kerrankin rehellisesti, kuinka kauan uskoitte ukkomiehen valheet yhteisestä tulevaisuudesta? Kun usko alkoi horjua, niin jätittekö, vai jatkoitteko tapaamisia?
Millaisia tuntemuksia tuli, häpesittekö esim omaa sinisilmäisyyttänne
Millaisia tuntemuksia tuli, häpesittekö esim omaa sinisilmäisyyttänne
Vastaukset 41
Vanhimmat
Ollaan ihan alusta asti oltu rehellisiä "pelin" suhteen. Mies sanoi heti ettei aio ikinä jättää naistaan, sanoi ettei tule ikinä "meitä". Ota tai jätä. Otin. Alkuun vielä mies monta kertaa tavatessamme toisti tätä, varmisti että olin tajunnut asian. Meillä kuitenkin silleen helppoa koska olemme molemmat varattuja eikä kumpikaan ole halukas muuttamaan tulevaisuuttaan.
pettää omia puolisoita ! Voisitte kyllä olla heille rehellisä. Sikamaista vehtailua. Toivottavasti miehesikin käy vierailla piirakoilla virkistymässä.
nyt kerrankin olla haukkumiset puolin ja toisin ja jatketaan tätä keskustelua aivan rauhameiningillä.
on alusta asti ollut selvää, ettei ukkomies vaimoaan jätä. Asia tehtiin puolin ja toisin selväksi heti, ei valehtelua, ettei vaimoa ole tai ettei hän vaimoaan rakasta. Minä sinkkuna siis kuorin kerman päältä ja nautin miehestä.
Joskus alussa ajattelin, minkälaista olisi, jos meillä olisi oikea suhde. Totesin, ettei siitä tulisi yhtään mitään. En uskaltaisi luottaa.
Sama täällä!
Ei minulle ole mistään yhteisestä tulevaisuudesta kerrottu. Toki olemme haaveilleet siitä millaista se voisi olla, mutta sitten olemme palanneet maan pinnalle ja todettu että mutta asia on näin ja tähän tulee tyytyä. Mies ennemminkin miettii keinoja pitää molemmat naiset elämässään. Elää kaksoiselämää. Sanoo että ei halua jättää minua vaikka hän ole vihjannut missään vaiheessa eroavansa. Aika kauan ollaan tällä tavalla oltu.
En ehkä siis ollut oikea henkilö vastaamaan. Kai sellaisiakin pettäjiä on jotka valehtelevat molemmille naisille.
Häpeääköhän petetyt omaa sinisilmäisyyttään? Kuinka kauan uskoitte miehenne olevan uskollinen? Kuinka kauan uskoitte hänen muuttuneen käryn jälkeen? Kun usko alkoi horjua niin jätittekö, vai jatkoitteko?
kakkosetkaan eivät vain voi pysyä asiassa. Kysymykset olivat ne mitä aloituksessa olivat ja TOIVOIN että sinäkin olisit jättänyt vaimojen mollaamisen sikseen. Älkää siis nyt kumpikaan kakkonen tai ykkönen selittäkö mitään muuta.
Ei tuossa ollut mitään mollausta, aivan samat kysymykset ja ajattelunaihetta vain.
kun kakkonen saattaa luulla, sillä en ole luullut enää moniin vuosiin mieheni olevan uskollinen. Kakkonen sen sijaan saattaa luulla olevansa ensimmäinen kakkonen mieheni elämässä. No, eipä taida olla edes ensimmäisen kymmenen joukossa. En usko mieheni muuttuvan koskaan, mutta en myöskään koskaan jätä häntä. 'Enkä usko hänenkään jättävän minua.
olevia samoja kysymyksiä ole ollut mielestäsi tarpeeksi? Ei vissiin sun mielestäsi.
Rehellisesti me ei ensitapaamisella heti tiedetty että kumpikin oltiin varattuja joten ei kukaan valehdellut mitään. Kun sain tietää samoin hän sai tietää jatkettiin tapailua 12v.
En ole hävennyt suhdettani enkä sinisilmäiseksi itseäni koe.
Nyt ei enää olla tapailtu 2 vuoteen vain s.postia ja joskus tekstareita vaihdettu. Loppu hyvin kaikki hyvin.
sma täällä kertoi heti että on vartatu eikä halua erota.. lapset yksi seikka. on saninut että olisi halunnut enemmän mutta voihan sitä aina sanoa..:)
Ei aikuiset satuja toisilleen kerro, jotkut ei raski kertoa salarakkaalleen, vaan kun aika kuluu ja kiintymys lisääntyy, ei olekaan niin helppo suhtautua siihen, että toinen on varattu.
Jos on tunteet mukana, täytyy punnita kokonaisuus. Ei kuitenkaan kannata alkaa kenenkään orjaksi. Aina pitää olla oma elämä.
mutta todellisuus saattaa olla toinen. Paljon on myös sellaisia, jotka eivät kerro, tai valehtelevat olevansa sinkkuja. Jossain vaiheessa se totuus jotain kautta sitten tulee ilmi, mutta onko sitten jo liian myöhäistä rakastuneen perääntyä?
Valehtelee olevansa sinkku - no se kertookin kaiken tarpeellisen tyypistä, ja suosittelen kyllä heti jättämään tuollaisen.
Mutta ihmetyttää myös nämä jotku kakkoset, eikö ne oikeasti huomaa milloin ihminen valehtelee???
jos ihmisellä ei ole syytä epäillä toisen rehellisyyttä, niin....................
silti valehtelevan ihmisen erottaa rehellisestä....
..mikseivät puolisot sitten huomaa, että toinen on saattanut pettää vuosienkin ajan..eikö puoliso huomaa valehtelevaa ihmistä, vaikka tuntee tämän paljon paremmin kuin se toinen osapuoli.
kunnes jäi kiinni, ja jätti vaimon.
tarkemmin. Siis rakastui sinuun 2-viikossa niin palavasti, että heti jätti vaimonsa? Vai jättikö vaimo kenties hänet?
Siis olen varmaan jotenkin tavallista tyhmempi ihminen. Rakastuin ukkomieheen ja uskoin ihan kybällä, että jättää vaimonsa. Sanoi odottavansa oikeaa hetkeä. Sitä ei tullut ja lähes kahden vuoden odottelun jälkeen tuli tyly tekstari, että ei haluu enää nähdä. Yritin puhua, saada selitystä, mutta ei ukkomies suostunut mihinkään. Oli vaimo saanut selville ja pisti miehen tiukasti liekaan. Mutta minä opin, että jos vaimoaan pettää, pystyy kyllä pettämään ihan ketä tahansa. Usko rakkauteen ja miehiin meni kyllä minulla.
Alussa olimme molemmat varattuja..tiesimme mitä teimme,sovimme lopettavamme heti,kun menee vakavaksi.Aikaa kului,kärysimme.Itse erosin.Tiesin ettei mies eroa.Sain häneltä lohtua.Kiintymys kasvoi..Alkoivat puheet yhteisestä elämästä.Muutaman kuukauden kuuntelin milloin mitäkin selityksiä ja että kyllä vielä ollaan joskus yhdessä,kun vaimo hänet jättää.. En enää usko hänen puheitaan rakastamisesta jne. Tiedän ettei me koskaan olla yhdessä. Ystäviä olemme edelleen,viikottain olemme yhteyksissä,joskus useastikkin.Niin ja hänen aloitteesta tietysti.. Päätän joka kerta etten vastaa hänen puheluihin ja viesteihin,koska hän kertoo kuinka vaimon kanssa sujuu,miten vaimo hieroo hartioita jne.Ei ajattele kuinka ne minuun vaikuttaa..
Saisin nyt vaan voimia tähän ystävyydenkin lopettamseen..olen miettinyt vaimoa ja sitä miten mies edelleen valehtelee hänelle.Ja kyllä minä kadun,kadun hirveästi..
Uskoin n.4 vuotta ukkomiehen satuilut rakkaudesta jne. Ja niinhän siinä sitten kävi loppupelissä hyvin klassisesti eli kun käry kotona kävi, siihen loppui ukon satuilut rakkaudesta ja juoksi häntä koipien välissä eukkonsa mekon alle! Eli näin kävi minulle, tarina meni kyllä ihan käsikirjoituksen mukaan. Näin nämä perheen isukit, pettävät sellaiset, toimivat! En varmasti ole ensimmäinen hölmö joka uskoo luritukset, enkä myös viimeinen!! Ei nämä ukot osaa rakastaa kuin itseään, aina se on se oma napa ja perse tärkeimmät! Sen minkä tästä opin, on että en aio enää koskaan luottaa enkä uskoa kenenkään äijän lässytyksiä rakkaudesta!
Muutama juttu tässä on matkan varrelle sopinut. Koskaan ei ole ollut epäselvää kummallekkaan
osapuolelle, että kysymyksessä olisi esimerkiksi uuteen liittoon johtava asia. Noista muutamista
joku on ollut vapaa, joku ollut naimisissa. Jotta eivät ole joutuneet edes asiaa miettimään. Sovittu
on ollut asia, että ihmisen läheisyyttä. joka arjesta on puuttunut, kumpikin on halunnut.
Siinä mielessä rehellisiä juttuja
Koko asiassa ei mitään hyvää! Mies ei vaimoaan jätä, ja minä kun uskoin kaiken sen paskan mitä syötti. Nyt jälkeenpäin 2kk jälkeen tajunnut, että mitään yhteistä tulevaisuutta tule koskaan olemaan. Miehet lähtee yleensä ihan silkasta seikkailunhalusta uskottomuuden tielle? Sattuuhan se, ja paljon. Mies ei häpeä, minä sitäkin enemmän. Toivottavasti vaimo vielä joskus tietää tai arvaa että kyseinen mies on pettänyt.. käräyttäminenkin kävi mielessä, toisaalta miksi tekisin itsestäni syntipukin asiaan!?
Jos avioliitto on oikeasti niin kuralla ja vaimo kylmä, kauhea, hirveä, eikä seksielämä ole toiminut vuosikausiin, kuten ukkomiehet monesti väittävät ja päätöstäkin muka vuosikausia harkittu ennen kuin törmäsi salarakkaaseen, niin ei se todellakaan vie kauaa. Sanoisin että max joitakin kuukausia.
Tällöin salarakas vain ollut se viimeinen niitti tai pisara. Eli jos ero on oikeasti tuloillaan, niin ei siinä kauaa mene.
Se mun silloinen salarakas ei koskaan luvannut mitään, minä hänessä kiinni ja irtiriuhtomassa, aioin toiselle paikkakunnalle.Sitten käryn jälkeen ero, tuskallinen hänelle. Me nyt yhdessä jo 30 v, tavallinen liitto. Tuskin kumpikaan muistetaan miten kaikki alkoi.
suhteeseen liity alaikäisiä lapsia ja mies ole hyvä isä. Näitäkin tapauksia on.
Tämä ei liity aloittajan aiheeseen, osui vain niin lähelle omaa elämää tämä katuvan kakkosen tarina. Vaimo ei todellakaan enää tällaisen episodin jälkeen ole sinisilmäinen höynäytettävä. Valehtelut kyllä osataan lukea olemuksesta, myös puhelinlaskuista voi melko helposti tarkistella tilannetta.
Meidän tapauksessa yritin tosissani aloittaa "uutta elämää" ja laitoin petturimiehen pihalle. Tämä vain ei onnistunut, kun mies vakuutti rakkauttaan ja lupasi lopettaa suhteen heti ja kokonaan kunhan otan takaisin. Kun kerran kysyin että miksi pitää viestitellä edelleen kakkosen kanssa, niin tämä vastasi että pitää olla joku varalla, jos me vaikka ei onnistuta. Tällaisia miehisiä ajatuksia - huh.
Meillä on pitkä suhde takana kaikkine mahdollisine mausteineen ja elämä on sitonut meidät niin kovin yhteen, että on todella vaikeaa olla erossa. Ymmärrän toisaalta sen ihanan tunteen, minkä ihastuminen ja rakastuminen saa aikaan - lisäksi tulee vielä se salaisuuden herättämä jännitys.
Olen näinä kuluneina vuosina oppinut valtavasti. Olen todennut että en voi vaikuttaa kumppanin tekemisiin - omiin kylläkin. Elämässämme on valtavasti hyviä asioita vuosien varrelta, ihania ihmisiä, lapsia ja suloisia lastenlapsia. Mieheni on kiltti, hellä ja huomaavainen. Kaikki tämä painaa nyt vaaassa ja edessä on pitkä ja raskas jälleenrakennustyö. Näissä elämän draamoissa on aina kolme syyllistä mukana - ja myös aina kolme onnetonta ihmistä.
Toivon että te kaikki katuvat kakkoset löydätte itsellenne uskolliset ja rehelliset uudet kumppanit. Itse painin kipeiden asioiden parissa- kunnioituksen puute, luottamuspula. Rakkautta meillä on, ja sen takia olen tähän ratkaisuun myös päätynyt.
Kun oma "auervaarani" jonain päivänä kertoo minulle, että hänen kakkosensa on löytänyt uuden miehen (sen hän kyllä kertoo, jos näin käy) minä nautin lasillisen kuoharia ja aloitan Avioliitto Oy:n jälleenrakentamisen satanen lasissa!
Voimia ja jaksamista kaikille petetyille vaimoille ja katuville kakkosille!
Sanoisin sinulle vaikkakin niitä tunteita on jäljellä, että vaikka se kakkonen löytäisi kumppanin itselleen on miehellesi hankalaa aloittaa suhteenne rakentaminen. Useinhan noissa tapauksissa, minulla omakohtaissia kokemuksia tuolta saralta. Tapahtuu niin, että puoliso etsii uuden kakkosen rinnalle, hänhän on tottunut ajatukseen kahdesta naisesta ja alunperinkin on ollut syy miksi on toinen suhde saanut alkunsa. Joten tuskin tulee tyytymään vain sinuun. Ollessaan noin kiinni toisessa naisessa ja pitäessään häneen yhteyttä, hän ei tule tästä irti päästämään. Muutenkin jos pitää pitää jotain varalla, näyttäisi olevan aivan sama kuka on kyseessä kunhan ei jää yksin, Oletko sinäkin varalla vai mikä on syy suhteenne jatkumiseen. Oletko aivan varma etteikö hän haluaisi tämän toisen luokse jos vain hänet huolittaisiin. Nämä petturithan ovat hyvin ovelia. Olen nuo selityksen kuullut melkeinpä samat itsekkin, ainoana erotuksena etten uskonut vaan jatkoin elämääni vaikkakin olimme varmasti yhteen kasvaneet 20v. aikana. Mutta kun nota selityksiä ja omia ajatuksia toiveita oikein punnitsee tajuaa ettei se oma suhde siitä muutu, luottamus ei palaudu, eikä sellainen elämä ole onnellista pidemmän päälle. Onnea sinun yrityksellesi, olethan varovainen noille tarinoille ja selityksille, pettäjähän kertoo asiat sinulle aina niinkuin haluat itse ne kuulla tunteehan hän sinut niin hyvin kuitenkin ja osaa manipuloida sinua jos et osaa pitää varaasi.
kun oikea sattuu kohdalle :)
Olemme seurustelleet jo vuosia. Molemmat olemme varattuja. En ole koskaan vaatinut mieheltä lupauksia yhteisestä elämästä. Olemme ollet toisillemme henkireikinä vaikeissa ja tukahduttavissa liitoissa, joihin liittyy lapsia ja velkaa. Näin se vain on - suhteemme on molemmille seuraus avio-suhteen tilasta. Jos jonkun on nyt vaikea uskoa, niin älä sano mitään, sillä tarinat on todellakin erilaisia.
Rakastamme toisiamme, haluaisin uskoa yhteiseen elämään mutta en koe olevani sellaisessa asemassa että voisin sitä koskaan vaatia. Jos hän tekee ratkaisun siihen, se on hänen päätös. Olisin tietysti onnellinen siitä, mutta se ei ole minun, eikä se voi olla edes meidän edes yhteinen päätös.
Kun tämä avioliitto on ohi on se molemmille helpotus. Minun ja salasuhteeni yhteinen elämä voi jatkua hieman helpommin. Uskon, että suhteemme jatkuu. Toteutuu se se sitten maailman silmissä koskaan tai ei. Sydämessäni olen olen onnellinen, ja se riittää. :) ikä on tehnyt tehtävänsä, olen armollisempi itselleni ja toisille. Vaikka sääli on sairautta, niin puolisoitamme tavallaan säälin. Niin paljon he menettävät, kun heille ei "kelpaa" se mitä me kakkoset olemme toisillemme.
Elämä on sitten kummallista ;)
Tiedämme kumpikin että meidän yhteinen tulevaisuus on tässä ja nyt hyvän seksin merkeissä.
Jos ihan rehellinen olen, niin en kuuna päivänä tämän miehen kanssa lähde kotia tekemään, vaikka rakastan ja välitän. Tiedän myös sen, että mies välittää sekä lastensa äidistä että minusta salarakkaastaan. Ihmettelen vaimoa miten jaksaa miehen elkeitä.
oikein hyvin.
epäsäännöllisen sännöllisesti antamalla ja ottamalla jaksaa. voipi olla, että heillä on avoin suhde eikä ole poissuljettu etteikö vaimollakin olisi salarakasta.
ketju pysynyt kasassa. Ajattelemisen aihetta antaa varmasti kummallekin osapuolelle.
Tämä stoori on kestänyt 10 vuotta. Molemmat varattuja, tavataan silloin kun molemmille käy.
Omaa arkipäivää ei sotketa. On asioita mitä ei voi omassa elämässään jutella kotona. On ihanaa kun on ystävä jonka kanssa voi pohtia maailman menoa ja haltakin niin paljon kun jaksaa.
Saa voimaa, oli itsekästä tai ei.
toivottavasti et ole minun vaimoni etkä lasteni äiti. Vituttaisi ajatuskin, että antaisit jonkun vieraita nussivan kusipään panevan itseäsi. Siitä ei nainen enää huoremmaksi muutu. En milloinkaan antaisi anteeksi ja lähtisi kodistamme alle varttitunnin.
se on hyvä se. tiedämme nyt miten saa narisevan, seksiä pihtaavan ja osaamattoman kaljaa lipittävän ja muniaan rapsuttavan sohvaperunan he***iin.
ja lukemisen ymmärtäminen puutteelliseksi? Kyllä se on se ämmä, joka sinne helvettiin lähtee.
Minua vit..si jos tuollainen "oikean miehen" kaltaisesti asioita ilmaiseva kusipää panisi minua. Ei ihme jos tollasen vaimo kävisikin jossakin "hurraamassa".