Omat ja vaimokkeeni sukulaiset pitävät minua jonkinlaisena "yleismies Jantusena", eli soittelevat ja pyytävät tekemään jos jonkinmoista remontin tynkää saatikka näpertelyä. Omat sukulaiseni ovat nakitelleet siitä lähtien, kun vasara rupesi pysymään kädessäni. No puolisoni sukulaiset taas siitä lähtien, kun saivat tietooni että olen kätevä käsistäni. No nyt kuitenkin alkaa tulemaan oma mittani täyteen, eli en suoraan sanoen haluaisi mennä auttamaan. Minulla on siis oikeus kieltäytyä, mutta ongelmani on se, että olen liian kohtelias enkä osaa sanoa ei. Luulen, että kieltäytymiseni loukkaa sukulaisia verisesti. Millähän tavalla asian esittäisi, että se loukkaisi mahdollisimman vähän toista osapuolta?
Oikeus kieltäytyä
suvun hanttimies
201299
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
...olet niin kännissä ettei kyllä tänään tuu hommmista mitään.
Jos kysyvät toiste uudestaan niin sano että voithan sä koittaa mut tulisko joku hakeen sut kotoo kun ei viittis ruveta promilleissa ajeleen.
Aika varma että nakittelut alkaa hiipumaan.
No eihän sinulla ole mitään velvollisuutta käyttää kaikkea vapaa-aikaasi sukulaisten autaamiseen. Sanot ihan rohkeasti että sinulla on muuta tekemistä, tai ettet nyt ole tulossa, kun täytyy levätä rankan työpäivän/-viikon jälkeen.
Jos sukulaisesi siitä verisesti loukkaantuvat, niin vika on kyllä heissä itsessään, eikä se ole sinun murheesi. Sukulaisesi ovat selvästi tottuneet siihen että sinä tulet aina kun tarvitaan ja jatkavat sitä niin kauan kunnes alat ihan itse pitämään puolesi. Kyllä sukulaistesi täytyy se ymmärtää että sinulla on muutakin tekemistä ja tarvitset myös ihan omaa aikaa perheesi kesken.
On eri asia olla kohtelias tai toisten kynnysmatto ja palvelija.
Olen pari kertaa ollut paikalla, kun erästä suurempaa prokkista varten puolisoni vanhemmat soittelivat lisätyövoimaa. Jotkut tulivat ja toiset jättivät tulematta ja lievää mutinaa oli havaittavissa niitä kohtaan, jotka eivät saapuneet hommiin. Eli toisinsanoen perään huudeltiin. Sama se olisi minunkin kohdallani, kun joku kerta kieltäydyn avun pyynnöstä. En oikein suvaitse moista.
Tuntuu että on helpompi keksiä hätävalhe, kuin sanoa suoraan ei. Mutta valheestahan jää yleensä kiinni ennenpitkää, joten on vaan yritettävä kerätä rohkeutta ja kieltäytyä kohteliaasti.
Ja viimetingassa siirrät niitä kun on tullut este jok okeksitty tai hätäväle mutta eikö vaimosi voi sanoa suoraan että sinulle ei sovi. Paras tapa on että sanot suoraan hinnan mitä tarvitse eli oman työajan jälkeen se on sinun vapaa-aikaa ja sopiva hinta on 50€ tunti niin rupeaa hommat vähenvään ja raha aina etukäteen niin ei tartte paljon autella. Itseäni kun osaan metallihommia niin äiti kysyi kerran että yksi sukulainen jonka tunnen haluaisi uuden peltikaton kesämökkiin niin sanoin että tulen kyllä ´tekemään mutta hinnan sanon kun olen tehnyt katon ja katson mitä meni aikaa mutta viikon homasta 2000€ on hyvä summa omasta vapaa-ajan uhraamisesta sukulaisten auttamiseen.
Seuraavan kerran apua kysyttäessä, pyydä vastapalvelusta.
Esim:
"Hei Hanttimies, voisitkohan sinä tulla vaihtamaan meidän rikkimennen ikkunalasin?"
"Tottakai, soipisiko ensiviikon lopulla? Minulla on pari viikkoa todella kiireistä. Siitä puheenollen, voisitko sinä hakea (parinsadankilometrin päästä) minulle tarvittavan koneen/serkkuni,äitini vierailulle/tjms. En millään malttaisi itse tehdä tuota matkaa. Sinä voit tehdä sen vaikka tällä viikolla tai nyt tulevana viikonloppuna kun et itse ole toissä. Päivällä kun ei ole niin väliä"
"Voi kamala, kun en taida ennättää"
" No, ei se mitään, katsotaan jos suinkin kerkiän korjata teidän ikkunalasin kuukauden sisällä. Nyt on niin paljon menoja tiedossa että tahtoo tuo aika loppua."
Ja jätä se siihen. Kuukauden päästä jos he vielä kysyvät ikkunasta, aivan rehellisesti ilmoitat että sinulla yksinkertaisesti ei ollut, eikä tule olemaan aikaa.
Muutaman kerran tuon toistuttua kaikki ymmärtävät yskän ja alkavat kohtelemaan sinua maksullisena ammattilaisena joka sinä oikeasti olet. Eikä kukaan "menetä kasvojaan". JA mikä parasta, tarpeettomat avunpyynnot loppuvat siihen.
Onneksi ette ole lääkäreitä kuten minä ja mieheni.
Vai että oikein lääkäreitä!
Aina kun vaivan syytä aletaan selvittämään, lääkäri pyytää potilasta riisuutumaan, ainakin ottamaan paidan pois. Muutama tällainen vastaus sukujuhlissa vaivojaan valitteleville ja neuvoja kyseleville riittää pysäyttämään liiat toisten ammattitaidon vastikkeettoman käytön yritykset.
kerro toki vaikka olet lääkäri olet töissä patologian laitoksella.mittailet spurgujen ruumiita.
"Se on sitten 15 euroa tunti, te maksatte myös muut kulut ja työsopimus."
Tuossahan käy ennen pitkää niin, että sukulaiset lakkaavat välittämästä. Ei enää onnitella merkkipäivinä, eikä lähetellä joulukortteja, kuulumisten tiedustelusta puhumattakaan. Vaikken itse ole sieltä sosiaalisimmasta päästä, niin kuitenkin välitän omista sekä puolisoni sukulaisista ja haluan silloin tällöin tietää mitä kuuluu jne. Mutta tosiaan, vaikka haluaisinkin kieltäytyä nakkihommista, niin tarkoitus ei kuitenkaan ole menettää välejä sukulaisiin.
Kyllä meille sopii sukulaisen reseptin uusiminen tai ohjeitten antaminen.
Harvoin joutuu mitään operoimaan, joskus kyllä. Ajatellaan, että se tekee, joka parhaiten osaa.
Joskus harmitellaan, ettei suvussa ole yhtään sähkömiestä eikä kampaajaa. Niistä olisi usein mökillä tarve.
Jos teet ja saat vastapelveluja menettelee.
Ajan kuluttua alkaa kypsyttämään jos tekee ja ei itse omaa mitään mihin tarvitsee apua itseään näppärämmältä.
Jos on väsy, voi kieltytyä ja he ymmärtävät mikäli haluavat. Tarkoittaen äkkiduuneja.
Toisaalta, voi myös kieltäytyä, jotta saa laatuaikaa puolison kanssa.
Eipä noita vastapalveluksia yleensä ole tullut. Ruokapalkan olen toisinaan saanut.
Jos tuollaisesta menee välit poikki, niin onko niitä todellisuudessa sitten ollutkaan?
Aika pinnalliselta kuulostaa, jos vain palveluksia tekemällä saa huomiota.
Hyvä tekosyy on vaikka tenniskyynärpää tai vastaava.
Tai ihan sitten rauhallisesti, että just nyt mulla ei oo aikaa, kun oli tarkoitus tehdä ensin nuo omat hommat pois tieltä.
Tsemiä!
Voi olla, että luulosi onkin ihan väärä - ehkä he eivät loukkaantuisikaan. Ja eihän sun tarvitse haistatella, vaan voit kertoa ihan totuudenmukaisesti ja kohteliaasti, että et pääse/ehdi. Siitä on tullut oletus ja eivät edes ehkä tajua, että sinua rasittaa tuo. Nyt opettelet vaan sitä EI:tä ja muutama kerta toteutat, niin eivät pidä ihan itsestäänselvyytenä ja voivat ehkä itsekin harjotella sitä vasaran käyttöä. :) Ja itsensä tuollaiseen ahdistukseen ajaminen on vain tyhmää, ei kohteliasta. Kohtelias ja huomioiva pitää osata olla myös itselleen.
Ja ei kai sun suku nyt oikeasti voi olla niin perseestä, että pitkäksi aikaa verisesti tuollaisesti loukkaantuvat? Ja jos loukkaantuvat, niin onko tälläisten tapausten palveleminen tärkeämpää kuin vaimosi ja sinun hyvinvointi?
jos nyt taas tulee soitto, niin sano että olet just sillon lupautunut auttamaan kota kuta muuta, tai että sulla on pahasti omat hommat kesken ettet pääse, väistele vaan niin paljon kun vaan pystyt, olet ilmeisesti aiemmin juossut sen vasaran kanssa heti paikalle kun vaan soitto on tullut.
Kyllähän noita syitä kieltäytymiseen keksii helposti...
mihinkään.
Ei sinulla ole mikään pakollinen velvollisuus osallistua joka kerta kaikkeen, mitä sukulaiset pyytää, eiväthän he kuitenkaan ole työnantajiasi.
Sano vaikka, että sulla on työkiireitä tai muuta tärkeää menoa, ettet nyt jouda.
Kyllä ne sen pitäis ymmärtää, jos ovat järkeviä.
Jos suostuu aina siihen mitä sukulaiset pyytää, niin nehän on silloin jatkuvasti apua pyytämässä.
Pyydäppäs niiltä sukulaisia osallistumaan johonkin omaan projektiisi, jotka eniten sinua nakittaa eri töillä.
Jos he kieltäytyvät, niin miksi sinunkaan tarvitsee suostua heidän pyyntöön joka kerta.
Ihan hyvin voit pyytää pientä korvausta osallistumisestasi, ainakin niiltä, jotka jatkuvasti ovat apua pyytelemässä, koska jos he teettäisivät saman työn ammattilaisilla, niin se maksaisi tosi paljon.
Mulla on sellaisia sukulaisia, etteivät ole suuremmin apua pyytäneet. Joskus monta vuotta sitten muutaman kerran pyysivät apua oman talonsa rakennus työmaalle.
En ole mikään rakennusmies, joten se on varmaan säästänyt suuremmilta apupyynnöiltä.
Muutoin olen kyllä käsistäni lahjakas taiteellisella alueella, mutta sellaista apua eivät tarvi.
Meillä on vielä järjestetty joitain talkoita sukulaisten kesken, vaikka talkoot taitavat olla nykyään aika harvinaisia, varsinkin että sinne osallistuisi sukulaisia.
Perunan nostotalkoot on syksyisin järjestetty, mutta eipä sinne ole koivin montaa sukulaista tullut.
Yleensä vaan minä, isäni ja isän veli vaimonsa kanssa.
Sitä vain ihmettelen, että isän veljen perheen lapset eivät ole koskaan tarvineet olla mukana perunan nostotalkoissa, vaikka kuitenkin syövät samoja perunoita.
Heillä on mukamas joka kerta jotain työkiireitä, etteivät jouda.
Yksi työskentelee kaupungin palveluksessa ja vapaa ajat pyörittää omaa yritystä.
Jos on jotain metsänhoito talkoita järjestetty vielä suvun yhteisissä metsissä, niin eivät ole ottaneet osaa näihinkään töihin nämä isän veljen aikuiset lapset, jotka hyvin metsätöihin kykenisivät.