itseisarvoina suck. Laihuus ja kasvissyönti ovat eräitä aikamme uskontoja. Minusta ei ketään tee laihuus automaattisesti kauniimpaa tai terveempää tai kasvissyönti kenestäkään paremminvoivaa tai hyveellistä ihmistä.
Tykkään toki katsella ihmisiä, jotka näyttävät siltä, että pitävät huolta itsestään - kunhan silmistä paistaa muutakin kuin pohjaton itsekeskeisyys. Rakastan myös eläimiä ja näen niiden tehokasvatuksen ehdottomasti alasajettavana asiana.
Laihuudesta on tullut niin itsestään selvä symboli terveydelle, että siitä poikkeaminen on aina merkki jotenkin huonosta ihmisestä. On luvallista pilkata itseään ja toisia "yli"painosta. Ihmisten odotetaan tekevän jatkuvasti tiliä syömisistään ja ripittäytyvän ravitsemustottumuksistaan. Luontaisen liikkuvaisuuden ja ilmeisesti myös perintötekijöiden johdosta olen itse aina voinut syödä suruun tai surutta "mitä huvittaa" ja silti pysynyt sopusuhtaisen sutjakkaana, täysin ilman omaa ansiotani. Eräs tuttavani puolestaan yrittää väkisin kerryttää painoa laihaan varteensa, muttei onnistu. Eri ihmiset näyttävät jo rakenteellisten eroavaisuuksien puolesta eri painoisina optimaalisen hyvännäköisiltä.
Moni kasvissyöjä vaikuttaa myös mielestäni aika ärsyttävän hyveelliseltä. Muut ovat onneksin sisäistäneet aatteensa niin selkäytimeen, ettei sitä ole tarve hehkuttaa, alleviivata ja evankelioida joka käänteessä. Kasvien viljelyynkään liittyvät seikat eivät mielestäni tee kasvissyönnistä automaattisesti ongelmatonta ravitsemuksellisesti tai ekologisesti. Kasvissyönti ei välttämättä merkitse ollenkaan sitä, että ajattelet eläinten tai ekosysteemin hyvinvointia. Jotkut ovat kasvissyöjiä vain ollakseen erikoisia ja tehostaakseen itseään. Miksi on jotenkin helpompaa tai hienompaa olla ortodoksinen kasvissyöjä kuin lihatuotteiden kohtuukäyttäjä? Tietenkin siksi, että ortodoksin sädekehä on aina paksumpi ja kiiltävämpi kuin "kohtuukäyttäjän"! Hänen on lupa katsoa lihaan sortuneita alentuvan ilkeästi tai olla jalo ja suvaitsevainen. Tarkoitan tässä näitä hyvevegetaareja.
Tykkään toki katsella ihmisiä, jotka näyttävät siltä, että pitävät huolta itsestään - kunhan silmistä paistaa muutakin kuin pohjaton itsekeskeisyys. Rakastan myös eläimiä ja näen niiden tehokasvatuksen ehdottomasti alasajettavana asiana.
Laihuudesta on tullut niin itsestään selvä symboli terveydelle, että siitä poikkeaminen on aina merkki jotenkin huonosta ihmisestä. On luvallista pilkata itseään ja toisia "yli"painosta. Ihmisten odotetaan tekevän jatkuvasti tiliä syömisistään ja ripittäytyvän ravitsemustottumuksistaan. Luontaisen liikkuvaisuuden ja ilmeisesti myös perintötekijöiden johdosta olen itse aina voinut syödä suruun tai surutta "mitä huvittaa" ja silti pysynyt sopusuhtaisen sutjakkaana, täysin ilman omaa ansiotani. Eräs tuttavani puolestaan yrittää väkisin kerryttää painoa laihaan varteensa, muttei onnistu. Eri ihmiset näyttävät jo rakenteellisten eroavaisuuksien puolesta eri painoisina optimaalisen hyvännäköisiltä.
Moni kasvissyöjä vaikuttaa myös mielestäni aika ärsyttävän hyveelliseltä. Muut ovat onneksin sisäistäneet aatteensa niin selkäytimeen, ettei sitä ole tarve hehkuttaa, alleviivata ja evankelioida joka käänteessä. Kasvien viljelyynkään liittyvät seikat eivät mielestäni tee kasvissyönnistä automaattisesti ongelmatonta ravitsemuksellisesti tai ekologisesti. Kasvissyönti ei välttämättä merkitse ollenkaan sitä, että ajattelet eläinten tai ekosysteemin hyvinvointia. Jotkut ovat kasvissyöjiä vain ollakseen erikoisia ja tehostaakseen itseään. Miksi on jotenkin helpompaa tai hienompaa olla ortodoksinen kasvissyöjä kuin lihatuotteiden kohtuukäyttäjä? Tietenkin siksi, että ortodoksin sädekehä on aina paksumpi ja kiiltävämpi kuin "kohtuukäyttäjän"! Hänen on lupa katsoa lihaan sortuneita alentuvan ilkeästi tai olla jalo ja suvaitsevainen. Tarkoitan tässä näitä hyvevegetaareja.
Vastaukset 11
Vanhimmat
sanomasi hiukan epäselväksi, mutta jos nyt tajusin edes sinnepäin mitä ajattelit, niin aina kun uskonnosta tehdään instituutio, menee hommat helpohkosti enemmän tai vähemmän vituralleen. Samaa pätee melko moneen muuhunkin asiaan.
en tiedä siitä instituutiosta, mutta yhdistävänä tekijänä tällaisissa uskovaisuuksissa on se, että tekemisen takana oleva syvin motiivi on halu näyttää hyvältä tai hyvelliseltä muiden silmissä...kuvittelisin, että aidolle aatteen miehelle tai naiselle se puoli on jokseenkin epäkiinnostava sivutuote.
Mitä halusit sanoa?
"Itseisarvona sucks" ei ihan riitä. Mutjoo, sehän riittää itseasiassa, koska ihmisen suolistoa 3metrisene piuhoineen ei ole tarkoitettu lihansyöjän elimistölle. Eli sitä kautta selkeä juttu, mutta kun kuitenkin pitää kaiken maailman 3omega ym rasvoja saada päivittäin, niin pakko sitä on läskiäkin mättää naamaan välillä. Missä ongelma? vedetään aamuisin naamaan monivitamiinipilleri, joka sisältää kaikki tyarvittavat vitamiinit ja hivenaineet, joita ihminen tarvitsee. Ei Ongelmia?
Maailman ruokatasapaino on pielessä. Pieni vähemmistö tukehtuu ruokaan ja raahaa sitä kaatopaikalle hiki hatussa. Iso enemmistö raataa kellon ympäri saadakseen kyllikseen syötävää ja on silti jatkuvasti vähän nälissään.
Ihan varmasti pääasiassa kasvispainotteinen ravinto on ihmiselle ihan kaikista paras vaihtoeho. Ja myöskin mieluummin vähän liian niukka ravinnonsaanti kuin se ylensyönti. Häviävän pieni määrä lihaa ja vaikka kalaöljyä riittää tekemään ruokavaliosta täysipainoisen.
Pointti oli se, että tiukan kasvissyönnin tai treenatun laihuuden itseisarvoistaminen uskonnollisen suoriutuneisuuden ja ylemmyyden merkeiksi on valistuneisuuden sijaan osoitus yksisilmäisyydestä ja itsekeskeisyydestä. "Haluan syödä ekologisesti ja terveellisesti, koska silloin muut huomaavat, miten edistyksellinen ihminen olen. Sekaruokaiset ja minua plösömmät tai tukevammat ihmiset ovat alempaa rotua."
pariloin aamuisen kalasaaliini ja laitan höysteeksi lautaselle muutaman potun ja itsekeitettyä karpalohyytelöä, niin voisit vastata pariin kysymykseen? Missä kohtaa kalassa on se öljyhana ja sit, että pitääkö syödessäkin ajatella? Ettäkö ei vois vaan nauttia ja ravita kehoaan hyvällä ruualla ilman syyllistymistä ihan ateistikin?
Minun ymmärtääkseni ihmisen hamaat ja suolisto ovat tyypillisiä sekasyöjälle, eikä kasvissyöjälle.
Kai ne rappeutuu siitä ajan myötä turhina? Ohutsuoli kuitenkin on liian pitkä lihansyöjälle. Seka-valio kai sopisi parhaiten, niinkuin joku karhu tai sika. (sialla tosin n. 15-18 m. suolta)
Me olemme ihmiskunnan aatelia, koska kuulumme märehtijöihin.
(naurua)
Lihavien pilkkaaminen kuuluu samaan sarjaan alkoholistien ja tupakoitsijoiden haukkumisen kanssa. Voidaan osoittaa omaa ylemmyyttä muita ihmisiä kohtaan jollain periaatteessa hyvällä asialla. Tottahan tupakoimattomuus, raittius, hoikuus ja liikunta ovat terveyden kannalta hyviä asioita. Aivan kuin sohvaperunoitakin syyllistetään. Etenkin kun voidaan osoittaa, että epäterveelliset elämäntavat aiheuttavat yhteiskunnalle kuluja. Sillähän voidaan perustella, että yksilön elintavat eivät olekaan yksityisasia vaan siihen on yhteiskunnalla oikeus puuttua.
Koska minä korostan yksilöllisyyttä yhteisöllisyyden kustannuksella, minua tällainen meininki iljettää syvästi. Asian ainoa hyvä puoli on, että nyt ylemmyydentuntoiset, pulleat kukkahattutäditkin ovat joutuneet pilkan kohteeksi alkoholistien ja tupakoitsijoiden rinnalle. ;-)
asiasta niin, että se on ihmisen oma asia jos haluaa olla kasvissyöjä. Eihän se tarkota sitä että mun pitäis olla jos en halua. Jokanen mättäää suuhunsa mitä tahtoo ja kuinka paljon tahtoo. Mä olen itse hyvässä kuosissa mutta en pidä sitä uskontona vaan olen vain siksi koska haluan eli en syö enemmän kuin kulutan. Ei se tarkota sitä että naapurin pirjon pitäis tehdä samoin. Pirjo tekee just niinkun haluu. Mulle se on ihan sama minkälainen pirjo on kropaltaan, sillä pirjon luonne ratkasee mitä mä siitä ajattelen eikä se mitä se syö.
Kasvissyönti on ok, mutta kenellekää ei pitäis alkaa paasaamaan valinnoistaan.