hyökkäys olisi voitu tehdä. Se on eriasia minkälaisia tappioita siitä olisi tullut. Aikaa sen sijaan tuntui riittävän kaikenlaiseen muuhun toimintaan, esim. Venäjän öljykenttien pommittamisten suunnitteluun ja tyhjien lupauksien antamiseen Suomelle (tosin tämä tapahtui pari kuukautta myöhemmin). Voi olla, että resurssit eivät olisi riittäneet menestyksekkään tukihyökkäyksen tekemiseen, mutta eipä siihen tahtoakaan ollut.

"Valitettavasti se oli juuri niin kehno. Käytännössä koko Ranskan armeija oli orientoitunut puolustukseen."

Miksi Gamel sitten valehteli Puolalle? Hänhän lupaili sitä apua, jota ei koskaan kuitenkaan tullut.

"Saksa ehdottomasti aloitti sen sodan. Saksalta tuli paljonkin ukaaseja ja vaatimuksia kuten aiemminkin."

Jonkunhan se sota täytyy aloittaa jos sen tien osapuolet ovat valinneet. Sen sijaan voidaan kysyä, että onko annetuissa tilanteissa järkeä antaa tilanteen ajautua sotatilaan. Minusta ainakaan Puolan ei olisi tuossa asemassaan ollut järkeä tapattaa puolta kansaansa ja sen jälkeen nauttia sosialismin autuudesta seuraavat puolivuosisataa. Että eipä se englantilaisten lupailema vapaus nyt niin auvoista tainnut sittenkään olla..

"Jotta he voisivat rauhassa lyödä Puolan ilman isompia seuraamuksia, kyllä."

Jotta Saksa kykenisi välttämään kahdenrintaman sodan ja näin ollen tekemään tyhjäksi lännen Saksaa vastaan suunnatun aggression.

"Ranskan panssaridivisioonat olivat yhä edelleen perustamisvaiheessa, joten niiltä ei olisi voitu odottaa tukea syksyn operaatioille ja kyseenalaista vielä myöhemminkin."

Panssarivaunut kuitenkin olivat jo olemassa. Niiden yhteen saattaminen tuskin nyt niin mahdoton tehtävä kuitenkaan on. Sama pätee tykistöönkin, joskin tykistöryhmittymät olivat jo valmiina nipuissa. Ilmavoimien yhteisoperaatiot niin ikään olivat lentämistä vaille valmiit. Lisäksi hyökkäyksessä olisi voitu käyttää sekä Ranskan että Englannin vahvoja merivoimia esim. tunkeutumalla Saksan aluevesille. Kyllä vaihtoehtoja siis olisi ollut vaikka kuinka, mutta eipä ollut tahtoa siihen.

"Eips"

Pelkkää negaatiota taaskin. Tosin kyllähän sinun kantasi näihin asioihin tiedetään jo entuudestaan, joten toteamuksesi ei sinänsä yllätä. Yleensä vain kun ideologia kävelee järjen ylitse, niin päästään juuri tuon kaltaisiin toteamuksiin.

"Miten niin salaliitolta? Eiväthän länsimaat suinkaan salailleet tukevansa Puolaa saksalaisten hyökkäyksen tapahtuessa ja päinvastoin tekivät asian Saksalle harvinaisen selväksi."

Nyt en tarkoittanutkaan salaliitolla puolustusliittoa vaan Saksaa vastaan suuntautuvaa sotilaallista aggressiota, joka sitten kohta myöhemmin realisoituikin hyvinkin valikoituvasti.

"Ei niiden tarvinnut provosoida kun saksalaiset tekivät sen heidän puolestaan. Puola itse pyrki välttämään sitä kaikin keinoin ja siksi typerästi viivytti omaa liikekannallepanoaan aivan liian myöhäiseen ajankohtaan."

Kyllä Puola provosoi sen minkä kerkesi. Vainosi esim. saksalaista vähemmistöään oikein kunnolla. Koskaan siitäkään ei ole ketään ikinä tuomittu. Ja mitä Puolan sotapolitiikkaan tulee, niin kyllä lähtökohta oli jo siinäkin varma voitto Saksasta. Kukaan vaan ei muistanut kertoa, että puna-armeija tulee hyökkäämään selustaan kunhan sopiva ajankohta sille tulee.

"Mikäli Puola olisi voinut kestää pitemmän aikaa niin ehkä siinä tapauksessa."

Ehkä siinä tapauksessa olisi kannattanut asia mainita myös Puolalle, eikä suinkaan antaa tyhjiä lupauksia.

Joopa joo II kirjoitti:

"Avain onkin juuri siinä, että sellaista hyökkäystä ei pystytty suorittamaan käytettävissä olevan vähän ajan puitteissa. Muuten kyllä hyvä."

Kyllä hyökkäys olisi voitu tehdä. Se on eriasia minkälaisia tappioita siitä olisi tullut. Aikaa sen sijaan tuntui riittävän kaikenlaiseen muuhun toimintaan, esim. Venäjän öljykenttien pommittamisten suunnitteluun ja tyhjien lupauksien antamiseen Suomelle (tosin tämä tapahtui pari kuukautta myöhemmin). Voi olla, että resurssit eivät olisi riittäneet menestyksekkään tukihyökkäyksen tekemiseen, mutta eipä siihen tahtoakaan ollut.

"Valitettavasti se oli juuri niin kehno. Käytännössä koko Ranskan armeija oli orientoitunut puolustukseen."

Miksi Gamel sitten valehteli Puolalle? Hänhän lupaili sitä apua, jota ei koskaan kuitenkaan tullut.

"Saksa ehdottomasti aloitti sen sodan. Saksalta tuli paljonkin ukaaseja ja vaatimuksia kuten aiemminkin."

Jonkunhan se sota täytyy aloittaa jos sen tien osapuolet ovat valinneet. Sen sijaan voidaan kysyä, että onko annetuissa tilanteissa järkeä antaa tilanteen ajautua sotatilaan. Minusta ainakaan Puolan ei olisi tuossa asemassaan ollut järkeä tapattaa puolta kansaansa ja sen jälkeen nauttia sosialismin autuudesta seuraavat puolivuosisataa. Että eipä se englantilaisten lupailema vapaus nyt niin auvoista tainnut sittenkään olla..

"Jotta he voisivat rauhassa lyödä Puolan ilman isompia seuraamuksia, kyllä."

Jotta Saksa kykenisi välttämään kahdenrintaman sodan ja näin ollen tekemään tyhjäksi lännen Saksaa vastaan suunnatun aggression.

"Ranskan panssaridivisioonat olivat yhä edelleen perustamisvaiheessa, joten niiltä ei olisi voitu odottaa tukea syksyn operaatioille ja kyseenalaista vielä myöhemminkin."

Panssarivaunut kuitenkin olivat jo olemassa. Niiden yhteen saattaminen tuskin nyt niin mahdoton tehtävä kuitenkaan on. Sama pätee tykistöönkin, joskin tykistöryhmittymät olivat jo valmiina nipuissa. Ilmavoimien yhteisoperaatiot niin ikään olivat lentämistä vaille valmiit. Lisäksi hyökkäyksessä olisi voitu käyttää sekä Ranskan että Englannin vahvoja merivoimia esim. tunkeutumalla Saksan aluevesille. Kyllä vaihtoehtoja siis olisi ollut vaikka kuinka, mutta eipä ollut tahtoa siihen.

"Eips"

Pelkkää negaatiota taaskin. Tosin kyllähän sinun kantasi näihin asioihin tiedetään jo entuudestaan, joten toteamuksesi ei sinänsä yllätä. Yleensä vain kun ideologia kävelee järjen ylitse, niin päästään juuri tuon kaltaisiin toteamuksiin.

"Miten niin salaliitolta? Eiväthän länsimaat suinkaan salailleet tukevansa Puolaa saksalaisten hyökkäyksen tapahtuessa ja päinvastoin tekivät asian Saksalle harvinaisen selväksi."

Nyt en tarkoittanutkaan salaliitolla puolustusliittoa vaan Saksaa vastaan suuntautuvaa sotilaallista aggressiota, joka sitten kohta myöhemmin realisoituikin hyvinkin valikoituvasti.

"Ei niiden tarvinnut provosoida kun saksalaiset tekivät sen heidän puolestaan. Puola itse pyrki välttämään sitä kaikin keinoin ja siksi typerästi viivytti omaa liikekannallepanoaan aivan liian myöhäiseen ajankohtaan."

Kyllä Puola provosoi sen minkä kerkesi. Vainosi esim. saksalaista vähemmistöään oikein kunnolla. Koskaan siitäkään ei ole ketään ikinä tuomittu. Ja mitä Puolan sotapolitiikkaan tulee, niin kyllä lähtökohta oli jo siinäkin varma voitto Saksasta. Kukaan vaan ei muistanut kertoa, että puna-armeija tulee hyökkäämään selustaan kunhan sopiva ajankohta sille tulee.

"Mikäli Puola olisi voinut kestää pitemmän aikaa niin ehkä siinä tapauksessa."

Ehkä siinä tapauksessa olisi kannattanut asia mainita myös Puolalle, eikä suinkaan antaa tyhjiä lupauksia.

Lue lisää

"Kyllä hyökkäys olisi voitu tehdä."

He tekivätkin rajoitetun hyökkäyksen. Sinähän sanoit sen itsekin.

"Miksi Gamel sitten valehteli Puolalle? Hänhän lupaili sitä apua, jota ei koskaan kuitenkaan tullut."

Juurihan tässä aiemmin setvittiin, että hän EI valehdellut vaan teki selväksi kuinka vaikeaa auttaminen olisi. Merkillistä kyllä sinä alat unohtaa asioita kovin samaan tapaan kuin itse mopomies...

"Jonkunhan se sota täytyy aloittaa jos sen tien osapuolet ovat valinneet."

No, hyvä

"Minusta ainakaan Puolan ei olisi tuossa asemassaan ollut järkeä tapattaa puolta kansaansa ja sen jälkeen nauttia sosialismin autuudesta seuraavat puolivuosisataa."

Tuskin kenestäkään Saksassa tuntui jälkeenpäin hyvältä se tilanne mihin maa oli päätynyt kansallisen sosialismin alla vaan kun tulevaisuutta ei näe ennalta.

"Jotta Saksa kykenisi välttämään kahdenrintaman sodan ja näin ollen tekemään tyhjäksi lännen Saksaa vastaan suunnatun aggression."

Eli toisin sanoen päästäkseen kuin koira veräjästä uusimman valloituksensa myötä...

"Panssarivaunut kuitenkin olivat jo olemassa."

Niin olivat panssarintorjuntatykitkin ps-miinoista puhumattakaan.

"Niiden yhteen saattaminen tuskin nyt niin mahdoton tehtävä kuitenkaan on. "

Itseasiassa se on todella iso prosessi, joka vei useiltakin valtioilta tuntuvasti aikaa. Panssariyhtymät ovat pelkästään resurssimielessä eräitä kaikkein vaativimmista yksikkötyypeistä, vaikka tuiki tärkeitä silloisille sotilasoperaatioille.

"Sama pätee tykistöönkin, joskin tykistöryhmittymät olivat jo valmiina nipuissa."

Niin oli tykistö nipussa saksalaisillakin. Saksalaiset muuten huomauttivat, että monet Ranskan niputetun tykistön sinkoamista kranaateista jäivät vanhentuneina suutareiksi. Voisiko olla, että tehokasta tykistöäkään ei luoda vain niputtelemalla menemään vaan asiassa on vähän muutakin.

Entäpä jalkaväki sitten? Varmaan sinun mopomies-tyylinen strateginen vaistosi neuvoo mistä saat joukot siihen hyökkäykseen?

"Pelkkää negaatiota taaskin. Tosin kyllähän sinun kantasi näihin asioihin tiedetään jo entuudestaan, joten toteamuksesi ei sinänsä yllätä."

Samaa voisi sanoa sinusta.

"Yleensä vain kun ideologia kävelee järjen ylitse, niin päästään juuri tuon kaltaisiin toteamuksiin."

Kannattaa muistaa, että sinä aloit tarjoamaan ideologiaasi ensin.

"Nyt en tarkoittanutkaan salaliitolla puolustusliittoa vaan Saksaa vastaan suuntautuvaa sotilaallista aggressiota, joka sitten kohta myöhemmin realisoituikin hyvinkin valikoituvasti."

Jaa, sitä sotilaallista aggressiota, jonka Saksa oli itse käynnistänyt hyökkäämällä Puolaan? Oli sinä kuitenkin puhut juuri siitä puolustusliitosta ja yriti vain valikoida oikeat sanat päästäksesi siitä?

"Kyllä Puola provosoi sen minkä kerkesi."

Saksa itse provosoi minkä kerkesi. Saksan tiedustelu oli kuukausikaupalla ennen sodan alkua operoinut Puolan alueella pyrkien provosoimaan väkivaltaisuuksia ja jopa hyökäten eri kohteita vastaan. Gleiwitz ei suinkaan ollut saksalaisten ensimmäinen musta operaatio vaan tunnetuin niistä.

"Vainosi esim. saksalaista vähemmistöään oikein kunnolla."

Saksalaiset sortivat omaa puolalaista vähemmistöään, joten Göbbels -menettely ei toimi tällä kertaa.

"Ja mitä Puolan sotapolitiikkaan tulee, niin kyllä lähtökohta oli jo siinäkin varma voitto Saksasta."

Absurdia. Seuraavaksi yrität varmaan sitten tosissasi uskotella, että Saksan sotapolitiikan tavoitteena ei ollut ehdoton voitto Puolasta?

"Ehkä siinä tapauksessa olisi kannattanut asia mainita myös Puolalle, eikä suinkaan antaa tyhjiä lupauksia."

Ja he olivat maininneet...

Me Again kirjoitti:

"Kyllä hyökkäys olisi voitu tehdä."

He tekivätkin rajoitetun hyökkäyksen. Sinähän sanoit sen itsekin.

"Miksi Gamel sitten valehteli Puolalle? Hänhän lupaili sitä apua, jota ei koskaan kuitenkaan tullut."

Juurihan tässä aiemmin setvittiin, että hän EI valehdellut vaan teki selväksi kuinka vaikeaa auttaminen olisi. Merkillistä kyllä sinä alat unohtaa asioita kovin samaan tapaan kuin itse mopomies...

"Jonkunhan se sota täytyy aloittaa jos sen tien osapuolet ovat valinneet."

No, hyvä

"Minusta ainakaan Puolan ei olisi tuossa asemassaan ollut järkeä tapattaa puolta kansaansa ja sen jälkeen nauttia sosialismin autuudesta seuraavat puolivuosisataa."

Tuskin kenestäkään Saksassa tuntui jälkeenpäin hyvältä se tilanne mihin maa oli päätynyt kansallisen sosialismin alla vaan kun tulevaisuutta ei näe ennalta.

"Jotta Saksa kykenisi välttämään kahdenrintaman sodan ja näin ollen tekemään tyhjäksi lännen Saksaa vastaan suunnatun aggression."

Eli toisin sanoen päästäkseen kuin koira veräjästä uusimman valloituksensa myötä...

"Panssarivaunut kuitenkin olivat jo olemassa."

Niin olivat panssarintorjuntatykitkin ps-miinoista puhumattakaan.

"Niiden yhteen saattaminen tuskin nyt niin mahdoton tehtävä kuitenkaan on. "

Itseasiassa se on todella iso prosessi, joka vei useiltakin valtioilta tuntuvasti aikaa. Panssariyhtymät ovat pelkästään resurssimielessä eräitä kaikkein vaativimmista yksikkötyypeistä, vaikka tuiki tärkeitä silloisille sotilasoperaatioille.

"Sama pätee tykistöönkin, joskin tykistöryhmittymät olivat jo valmiina nipuissa."

Niin oli tykistö nipussa saksalaisillakin. Saksalaiset muuten huomauttivat, että monet Ranskan niputetun tykistön sinkoamista kranaateista jäivät vanhentuneina suutareiksi. Voisiko olla, että tehokasta tykistöäkään ei luoda vain niputtelemalla menemään vaan asiassa on vähän muutakin.

Entäpä jalkaväki sitten? Varmaan sinun mopomies-tyylinen strateginen vaistosi neuvoo mistä saat joukot siihen hyökkäykseen?

"Pelkkää negaatiota taaskin. Tosin kyllähän sinun kantasi näihin asioihin tiedetään jo entuudestaan, joten toteamuksesi ei sinänsä yllätä."

Samaa voisi sanoa sinusta.

"Yleensä vain kun ideologia kävelee järjen ylitse, niin päästään juuri tuon kaltaisiin toteamuksiin."

Kannattaa muistaa, että sinä aloit tarjoamaan ideologiaasi ensin.

"Nyt en tarkoittanutkaan salaliitolla puolustusliittoa vaan Saksaa vastaan suuntautuvaa sotilaallista aggressiota, joka sitten kohta myöhemmin realisoituikin hyvinkin valikoituvasti."

Jaa, sitä sotilaallista aggressiota, jonka Saksa oli itse käynnistänyt hyökkäämällä Puolaan? Oli sinä kuitenkin puhut juuri siitä puolustusliitosta ja yriti vain valikoida oikeat sanat päästäksesi siitä?

"Kyllä Puola provosoi sen minkä kerkesi."

Saksa itse provosoi minkä kerkesi. Saksan tiedustelu oli kuukausikaupalla ennen sodan alkua operoinut Puolan alueella pyrkien provosoimaan väkivaltaisuuksia ja jopa hyökäten eri kohteita vastaan. Gleiwitz ei suinkaan ollut saksalaisten ensimmäinen musta operaatio vaan tunnetuin niistä.

"Vainosi esim. saksalaista vähemmistöään oikein kunnolla."

Saksalaiset sortivat omaa puolalaista vähemmistöään, joten Göbbels -menettely ei toimi tällä kertaa.

"Ja mitä Puolan sotapolitiikkaan tulee, niin kyllä lähtökohta oli jo siinäkin varma voitto Saksasta."

Absurdia. Seuraavaksi yrität varmaan sitten tosissasi uskotella, että Saksan sotapolitiikan tavoitteena ei ollut ehdoton voitto Puolasta?

"Ehkä siinä tapauksessa olisi kannattanut asia mainita myös Puolalle, eikä suinkaan antaa tyhjiä lupauksia."

Ja he olivat maininneet...

Lue lisää