Hei karppiveteraanit! Kuinkas toimitte ruokailussa päivän mittaan, jos ei kerta kaikkiaan ole nälkä eikä voisi millään syödä sitä kolmeakaan kertaa päivässä? Itsellä on niin kylläinen olo kahdestakin ateriasta päivässä, että tuntuu välillä mahdottomalta tunkea vielä kolmatta kertaa ruokaa kupuunsa. Välipaloja en syö enkä napostele muutenkaan mitään. Joskus kun ei nouse ylös ihan aamuseitsemältä vaan esimerkiksi kymmenen tienoilla, aamiaiseta tuleekin brunssi ja iltaruoka olisi seuraava kerta kun jaksaa mitään syödä.
Muistaakseni suositellaan kuitenkin kolmen aterian syöntiä päivässä...mutta pärjääkö kahdella tai toisin sanoen laihtuuko/pysyykö hoikkana?
Muistaakseni suositellaan kuitenkin kolmen aterian syöntiä päivässä...mutta pärjääkö kahdella tai toisin sanoen laihtuuko/pysyykö hoikkana?
Vastaukset 28
Vanhimmat
elukoita ollaan.
Syö silloin kun on nälkä.
Syö itsesi AINA kylläiseksi mutta rauhallisesti sillä kylläisyyden tunne tulee viiveellä.
koska silloin on vaara että rytmi menee sekaisin. Jos syön tukevan rasva ja proteiiniaamiaisen aamulla 7.00 ja jos ei vielä 12.00 ole nälkä niin syön silti koska en usko että selviäisin aamiaisen voimalla iltaan 19.00.
Tällöin tietysti aterian koko ei ole järin suuri mutta syön silti.
kun saa lusikan käteen.
Leipää kannattaa syödä reilusti ,ettei käy kuin käppänöille ,että aivot kutistuu ja suu jää auki kuin linnunpojalla.
Mattilahan syö koko ajan ( katso todiste galleria kuvasta ) ja lihoo kuin jouluporsas.
yhteisymmärrykseen.
Toinen sanoo, että pitää syödä silloin kun on nälkä ja toinen, että pitää syödä vaikka ei ole nälkä.
Koittakaa nyt päättää.
Tämä karppaaminen on kyllä tosi kummallista. Ennen kun söin normaalisti tuota tärkkelyspitoista ja vähärasvaista ruokaa, piti tankata suunnilleen 7 kertaa päivässä, että olisi pysynyt tajuissaan ja silti maha mourusi joka välissä. Nyt ei ole mitään mielitekoja ja kylläisyyden tunne kestää seitsemänkin tuntia, joskus pidempäänkin. Sitä vaan ihmettelee tätä touhua. Luin muistaakseni Heikkilän kirjasta, että kylläiseksi pitäisi tulla jokaisesta ateriasta, ja kolme kertaa päivässä syödään, jotta polttoainetta riittää. Eli pitää ilmeisesti tankata yhdellä aterialla vähän vähemmän, niin jaksaa sitten aamuun. Veijo taas syö vain sillon kun on nälkä. Eli tässäkin on ihan yksilölliset systeemit... ilmeisesti kokeilen molempia ja katson miten menee....
mattilan yksi trollihahmoista !
huippu VHH-asiantuntijat eri mieltä?
Rupee vähän epäilyttää...
Mikäli minä olen asian oikein ymmärtänyt, on Veijo ja Mattila kaksi eri henkilöä. Ei se, mikä käy yhdelle sovi välttämättä toiselle. Jokaisella on oma karppausmetodinsa ja aktiviteettitasonsa, jonka mukaan sitä on mentävä. Tätähän se Heikkiläkin kovasti korostaa. Itsehän sitä on kroppansa kanssa jokaisen elettävä.
"Ei se, mikä käy yhdelle sovi välttämättä toiselle. Jokaisella on oma karppausmetodinsa ja aktiviteettitasonsa, jonka mukaan sitä on mentävä."
Tällä palstalla vaan yritetään aina vääntää siihen suuntaan että kun minä kerron omasta tavasta noudattaa VHH:ta että pidän sitä ainoana oikeana. Ei se niin mene, minä vain kerron omastani.
"piti tankata suunnilleen 7 kertaa päivässä, että olisi pysynyt tajuissaan ja silti maha mourusi joka välissä."
Jotenki "haiskahtaa" liioittelulle.Ei kukaan tankkaa 7 kertaa päivässä.
Jos olet tankannut noin usein,enpä ihmettele jos oot lihonu:D
Esim. kuukautisten aikaan minulla ei ole koskaan nälkä, voi mennä ehkä päivä ja kaksi päivää että ei ole nälkä. En sitten vaan syö, ihan vaan jotain pakollista. Eli parempihan se sitten sillä tavalla..saattaa sitten vähän laihtua sopivasti.
Minulla varmaan riippuu hormoonien tasosta, milloin on nälkä ja milloin ei, tai siis yleensäkin nälkä on hormooneihin yhteydessä
Ei tarvitse syödä niin usein. Itse syön kevyen aamiaisen, todella ison lounaan ja kevyen illallisen. Idea on siinä, että kun syö niin ei saa olla hirveän nälkäinen. Tällöin tulee syötyä enemmän ja ennen kaikkea kaloripitoisempaa ruokaa sekä hotkii. Pätee lähes kaikilla ihmisillä ja kaikissa dieeteissä.
Itse olen VHH:lla paljolti juuri siksi, että en työn ja työetujen vuoksi voi nauttia montaa ateriaa päivässä. Minä voin syödä jotain 40 g suhteellisen hitaita hiilihydraatteja per ateria ilman, että verensokerini nousee liian korkealle (tuo käynnistää minulla syömiskierteen) eli päivässä on sitten noin 120-150 g hiilihydraattia. Mikäli en olisi töissä niin hiilihydraattimäärä menisi ehkä 200 g päivässä kun voisi ja kannattaisi syödä hiukan useammin.
Kalorit ne VHH:ssakin lihottavat, kannattaa rakentaa VHH omien mieltymysten varaan.
Kun pellinkiläiset kuitenkin hyökkäävät niin tutustuppa South Beach -dieettiin.
- vastauksesta. Olen tutustunut South Beachiin vain lukemalla, samoin muihinkin karppaussysteemeihin. Kyllä se oma linja tässä kehittyy. Jokainenhan on oma ekosysteeminsä ja kaikille ei käy samat metodit. Mietin vaan, että laihdutuslinjalla ollessa sitä haluaa päästä tuloksiin mahdollisimman nopeasti. Ylläpitovaiheessa voisin ottaa sitten hiukka löysemmin suunnilleen samoilla hiilarimäärillä kuin sinä, jahka sinne ylläpitoon asti pääsen.
Vaikka nyt häiriköt yrittävät tästä onnistumatta saada aikaan riitaa minun ja Karin välillä:
LCHF peruskoulusta:
LCHF ei ole nääntymiskuuri jossa syödään vähemmän kuin kulutetaan:
Ei ole mitään tarkoitusta näännyttää itseään laihtuakseen. Se on erittäin lyhytnäköinen ja epäterveellinen ratkaisu.. Nääntymiskuuri johtaa lihaskatoon ja myöhemmin painon palautumiseen. Usein jopa niin että paino nousee yli aloituspainon. Tuloksena enemmän rasvaa kuin lihaksia.
Myös liikunta on reilusti ylipainoiselle huono ratkaisu. Se rasittaa niveliä, polvia ja selkää. Liikunnan onnistumiseksi täytyisi kuluttaa enemmän energiaa kuin mitä useimmat liikalihavista pystyy ja eihän ole mitään tarkoitusta vaurioittaa itseään. Vaikeutena on myös olla syömättä energian menetyksen peittämiseksi. Liikunta aiheuttaa nälän tunteen ja ja nälkäisenä ei ole mukava olla.Liikunta yllämainitussa vaiheessa on toisin sanoen myös nääntymiskuuri. Myös ylipainoinen voi harrastaa liikuntaa sopivasti, olemmehan luotuja liikkumaan.
Ylensyöminen kaikkien ravintoaineiden saannin takaamiseksi ei myöskään ole hyvä. Meidän tulee syödä luonnolista ja ravintorikasta ruokaa sopivina annoksina. Syö kun sinulla on nälkä ja lopeta kun olet kylläinen.Syöminen harrastuksena tai seuran vuoksi ei ole mikään hyvä tapa.eikä LCHF/GI-NOLLA.
Minä kannatan hidasta etenemistä ja tuo hiilihydraattimäärä ja -laatu on kovin yksilöllistä. Esimerkkinä minulla nostaa puoli litraa keskiolutta verensokerin yli 11 mmol/l ja 50 g kokojyväruisleipää 9 mmol/l (tunti nautinnasta) vaikka tuossa oluessa on puolet ruisleivät hiilihydraattimäärästä.
Kokeilemalla asiat selviävät.
Muuten, verensokerimittari on oiva apu itsensä tutkimiseen. Mittarit ovat halpoja mutta mittaliuskat ovat kalliita. Omani on täältä: http://www.diabeteskauppa.fi/
Ymmärrän tämänkin näkökannan. Mulla on semmoisia kokemuksia liikunnasta, että ennen ns. normiruualla tuli kauhea nälkä lenkin, uinnin, vesijuoksun, crossailun ja varsinkin kylmäuinnin jälkeen (olen avantouimari). Mutta nyt ei liikkuminen tuo lainkaan ylimääräistä näläntunnetta, ei edes eilisen 2,5h kuntosali/uinti-illan jälkeen. Sepä se niin kummallista onkin. Minun on lähes pakko liikuttaa itseäni varsinkin kuntosalilla ja muutenkin kirjoitustyön takia. Se merkitsee lähes jatkuvaa istumista ja sitä kautta rasittuu niska, hartiat ja selkä niin, että lihakisto on pidettävä kunnossa, että jaksan yleensä tehdä töitä. Samoin jaloissa verenkierto ja lonkat kärsii jatkuvasta persiillä istumisesta. Ei tosin niin kuin normiruualla, koska turvotus on hävinnyt täysin - joka oli ennen karppausta jokapäiväinen seuralainen. Liikunta senkun tuntuu kevyemmältä sitä mukaa kun paino putoaa. Nälkäisenä ei tosiaankaan ole tarvinnut karppaamisen aikana olla lainkaan. Mikä on niiiiiiin ihmeellistä. =)))
"Nälkäisenä ei tosiaankaan ole tarvinnut karppaamisen aikana olla lainkaan. Mikä on niiiiiiin ihmeellistä. =))) "
Ja varmaan istut ja lasket kaloreita. ;=))
Ei se olle ollenkaan ihmeellistä, se on juuri niinkuin LCHF/VHH ruokavalio toimii. Hormoonihommaa.
Ei nuo liikuntalajisi nyt niin niveliä rasittavia ole, ehkä jopa päinvastoin kun lihakset tukevat niveliäkin. Jatka vaan.
Kaloreita en laske, Veijo. Joku vaan: eikä niveliä rasita. En ole voinut valita mitään niveliä rasittavia juttuja, kun painoa on päällä ehdottomasti liikaa. Kuntosalilla en tee ollenkaan jalkakyykkyjä, lenkillä en juokse jne...
Pudota painosi ensin oikealla ravinnolla hyvälle tasolle ja jalkakyykytkin alkaa passaamaan.
Hiilihydraatit alas ja energia terveellisistä luonnollisista rasvoista.
aterian malli ei myöskään istu. Tai tarkoitan kolmea runsaan aterian malli.
Minulle ei aamuisin maistu ruoka. Olen yrittänyt mutta kun ei maistu niin ei maistu. Itse syön näin
Aamu. Lähden töihin vain kahvia juotuani. Ja näin pärjään klo10.30-11asti ,jolloin syon kunnon VHH aterian.
Klo 16.30-17. syön kunnon VHH aterian. Illalla n. klo 19-20 syön jotain pientä. Usein muutaman siivun parmankinkkua, salamia ja juustoa. Illalla tarkoituksellisesti vältän hh. syömistä.
Välipaloja pyrin välttämään. Mutta josku tulee otettua kinkku,salami tai juustosiivu. Ja joskus kieltämättä tulee sorruttua vanilja kerma jäätelöön tai lidlin 81% suklaaseen. Mutta saahan sitä joskus llipsua.
Kerro oma karppaustarinasi, kun kiinnostaa muiden kokemukset! Eli paljonko olet tuollaisella mainitsemallasi karppaamisella painoa tiputtanut ja millaisia muutoksia on veriarvoihin ja vaivoihin tullut? Kauanko olet karpannut?
Tuolta hiilarititoisista ja karppifoorumilta voit lukea todellisia tarkínoita. Täällä ne tuntuu värittyvän aina mattilan mallisiksi.
Ensimmäinen kokeilukerta VHH:ta ajoittui 2003. Jolloin painoni oli noussut ja veriarvoni olivat huonot,samoin verenpaine oli koholla. Olin yrittänyt laihduttaa ohjeiden mukaan mutta tulos oli laiha vain 3-4 kg Ja vielä olisi saatava 10kg pois ja seuraavaan tarkastukseen olisi aikaa noin. 2,5kk. Ja olo oli aika stressaantunut.
Itse asiassa törmäsin VHH:n, kirja alennusmyynnissä. Tri Atkinssin kirja oli ale pöydässä pyorittelin sitä kädessäni ja jo hylkäsinkin. Mutta hetken kierreltyäni kuitenkin ostin kirjan. Luin ja siltä istumalta kokeilin. Tulos oli hyvä. kiloja lähti 17 kg tuon 2,5 kk aikana ja veriarvonikin paranivat. Noidatin ruokaohjelmaa reilun vuoden. Mutta perheeni ja ystävieni painostukseta kuitenkin luovuin ohjelmasta ja palasin takaisin "normaali ruokaan". Ja niin palasi painokin ja veriarvot.
Olin kuitenkin kiinostunut aiheesta ja ostin Heikkilän kirjoja muutamia. Noidatinkin aika-ajoin diettiä hyvin tuloksin. Mutta aina taivuin läheisteni painostuksen ja huolen alla, palamaan takaisin "normaali" ruokaan. Ajanaksoon sijoittui myös useampi leikkaus joten sekin sotki tavallaan ruokavaliotani. Vaikka selitelyähän se todellisuudesa on.
2009 alkuvuodesta olin tilanteessa että jotain oli tehtävä. Paino noussut ja veriarvot aivan sekaisin. Ja olo tosi huono. Joten keväällä Päätin että nyt riitti ja aloitin VHH:n nyt Heikkilän opein. Ja tulos -23kg, kol ennen 4.5 nyt 4,7.verenpaine 165-104 nyt 135-83. veren sokeri ennen 6,8 nyt 5,6. Joten nyt takana reilu 1,5 vuotta. Eikä aikomukseni ole lopettaa. Nyt vaimonikin on alkanut noudattaa ruokavaliota,tosin ei niin tiukasti kuin minä. Ja hän on huomannut painon hiukan tippuneen ja tuntevansa olonsa keveämmäksi.
Lipsumisia tulee enää vain silloin kun vierailemme ystävien luona tai he meidän. Silloin syön "normaali" ruokaa. Tai sukujuhlat yms. Ei päivä tai pari mihinkään heitä.
maistuvaa myrkkydiabeetes-dieetti jota käyttää vain olemattoman itsekontrollin omaavat henkilöt.
Onnittelen. Tämä kertoo että Heikkilän ohjeet toimii. Minulla on kuudes vuosi menossa Heikkilän opeilla.
Olen itsekkin tyytyväinen. Ja sehän on tietenkin pääasia,labrojen ohella.
Mutta näiden tiettyjen kirjoittajien tapa "keskustella" kyllä herättää ihmetystä. Josta nimimerkki "lautasmalli",tästä ketjusta, on oiva esimerkki.
Kyllä kannattaisi "lautasmallinkin" lukea Heikkilän teos "mielenrauha",vaikka se nyt ei ravintoasioihin pureudukkaan,tai ehkä juuri siksi.
No tuo sinun tarinasi kyllä on aika rohkaiseva meikäläisellekin! Hyvät jatkot vaan karppaamisen parissa!