olen naimisissa ja tuntuu pahalta olla ilman tätä toista miestä
Kun kuulen radiosta jonkun rakkauslaulun, ajattelen aina tätä miestä
Kun illalla nukahdan, ajattelen tätä miestä
Kun aamulla herään, ajattelen taas tätä miestä...
: (
Kun kuulen radiosta jonkun rakkauslaulun, ajattelen aina tätä miestä
Kun illalla nukahdan, ajattelen tätä miestä
Kun aamulla herään, ajattelen taas tätä miestä...
: (
Vastaukset 17
Vanhimmat
Olet astunut siihen tavalliseen avioliiton sudenkuoppaan,pidä vain ihastus omana tietonasi.
Älä lähde juoksemaan tuon impulssin perään niin on parasta.
Uskon että on yleistäkin että noita ihastumisia sattuu ihmisille elämän varrella muitakin kuin se oma puoliso.
Älä ainakaan ruoki mitenkään näitä tunteitasi.
Ei se aina noin mene
Tunteensa voi olla vaikeaa saada hjiljenemään,vaikka henki menisi.
Mutta esittämäni on mielestäni hyvä peruskehys.
Ota se, mikä jo on, tai hylkää kaikki ja hyppää tuntemattomaan. Se toinen ainoastaan voi vastata tunteisiisi, jos on samalla `tasolla` ja valmis itsekin ottamaan sen askeleen. Elämä on. Pahimmillaan tuhoaa parin ihmisen "elämän" mutta parhaimmillaan voittaa itselleen Elämän. Valintoja...
emme voi tietää, mitä sinun 'rakkautesi' on. Siis minä en todellakaan voi tietää, etkä välttämättä sinä itsekään. Niin monta kertaa olen nähnyt vastaavan tapahtuman olevan pakoa jostain ihan muusta. Tutkiskele omaa elämääsi, omia tunteitasi, älä sitä miestä.
http://video.google.com/videoplay?docid=6408137179133075503#docid=4378603864395442652
mies?
http://www.youtube.com/watch?v=GkSmVP9z4Oo&feature=related
ihastumiselle/rakastumiselle on aina joku "tilaus". Elämässä on yleensä jokin sellainen vaihe, milloin tulee alttiimmaksi rakastumiselle. Ja eihän se yleensä ole mikään ongelma, että näin on, muuta kuin tällaisissa tapauksissa kuin sinulla. Joten, mieti mistä johtuu elämässäsi tämä "tilaus" ihastumiselle. Onko elämässäsi jotain ongelmia, joita tavallaan "pakenet" ihastumiseen? Ehkä sen miettiminen voi avata ajatuksiasi paremmin tässä hankalassa tilanteessasi. Mitään takuita siihen ei tosin ole.
jolloin alttiimpi tai vapaampi rakastumaan. Sitten jos ei pääse irti ihastumisestaan/rakastumisestaan vuosiin, niin onko silloin kyseessä tosirakastuminen?
Uskon, että kun aidosti toisilleen oikeat ihmiset kohtaavat, niin ennemmin tai myöhemmin jotenkin/jollaintavalla se ns. varmuuden tunne tulee tai tunkeutuu tietoisuuteen.
Jos menet tämän miehen perään, huomaat pian että olet pilannut koko elämäsi. Tuollaisia tulee ja menee.
nyt on sivullisten paha mennä vannomaan :)
panee sua, sä ajattelet toista, vai? Horo taidat olla.
samassa tilanteessa vaimoa pannessa?
naisia kun panen vaimoani....HAHAHAHAHAHAHAHAHBUAHBUAHHAHHOHHOHHOOOOOOOOO!!! Noita harppujako:))))))))))))))))DDDDDDDDDDDDDDD*REEEEEEEEEEEEEEEEPS*
http://www.youtube.com/watch?v=zX2-3hFPMI8&feature=related
Kukapahan tuollaista ukkoa kultansa kainalossa ajattelisikaan..... ja vielä sänkyynkin ottaisi..
*Krräääh*
*Pthyi olokoon*
voi joskus käydä, koita jaksaa.
on aina ollut ihastuksia mutta oma suhde on ne kestänyt, vaikka välillä ajatus voi lipsahtaa. Se täytyy vain hyväksyä. Kun kuitenkin ajattelee kumpi on parempi on oma mies aina voittanut.
Jos olet miettinyt lähtemistä mieti MIKSI teet sen..väistämättähän siinä on syynä se toinenkin..
Mutta myös voi olla muuta aktuaalimpaa..toinen voi antaa siihen voimaa. Toinen voi edustaa sitä vapautta jonka kuvittelet saavuttavasi eron jälkeen vaikket sitä voi varmuudeksi tietääkään. Ainahan me etsimme kaltaistamme...enemmän kuin mitään.
Keskity nyt omaan suhteeseesi ja yritä edes unohtaa vähäksi aikaa se "toinen":löydät ehkä vastauksen...?
.