en osaa seurustella...

Tiedän hyvin tilanteen. Olen itsekin nainen ja viihdyn hyvin yksin, on omat jutut joista ei halua luopua ja edellisessä suhteessani koin myös ahdistavana sen, että toinen olisi halunnut paljon enemmän yhdessäoloaikaa kuin mihin itse olin valmis. Yritin myös sanoa useasti tälle miehelle, että antaisi vähän tilaa, että olen jo niin tottunut olemaan sinkku että on vaikea yhtäkkiä olla niin vallitsevassa suhteessa. Sen ihmisen kanssa se ei vain toiminut, olin jatkuvasti ahdistunut, alkoi jo ärsyttää hänen puhelinsoitot ja jopa se kun tiesin hänen tulevan käymään. Olin huonolla tuulella ja yritin väkisin saada suhteen toimimaan ajattelin, että kyllä se tästä kun totun. Lopulta kuitenkin päätin suhteen, ei sen kuulu olla sellaista, että koko ajan ahdistaa, tekee vain karhunpalveluksen itselleen ja myös sille toiselle pitkittämällä sitä. Nyt olen seurustellut kesästä asti eri ihmisen kanssa ja tuntuu paljon paremmalle! Molemmat arvostamme omaa aikaa, omista jutuista pidetään kiinni ja yhdessäollessa itselläni on hyvä fiilis. Näen mahdollisena, että jossakin vaiheessa voisimme asuakin yhdessä ja minulle se on tosi iso askel edes miettiä asiaa!

Uskon, että kun henkilö on oikea, niin ei ahdista tuolla tavoin, toki pieni ahdistus muutosten edessä on normaalia joillekin meistä. Vain itse voi oikeastaan tietää mikä tuntuu hyvälle, mutta ei kannata pakottaa itseään olemaan suhteessa jos ei koe olevansa onnellinen siinä. Jos kuitenkin välität hänestä, niin kannattaa vielä yrittää puhua asioista, siitä että haluat pitää omasta ajastasi kiinni jne. Se on aina vähän vaikeaa kun toinen on niin paljon ihastuneempi kuin toinen =/

Sanot poikaystävällesi että nainä iltoina nähdään ja muina iltoina on omia menoja ja otat sen oman tilen eikä sitä kokajan tartte toisen naamaa katsella ja kun haluat asua yksin niin älä anna poikaystäväsi muuttaa sinun asuntoosi ja seurustele sinun ehdoilla äläka poikaystäväsi ehdoilla. Sanot ihana suoraan hanelle että tarvitset omaakin aikaa eikä sitä niin tiiviisti tartte seurutella tai ehdota pelkkää seksisuhdetta niin hyvin menee.

Olen sitä mieltä että tosta suhteesta ei tule mitään.

Mulla on ollu samanlaista, ahdistaa, jos mies haluaa nähdä joka päivä tai jatkuvasti soittelee. Nyt oon ehkä vähän muuttunu ja ehkä haluaisin jotain vakavampaa juttua, mutta EI liian nopeasti eikä liian tiivistä. Sulla ehkä ahdistaa sekin, että SEURUSTELETTE: itse oon pyrkiny välttämään koko sanaa, jolloin suhde ei oo niin vakava. Se voi myös ahdistaa, kun toinen etenee nopeesti, sillon just ite lyö jarrut pohjaan eikä pysty etenemään suhteessa. Jos oot kertonu sille, että ahdistaa, eikä se tajua... Ehkä kannattaa vaihtaa tapaamispaikkaa.. käytte 'treffeillä' ulkona, ettekä aina ole sinun luonasi. Sitten voi ruveta tuntumaan, että haluatkin kutsua hänet luoksesi ;) Kavereita kannattaa nähdä myös ilman poikaystävää.. en usko heistäkään olevan huippuhauskaa, jos poikaystäväsi on AINA mukana, ettekä saa olla rauhassa.