Mikä on mielestänne liikaa ikäeroa parisuhteessa?
Jos nainen on 21 ja mies 35.. onko siinä liikaa ikäeroa?
Jos nainen on 21 ja mies 35.. onko siinä liikaa ikäeroa?
Ikäerosta...
marre...
17894
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Itse olen juuri tuo 21 vuotias ja miesystäväni 35 vuotias. Onnellisesti ollaan eletty muutama vuosi yhdessä ja innosta sekaisin tulevaisuuden suhteen. On niin paljon kaikkea tulossa edessäpäin odotettavissa...meinataan revetä innosta.
Ensimmäiset kuukaudet tutustumisen aikaan muutama vuosi sitten olivat vaikeimmat, oli henkistä taistelua kun en ennen tätä ollut kovin avarakatseinen ikä-erojen suhteen...eikä perheenikään. Itselläni kummitti mielessä tuo sama kysymys kuin sinulla. En tiennyt vielä rakkaudesta ja seurustelusta, miehistä tai mistään rakkauteen liittyvästä mitään... päätin että ikäero ei saa olla este. Perheeni oli alussa hieman tätä miestä vastaan, ihan vain iän vuoksi, toki sen ymmärtää että sitä on aluksi hieman epäluuloinen, mutta kun tutustuivat mieheen, he todella pitävät hänestä kun näkivät miten hyvä mies on minulle.
Mies on paljon ikäisiäni kypsempi, tietää mitä haluaa, on jo elänyt villit vuotensa ja haluaa asettua aloilleen. Viihtyy parhaiten kotona kullan kainalossa. Juuri sitä mitä olen aina toivonut. Mies myös on auttanut paljon kasvamaan ihmisenä ja näkemään paljon uusia asioita eritavalla...molemmat teemme toisillemme hyvää. Olen hyvin tiukasti toiseen sitoutuva ihminen, enkä osaisi kuvitella itselleni parempaa kumppania. Saan tukea ja rakkautta, parhaan ystävän, sielunkumppanin samassa paketissa.
Ikä todellakin on enimmäkseen vain numero...koskaan ei tiedä mitä tulevaisuus tuo. Jokainen tekee itse omat päätöksensä, kenen kanssa elää vai elääkö yksin. Jos sinusta ei ole elämään itseäsi vanhemman kanssa miettimättä päivittäin ja viikottain ikä-eroasioita, niin älä sitten elä. Ihmiset ovat erilaisia, jotkut suvaitsevaisempia kuin toiset. Jokaisessa suhteessa on jotkin omat pienet huonot puolensa, mutta ne vaan täytyy hyväksyä tai pelkurimaisesti juosta pakoon kaiken varalta ettei vai vahingossakaan satu mitään.
Suvussani nainen miltei 40 v vanhemman miehen kanssa. He todella rakastivat, kohtelivat niin kauniisti toisiaan. Leskeksi jäi vaimo. 10 vuoden ikäero mielestäni jopa aika ihanteellinen. 20 vuottakaan ei paha, mutta tietyssä ikävaiheissa hankala jos toisella jo mukulat edellisestä suhteesta eikä enää jaksa siihen rumbaan, ja toinen haluaisi.
Siinähän se onkin kun en itsekkään ole mikään kova käymään baareis tai silleen ja tykkäisin tosiaan olla kotona oman kullan kainalossa.. ja tiedän että tämä mies olisi sellainen.. :) että ehkä kannattaa tosiaan miettiä mitä menettää jos hänet päästää irti..
Kyllä on. Jos mies olisi 34, niin sitten tuo olisi kyllä ihan OK, mutta 35 on liikaa. Ehkä ensi vuonna tuo on jo sopiva ero, mutta tänä vuonna ei.
tiedän pariskunnan, jolla ikäeroa vielä hiukan enemmän. itseasiassa "älysin" asian -heidän ikäeronsa- vasta vähän aikaa sitten, niin hyvin sopivat toisilleen ja ovat onnellisia. enkä usko, että kukaan muukaan on asiaan huomiota kiinnittänyt.
Olen kuusikymppinen ja vaimo reilu komekymppinen ja kohtuu hyvin menee. Olemme eri sukupolvea ja se aiheuttaa hiukan "kränää". Vaimo haluaisi sexiä joka päivä, minä pari kertaa viikossa, on vähän ristiriitaa. Täytyy vaan sopeutua ja sopeuttaa. Jos parisuhteen ydin on kunnossa nämä ovat pikkujuttuja.
Sitä ei ehkä ihan vielä huomaa, että miehesi on liian vanha. Varo vain ettei ala myöhemmin kaduttamaan ettet elänyt nuoruuttasi ja ottanut omanikäistäsi. 14 vuotta vanhempi on tosi vanha muutaman vuoden päästä, tämä on totuus.
Mielestäni +/-5 on paras ikäero parisuhteessa, tämä on se väestöliitonkin mukaan yleisin suomalaisten parien ikäero (88%pareista).
Yksi esimerkki.Tädilläni 15 vuotta vanhempi mies, on katunut valintaansa nyt 50-vuotiaana usein(olis kuulemma nuorena ollut samanikäinen kilpakosija jonka hän sitten torjui ja valitsi sen vanhemman). Itse kun vielä jaksaa ja tekisi vaikka mitä, mies on jarruna kun ei jaksa enää ja sairastelee.
Toki suuressa ikäerossa voi olla omat haittansa, niin kuin nyt esimerkiksi se, että toinen "hidastuu" aiemmin kuin toinen, tai että nuorempi jää suhteellisen nuorena leskeksi. Mutta mieluummin minä olen vähemmän aikaa sen oikean kanssa kuin kauemman aikaa jonkun väärän kanssa! Eipä taida tätisi mies olla kovin hääppöinen ollut, jos nykyinen tahdin hidastumisnen saa katumaan kaikkea sitä, mitä ovat saaneet yhdessä kokea ja jakaa aiemmin.
Itsellä on jonkin verran vanhempi puoliso, ja vaikka jäisin viisikymppisenä leskeksi tai saisin omaishoidettavaksi vihanneksen, niin en ikinä, ikinä voisi katua valintaani, sen verran upeita vuosia ja vuosikymmeniä olen saanut hänen kanssaan viettää ennen sitä.
Muista aina, etta se on sinun elamasi ja elat sita vain itsellesi.
on nyt 16v vanhempi mies. Olen alle 5-kymppinen. Ulkoisesti ero näkyy todella paljon ja joskus on tunne, että ihmiset kadulla tuijottaa jos suudellaan tai mennään käsi kädessä. Muuten meillä menee hyvin. Seksuaalisesti hän on erittäin aktiivinen. Onnekseni hän seuraa hyvin maailman menoa joten keskustelua riittää. Valitettavasti hänen terveytensä ei ole kovin vakaa ja tämä välillä mietityttää minua.
Mun mielestä näissä ikäero asioissa pitäisi niiden numeroiden sijaan katsoa elämänkokemusta ja eri elämäntilanteiden vaikutusta parisuhteisiin. Eri elämäntilanteet (teillä varmaan toinen opiskelija, toinen työelämässä) voivat aiheuttaa ongelmia parisuhteeseen mutta eivät välttämättä ole ylittämätön este.
Mutta elämänkokemus... me kaikkiahan kasvamme kaiken aikaa. 21 on nuori aikuinen ja 35 jo aikuinen. Aikuinen on saanut sitä elämänkokemusta enemmän ja on "oppinut elämästä" enemmän. Voisit esim. verrata tilannetta, jossa keskustelet 14- vuotiaan kanssa, joka tuskastelee sitä, ettei tiedä mihin kouluun haluaisi mennä ja mitä tehdä isona. Sinä 21 - vuotiaana tiedät milalista on hakea niihin kouluun ja että kouluja voi vaihtaa, jos ne ei sovi. Sä tiedät sitä 14- vuotiasta paremmin, että elämä ei ole niin mustavalkoista vaan aika joustavaa.
Teidän parisuhteessa ulkopuolisena pelkäisin, että elämänkokemuksensa ja elämänviisautensa takia miesystäväsi voisi tavallaan huijata ja manipuloida sinua, ohjailla sopivaan suuntaan kun tietäisi mistä langasta vetäistä.
Samallalailla sinä osaisit valata sanasi sen 14- vuotiaan kanssa, niin että teini menee ihan pankikkiin tai niin että hän rauhoittuu.
Valitsin 14- vuotiaan esimerkiksi, koska sillä susta 14 vuotta nuorempi eläää lasten maailmassa, joka on liian kaukana nuorten ja nuorten aikuisten maailmasta.
Ehkä siinä onkin se vastaus. 21 - vuotias nainen, olisit kuinka kypsä tahansa ja vaikka et pidä biletyksestä, elää ja kuuluukin elää nuoren tai nuoren aikuisen maailmassa.
35 vuotias, vaikka sanookin tuntevansa itsensä nuoreksi pojaksi, elää pakostakin aikuisten maailmassa. Hänen on jo täytynyt ottaa itsestään ja teoistaan vastuuta sekä hallita elämäänsä.
Eihän ikäeroa voi olla liikaa, jos mies on vanhempi.
Tässä esimerkki:
http://www.holymoly.com/celebrity-news/21-year-old-playboy-model-and-sugar-daddy-go-it-public-pass-bucket46502/page-8.html
Mutta asiaan, olen 34v. nainen ja sen verran elämässä kokenut että en voisi kuvitellakaan että seurustelisin jonkun huomattavasti nuoremman pojan klopin kanssa, mitä katsottavaa keskenkasvusessa pojassa voisi olla?
Niin ja se on myös toisinkin päin, voiko aikuista miestä kiinnostaa huomattavasti nuoremmat tytöt, keskenkasvusia 18-25 vuotiaat vielä ovat, joten lapsen kasvatukseksihan se touhu menisi.
Ja jos kumppaneilla on paljon ikäeroa, niin takaan ja vannon ettei kemia ja ajatusmaailma kohtaa oikeasti ja siihen se touhu sitten tyssääntyy.
mukava nähdä että rahalla kuitenkin voi saada näyttävän ja nuoren tytön jonka kanssa voi vielä vietää hyvää elämää.
ei saa tuomita noin herkästi! ei ihmiset rakastu siihen ikään, vaan ihmiseen. mä en ainakaan koe olevani mikään keskenkasvuinen enää. ja miksi ei aikuista miestä voisi kiinnostaa nuori tyttö? jos mielipiteet ja elämänarvot kolahtaa, niin mikäs siinä. eikä sille voi mitään jos rakastuu.
Elämässä tapahtuu kaikenlaisia asioita. Mielestäni parasta on elää tätä hetkeä eikä ajatella sitä kun sitten 5-kymppisenä mies on jo 65v. Tätä ennen yli 50% varmuudella olette eronneet jos menitte naimisiin, toinen voi olla kuollut nuorena jo jne.
Itseäni ihmetyttää sekin kun jotkut laittaa ylimääräiset rahansa säästöön jo 35v lähtien että sitten kun on eläkkeellä niin on rahaa. Siinä on niin suuri riski että terveys pettää, ei jaksa tai ei kiinnosta enää hurvitella siten kuin nyt nuorempana. Se elämä on nyt ja tässä.
Mun neuvo aloittajalle on että anna palaa vaan, tee niinkuin sua huvittaa tällä hetkellä. Tulevaisuutta on niin vaikea ennustaa kovin pitkälle. Saattaa olla että sua joskus tulevaisuudessa asia harmittaa, mutta elämä ei ole täydellistä, kenelläkään. Mulla on ollut huonoja parisuhteita saman ikäisten kanssa ja on harmittanut niin pirusti kun on ero tullut milloin mistäkin syystä.
"Ehkä siinä onkin se vastaus. 21 - vuotias nainen, olisit kuinka kypsä tahansa ja vaikka et pidä biletyksestä, elää ja kuuluukin elää nuoren tai nuoren aikuisen maailmassa.
35 vuotias, vaikka sanookin tuntevansa itsensä nuoreksi pojaksi, elää pakostakin aikuisten maailmassa. Hänen on jo täytynyt ottaa itsestään ja teoistaan vastuuta sekä hallita elämäänsä."
Olen 21- vuotias nainen ja olen jo monta vuotta ottanut itsestäni ja teoistani vastuun. Seurustelen myös itseäni 10 vuotta vanhemman miehen kanssa ja meillä menee todella hyvin. Aikaisemmin seurustelin suunnilleen saman ikäisten poikien kanssa, tunsin kuitenkin aina olevani enemmän äiti kuin tyttöystävä. Tämän 10- vuotta vanhemman miehen kanssa en joudu olemaan äitinä hänelle. Sovimme hyvin yhteen.
Kyllä 21-vuotiaallakin voi olla paljon elämänkokemusta. Elämä kohtelee meitä kaikkia eri tavalla.