En ole ihastunut kehenkään kunnolla vuosiin, syynä on ollut huono itsetuntoni. Nyt kuitenkin kesällä tapasin muutaman vuoden nuoremman tytön. En kuitenkaan ensi tapaamisen jälkeen päässyt näkemään häntä 1,5 viikkoon, mutta tekstailimme ja jopa soittelimme. Minusta hän vaikutti todella mukavalta ja tunsin, että nytkö tulisi ensimmäinen suhteeni. Kuitenkin kun palasin reissusta vein tämän tytön kävelemään kanssani rannalle ja juttelimme jotain. Ei ollut paljoa tosin puhuttavaa, mutta hänen vieressään tuntui todella ihanalta, vaikken keksinytkään kauheasti mitään puhuttavaa. Sosiaalisessa mediassa vähän myöhemmin "arvioimme" tuota tapaamistamme ja rivien välistä oli helppo lukea, että hänen mielestään se epäonnistui täysin yleisen "jäisyyden" takia eli todennäköisesti juttu ei kulkenut, niinkuin tyttö odotti. No tytön toiveesta seuraavan kerran tavattiin porukalla. Eli hän toi muutaman ystävän ja itse toin muutaman. Ongelmaksi tässä taas muodostui se, että ikäeron vuoksi yhteistä oli entistä vähemmän, kun porukalla nähtiin eikä joukkojen osapuolet tunteneet toisia. Homma menikin, niin että tytöt viettivät omissa oloissaan aikaa ja me omissa, vaikka yritin keksiä kaikkea yhteistä aktiviteettia. Lopulta tyttöjen piti lähteä ja jäin harmistelemaan. Tämän jälkeen juttelimme facebookissa jotain mitä kuuluu tms. Uusista tapaamisista ei sanaakaan. Ajattelin, että nyt kannattaa pitää keskustelusta taukoa (esim viikko), jotta tyttö ehtii sulatella ja voisin ehdottaa vielä hänelle jotain. Sitten rupesin juttelemaan kaikkea small talkia messengerissä, mutta tyttö olikin viileä ja sanoi, että olisi vähän kerrottavaa: "Olen nykyään varattu". En näyttänyt pettymystäni. Ongelma on, että siitä on jo pari kuukautta ja vieläkin mietin tätä tyttöä joka päivä ja yö ja toivon, että meille tulisi jotain. Haluaisin unohtaa hänet, mutta en saa häntä päästäni pois mitenkään. Hän hiipii ajatuksiini, niin aamulla illalla ja yöllä. Tiedän, että tyttö oli aluksi ihastunut minuun ja siksi olenkin katkera. Miten saan kadotettua hänet päästäni, kun kerta en voi saada häntä enää? Poistin hänet facebookista, jottei koko aikani menisi hänen elämänsä stalkkaamiseen ja kuvien katseluun...Mikä neuvoksi?
Mitä lääkkeeksi?
Poika20v
2184
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olen pahoillani, että teille kävi niin. Tiedän, ettei tämä yhtään lohduta, mutta et ole ensimmäinen etkä viimeinen jolle on käynyt noin. Ilmeisesti tyttö odotti sinun osoittavan enemmän tunteita kun osoitit eikä hän ymmärtänyt, että kokemattomana kaverina sinun oli vaikea ottaa tilanne luontevasti haltuun. Toisin sanoen sinä et ymmärtänyt häntä eikä hän sinua. Voithan jossain vaiheessa ihan kaverina lähestyä häntä ja kysyä, mikä hänen mielestään meni pieleen ja mitä hän ylipäätään tapaamiseltanne odotti. Ihan jo senkin takia, että voisit toimia toisin jos seuraava tilaisuus tulee. Oli varmasti hyvä ratkaisu, että poistit hänet facebookista, koska muuten saattaisit jäädä roikkumaan häneen. Mutta on ihan selvää, että et voi heti saada häntä mielestäsi. Se vie aikaa. Jos hän oli tavallaan "ensirakkautesi" niin luonnollisesti siitä yli pääseminen kestää oman aikansa. Mutta sinä pääset siitä vähitellen yli, sillä ei kukaan tässä maailmassa ole korvaamaton. Et sinä eikä se tyttökään. Tsemppiä!
kiitos paljon vatauksesta, se pisti todella miettimään... Harmi vain, etten oikeen voi kaverina häntä pyytää ulos koska en tunne häntä silleen kovin hyvin. Pitää vaan saada ajatukset hänestä pois sillä tänäänkin kun liikuin kaupungilla niin toivoin hartaasti, että sattumalta törmättäisiin...