Millainen oma maailmasi olisi, jos kukaan ei sinua rakastaisi?
(Romanttinen hymituulahdus otsonia)
(Romanttinen hymituulahdus otsonia)
Gallup
naunou
26353
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Siis näin: hymiötuulahdus.
Souds lite gutenberg.
Täällä saa kysellä ihmisiltä erilaisia juttuja! Mä tykkään tästä.
Mun mielestä sun tartee ensin raksuttaa sua ittees, ja vasta sitten raksuttaa muita. Mut mä leikinkin Barbeilla kun mä olin skidi. Silloin ei vielä hella palanu.
aika erilainen. En ois puolikskaan näin paljon kotona vaan matkustelisin ja olisin itsekkäämpi.
aika harmaa ja yksinäinen. - Jotakin tällaista:
http://www.youtube.com/watch?v=x6S6cKSPETs
Ei noita ole olemassakaan! Kyllä värit on, mutta eihän tuo ole edes parodiaa!
(naurua)
mutta jonkinlaisesta satiirista se mennee :) ?
Olenko mä susta vähän pinnallinen, just sen verran pinnallinen, että pohja näkyy?
(On hevetin hienoa muuten löytää palsta jossa voi puha vain itsestään, itsekseen ja itselleen.)
Täss yllä olevassa virkkeessä on niin monta ohilyöntiä, että päättelemme kirjoittajan joko olevan humalassa (todennäköistä) tai sitten innostunut.
(Sonnivitsit jätämme kertomatta)
Mut valitettavasti en ole oikein pystynyt hahmottamaan sua riittävästi voidakseni kommentoida mitään tuohon kysymykseen.
- Saat jatkaa :D
Selusta kannattaa aina turvata ;)
Että ihan luvalla?
Musta kyllä nää tyypit, jotka hiihtää kaduilla ja kaupoissa joku vitun kulkukorttikillutin kaulassaan ovat lähinnä huvittavia.
Takaisin Puuhun & Wallilaan.
kuten Kirpulla ja Xenalla :) Noiden yhdistelmää...
tarvi olla kosto :D
siis? :D
Raaka seilori näyttää vain hampaitaan kohtalolleen
http://www.youtube.com/watch?v=n2p8gfQvE_Y
toisille kaikki on rumia sanoja ja jos jokin ahdistaa, sitä luonnollisesti alkaa karttaa :) Mutta mulle rakkaus on enemmän, kun sananhelinää. Siinä ei itseasiassa tarvittas sanoja lainkaan...mut äijäkäs biisi sulla.
kun laivan ahterista kusee vastatuuleen, pippelikin kuin hillonuija, katsellen señoritan huivin ja pikkusataman häviämistä horisonttiin ja tietää, ettei tuohon pikkukylään ei enää koskaan palaa, eikä edes turistina pääse.......................
Karibialla seuraava satama voi olla parin päivän päässä....
Siellä on jo täysikuu jota öisellä playalla katselee kourassa tuore kookospähkinä, johon lorautettu rommia........ja kainalossa on taas uusi señorita, entistä ehompi ..Sillekin laulan:
http://www.youtube.com/watch?v=VgTlyfWJ_JE
Pohdin tässä omaa kysymystäni vain päätyäkseni siihen, että koskaan ei rakkaus ole kuollut, kulkenut ohitsesi tai kadonnut näköpiiristäsi. Tämä on mahdotonta. Rakkauden valtavan temppelin alla asuu Toivo.
(Toivosta taas on sukeutunut suomalaisuuden toivottomuuden ydinasia. Toivoa voi olla missä tahansa muualla, mutta ei itse Toivossa.)
Toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato jne. :) ?
Sorry, mutta mä yritin olla sänomatta tota. Kats kun jonkun Toivo voi särkyä.
*pips-reps*
Helvetin huonosti muotoiltu kysymys.
ihmeellinen, kun muistaa rakastaa itseään, selviää hieman pidemmälle kuin ei rakastaisi itseään
...että elämä olisi jatkuvaa suorittamista ja selviytymistä.
12 tunnin työpäiviä, iltaisin jotain itsensä kehittämistä, yöunet, 12 tunnin työpäivä.....
Minä olen juuri tuollainen kun ympärilläni ei ole ketään. Puran kaiken opiskeluun ja työnhön, mikä on näkynyt myös tuloksissa. Ehkä ajattelen, että haluan panostaa tulevaisuuteen...
miksi kiinnostaa
Oma maailmani? Haluaisinko sellaista maailmaa omakseni?
Jos sellainen olisi nurkissani lojumassa en varmaan kiinnittäisi siihen mitään huomiota alakaappiiin siivoamisen jälkeen tai kärräisin sen roskalavalle jos jaksaisin. Turhaa roinaa on muutenkin liikaa ja olen todennut ettei niiden arvo ainakaan aikaa myöten kasva.