Kun tapaa kivan ihmisen, mutta ei mitenkään polvet mene alta, niin montakohan kertaa kannattaa tavata?
Vai onko se tyhmää?
Vai onko se tyhmää?
Montako kertaa kannattaa tavat
omalaatuista
8723
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Hei omalaatuista,
mielestäni tähän ei ole mitään sääntöä. Itse asiassa tunteesi saattavat vielä ajan kuluessa muuttua dramaattisesti.
Ehdottaisin että aloitat tutustumisen ja tapailun ks. henkilön kanssa kaveripohjalta ja katso mihin suhteenne voi/ ei voi kehkeytyä.
perjantai terveisin,
netticupido
sitä jatkaa tapailua kaverimerkeissä mutta pitää olla rehellinen itselleen ja sille toiselle: kyse on todellakin kaveruudesta, ei sen enemmästä.
Olen itse saanut pitkän kaverisuhteen tällä tavalla, mutta koskaan ei ole ensivaikutelma myöhemmin muuttunut ihastukseksi. Jos sitä toista ei halua miehenä/naisena niin ei se siitä muuksi muutu.
Olisi hulluutta tavata kiva ihminen uudelleen, ei kukaan järkevä tee niin. Varsinkaan kun ei mennyt jalat alta.
Säästät sen kivan ihmisen aikaa ja annat hänelle vapauden löytää itselleen kumppanin.
Mistä näitä ääliöitä oikein tulee?
No minä esimerkiksi olen sellainen "ääliö".
Todennäköisyys että löytäisin miehen, joka kolahtaisi heti sillä sekunnilla on äärimmäisen pieni. Tunnen itseni. Olen alkuun aika varauksellinen ja lämpenen hitaasti. Esim. molemmat pitkäaikaiset suhteeni (10 vuotta kumpikin) syntyivät miehiin, jotka olin tuntenut aiemmin. Esimmäisen kolmisen kuukautta, toisen 10 vuotta.
Toki minäkin näen heti, jos mitään mahkuja ei ole, mutta sitten on paljon tätä "ei-tiedä-heti"-osastoa. Näiden kanssa olen tapaillut pidempään, jos se on kummallekin sopinut. Esim. yhden kanssa totesin viiden tapaamisen jälkeen ettei kannata jatkaa, toisen kanssa seurustelimme vuoden. En usko että kumpikaan juttu oli kummaltakaan "pois" tai ns. turhia.
Jossain oli neuvo et treffeillä pitäisi jaksaa käydä saman tyypin kanssa PERÄTI 8 kertaa ennen varsinaista seurustelupäätöstä! Tuo on se jakso jossa vasta alkaa selvitä millaisesta ihmisestä on kyse. Treffikulttuuriin kuuluu se että antaa molemmille tilaa ja mahdollisuuden tehdä päätöstä ja ennen kaikkea tutustua rauhassa! Tietysti on aina niitä hulluja jotka alkavat puhua yhteenmuutosta jo muutaman tapaamisen jälkeen, mutta niiden kanssa deittailu kannattaa lopettaa ajoissa ettei joudu sairaalloisen mustasukkaisen ihmisen alistamaksi tulevassa parisuhteessa. Näillä neuvoilla pärjää.
Kahdeksan kertaa, huh huh. Itse näen jo ekalla kerralla onko mitään kiinnostusta seksuaalisella tasolla. Muilla kerroilla voi ehkä nähdä enempi että onko suhteella mitään tulevaisuutta. Joskus se seksuaalinenkin mielenkiinto tyssähtää kun alkaa tajuta ettei ole kauheammin toisen kanssa mitään yhteistä, vaikka esim. ulkonäkö olisikin ihan ok.
Mutta jokaisen pidemmän suhteeni olen aloittanut ilman mitään erityisiä tapailuja sen kummemmin, eli on alettu seurustelemaan heti ekasta tapaamisesta. Ne joita jään "tapailemaan" todennäköisesti putoavat elämästäni pois ennemmin tai myöhemmin.
kumppania, joka vie jalat alta. On pieni mahdollisuus löytää tuollainen ja silloinkin kyse saattaa olla narsisti tai kuolema.
Ekalla kertaa jännitin,en ollut oma itseni.