Sisin on toki tärkein, mutta pinnallisessa nykymaailmassamme ulkonäöllä on suuri painoarvo. Kauniit ihmiset hyötyvät ulkonäöstään eniten sosiaalisessa elämässä, mutta muillakin elämän aloilla hyvää ulkonäköä arvostetaan. Olen huomannut omassa elämässäni, että ulkonäöllä todellakin on merkitystä.
Ennen olin melko pyöreä tyttö, eikä minua oikein nätiksi voinut sanoa. Minua kiusattiin koulussa ja monet ihmiset suhtautuivat minuun melko nihkeästi. Nykyään olen hoikistunut ja muuttunut muutenkin viehättävämmäksi. En nyt väitä, että olisin nykyään mikään kaunotarkaan, mutta ulkonäkö on selvästi parantunut. Olen esimerkiksi törmännyt muutamaan vanhaan tuttuun yläasteelta, jotka eivät tunnistaneet minua. Pari sanoi syyksi ennen kaikkea sen, että olen nykyään niin paljon kauniimpi.
Olen huomannut suuren eron siinä, miten ihmiset suhtautuvat minuun. Oma käytökseni ja luonteenpiirteeni eivät ole muuttuneet. Olen aina ollut ulospäinsuuntautunut, iloinen, kohtelias ja muiden seurassa viihtyvä. Nykyään ihmiset ovat kuitenkin selkeästi kiinnostuneempia minusta. He kuuntelevat tarkemmin mitä sanon ja ottavat minut helpommin mukaan porukkaansa. Erityisesti miehet ovat alkaneet suhtautua minuun ystävällisemmin. Olen myös saanut työpaikankin sen takia, että satuin olemaan pomon mielestä kaunein hakijoista. Monet hakijat olivat minua selvästi pätevämpiä, mutta pomoni sanoi, ettei häntä kiinnosta palkata rumia naisia.
Minulle itselleni on herttaisen yhdentekevää, miltä ihmiset näyttävät. Luulenpa, ettei suurin osa ihmisistä tiedosta sitä, että suhtautuu muihin eri tavalla heidän ulkonäkönsä perusteella. Olisi kuitenkin hyvä pohtia omaa käytöstään ja sitä, että antaaka toisen ihmisen ulkonäön vaikuttaa omaan käytökseen.
Ennen olin melko pyöreä tyttö, eikä minua oikein nätiksi voinut sanoa. Minua kiusattiin koulussa ja monet ihmiset suhtautuivat minuun melko nihkeästi. Nykyään olen hoikistunut ja muuttunut muutenkin viehättävämmäksi. En nyt väitä, että olisin nykyään mikään kaunotarkaan, mutta ulkonäkö on selvästi parantunut. Olen esimerkiksi törmännyt muutamaan vanhaan tuttuun yläasteelta, jotka eivät tunnistaneet minua. Pari sanoi syyksi ennen kaikkea sen, että olen nykyään niin paljon kauniimpi.
Olen huomannut suuren eron siinä, miten ihmiset suhtautuvat minuun. Oma käytökseni ja luonteenpiirteeni eivät ole muuttuneet. Olen aina ollut ulospäinsuuntautunut, iloinen, kohtelias ja muiden seurassa viihtyvä. Nykyään ihmiset ovat kuitenkin selkeästi kiinnostuneempia minusta. He kuuntelevat tarkemmin mitä sanon ja ottavat minut helpommin mukaan porukkaansa. Erityisesti miehet ovat alkaneet suhtautua minuun ystävällisemmin. Olen myös saanut työpaikankin sen takia, että satuin olemaan pomon mielestä kaunein hakijoista. Monet hakijat olivat minua selvästi pätevämpiä, mutta pomoni sanoi, ettei häntä kiinnosta palkata rumia naisia.
Minulle itselleni on herttaisen yhdentekevää, miltä ihmiset näyttävät. Luulenpa, ettei suurin osa ihmisistä tiedosta sitä, että suhtautuu muihin eri tavalla heidän ulkonäkönsä perusteella. Olisi kuitenkin hyvä pohtia omaa käytöstään ja sitä, että antaaka toisen ihmisen ulkonäön vaikuttaa omaan käytökseen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Menestyjät näyttävät hyviltä. Näköhavainto on ihan yhtä oikea havainto kuin muutkin havainnot. Ihminen yksinkertaisesti vain on tyhmä jos ei ymmärrä huolehtia itsestään. Se on jokaisen oma valinta. En viitsi hukata elämääni yksinkertaisiin ja laiskoihin ihmisiin.
"Menestyjät näyttävät hyviltä."
"En viitsi hukata elämääni yksinkertaisiin ja laiskoihin ihmisiin."
Oliko tämä vitsi, vai etkö vain ymmärrä että muutkin kuin hyvännäköiset voivat olla fiksuja ja ahkeria? Tai toisin päin, hyvännäköiset eivät välttämättä ole mitään superosaavia.
Esimerkiksi Hjallis.
:D
Toivotaan ettei nimitystiedot olleet mitenkään julkisia. Voi olla että joku sinua pätevämpi rumilus kyseenalaistaa valintaperusteet. Mä kyllä kyseenalaistaisin koko firman jos he eivät pätevintä palkkaa. Ei sen väliä vaikka mentäis konkkaan kunhan pomon silmää miellyttää? :-D
Esimerkiksi kaupan kassat valitaan monessa paikkaa ihan puhtaasti naaman perusteella. Vai minkä ihmeen takia jonkin kaupan kaikki kassat ovat vähintäänkin kohtuunäköisiä, usein vielä kauniita nuoria naisia? En muista milloin olisin nähnyt jonkun kaupan meikkiosastolla rumaa naista töissä (toki ymmärrään että meikkiosastolla työskentelevällä on kaikki meikkaamiseen liittyvät vippaskonstit käytössä)
varmaankin olisi rannalle jääneellä valituksen paikka. Sääli etteivät naiset lähde herkästi pitämään puoliaan. Luulen kyllä että hakijatkin ovat pääasiassa nuoria joille osa-aikaiset työt sopivat paremmin. Voi myös olla että rekrytoijat eivät halua maksaa kokemusta omaavan suurempaa palkkaa vaan opettavat mielummin uuden. Itse en kyllä edelleenkään pidä toimintaa järkevänä.
En usko että meikkimyyjiksi hakeutuu "rumia" ihmisiä.
Get real.
Joku osa-aikaista paikkaa hakenut opiskelijako lähtisi tekemään valitusta? Millä perusteella? Että se toinen samanikäinen ja ihan yhtä vähällä kokemuksella, mutta nätimmällä naamalla, olisi huonompi valinta?
No enpä ole huomannut että ruokakauppojen kassatädit olisivat mitenkään erityisen kauniita, oletko mies? Ei naiset tuollaisiin asioihin kiinitä huomiota. Mutta kyllä varmasti naisen naamataulu vaikuttaa, etenkin jos työhönottajana on mies, miehet kun ajattelevat munillaan.
Alkuperäinen sanoi saaneensa paikan vaikka hakijat olivat häntä SELVÄSTI PÄTEVÄMPIÄ. Eli jos mietitään kaupan kassaa niin toinen hakija voisi olla vaikkapa se nätti ilman työkokemusta ja toisella kokemusta vaikkapa viisi vuotta kassalla ja vaikkapa tuoteryhmävastaavana samassa kauppaketjussa. Mielestäni kauppias on vähintäänkin outo jos ottaa tässä tapauksessa työntekijän naamataulun perusteella, voiko häneltä muissakaan ratkaisuissa odottaa kovin järkeviä päätöksiä?
Eipä sillä, hyvähän se on että sitä työkokemusta annetaan nuoremmillekin. Mutta voi olla että kannattaa sittenkin panostaa myös johonkin muuhunkin kuin siihen ulkonäköön, moni työnantaja on nykyään joutunut pettymään juuri koulusta päässeisiin ja etsii jotain vanhempaa työntekijää.
tyyppien, kuin nykyajan ihmiset ovat, ajatuksilla on väliä? En huolisi minkäänlaisessa paketissa.
uskalsi sanoa noin. Nimittäin työhön valitseminen kauneuden perusteella ei ole ihan lainmukainen kriteeri valita, ellei ulkonäkö liity saumattomasti työskentelyyn, kuten vaikka mallilla. Kannattaa olla vähän varuillaan sen pomon suhteen jatkossa.
Onneksi ihmiset mieltävät kauneuden eri tavalla eli makuja on monia. Tietysti on olemassa ns. klassista kauneutta, jonka useat ihmiset tunnistavat, mutta sekin on kulttuurisidonnaista. Pelkkä kauneus ei pitkälle riitä, vasta yhdessä oikeanlaisen persoonan kanssa siitä tulee vastustamaton piirre. Mutta totta kai kaunis ulkomuoto helpottaa elämää, vaikka voi tuodakin myös omia ongelmia mukanaan.
Olen myös kokenut saman. Koulussa olin todella ruma nörttityttö, jota kukaan ei olisi vahingossakaan voinut sanoa kauniiksi. Yläasteella jonkin verran kiusattiin, mutta lukiossa olin lähinnä näkymätön. Kummankin sukupuolen keskuudessa tunsin olevani vähän hylkiö, mutta parempi sekin kuin silmätikku. Samalla lailla näkymätön olin vielä parin kympin alkupäässä, ja totuin siihen.
En vieläkään pidä itseäni kauniina, mutta olen nyt muutaman vuoden vanhempana muuttunut kuitenkin vähän. Hiusteni leikkaus sopii minulle paremmin, pukeudun vähän vähemmän nörtähtävästi, iho on parempi, ja laihtunut olen n. 4 kg - todella pieni muutos siis, mutta vaikutus tyrmistyttää. Siinä missä olin ennen täysin huomaamaton, jopa tylysti kohdeltu, minulle ollaan nyt kohteliaita. Etenkin miesten käytös ihmetyttää: ventovieraat hymyilevät ja juttelevat, minulle avataan ovia ja pudonneita tavaroita nostetaan. Itsevarmuudesta ei voi olla kyse, koska olen yhtä ujo kuin ennenkin ja häkellyn kovasti pienestäkin huomiosta. Epätoivoisten miesten iskuyrityksistäkään ei ole kyse, sillä monesti tuo kohteliaisuus tuntuu tulevan kuin huomaamatta, avataan ovi ja hymyillään, ja sitten kävellään muina miehinä pois. Tahaton reaktio.
Olen myös huomannut todella pienillä yksityiskohdilla olevan suuren merkityksen. Jos vaihdan farkut hameeseen, miesten kohteliaisuus nousee potenssiin kymmenen. Jos laitan vähän punaa huuliin tai ylleni jotain hempeän tyttömäistä, etenkin vaaleanpunaista, kohteliaisuus nousee entisestään. Joten luulen enemmänkin, että suurinta roolia ei näyttele mikään abstrakti kauneus, vaan feminiinisyys. Piirteet, eleet ja muut merkit (vaatteet yms.) jotka yhdistetään feminiinisyyteen ja jotka korostavat sitä. Naisten keskuudessa taas olen huomannut saavani pisteitä huolitellun naisellisesta olemuksesta. Mitä homssuisempi olen, sitä epäkohteliaampaa käytös.
Aika hämmentävää.
Olet ihan oikeassa, olen 45 vuotias hyvin säilynyt nainen, rakastan vaatteita, huolehdin ulkonäöstäni, ja minua kehutaan kauniiksi, jopa naiset saattavat yhtäkkiä sanoa suoraan päin naamaa, " että osaat sitten olla kaunis" tai "harvoin näkee noin kauniin naisen". Itse en aina välttämättä tunne itseäni kauniiksi, mutta huoliteltu kyllä aina olen. Ja täytyy myöntää, saan todellakin hyvää palvelua joka paikassa. Viimeksi kun olin pankissa, johtaja tuli luokseni kun jonotin siinä muitten joukossa, ja kysyi voisiko hän mitenkään palvella minua, kuulin sivusta mussutusta "me oltiin kyllä täällä ensin". Olin kanssa hijattain kodinkoneita katsomassa, myyjä joka palveli yhtä pariskuntaa, lähti minun perään kyselemään miten hän voi palvella, ja jätti pariskunnan jollekin nuorelle miesmyyjälle. Jos jotain menee pieleen tai on väärin buukattu, saan aina paremman vaihtoehdon tilalle. En ole röyheä enkä vaativa, olen vain huomannut että näin asiat menevät. Toisaalta uskon, että se osittain voi johtua ihmisten karismasta, koska isäni palvellaan samalla lailla ja on aina palveltu. Karisma ei välttämättä ole samaa kuin hyvä tai kaunis ulkonäkö. Se on joku synnynnäinen lahja, josta saa olla kiitollinen jos sitä on sattunut saamaan.
sellaisista "etuoikeuksista", vaikka tietää mistä ne johtuu. Mitä kumminkin pitäisi ajatella asiakaspalvelijoista, jotka antavat omille mieltymyksilleen noin suuren vallan? Vähän limaista, ehkä...
sininen1977: millä perusteella kauniit ihmiset ovat fiksumpia kuin tyhmät? Onko sinulla kertoa esim. jostain tutkimuksesta, jossa tämä olisi todettu? Itse olen ainakin lukenut tutkimuksista, joiden tulos oli se, että paremman näköisiä ihmisiä pidettiin älykkäämpinä ja sosiaalisesti lahjakkaampina, vaikka totuus olisi ollut mikä.
Olen huomannut ulkoisen olemuksen vaikuttavan juuri sillä tavalla kuin nimim. 20 10 kuvasi. Mitä nätimpiä ja naisellisempia vaatteita päällä, sitä paremmin miehet kohtelevat. Pitää kuitenkin olla edes kohtuullisen nätti, jotta tämä toimisi.
Ja siitä työpaikasta: joo, ei todellakaan ollut mikään sellainen paikka, jossa haun tulokset olisivat tulleet julkiseen tietoon. Kyse oli työstä, johon olisi oikeastaan voinut ottaa kenet tahansa (esim. koulutusta ei vaadittu). Tämä pomo olikin melko mielenkiintoinen tapaus. Miehiä hän ei myöskään suostunut palkkaamaan, koska ei kuulemma viitsi katsella poikia päivät pitkät.
Kauneus voi olla myös kirous.
Minulla on aina ollut vientiä miesten keskuudessa, mutta naisissa olen herättänyt katetutta. Se on aiheuttanut yksinäisyyttä, koska miehet haluavat / ovat halunneet tutustua vain seksi- tai seurustelumielessä ja naispuolisia kavereita on ollut äärimmäisen vaikea saada, koska olen kohdannut pahan puhumista naisten keskuudessa.
Olen myös huomannut sen, että jos miehille on perusmukava, hymyilee ja juttelee niin he kuvittelevat heti, että olisin kiinnostunut (?)
Olen kuullut tästäkin ongelmasta. Ihmiset eivät osaa suhtaututa normaalista todella kauniisiin naisiin. Miehet sekoavat ja muut naiset luulevat, että kaunis nainen on ylimielinen tai yrittää viedä heidän miehensä. Myönnän, että joskus itsekin nuorempana en uskaltanut puhua todella kauniille naisille, koska pelkäsin, että he pitävät minua säälittävänä, koska ovat itse niin kauniita.
Eli pitäisi olla ilmeisesti hyvännäköinen, mutta ei liian hyvännäköinen. On kyllä melko typerää väittää, että ulkonäöllä ei olisi merkitystä.
"yrittää viedä heidän miehensä"
Kai tavisnaiset nyt sen verran tajuavat, että uskovat kauniin naisen jotain tasoa yllä pitävän miestä valitessaan. Tuskin monikaan kuvittelee, että se hänen oma tavis-taunonsa jollekin kaunottarelle kelpaisi. Ongelma on pikemminkin siinä, että tavis-tauno ei saa silmiään irti kaunottaresta, ja viestittää omalle naiselleen olevansa heti valmis juoksemaan kohti, jos kaunotar sormeaan koukistaisi.
että ainoastaan osa kaunottarista kokee tämän ongelman.
Minä väitän että kyseessä on ihan puhtaasti noiden naisten omasta käyttäytymisestä johtuva ongelma. Mikäli ei käyttäydy normien mukaan, kohtaa paheksuntaa. Piste.
Kaikki tyttöystäväni ovat olleet kauniita, mutta yksi oli todella kaunis. Hän ihmetteli juuri samaa asiaa, mutta se johtui puhtaasti neidin omasta käytöksestä. Se ei vain tajunnut sitä, nimittäin hällä ei oikein ollut sitä sosiaalista pelisilmää.
Kun mietin omaa kaveripiiriä, niin kyllä niillä parhaimmannäköisillä naisilla on ollut eniten kavereita ja heihin on suhtauduttu kaikkein suopeimmiten, paitsi jos ovat olleet liian tyrkkyjä. Se nyt vaan on niin, ettet voi varastaa shouta jos kaveri yrittää iskeä itselleen miestä.
Tuota samaa olen joskus itsekin yrittänyt vastaavissa keskusteluissa selittää.
Kauneus on todellakin kirous. Se kateus tuntuu selässä kun käännyt ja huonojen puolien lista kasvaa. Lukeudun niihin ihmisiin, joita ihalillaan, mutta myös halveksitaan. Tein niin tai näin niin aina siitä osataan löytää se puoli, jonka perusteella minnut voi tuomita.
Toinen on ystävyyssuhteet. On jotenkin vaikea saada pitkäkestoisia suhteita likkakavereiden kanssa. Ja jos minulla sellainen on niin viimeistään heidän mentyä naimisiin minuun ei enää oteta yhteyttä. Kelpaan kyllä bileseuraksi, mutta minun kanssa ei lähdetä kahdestaan juurikaan. Ehkä luonteeni on sitten oikeasti niin paha.
Maailmasta löytyy kuitenkin niitä, jotka sanovat, että olen aina niin iloisella ja hyvällä tuulella ja hymyilen aina. Teen sen siksi, ettei minusta saisi ylimielistä ja koppavaa kuvaa ja siksi, että on typerää näyttää huono päivä niille, jotka eivät ole sitä pilanneet. Olen ihmisille ystävällinen, mutta sekin tulkitaan jossain paikassa väärin. En pysty saamaan normaalia kontaktia miehiin baareissa, ilman, että joudun kokemaan lääppimistä ja läähätystä. Se on oikeasti inhottavaa, ei imartelevaa.
Te, joita kohdellaan normaalisti niin kertokaa miten meidän nättien pitäisi käyttäytyä, että saisimme samanlaista kohtelua?
Kyllä se miehenkin ulkonäkö merkitsee.
Olen huomannut saman itsekin miehenä joka keholtaan on ihan urheilullinen mutta kasvoiltaan kaikkea muuta. Vaikkei ole ihan pataruma niin sen verran rujo kuitenkin (muttei sopivan miehekäs sänkeineen jne.) niin saa tehdä kovasti töitä luonteellaan että saisi edes jonkinlaista arvostusta.
Siinä ei paljon hymyilyt ja rentoilut auta esimerkiksi ihmissuhteissa.
Työelämässä hieman eri juttu, mutta johtuu toimialastani jossa ulkonäöllä ei saa pisteitä kuitenkaan.
Yleisestihän se päättelyketju menee niin että mitä kauniimpi ja komeampi niin sen sosiaalisesti menestyneempi joten ehkä löytyy älykkyyttäkin jne. tätä kautta ollaan valmiimpia ottamaan toinen vastaan ja yhtäkkiä samasta henkilöstä samoinen luonteineen mutta paremman näköisine tulee parempi fiilis.
Toisin sanottuna me ihmiset jos emme tietoisesti kamppaile sitä vastaan niin tiedostamattomasti sosiaalisesti arvotamme ihmisiä heidän ulkokuorensa perusteella ja otamme heidät helpommin vastaan.