Vuosi sitten kesän lopulla tapasin hänet.
Lähdin baarin edestä tämän miehen mukaan ketä en edes tuntenut ja seuraavana päivänä olin jo jämähtänyt siihen. Hänen kanssaan oli niin helppo olla. Keneltäkään mieheltä en ollut saanut sellaista läheisyyttä. Hän saatteli minut ovelle suudelmin ja olin päästäni pyörällä. Kaikki aikaisemmat suhteeni miesten kanssa oli pelkkiä seksisuhteita eikä niihin liittynyt sellaista hellyyttä kun hänen kanssaan.
Juttumme lähti siitä etenemään. Näimme baarissa ja harrastimme seksiä. Joskus hän sanoi olevansa minuun ihastunut, mutta en halunnut uskoa siihen. Ei mitään niin hyvää voisikaan minulle tapahtua.
Mutta se jatkui syksyyn asti. Makailimme sylikkäin ja puhuimme siitä kuinka paljon tykkäsimme toisistamme. Olin myyty. Vaikka hän joi paljon, poltti pilveä ja eli aikalailla erilaista elämää kuin minä, rakastuin häneen päätä pahkaa.
Kunnes hän muuttui oudoksi ja lakkasi pitämästä yhteyttä. Ymmärsin ettei sitä odotettu minultakaan. Itkun kanssa annoin hänen mennä.
Kunnes lokakuussa hän otti taas yhteyttä ja juttumme jatkui. Tälläkertaa se jatkui pidemmälle. Sovittiin ettei muita saanut olla ja puhuimme läpi miksi hän jätti minut niin viimeksi. Hän halusi olla välillä yksin.
Vietimme yhdessä yli joulun. Innoissani ostin hänellekkin joululahjan ja sain häneltäkin lahjan. Olin onnellinen ja puhuin hänestä äidilleni. Kunnes hän muuttui oudoksi ja jätti minut.
Säryin pieniksi palasiksi ja itkin enemmän kuin koskaan siinä hänen edessään. Hän silitti selkääni mutta sanoi etten ollut hänelle se oikea. Viikko meni sumussa itkien katkerana hänen peräänsä, mutta kun pääsin hänestä yli, hän oli katkera. Sanoi etten ollut tehnyt mitään suhteemme eteen ja että kuitenkin ikävöi yhteisiä aikojamme. Myönsin virheeni ja jatkoimme elämää erillään.
Kunnes juttelin hänelle parin kuukauden päästä baarissa ja juttumme alkoi uudestaan.
Hän kertoi pitävänsä minusta enemmän kuin koskaan ja ettei halunnut ketään muuta kuin minut ja lopulta kesällä aloimme seurustella. Seuraavan kuukauden tein kaikkeni että saisin pitää hänet itselläni. Kunnes hän muuttui ja jätti minut.
Sanoin etten ota häntä enää koskaan takaisin ja yritin oppia elämään ilman häntä. Moikkasimme kun tapasimme ja yritin unohtaa hänet.
Kunnes jälleen kerran juttelimme baarissa ja menimme samaa matkaa kotiin päin. Hän oli niin surullinen nykyään ja päädyin hänen luokseen yöksi. Tämä viimeisin kerta tapahtui kesän lopulla ja tässä me olemme vieläkin.
Odotan että hän taas muuttuu ja jättää minut. Taas hän väittää että olen ainut nainen kenet hän haluaa ja kerroin hänelle rakastavani häntä. Hänkin väitti rakastavansa minua.
Näemme vain baareissa josta menemme jommallekummalle. Joskus hän soittaa muutenkin ja pyytää kylään.
Ja minä odotan vain loppua, että voin taas itkeä hänen peräänsä.
Lähdin baarin edestä tämän miehen mukaan ketä en edes tuntenut ja seuraavana päivänä olin jo jämähtänyt siihen. Hänen kanssaan oli niin helppo olla. Keneltäkään mieheltä en ollut saanut sellaista läheisyyttä. Hän saatteli minut ovelle suudelmin ja olin päästäni pyörällä. Kaikki aikaisemmat suhteeni miesten kanssa oli pelkkiä seksisuhteita eikä niihin liittynyt sellaista hellyyttä kun hänen kanssaan.
Juttumme lähti siitä etenemään. Näimme baarissa ja harrastimme seksiä. Joskus hän sanoi olevansa minuun ihastunut, mutta en halunnut uskoa siihen. Ei mitään niin hyvää voisikaan minulle tapahtua.
Mutta se jatkui syksyyn asti. Makailimme sylikkäin ja puhuimme siitä kuinka paljon tykkäsimme toisistamme. Olin myyty. Vaikka hän joi paljon, poltti pilveä ja eli aikalailla erilaista elämää kuin minä, rakastuin häneen päätä pahkaa.
Kunnes hän muuttui oudoksi ja lakkasi pitämästä yhteyttä. Ymmärsin ettei sitä odotettu minultakaan. Itkun kanssa annoin hänen mennä.
Kunnes lokakuussa hän otti taas yhteyttä ja juttumme jatkui. Tälläkertaa se jatkui pidemmälle. Sovittiin ettei muita saanut olla ja puhuimme läpi miksi hän jätti minut niin viimeksi. Hän halusi olla välillä yksin.
Vietimme yhdessä yli joulun. Innoissani ostin hänellekkin joululahjan ja sain häneltäkin lahjan. Olin onnellinen ja puhuin hänestä äidilleni. Kunnes hän muuttui oudoksi ja jätti minut.
Säryin pieniksi palasiksi ja itkin enemmän kuin koskaan siinä hänen edessään. Hän silitti selkääni mutta sanoi etten ollut hänelle se oikea. Viikko meni sumussa itkien katkerana hänen peräänsä, mutta kun pääsin hänestä yli, hän oli katkera. Sanoi etten ollut tehnyt mitään suhteemme eteen ja että kuitenkin ikävöi yhteisiä aikojamme. Myönsin virheeni ja jatkoimme elämää erillään.
Kunnes juttelin hänelle parin kuukauden päästä baarissa ja juttumme alkoi uudestaan.
Hän kertoi pitävänsä minusta enemmän kuin koskaan ja ettei halunnut ketään muuta kuin minut ja lopulta kesällä aloimme seurustella. Seuraavan kuukauden tein kaikkeni että saisin pitää hänet itselläni. Kunnes hän muuttui ja jätti minut.
Sanoin etten ota häntä enää koskaan takaisin ja yritin oppia elämään ilman häntä. Moikkasimme kun tapasimme ja yritin unohtaa hänet.
Kunnes jälleen kerran juttelimme baarissa ja menimme samaa matkaa kotiin päin. Hän oli niin surullinen nykyään ja päädyin hänen luokseen yöksi. Tämä viimeisin kerta tapahtui kesän lopulla ja tässä me olemme vieläkin.
Odotan että hän taas muuttuu ja jättää minut. Taas hän väittää että olen ainut nainen kenet hän haluaa ja kerroin hänelle rakastavani häntä. Hänkin väitti rakastavansa minua.
Näemme vain baareissa josta menemme jommallekummalle. Joskus hän soittaa muutenkin ja pyytää kylään.
Ja minä odotan vain loppua, että voin taas itkeä hänen peräänsä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olen huono neuvomaan sinua miten kannataisi toimia. Itsellä hieman samantyylinen kokemus eroamisesta..
Tulee vaikutelma,että mies pyörittää sinua kuten haluaa.Tapaatte aina hänen tahdostaan?ehdotuksesta? Tuntuu ettei hän ole valmis sitoutumaan vakavaan suhteeseen.Onkohan hänellä ollut välillä toisia naisia?
Luulen,että hän käyttää sinua hyväkseen tiedostamattaan tai tiedollisesti.Hän tietää,että "rakastat" häntä ja olet jäänyt hänen koukkuun. Näin hän saa sinulta varmasti läheisyyttä ja seksiä,kun haluaa ja hänelle sopii.
Älä suostu kynnysmatoksi.
Kiitos vastanneelle.
Olet aivan oikeassa, kynnysmatonhan tässä vaan itsestäni teen. Ikävä kyllä minäkin nautin niistä hetkistä, enkä siksi haluaisi antaa hänen mennä