Kun täällä on puhuttu paljon aloitteesta, niin mikä se aloite oikein on? Se, että menee esim. ravintolassa juttelemaan mielenkiintoisen ihmisen kanssa? Vai se, että antaa /pyytää puhelinnumeron? Vai se, että soittaa/tekstaa henkilölle ja pyytää jonnekin? Vai se, että kysyy, alettaisiinko seurustelemaan? Vai se, että pyytää toisen yökylään? Yleensähän noi menee vastavuoroisesti, että yksi ihminen ei pyydä noita kaikkia vaan toinen antaa numeron ja toinen soittaa, se kenelle soitetaan ehdottaa jonnekin menoa jne.
SIIS MIKÄ ON ALOITE? Kertokaa tämä ensin, niin sitten tiedän, olenko useammin aloitteen tekijä vai en!
SIIS MIKÄ ON ALOITE? Kertokaa tämä ensin, niin sitten tiedän, olenko useammin aloitteen tekijä vai en!
Vastaukset 26
Vanhimmat
mielestä aloite on jo se, kun hakeudut toisen juttusille. Siitä teidän tutustuminen voi alkaa. Aloitteita voi tehdä kaiken matkaa tutustuessa. Vaihe vaiheelta. Ensin tehdään aloite jutteluun ja aletaan tutustumaan, siirrytään ehkäpä halimiseen tai suukotteluun. Aletaan tapailla ehkäpä, päädytään yhteen ehkäpä jne. Vastavuoroista se olis hyvä ollakkin mun mielestä. Mutta tosta juttelusta kaikki alkaa, kun toinen tekee siirtonsa kohti tutustumista. :)
olin tulevan poikaystäväni vieressä ravintolassa ja avasin ensin suuni ja sanoin: missä täällä on vessa? Niin olin aloitteentekijä meidän suhteessa?
olla noinkin simppelistä asiasta kyse, kun joku juttu alkaa. :) Kaikki alkaa siitä toisen kohtaamisesta, kun sä alat luoda kontaktia siihin toiseen ihmiseen.
minä olin aloitteentekijä koska siitä kysymyksestä alkoi kommunikointimme joka päätyi seurusteluun?
kyllä sinä aloitit kontaktia ottamalla. Mutta kumpi kysyi tapaamisesta? :)
puhelinnumeroa ja antoi omansa. Minä soitin ja mies pyysi treffeille, kun soitin. Kumpi meistä oli aloitteen tekijä meidän suhteessa? :)
mies :)
olen aina luullut, että minä, kun soitin! Mutta hän vain ehti kysyä ensin, oli aikomus itsekin kysyä ja annoin vinkkiä puhelimessa, että treffit olisi mielessä. Oletko varma?
se ehti ensin ;) Mut niiku olen aikasemminki sanonnu, niin sillä ei pitäs olla väliä kuka sen aloitteen teki, vaan sillä mihin se johti. :) Sitäpaitsi toisen aloitteet on mitättömiä, joillei niihin vastata hyväksyvästi eli tangoon tarvitaan kaksi. ;) Sun mies antoi syötin ja sä tartuit eli aikalailla win win situation. :)
mä kysyin eilen mun poikaystävältä, että kumpi hänestä meistä oli aloitteentekijä ja hän ei osannut sanoa, niinku en itsekään. Se sanoi, etä ei tiedä muistakaan suhteistaan, kumpi on ollut; nainen vai mies. Ja en oikein tiedä minäkään. Ainoastaan niistä tiedän, että kun joku mies on kysynyt mun puhelinnumeroa, enkä ole antanut sitä, että mies oli aloitteentekijä suhteeseen, jota ei alkanut.
varmaan aloitteen tekemisestä varmaan löytyy monia eri näkemyksiä. Jos niitä haluaa miettiä. Periaatteessa kait on se ns. aloitteentekijä aina se joka lähestyy toista aikeissa päästä etenemään. Jatkumo on se juttu, jotta voidaan puhua suhteesta. Olkoot nyt sitten suhteen laatu mikä vaan.
Sama käänteisesti myönteisenä " Ainoastaan niistä tiedän, että kun joku mies on kysynyt mun puhelinnumeroa, enkä ole antanut sitä, että mies oli aloitteentekijä suhteeseen, jota ei alkanut" jos oisit antanut numeros. Sun mies antoi sulle numeron, ei kait sillä väliä kumpi numeronsa antaa, vaan kumpi sitä kysyy tai tarjoaa. :) Mut yhdessä ootte, se on kuitenkin pääasia suhteen olemassa ololle. :)
paitsi että jos mies ei olis tarjonnut samalla omaa numeroaan, en olisi antanut varmaan sitä, tai en ole varma.
Yleensä silloin minun seurustelusuhteeni vasta ovat alkaneet, kun aloitteentekijöitä ovat olleet vähän molemmat. Jos vain toinen, niin ei ole alkanut mitään.
En ole suhteestani yhtään huolissani, vaan ihmettelen vähän näitä keskusteluja joissa kysellään kumman "kuuluu" olla aloitteentekijä. Aloin sit miettiä, että mikä ihmeen aloite ja mikä tekijä :)
onkin jänniä juttuja miten ylipäänsä suhteita syntyy. Monella tavalla niitä kuiteskin syntyy. Ainakin kivempi tavallaan, jos molemminpuolista kiinnostusta löytyy. Jutellessa sitten äkkiä käykin ilmi et kumpaakin kiinnostaisi tutusta enemmän ja lähemmin. Sillain se joteki itestäkin kivoiten menee. :)
Sillai rauhassa, ettei gaboom kiireesti kaulaan tai ehdottelemaan jotain. Mut toisilla alkaa ihan sanomatta sanaakaan vaan kapsahtamalla kaulaan. Ja ihan yhtä hyvä, jos se molempien mieleen käy. Joskus oon miettiny totakin et loppu viimeks mitä väliä miten suhteet alkaa. Ne kuitenkin alkaa ja ihmisiä yhteen päätyy eri reittejä pitkin.
Nii mun käsitys aloitteesta jo tuli...aloite kun aloite. Tekijä on kai se joka ne ladut avaa. :) Ja eikun hiihtelemään.
solmia parisuhde.
parisuhteessa ja siksi kysyn, että tiedän, olinko aloitteen tekijä vai en. Olisi kiva tietää, niin voisi vastata näihin kyselyihin!
ei ole aloite.
Taidat olla vähän yksinkertainen?
kysyminen on? Voisitko kertoa? Että tiedän olenko ollut aloitteellisempi.
se tutustuminen voi alkaa. Ihan mistä vaan juttelusta. Aloite aloittaa suhde on sitten taas sitä mun mielestä, kun kysytään jotain suhteen aloittamisesta tai vaikkapa aletaan tapailla. Yleensä jompi kumpi kysyy voitaisko nähdä silloin tai tällöin. Sitä voitas pitää aloitteena suhteen alkamiselle kirjaimellisesti. Mutta itse suhteen luominen alkaa jo siitä, kun otat kontaktia toiseen ihmiseen ja se siitä jatkuu.
Aloite on se hetki jolloin kulloisessakin tilanteessa selviää että toisen kiinnostus on henkilökohtaista perusolettamusta syvemmällä tasolla.
Kun ravintolassa nainen tulee juttelemaan se ei ole aloite (tai jos se lasketaan aloitteeksi eletään emäjunttilassa). Minun mielestäni on ihan tavallista että ihmiset höpöttää keskenään raflassa eikä se tarkoita mitään sen erikoisempaa. Jos nainen tulisi sensijaan juttelemaan astetta henkilökohtaisemmalla tavalla ja ilmaisisi suoraan että olen mukavan näköinen ja hän haluaisi tietää olenko yö-sonni-ainesta olisi se aloite; silloin ilmaistaisiin jo että tässä on henkilökohtaista pidemmälle menevää intressiä mukana.
Otetaan sitten vaikkapa työympäristö jossa sosiaalisen kanssakäymisen kautta jo tunnetaan toinen ihminen, kenties ollaan istuttu oluella yhdessä, tiedetään toisen henk. koht asioita ja kenties jotkut naljailee seurustelusuhteesta (jota siis ei ole, toinen vain ehkä kiinnostunut toisesta.). Tälläisessä tilanteessa henkilökohtainen huomiointi ei ole "aloite" vaan se kuuluu suunnilleen odotettavissa oleviin sosiaalisiin kanssakäymismuotoihin. Aloite olisi taas jokin joka osoittaa selkeästi että suhde olisi toivottava. Kaverisuhteissa puolestaan normaalin kaveritoiminnan ylittävät asiat ovat se aloite, ts. saattaa tarvita jo suutelemista tai (mikäli kaveripiireissänne suuteleminen on kaverijuttu - suihinottoa) tai jotain muuta vastaavaa.
Aloite on aina se joka mahdollistaa ymmärryksen että eteenpäin on toivottavaa ja mahdollista mennä.
nyt helvetti, (mikäli kaveripiireissänne suuteleminen on kaverijuttu - suihinottoa) tai jotain muuta vastaavaa. :( Ei kai nyt kavereitten kanssa tollasta tehä?
noita aikasempia tekstejäni, niin olinko minä aloitteentekijä vai poikaystäväni?
Sinä koska soitit. Numeroiden vaihto on eräänlainen mahdollisuuksia luova rutiini... raflakeskustelu on paskanjauhantaa ellei siihen liitetä jotain merkitystä jatkon suhteen. Teit aloitteen soittamalla miehelle ja siten ilmaisemalla hänelle että lässytyksenne raflassa ei ollut täysin merkityksetöntä sinulle, siirrät siten kommunikaatiota syvemmälle ja merkitsevämmälle tasolle jo ilmaisemalla itseäsi soiton muodossa ja hakemalla sen kytköksen ja antamalla sille merkityksen.
Mies puolestaan vahvisti aloitteesi pyytämällä treffeille ja siten ilmaisi että hänkin haluaa tutustua paremmin, enkä yhtään ihmettele koska et jäänyt roikkumaan miehen valinnoista vaan osoitit että pysyt tekemään omiasikin.
Paitsi, että bns:n mielestä mies oli aloitteen tekijä koska pyysi treffeille :) Enkä olisi soittanut, ellen olisi ollut aika varma, että mies pyytää treffeille, jos soitan ;)
Mutta ei sillä väliä, oli miten oli. Kiinnosti vain tämä aloitteentekijä-juttu. Mutta nyt kouluun. Saa jatkaa keskustelua.
"Paitsi, että bns:n mielestä mies oli aloitteen tekijä koska pyysi treffeille :) Enkä olisi soittanut, ellen olisi ollut aika varma, että mies pyytää treffeille, jos soitan ;) "
Jep. Samoin apupyörinä oli varmaankin innostuksen siivittämä ravintolailta joten et saa kovin kummoisia rohkeuspisteitä mies-asteikolla mitattuna aloitteestasi. Aloitteesi on kuitenkin hyväksyttävä ja oikeaoppinen joten olet palkintoruusukkeesi ansainnut kunnialla.
BNS sanoo treffikutsua aloitteeksi koska hän haaveilee/on haaveillut itse sellaisista, perusitsekkäästi naisena hän pitää kaikkea itseensä kohdistunutta "oikeaoppisena" ;-)
Tää aloitteidentekobisnes toisaalta onkin sellaista ettei siinä kannata koskaan tulla ammattilaiseksi. Se kun kielii jonkinlaisesta säälittävyydestä :)
nyt kukko höpise omias taas :) En mä pidä kaikkea itseeni kohdistuvaa oikeaoppisena, koska mä käsitän et erilaisia ihmisiä ja tapoja on. Ja mikä kellekki parhaiten sopii. Mä vaan ilmaisen oman kantani ja näkemykseni. Tai osan siitä...ja en haaveile enkä ole haaveillut treffikutsuista. :) Viimeksi teininä taisin haaveilla et yks poika pyytäs mua ulos ja sitä ei ikinä tapahtunut. Oli aika mäntti :) Hehhehee...isona tyttönä mä kyllä kysyisin ihan ite, kun joku veijari mua kiinnostaisi. Eli pojat, ei treffikutsuja. En kaipaa niitä!! Kukkista vastaan väite..
on sellainen jossa ei heitetä palloa vain toiselle maukumalla jotain epämääräistä vaan esittämällä suora kysymys johon toivot vastausta. Se on puhdas aloite. Ei me naiset ymmärretä muunlaisia aloitteita.