Tilanteessani. Olis kiva saada asiallista näkökantaa ja vinkkejä vaikka täällä tuntuu olevan aika lapsellistakin tekstiä kun lukasin!
Olen tuntenut nyt avomiestäni 8kk ajan ja kaikki näytti niin täydelliseltä, ainakin tähän asti. Mies puheissaan puhuu niin kauniisti mulle ja käyttäytyykin aina siten että olisin tärkein ihminen hänelle. Tässä yksi asia kummasttuttanut jonkin aikaa jo hän on välillä jotenkin salamyhkäinen puhelimensa kanssa on usein räplännyt sitä ja monesti kun tulen jostain kaempaa esin suihkusta, lenkiltä ,toisesta huoneesta ruokaa laittamasta(jo kaemmin tätä) en varmaan aluks kiinnittänyt rakastuneena huomiota!!
Asiasta muutaman kerran kysässyt kun puhelimen käyttö muutenkin omituista(yölläkin) vieressään lattialla/sängyn alla. Vastaus tietenkin aina että mitään ei ole ja olen ainoa. No tämän jälkeen oltiin pidemmän aikaa yhdessä(emme asu yhdessä) ja lapsia molemmilla. Oltiin meillä kahdestaan molempien kännykät pöydällä niin kuulin ihan selvästi kännykän hälytysäänen esim piippauksella olevan. (ei kummankaan meidän) ja mulla ei toista kännykkää ole.
Mietinkin tässä että olenkohan seko vai mitä, kenties liian herkässä mun epäilyt. Ottaa päähän kun en sitä heti kysynyt häneltä mutta toisaalta eihän tollasta voi oikeen sanoa kenellekkään. Mitä mieltä olette otanko asian puheeksi vai mitä teen. En haluis turhaa riitaa mutta en myöskään jatkaa enää jos hän on petturi/peluri. Kaipaisin todella vinkkejä ja mielipiteitä. Hänen puheet/käytös on kyllä ihan vastakohtaa sille että pettäis mut toi puhelimen käyttö herättäny jo kauan ihmetystä ja epäilyjä. Lisäksi vielä me emme ole enää lapsia vaan nelikymppisiä molemmat ja näemme harvemmin kun monet muut koska meillä lapsia ja emme siksi halua kiirehtiä. Huomaan olevani tän asian takia tosi apaattinen ja tuntuu että menetän aina jollain tavalla kaiken mikä minulle on tärkeää mutta pettävää ihmistä en silti halua!
Olen tuntenut nyt avomiestäni 8kk ajan ja kaikki näytti niin täydelliseltä, ainakin tähän asti. Mies puheissaan puhuu niin kauniisti mulle ja käyttäytyykin aina siten että olisin tärkein ihminen hänelle. Tässä yksi asia kummasttuttanut jonkin aikaa jo hän on välillä jotenkin salamyhkäinen puhelimensa kanssa on usein räplännyt sitä ja monesti kun tulen jostain kaempaa esin suihkusta, lenkiltä ,toisesta huoneesta ruokaa laittamasta(jo kaemmin tätä) en varmaan aluks kiinnittänyt rakastuneena huomiota!!
Asiasta muutaman kerran kysässyt kun puhelimen käyttö muutenkin omituista(yölläkin) vieressään lattialla/sängyn alla. Vastaus tietenkin aina että mitään ei ole ja olen ainoa. No tämän jälkeen oltiin pidemmän aikaa yhdessä(emme asu yhdessä) ja lapsia molemmilla. Oltiin meillä kahdestaan molempien kännykät pöydällä niin kuulin ihan selvästi kännykän hälytysäänen esim piippauksella olevan. (ei kummankaan meidän) ja mulla ei toista kännykkää ole.
Mietinkin tässä että olenkohan seko vai mitä, kenties liian herkässä mun epäilyt. Ottaa päähän kun en sitä heti kysynyt häneltä mutta toisaalta eihän tollasta voi oikeen sanoa kenellekkään. Mitä mieltä olette otanko asian puheeksi vai mitä teen. En haluis turhaa riitaa mutta en myöskään jatkaa enää jos hän on petturi/peluri. Kaipaisin todella vinkkejä ja mielipiteitä. Hänen puheet/käytös on kyllä ihan vastakohtaa sille että pettäis mut toi puhelimen käyttö herättäny jo kauan ihmetystä ja epäilyjä. Lisäksi vielä me emme ole enää lapsia vaan nelikymppisiä molemmat ja näemme harvemmin kun monet muut koska meillä lapsia ja emme siksi halua kiirehtiä. Huomaan olevani tän asian takia tosi apaattinen ja tuntuu että menetän aina jollain tavalla kaiken mikä minulle on tärkeää mutta pettävää ihmistä en silti halua!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Aika vaikea juttu.
Minä kyllä ottaisin selvää, mitä se mies oikein haluaa. Selvittäisin suhteen säännöt. Samat oikeudet täytyy olla molemmilla. Jos suhde on avoin vain toiselle, ei ole reilua.
Noin se mun akkakin piilotteli puhelintaan ja piti aina viestit äänettömänä. Sitten ku luin ne viestit, niin voi hirveä mitä SEKSIviestejä sieltä löyty!