Olen

ole kiinni.
jatka vaan selibaattias se kehittää

Oikean kunnon parisuhteen takana on vain sinun tahtosi sellaiseen. Se on se mikä on sinun kannaltasi oleellista kun asiaa pohdit tarpeeksi syvällisesti.

Tämä johtuu siitä että toisen ihmisen vapauteen et voi kuitenkaan vaikuttaa. Vain itseesi ja omiin valintoihisi. Hyvä parisuhde eletään olemalla hyvä kumppani itse.

Sopimuksenkin voi purkaa kumpi tahansa. Silloin katsotaan vain sitä sopimusta. Katsomalla itseäsi ja omaa toimintaasi ja pitämällä sitä ainoana asiana jolla sinä voit vaikuttaa asioihin olet asian ytimessä.

Kumppanilta voi odottaa sinänsä mitä tahansa, suhtautua asiaan niin että mikä tahansa oma hinku tai näkemys on oikea. Se on mahdollista - mutta huonosti valitsemalla se on se mikä purkaa myös suhteen. Tässä asiassa tarvitaan valppautta olennaisen ja ei-olennaisen kanssa, minkä valitsee olevan suhteen todelliset kriteerit. Sekin on asia jossa vaikutetaan vain ja ainoastaan itseen loppujen lopuksi.

Mietin juuri tänään sitä että miten Jumalalle kävisi jos hän rakastuisi johonkuhun? Jumala voisi tehdä mitä tahansa muuta paitsi puuttua toisen vapaaseen tahtoon - puuttumalla vapaaseen tahtoon Jumala ei rakastaisi sitä toista - vaan vain itseään. Miksi siis sopimus on oleellinen? Sopimuksella koitetaan ohjata vapaata tahtoa. Tarpeettomasti, vetoamalla sopimukseen ei enää vedota toiseen ihmiseen tai katsota häntä - vaan silloin ollaan kiinni sopimuksessa. Tällöin suhde olisi sopimukseen eikä toiseen ihmiseen.

Suhde toimii silloin kun kaksi ihmistä valitsee elää sen suhteen todeksi. He tekevät sen molemmat, tahoillaan - ja toteutuessaan se on yhtä luontevaa ja yhteensopivaa kuin hengittäminen.

Tai sitten olen taas monimutkainen.