Iäkkäämmät vanhemmat

on lähes samanikäinen kuin sinä (24v) ja meidän vanhempamme ovat 63 ja 67 v. Itse olen 43 v ja meillä on nuorimman sisarukseni kanssa ikäeroa 19 v. Olen aina miettinyt, miten hän kokee sen, että vanhemmat ovat jo oikeasti lähes vanhuksia ja muut sisarukset neljänkympin kriiseissä painiskelevia, muka aikuisia ihmisiä. Itseni ikäisiin verrattuna vanhempamme ovat nuoria. Moni kysyy, onko meillä tosiaan samat isä ja äiti, ettei vain isällä ole uutta nuorikkoa. Ei vaan ole.
Nykyisin lapsia tehdään hieman vanhempana kuin ennen, joten vanhempien ikä lapsen ollessa 20 v tulee olemaan hyvinkin kuuskyt ja risat. 24 v sitten oli todella kummastuksen aihe, kun äitini vähän alle nelikymppisenä uuden muksun vielä pyöräytti. Ajat muuttuu. Ja onneksi nykyiset "vanhukset" ovat yhtä virkeitä kuin nelikymppiset, ihan oikeasti.

Olen parikymppinen ja vanhemmat siinä kuusikymppisiä molemmat. On vaikea seurata heidän vanhenemistaan ja vanhenemisen mukanaan tuomia vaivoja ja samalla nauttia omasta nuoruudesta. Tulee huono omatunto, kun lähtee opiskelupaikkakunnalle ja tietää, että heillä on ikävä ja tarvitsisivat apua mm. raskaissa pihatöissä.

Olen 25 ensi viikolla. Äiti täytti viime kesänä 60 ja isä täyttää ensi kesänä 70. Nuoremmat sisarukseni ovat 23 ja 21.

Oken iältäni lähempänä vanhempiasi kuin sinua. Mutta sinun iässäsi vanhempani livat 69 ja 73. Lapsuuteni ja nuoruuteni eli aika jolloin asuin vanhempieni kanssa oli ihan onnellista ja huoletonta. molemmat vanhemmat kävivät töissä. he eivät olleet ulkoisesti erityisen nuorekkaita, mutta mieleltään varsin avoimia ja sain elää varsin samanlaista, jopa vapaampaa nuoren elämää kuten muut kaverini.

Opiskelin naapurikaupungissa ka lävon viikonloppuisin kotona. Valmistumisen aikaan kun muutin itsellisesti kokonaan asumaan, iski jonkin lainen paniikki siitä, että he ovat iäkkäitä. Tuli suru, ettei olisi paikkaa missä käydä vapaapäivinä jne. Kuitenkin he elivät vielä vielä 25 vuotta.

Yhdelle vastaajalle sanoisin, että nuoren aikuisen pitää elää omaa elämäänsä ja lähteä opiskelemaan. kuusikymppiset vanhemmmat eivät vielä välttämättä tarvi apua lumitöissä jne. Ja lisäapua kyllä saa, jos on valmis vähän uhraamaan rahaa siihen. Tottakai kotoaan lähtevä nuori aikuinen saattaa tuntea ristiriitaisia tunteita monestakin syystä. Mutta luonnon järjestelmään kuuluu, että poikaset lähtevä pesästä. Eihän e tarkoita että hylkäisi kotipesän vaikka perustaa omansa.

olen 34.v munäiti on 70.v. ja isä 80.v... olen nuorin öapsista äitini kanssa meillä läheiset välit.. asun vanhempien kanssa.. on muilla samanlaisia kokemuksia

MUN ÄITI S 1958
ISÄ S 1955
UKKINI OLI SYNTYNYT 1931
MUMMONI 1932
ISÄN ÄITI 1922 JOKA OLISI TÄYTTÄNYT 100 VUOTTA