Stanadyne DB4

mitäs tuo ahtopaineella toimiva vipu sitten oikesti tekee? Sen tiedän että ahtopaineen noustessa se aikaan saa kyseisen vivun "kääntymisen" ja ahtoapaineen laskiessa jousivoima palauttaa sen "takaisin". Niin, kyseessä on tosiaan mekaaninen jakajapumppu, jonka tehon lisäyksestä olisin kiinnostunut.

_sama_ kirjoitti:

mitäs tuo ahtopaineella toimiva vipu sitten oikesti tekee? Sen tiedän että ahtopaineen noustessa se aikaan saa kyseisen vivun "kääntymisen" ja ahtoapaineen laskiessa jousivoima palauttaa sen "takaisin". Niin, kyseessä on tosiaan mekaaninen jakajapumppu, jonka tehon lisäyksestä olisin kiinnostunut.

Lue lisää

tietoa tuon ahtopaineella toimiva vivun puuhista.

Bossissa on ahtopaineen lisäsyöttö ( VE - pumppu ) stanadynen pumpun ahtopaineella toimiva vipu käsin vääntämällä lisää kyllä savutusta, vaihto ehdot on = lisäsyttö tai se vähentää ruiskutus ennakkoa saaden typenoksidit vähentymään ( päästöt ) samalla teho pienenee poltto-aineen kulutus suurenee ja pakoventiilit pakosarja sekä turbo saa lisälämpöä

- mutta maailma pelastuu : (

masinistit kirjoitti:

tietoa tuon ahtopaineella toimiva vivun puuhista.

Bossissa on ahtopaineen lisäsyöttö ( VE - pumppu ) stanadynen pumpun ahtopaineella toimiva vipu käsin vääntämällä lisää kyllä savutusta, vaihto ehdot on = lisäsyttö tai se vähentää ruiskutus ennakkoa saaden typenoksidit vähentymään ( päästöt ) samalla teho pienenee poltto-aineen kulutus suurenee ja pakoventiilit pakosarja sekä turbo saa lisälämpöä

- mutta maailma pelastuu : (

Lue lisää

Stanadynen aneroidi on lähellä on/off mallia. pumpusta tulee täydet jo n. 0,3bar ahtopaineella. Kaikessa yksinkertaisuudessa kalvo painaa vivun välityksellä kaasuakselin takaosaa. Pumpun sisällä sitten kaasuakselin kääntö kiertää sokkaa mikä lukitsee kaasuakselin keskeltä yhteen. Sokka on muotoiltu niin, että kääntyessään (n0,3bar) se ei rajoita enää mittaventtiilin liikettä. Ulkopuolisella toppariruuvilla rajoitetaan turhan suuri kalvon liike, kestää silloin pidempään. TS. mitään merkitystä tehon kannalta sen säätämisellä ei ole, saadaan vaan kalvo rikkoutumaan ennen aikojaan. Sen säätö on hiukan hankalaakin, johtuen lukitusmutterin muotoilusta. Paitsi jos on niin vanha kone, missä on EPA pelti niin siellä on tavallinen pultin/ruuvinkanta. Jos haluaa lisää kiihdytyssavuja, niin ruuvata pitäisi toista puolta rajoittaen akselin palautusmatkaa. Silloin ala-ainemäärä ennen ahtopainetta kasvaa ts. savutus kiihdyttäessä kasvaa. Jos haluaa reilusti kiihdytyssavua, niin nippusiteellä koko vivusto jumiin alaasentoon ns. pärnäsen pajan viritys.

Ennakon säätimiä on valmeteissa kahta mallia. Täydenkuorman ennakonsäädin tai LLA toiminto eli osakuormaennakonsäädin. LLA säätimessä on se hyväpuoli, että saadaan joutokäynnillä ruiskutusta aikaistettua useita asteita. Tällöin valkosavu kylmänä vähenee.

Bossin VE pumpun lisäsyöttö kuullosti mielenkiintoiselta. Kerro lisää, kun en ole kuullutkaan moisesta.... :)

mä nyt vaan tiän ton kirjoitti:

Stanadynen aneroidi on lähellä on/off mallia. pumpusta tulee täydet jo n. 0,3bar ahtopaineella. Kaikessa yksinkertaisuudessa kalvo painaa vivun välityksellä kaasuakselin takaosaa. Pumpun sisällä sitten kaasuakselin kääntö kiertää sokkaa mikä lukitsee kaasuakselin keskeltä yhteen. Sokka on muotoiltu niin, että kääntyessään (n0,3bar) se ei rajoita enää mittaventtiilin liikettä. Ulkopuolisella toppariruuvilla rajoitetaan turhan suuri kalvon liike, kestää silloin pidempään. TS. mitään merkitystä tehon kannalta sen säätämisellä ei ole, saadaan vaan kalvo rikkoutumaan ennen aikojaan. Sen säätö on hiukan hankalaakin, johtuen lukitusmutterin muotoilusta. Paitsi jos on niin vanha kone, missä on EPA pelti niin siellä on tavallinen pultin/ruuvinkanta. Jos haluaa lisää kiihdytyssavuja, niin ruuvata pitäisi toista puolta rajoittaen akselin palautusmatkaa. Silloin ala-ainemäärä ennen ahtopainetta kasvaa ts. savutus kiihdyttäessä kasvaa. Jos haluaa reilusti kiihdytyssavua, niin nippusiteellä koko vivusto jumiin alaasentoon ns. pärnäsen pajan viritys.

Ennakon säätimiä on valmeteissa kahta mallia. Täydenkuorman ennakonsäädin tai LLA toiminto eli osakuormaennakonsäädin. LLA säätimessä on se hyväpuoli, että saadaan joutokäynnillä ruiskutusta aikaistettua useita asteita. Tällöin valkosavu kylmänä vähenee.

Bossin VE pumpun lisäsyöttö kuullosti mielenkiintoiselta. Kerro lisää, kun en ole kuullutkaan moisesta.... :)

Lue lisää

Stanadyne tieto paketista

- eli ei mitään helppoa oikotetä ole kyseisen pumpun syötön lisäykseen.

Niin se Bossi - kysymys on ahdon alaisen sytönsäädin.

Pumpun päällä on "mötikkä " jossa kansi 4:llä ruuvilla jonka alla kumikalvo jossa kiinni kara jossa on kartio jota kääntämällä / kartiota rälläköimällä tai sen palautus jousta säätämällä saadaan ahtopaineen ohjaamaa syttöä lisättyä.

Sen lisäksi on se normaali syöttö ruuvi josta saa perussyöttöä suuremmalle.

Mutta kyllä sinä sen jo olet kuulutkin .... :)

masinistit kirjoitti:

Stanadyne tieto paketista

- eli ei mitään helppoa oikotetä ole kyseisen pumpun syötön lisäykseen.

Niin se Bossi - kysymys on ahdon alaisen sytönsäädin.

Pumpun päällä on "mötikkä " jossa kansi 4:llä ruuvilla jonka alla kumikalvo jossa kiinni kara jossa on kartio jota kääntämällä / kartiota rälläköimällä tai sen palautus jousta säätämällä saadaan ahtopaineen ohjaamaa syttöä lisättyä.

Sen lisäksi on se normaali syöttö ruuvi josta saa perussyöttöä suuremmalle.

Mutta kyllä sinä sen jo olet kuulutkin .... :)

Lue lisää

ja mun Sisu Dieseli "tupruttaa" sinisen harmaata savua tyhjäkäynnillä, muuten ok. Sitä aneroidia kääntelemällä ei tunnu olevan vaikutusta. Olisikohan vikaa ennakkosäätimessä vai liittyykö ne toisiinsa?

_sisu_ kirjoitti:

ja mun Sisu Dieseli "tupruttaa" sinisen harmaata savua tyhjäkäynnillä, muuten ok. Sitä aneroidia kääntelemällä ei tunnu olevan vaikutusta. Olisikohan vikaa ennakkosäätimessä vai liittyykö ne toisiinsa?

Lue lisää

pittää säätää, se aneroiti

mie vaan kirjoitti:

pittää säätää, se aneroiti

Stanadynen aneroiti säätö kuullosti mielenkiintoiselta. Kerro lisää, kun en ole kuullutkaan moisesta.... :)

toi _sisu_ juttu(myös Stanan jakajapumppu). Osaisko Dieselasentaja antaa neuvoa pitääkö viedä huoltoon/onko normaalia?

_sisu_ kirjoitti:

toi _sisu_ juttu(myös Stanan jakajapumppu). Osaisko Dieselasentaja antaa neuvoa pitääkö viedä huoltoon/onko normaalia?

Kerroppa tyyppikilvestä tiedot

_sisu_ kirjoitti:

toi _sisu_ juttu(myös Stanan jakajapumppu). Osaisko Dieselasentaja antaa neuvoa pitääkö viedä huoltoon/onko normaalia?

Voipi se tyhjäkäynnillä kaasutellessa tietenkin tuprautella.

Mutta jos tarkoitat vaaleaa savutusta joutokäynnillä, niin asia on erikseen. Yleensä toi johtuu liian myöhäisestä ruiskutuksesta. Jos pumpussa on osakuormanennakonsäädin, niin sen säätö auttaa yleensä. Jousta löysätään suojahatun alta uudemmissa 11mm 6-koloavaimella vanhemmissa erikoistyökalulla, jolloin ennakonsäätimen mäntä pääsee kääntymään enemmän ts. ruiskutus aikaistuu. Saman hatun alta löytyy myöskin täyskuorman ennakonsäädin. Ja toisen säätö vaikuttaa myöskin toisen säätöön, varsinkin vanhemmissa 90-luvun lopun vehkeissä. 2000 luvulla tuli stanadyneltä päivityspaketti, jossa toisen säätö ei ole niinpaljon riippuvainen toisesta.

Jos taas kyseessä on karvalakkimalli ilman LLA säädintä, ei auta kun kääntää pumppua aikasemmalle. Tosin täysruiskutus saattaa tulla jo liian aikaseen. Varsinkin jos syöttöjä on lisätty, silloinhan täyskuorman ruiskutuksen alkuhetkeä on jo aikaistettu. Stanadynessä nimittäin ruiskutuksen loppuhetki on aina sama ja syötön määrää säädetään alkuhetkeä muuttamalla.

mä nyt vaan tien ton kirjoitti:

Voipi se tyhjäkäynnillä kaasutellessa tietenkin tuprautella.

Mutta jos tarkoitat vaaleaa savutusta joutokäynnillä, niin asia on erikseen. Yleensä toi johtuu liian myöhäisestä ruiskutuksesta. Jos pumpussa on osakuormanennakonsäädin, niin sen säätö auttaa yleensä. Jousta löysätään suojahatun alta uudemmissa 11mm 6-koloavaimella vanhemmissa erikoistyökalulla, jolloin ennakonsäätimen mäntä pääsee kääntymään enemmän ts. ruiskutus aikaistuu. Saman hatun alta löytyy myöskin täyskuorman ennakonsäädin. Ja toisen säätö vaikuttaa myöskin toisen säätöön, varsinkin vanhemmissa 90-luvun lopun vehkeissä. 2000 luvulla tuli stanadyneltä päivityspaketti, jossa toisen säätö ei ole niinpaljon riippuvainen toisesta.

Jos taas kyseessä on karvalakkimalli ilman LLA säädintä, ei auta kun kääntää pumppua aikasemmalle. Tosin täysruiskutus saattaa tulla jo liian aikaseen. Varsinkin jos syöttöjä on lisätty, silloinhan täyskuorman ruiskutuksen alkuhetkeä on jo aikaistettu. Stanadynessä nimittäin ruiskutuksen loppuhetki on aina sama ja syötön määrää säädetään alkuhetkeä muuttamalla.

Lue lisää

tää taitaa sitten olla se karvalakkimalli, eli ihan perus pumppu. Ainut erikoisuus vain se ahtopaineella liikkuva vipu ja solenoidilla sammutus.
Onko kellään kokemuksia ennakonsäätimen jumittumisesta? Meinaan että jos siellä oleva mäntä, jostain syystä(lika, ruoste, vesi, jousi, männänrengas...) ei pääse liikkumaan(jumissa), eli ei näin ollen säädä ennakkoa.
Niin se tyyppi on DB4629

_sisu_ kirjoitti:

tää taitaa sitten olla se karvalakkimalli, eli ihan perus pumppu. Ainut erikoisuus vain se ahtopaineella liikkuva vipu ja solenoidilla sammutus.
Onko kellään kokemuksia ennakonsäätimen jumittumisesta? Meinaan että jos siellä oleva mäntä, jostain syystä(lika, ruoste, vesi, jousi, männänrengas...) ei pääse liikkumaan(jumissa), eli ei näin ollen säädä ennakkoa.
Niin se tyyppi on DB4629

Lue lisää

Kyllä niitä vesivaurioisia on aika paljon. Silloin kyllä koko pumppu on korjauskelvoton.

Tosta tyyppimerkinnästä ei vielä saa selvää, neljä seuraavaa numeroo ja mahdollinen stanssattu kirjain kertoo enemmän. Ton alkusia peruspumppuja on parisenkymmentä. Agcon varaosanumero kyljessä 836* ****

_sisu_ kirjoitti:

tää taitaa sitten olla se karvalakkimalli, eli ihan perus pumppu. Ainut erikoisuus vain se ahtopaineella liikkuva vipu ja solenoidilla sammutus.
Onko kellään kokemuksia ennakonsäätimen jumittumisesta? Meinaan että jos siellä oleva mäntä, jostain syystä(lika, ruoste, vesi, jousi, männänrengas...) ei pääse liikkumaan(jumissa), eli ei näin ollen säädä ennakkoa.
Niin se tyyppi on DB4629

Lue lisää

DB= B malli D sarjan pumpusta
4= ruiskutusmäntien lukumäärä
6= moottorin sylinterien lukumäärä
29= pumpun männän halkaisijaan verrannollinen luku 29=7.37mm

Lisäksi puuttuu

Nelinumeroinen luku =Käyttösovellutus. Määrittää käyttösovellutuksen pumpussa käytetyt osat ja säätökortin
Päiväyskoodi
Ryntäyspyörintänopeus ilman kuormaa
Sarjanumero
Ajoneuvovalmistajan pumpun numero.

Nämä on tässä tärkeitä juttuja

Miten on muuten tuon polttoainesuodatuksen tila.
Puhdas talvilaadun aine.
Mitään polttoaineen lisäaineita ei saa käyttää
Polttoaineen joukossa ei vettä missään muodossa.
Koska suodattimet on vaihdettu
Mitkä on uusien tai käytössä olevien suodattimien tyypit, markkinoilla paljon susi suodattimia. Vaatimus , suodattimen on pystyttävä erottamaan vähintään 75---80% 5 mikronin partikkeleista Polttoaineen siirtopumpun sihti onko puhdistettu. Toimiiko siirtopumppu muuten.
Puhtaan polttoaineen paine jota pumppu imee siis toisiosuodattimen puhtaalta puolelta mitattuna on oltava 0---0,34 baaria, imun puolelle ei saa joutua eikä yli 0,34 bar. Paine pumpun paluuvirtausliittimen jälkeen ei saa ylittää 0,34 baaria Mittaukset täysillä kierroksilla max kuormituksella. Nimenomaan tässä on näissä laitteissa useasti ongelmia.

Painehäviö puhtaissa suodattimissa ei saa ylittää täydellä kuormalla 0,083 baaria.

Kokonais siirtojärjestelmän painehäviö joka ylittää 0,337 baaria aiheuttaa yleensä ongelmia pumpun toimintaan.
Miten suuttimien kunto on ja pumpun ajoitus moottoriin

Siis näin tarkasta laitteestahan tässä on kyse. Monet käyttäjät haukkuu kyseistä pumppua toimimattomaksi. Syyt on kuitenkin useimmiten muualla.

Kylmäkäynnistyksessä useiden moottorien tarvitsema suurennettu ruiskutusmäärämahdollisuus (pakkosyöttö) tästä kuitenkin puuttuu. Siitä johtuu kyllä kylmissä käyttöolosuhteissa ongelmia jos ollaan vailla moottorin lämmitysmahdollisuuksia. Nykyiset moottorinvalmistajat ei näytä juurikaan
tästä välittävän koska myynnissä on moottoripolttoaineella tomivia moottorin lämmittimiä ja kiristyvät pakokaasujen puhtausmääräykset asettavat omat vaatimuksensa tähän.

Alkuperäiseen kysymykseen vastaus on että Max ruiskutusmäärä säädetään pumppua koottaessa mikrometrillä ja rullien keskinäinen keskeisyys mittakellolla. Jos syöttöä lisätään pumpun paikallaan ollessa homma ei onnistu riittävällä tarkkuudella .

Pumpussa on myös sisäisiä ja ulkoisia ajoituksia yleensäkkin korjausten suhteen aika haastava.

Siis tarkistakaa perusasiat aina tämän pumpun yhteydessä ennenkuin alatte muihin toimiin.
Pumpulla on myös oma maahantuoja suomessa josta apua tarvittaessa löytyy.


Alla nimimerkillä mä nyt vaan tien ton kirjoitteleva kaveri näyttää olevan alan miehiä ja hallitsevan tämän homman.

Jatketaan keskustelua jos lisää kysymyksiä ilmenee

Dieselasentaja kirjoitti:

DB= B malli D sarjan pumpusta
4= ruiskutusmäntien lukumäärä
6= moottorin sylinterien lukumäärä
29= pumpun männän halkaisijaan verrannollinen luku 29=7.37mm

Lisäksi puuttuu

Nelinumeroinen luku =Käyttösovellutus. Määrittää käyttösovellutuksen pumpussa käytetyt osat ja säätökortin
Päiväyskoodi
Ryntäyspyörintänopeus ilman kuormaa
Sarjanumero
Ajoneuvovalmistajan pumpun numero.

Nämä on tässä tärkeitä juttuja

Miten on muuten tuon polttoainesuodatuksen tila.
Puhdas talvilaadun aine.
Mitään polttoaineen lisäaineita ei saa käyttää
Polttoaineen joukossa ei vettä missään muodossa.
Koska suodattimet on vaihdettu
Mitkä on uusien tai käytössä olevien suodattimien tyypit, markkinoilla paljon susi suodattimia. Vaatimus , suodattimen on pystyttävä erottamaan vähintään 75---80% 5 mikronin partikkeleista Polttoaineen siirtopumpun sihti onko puhdistettu. Toimiiko siirtopumppu muuten.
Puhtaan polttoaineen paine jota pumppu imee siis toisiosuodattimen puhtaalta puolelta mitattuna on oltava 0---0,34 baaria, imun puolelle ei saa joutua eikä yli 0,34 bar. Paine pumpun paluuvirtausliittimen jälkeen ei saa ylittää 0,34 baaria Mittaukset täysillä kierroksilla max kuormituksella. Nimenomaan tässä on näissä laitteissa useasti ongelmia.

Painehäviö puhtaissa suodattimissa ei saa ylittää täydellä kuormalla 0,083 baaria.

Kokonais siirtojärjestelmän painehäviö joka ylittää 0,337 baaria aiheuttaa yleensä ongelmia pumpun toimintaan.
Miten suuttimien kunto on ja pumpun ajoitus moottoriin

Siis näin tarkasta laitteestahan tässä on kyse. Monet käyttäjät haukkuu kyseistä pumppua toimimattomaksi. Syyt on kuitenkin useimmiten muualla.

Kylmäkäynnistyksessä useiden moottorien tarvitsema suurennettu ruiskutusmäärämahdollisuus (pakkosyöttö) tästä kuitenkin puuttuu. Siitä johtuu kyllä kylmissä käyttöolosuhteissa ongelmia jos ollaan vailla moottorin lämmitysmahdollisuuksia. Nykyiset moottorinvalmistajat ei näytä juurikaan
tästä välittävän koska myynnissä on moottoripolttoaineella tomivia moottorin lämmittimiä ja kiristyvät pakokaasujen puhtausmääräykset asettavat omat vaatimuksensa tähän.

Alkuperäiseen kysymykseen vastaus on että Max ruiskutusmäärä säädetään pumppua koottaessa mikrometrillä ja rullien keskinäinen keskeisyys mittakellolla. Jos syöttöä lisätään pumpun paikallaan ollessa homma ei onnistu riittävällä tarkkuudella .

Pumpussa on myös sisäisiä ja ulkoisia ajoituksia yleensäkkin korjausten suhteen aika haastava.

Siis tarkistakaa perusasiat aina tämän pumpun yhteydessä ennenkuin alatte muihin toimiin.
Pumpulla on myös oma maahantuoja suomessa josta apua tarvittaessa löytyy.


Alla nimimerkillä mä nyt vaan tien ton kirjoitteleva kaveri näyttää olevan alan miehiä ja hallitsevan tämän homman.

Jatketaan keskustelua jos lisää kysymyksiä ilmenee

Lue lisää

Kiinostais sama juttu kun ketjun aloittajalla.

Mitä pumpun numerot kertoo
L2_DB4 _427-5526 ------------ 2200
10308587--------------------------836754822
Moottori on Sisu 420DWRIE __2002 tai 2003 vm.
Vehkeessä ei varsinaista vikaa, mitä ny syö tehoonsa nähden paljon, mitä sille "kannattais" tehdä, kun tuli puheeksi pajalla sain neuvoksi asennella sinne rivi boshin.
Onko perusennakon lisäyksetä mitään hyötyä ?

VALMETT kirjoitti:

Kiinostais sama juttu kun ketjun aloittajalla.

Mitä pumpun numerot kertoo
L2_DB4 _427-5526 ------------ 2200
10308587--------------------------836754822
Moottori on Sisu 420DWRIE __2002 tai 2003 vm.
Vehkeessä ei varsinaista vikaa, mitä ny syö tehoonsa nähden paljon, mitä sille "kannattais" tehdä, kun tuli puheeksi pajalla sain neuvoksi asennella sinne rivi boshin.
Onko perusennakon lisäyksetä mitään hyötyä ?

Lue lisää

No nyt tuli tietoo.

Toi pumppu on isotehosin valtran 4-pyttynen malli tolla stanan pumpulla. Olikohan se 6850 mallin pumppu. Samaa peruspumppua käytetään mettäkoneissa. Siinähän on syöttömäärät suht korkeet jo vakionakin.

Saattaa ajotusta aikaistamalla hiukka saada kulutusta pienemmäksi, mutta ei merkittävästi. Suuttimet taitaa olla stanan m-sarjalaiset, mitkä ei niinikään ole optimaaliset nekään. Boschin suuttimet 1029 kärjillä ja 240bar avautumispaineilla olis passelit.

Rivipumppu se tietenkin paras olis...

Niin ja kyllä tosta LLA löytyy, mutta sillä ei ole vaikutusta kun osakuormilla. Lähinnä joutokäynnillä kylmänä saadaan valkosavuja pois.

mä nyt vaan tiän ton kirjoitti:

No nyt tuli tietoo.

Toi pumppu on isotehosin valtran 4-pyttynen malli tolla stanan pumpulla. Olikohan se 6850 mallin pumppu. Samaa peruspumppua käytetään mettäkoneissa. Siinähän on syöttömäärät suht korkeet jo vakionakin.

Saattaa ajotusta aikaistamalla hiukka saada kulutusta pienemmäksi, mutta ei merkittävästi. Suuttimet taitaa olla stanan m-sarjalaiset, mitkä ei niinikään ole optimaaliset nekään. Boschin suuttimet 1029 kärjillä ja 240bar avautumispaineilla olis passelit.

Rivipumppu se tietenkin paras olis...

Niin ja kyllä tosta LLA löytyy, mutta sillä ei ole vaikutusta kun osakuormilla. Lähinnä joutokäynnillä kylmänä saadaan valkosavuja pois.

Lue lisää

http://www.masinistit.com/viewforum.php?f=4&sid=e0668220795338569724bb9e32a8e9ea

Tuolla paljon puhetta valluista: kysy valmet moottoreista

mä nyt vaan tiän ton kirjoitti:

http://www.masinistit.com/viewforum.php?f=4&sid=e0668220795338569724bb9e32a8e9ea

Tuolla paljon puhetta valluista: kysy valmet moottoreista

Lue lisää

Alkoi kiinnostamaan aihe niin paljon, että tarkistin oman rakvaattorin pumpun koodit.
Pumppu on Stanadyne DB46295107. Olen pannut myös merkille, että joutokäynnillä pakoputken nokasta tupruaa vaaleaa, tai vaalean sinistä savua. Muuten vetää hyvin, lähtee käyntiin kylmänä ja kuumana, pölläyttää miehekkäästi mustaa polkaistaessa.
Onko vaan kovaa ajoa vai pitäiskö jotain sääätäää...?

ei savua ilman... kirjoitti:

Alkoi kiinnostamaan aihe niin paljon, että tarkistin oman rakvaattorin pumpun koodit.
Pumppu on Stanadyne DB46295107. Olen pannut myös merkille, että joutokäynnillä pakoputken nokasta tupruaa vaaleaa, tai vaalean sinistä savua. Muuten vetää hyvin, lähtee käyntiin kylmänä ja kuumana, pölläyttää miehekkäästi mustaa polkaistaessa.
Onko vaan kovaa ajoa vai pitäiskö jotain sääätäää...?

Lue lisää

Aika tiukka on tuo suodin vaatimus 5 mikron ? Olen luullut sen koskevan vaan cr-mottoreita.
Niin oma suodatin oli 20 mikronin paperilla tehty, alkuperäistä täytyy vissiin lähtee hakeen.
Mitä säätöjä tuolle yllä mainitulle L2_DB4 _427-5526 pumpulle dieselkorjaamo voi tehdä tai paremminkin mitä sille kannattais tehdä ? syötön lisäys täytyy vissiin tehdä mäntiä suurentamalla tuo luku 27 on siis männän halkaisia tuumissa, olisko sitten 29 männät yksi mahdollisuus.
Selkein ja paras vaihtoehto olis bossinjakaja joka kuulemma sopii tuon stanadynen tilalle.

VALMETT kirjoitti:

Aika tiukka on tuo suodin vaatimus 5 mikron ? Olen luullut sen koskevan vaan cr-mottoreita.
Niin oma suodatin oli 20 mikronin paperilla tehty, alkuperäistä täytyy vissiin lähtee hakeen.
Mitä säätöjä tuolle yllä mainitulle L2_DB4 _427-5526 pumpulle dieselkorjaamo voi tehdä tai paremminkin mitä sille kannattais tehdä ? syötön lisäys täytyy vissiin tehdä mäntiä suurentamalla tuo luku 27 on siis männän halkaisia tuumissa, olisko sitten 29 männät yksi mahdollisuus.
Selkein ja paras vaihtoehto olis bossinjakaja joka kuulemma sopii tuon stanadynen tilalle.

Lue lisää

Nykyisin monessa käytössä 3 Mikronin vaatimus

Jos on vähänkään pitempään ollut 20 mikronin suodin koneessa tuli on työnsä jo ehkä tehnyt. Kannattaa neuvotella suodattimen myyjän kanssa.

Periaatteessa olet oikeassa jos männän kokoa suurennetaan ruiskutusaika pysyy samana vaikka määrä suurenee. Täytyy yleensä vaihtaa pumpussa muitakin osia.

Kyllä syöttöä voi entisilläkin männillä suurentaa Dieselkorjamossa.
Ei niillä kyllä ole mitään velvollisuutta alkaa säätelemään pumppuja asiakkaan ohjeen mukaan. Pumpun valmistaja on kyllä asiat jo kertaalleen miettinyt.

Kuten yllä olen kirjoittanut syyt on useimmin muualla kuin että pumpussa on syöttöä liian vähän.

Ei pumpun ja moottorin valmistaja voi hoitaa nykyään asioita aivan niinkuin ne haluaa
Pakokaasumääräykset tule kyllä vastaan.Sen sijaan jokainen voi tehdä omalleen mitä haluaa. Ei kannata sitten itkeä jos huonosti käy.

Se ei paljon vaadi esim Dieselkorjaamolta jos säätävät jonkun pumpun niin että tehoja tulee. Se taas vaatii paljon enemmän että niitä tulee pienellä kulutuksella ja samaan aikaan täyttyy pakokaasumääräykset.

Näissä asioissa kannattaa herättää keskustelut lain laatijoidenkin suuntaan.


Se on kyllä totta että kyseiset pumput on haasteellisempia kuin monet muut mihin on ehkä totuttu . Kuitenkin kuten sanoin jos asiat osataan kaikilta osin hoitaa ainoastaan lisätty kylmäkäynnistysruiskutusmäärä (pakkosyöttö] ja sen puuttuminen on todellinen puute. Kylmässä käyttö yleensäkkin on ongelma joka on muuten hoidettavissa jos halutaan.

Dieselasentaja kirjoitti:

Nykyisin monessa käytössä 3 Mikronin vaatimus

Jos on vähänkään pitempään ollut 20 mikronin suodin koneessa tuli on työnsä jo ehkä tehnyt. Kannattaa neuvotella suodattimen myyjän kanssa.

Periaatteessa olet oikeassa jos männän kokoa suurennetaan ruiskutusaika pysyy samana vaikka määrä suurenee. Täytyy yleensä vaihtaa pumpussa muitakin osia.

Kyllä syöttöä voi entisilläkin männillä suurentaa Dieselkorjamossa.
Ei niillä kyllä ole mitään velvollisuutta alkaa säätelemään pumppuja asiakkaan ohjeen mukaan. Pumpun valmistaja on kyllä asiat jo kertaalleen miettinyt.

Kuten yllä olen kirjoittanut syyt on useimmin muualla kuin että pumpussa on syöttöä liian vähän.

Ei pumpun ja moottorin valmistaja voi hoitaa nykyään asioita aivan niinkuin ne haluaa
Pakokaasumääräykset tule kyllä vastaan.Sen sijaan jokainen voi tehdä omalleen mitä haluaa. Ei kannata sitten itkeä jos huonosti käy.

Se ei paljon vaadi esim Dieselkorjaamolta jos säätävät jonkun pumpun niin että tehoja tulee. Se taas vaatii paljon enemmän että niitä tulee pienellä kulutuksella ja samaan aikaan täyttyy pakokaasumääräykset.

Näissä asioissa kannattaa herättää keskustelut lain laatijoidenkin suuntaan.


Se on kyllä totta että kyseiset pumput on haasteellisempia kuin monet muut mihin on ehkä totuttu . Kuitenkin kuten sanoin jos asiat osataan kaikilta osin hoitaa ainoastaan lisätty kylmäkäynnistysruiskutusmäärä (pakkosyöttö] ja sen puuttuminen on todellinen puute. Kylmässä käyttö yleensäkkin on ongelma joka on muuten hoidettavissa jos halutaan.

Lue lisää

20 mikronin suodatin oli TF7103 kyseisen valmistajan sivulla se on vieläkin ko koneeseen.
Valtran nro: 20339371 ikh on ottanut tehon tillalle Donallsonin: P556287 joka on tyyppiä C.A.V. 7111/792. Missään ei mainita suodatus tehoa, mutta kai tuo alkuperäinen ne täyttää.
Tuosta säätötoiveesta, asiakaan kuuluu saada mitä tilaa kuhan osaa pyytää mitä haluaa.

Käytäntö on opettanut kohtuullisen syötön lisäyksen vähentävän polttoaineen kulutusta käytännön töissä, ja onhan siinä pumpussa muitakin säätöjä joku väännön säätö mitä muuta ? Varsinaista vikaa pumpussa ei ole vaan polttoainetta kuluu tehtyyn työhön nähden arviolta liikaa, ja olis se pirteämpi kone mukavampi ajaa, siitä on vaan kysymys.

Kylmäkäynistys ei ole ollut ongelma kun kerran lähtee -15 se riittää.

kysymys oli mitä säätöjä pumpulle voi tehdä ja mitä ne vaikuttaa, suuttimet pitäis ilmeisesti vaihtaa suurempiin jos pumpunmännät vaihtuu, kun tietää mitä tahtoo saadaan hommalle kustannusarvio josta voi arvioida kannattaako tehdä mitään.

Tehdas on säätönsä tehnyt direktiivien mukaan, nyt oli käyttäjän vuoro.

VALMETT kirjoitti:

20 mikronin suodatin oli TF7103 kyseisen valmistajan sivulla se on vieläkin ko koneeseen.
Valtran nro: 20339371 ikh on ottanut tehon tillalle Donallsonin: P556287 joka on tyyppiä C.A.V. 7111/792. Missään ei mainita suodatus tehoa, mutta kai tuo alkuperäinen ne täyttää.
Tuosta säätötoiveesta, asiakaan kuuluu saada mitä tilaa kuhan osaa pyytää mitä haluaa.

Käytäntö on opettanut kohtuullisen syötön lisäyksen vähentävän polttoaineen kulutusta käytännön töissä, ja onhan siinä pumpussa muitakin säätöjä joku väännön säätö mitä muuta ? Varsinaista vikaa pumpussa ei ole vaan polttoainetta kuluu tehtyyn työhön nähden arviolta liikaa, ja olis se pirteämpi kone mukavampi ajaa, siitä on vaan kysymys.

Kylmäkäynistys ei ole ollut ongelma kun kerran lähtee -15 se riittää.

kysymys oli mitä säätöjä pumpulle voi tehdä ja mitä ne vaikuttaa, suuttimet pitäis ilmeisesti vaihtaa suurempiin jos pumpunmännät vaihtuu, kun tietää mitä tahtoo saadaan hommalle kustannusarvio josta voi arvioida kannattaako tehdä mitään.

Tehdas on säätönsä tehnyt direktiivien mukaan, nyt oli käyttäjän vuoro.

Lue lisää

Eli löytyykö täältä niitä asiantuntijoita, jotka tietävät mikä säätö vaikuttaa mihin ja kuinka paljon.

vitosena kirjoitti:

Eli löytyykö täältä niitä asiantuntijoita, jotka tietävät mikä säätö vaikuttaa mihin ja kuinka paljon.

lisää ja nuolta vastaan vähemmän evästä. Vähän kerralla ja kun alkaa kiivu lentää kolmen metrin päähän, niin pikkasen takaisin. Noin niinku lyhyesti sanottuna.

Suuntaan kirjoitti:

lisää ja nuolta vastaan vähemmän evästä. Vähän kerralla ja kun alkaa kiivu lentää kolmen metrin päähän, niin pikkasen takaisin. Noin niinku lyhyesti sanottuna.

Lucas CAV:n pumppuun, mut entäs toi Stana...saa arvata...

Dieselasentaja kirjoitti:

DB= B malli D sarjan pumpusta
4= ruiskutusmäntien lukumäärä
6= moottorin sylinterien lukumäärä
29= pumpun männän halkaisijaan verrannollinen luku 29=7.37mm

Lisäksi puuttuu

Nelinumeroinen luku =Käyttösovellutus. Määrittää käyttösovellutuksen pumpussa käytetyt osat ja säätökortin
Päiväyskoodi
Ryntäyspyörintänopeus ilman kuormaa
Sarjanumero
Ajoneuvovalmistajan pumpun numero.

Nämä on tässä tärkeitä juttuja

Miten on muuten tuon polttoainesuodatuksen tila.
Puhdas talvilaadun aine.
Mitään polttoaineen lisäaineita ei saa käyttää
Polttoaineen joukossa ei vettä missään muodossa.
Koska suodattimet on vaihdettu
Mitkä on uusien tai käytössä olevien suodattimien tyypit, markkinoilla paljon susi suodattimia. Vaatimus , suodattimen on pystyttävä erottamaan vähintään 75---80% 5 mikronin partikkeleista Polttoaineen siirtopumpun sihti onko puhdistettu. Toimiiko siirtopumppu muuten.
Puhtaan polttoaineen paine jota pumppu imee siis toisiosuodattimen puhtaalta puolelta mitattuna on oltava 0---0,34 baaria, imun puolelle ei saa joutua eikä yli 0,34 bar. Paine pumpun paluuvirtausliittimen jälkeen ei saa ylittää 0,34 baaria Mittaukset täysillä kierroksilla max kuormituksella. Nimenomaan tässä on näissä laitteissa useasti ongelmia.

Painehäviö puhtaissa suodattimissa ei saa ylittää täydellä kuormalla 0,083 baaria.

Kokonais siirtojärjestelmän painehäviö joka ylittää 0,337 baaria aiheuttaa yleensä ongelmia pumpun toimintaan.
Miten suuttimien kunto on ja pumpun ajoitus moottoriin

Siis näin tarkasta laitteestahan tässä on kyse. Monet käyttäjät haukkuu kyseistä pumppua toimimattomaksi. Syyt on kuitenkin useimmiten muualla.

Kylmäkäynnistyksessä useiden moottorien tarvitsema suurennettu ruiskutusmäärämahdollisuus (pakkosyöttö) tästä kuitenkin puuttuu. Siitä johtuu kyllä kylmissä käyttöolosuhteissa ongelmia jos ollaan vailla moottorin lämmitysmahdollisuuksia. Nykyiset moottorinvalmistajat ei näytä juurikaan
tästä välittävän koska myynnissä on moottoripolttoaineella tomivia moottorin lämmittimiä ja kiristyvät pakokaasujen puhtausmääräykset asettavat omat vaatimuksensa tähän.

Alkuperäiseen kysymykseen vastaus on että Max ruiskutusmäärä säädetään pumppua koottaessa mikrometrillä ja rullien keskinäinen keskeisyys mittakellolla. Jos syöttöä lisätään pumpun paikallaan ollessa homma ei onnistu riittävällä tarkkuudella .

Pumpussa on myös sisäisiä ja ulkoisia ajoituksia yleensäkkin korjausten suhteen aika haastava.

Siis tarkistakaa perusasiat aina tämän pumpun yhteydessä ennenkuin alatte muihin toimiin.
Pumpulla on myös oma maahantuoja suomessa josta apua tarvittaessa löytyy.


Alla nimimerkillä mä nyt vaan tien ton kirjoitteleva kaveri näyttää olevan alan miehiä ja hallitsevan tämän homman.

Jatketaan keskustelua jos lisää kysymyksiä ilmenee

Lue lisää

että polttoaineen "virtausmittari"(ajotietokoneelle, mittaa kulutusta l/h) olisi tukkeutunut(parafiini, yms.) tai juminut? Tuossa kun Dieselasentaja kertoi että paine pumpun paluuvirtausliittimen jälkeen ei saa ylittää 0,34 bar:a. Mitä tapahtuu jos paine on suurempi kuin 0,34 bar:a? Paluuputki nimittäin menee virtausmittarin kautta(tarvitsee sitä kait kulutuksen mittaamisessa). Meinaan että olisiko järkevää ohittaa koko viritys, jos Stanadyne on noin tarkka paineista.

kokemuksia, kirjoitti:

että polttoaineen "virtausmittari"(ajotietokoneelle, mittaa kulutusta l/h) olisi tukkeutunut(parafiini, yms.) tai juminut? Tuossa kun Dieselasentaja kertoi että paine pumpun paluuvirtausliittimen jälkeen ei saa ylittää 0,34 bar:a. Mitä tapahtuu jos paine on suurempi kuin 0,34 bar:a? Paluuputki nimittäin menee virtausmittarin kautta(tarvitsee sitä kait kulutuksen mittaamisessa). Meinaan että olisiko järkevää ohittaa koko viritys, jos Stanadyne on noin tarkka paineista.

Lue lisää

stanadyne pumpullisessa koneessa virtaus mittaria. ( ellei ole sitten oma viritys ? )

> vm 2003 loppu vuodesta pumppuna on sähkö ohjattu bosh vp johin malleihen on tuon virtausmittarin saanut.

masinistit kirjoitti:

stanadyne pumpullisessa koneessa virtaus mittaria. ( ellei ole sitten oma viritys ? )

> vm 2003 loppu vuodesta pumppuna on sähkö ohjattu bosh vp johin malleihen on tuon virtausmittarin saanut.

Lue lisää

pumpussa mitään virtausmittaria ole, mutta traktorissa on jos jonkinlaista tutkaa, yms., mm. polttoaineen kulutusta mittaava sähkömekaaninenlaite. Tähän laitteeseen on kytketty kyseisen syöttöpumpun paluuputki(kumiletku).
Tarkennetaan vielä hiukan, eli sekä meno että paluu kulkee tuon virtausmittarin kautta. Näin kyetään "mittaamaan" hetkellinen kulutus tai laskemaan(ajotietokone) vaikka l/h, l/ha...
Kokemuksia kyselin muilta, onko ollut ongelmia "virtausmittarin" kanssa?

sitä ennakon säätimessä olevaa, pienellä kuusiokolo avaimella säädettävää ruuvia säätää. Ja jos pitää, mihin suuntaan.