Miten te muut olette kokeneet soittamisen työpaikoille, joihin haluaisitte töihin? Lähetättekö esim. ensin hakemuksen ja sitten vielä soitatte perään? Mitä sanotte siinä tilanteessa?
Tuntuu, etten osaa hakea edes töitä, tunnen itseni aivan idiootiksi tekopirteäksi taukiksi soittaessani työpaikoille! Usein olen lisäksi saanut kalseaa kohtelua ja on joko suoraan tai rivien välistä sanottu, ettei soittelut kiinnosta eikä firma kaipaa minunlaistani työntekijää tai edes -hakijaa ja että olen pelkkä häiriö soitellessani firmaan!
Kaikki vaikuttavat niin itsevarmoilta ja hyviltä myymään omaa osaamistaan, itse en pysty olemaan jotain mitä en ole eli kehumaan itseäni ja rupattelemaan vapautuneesti työnantajan kanssa...
Onko muilla samoja kokemuksia? Väistämättä alkaa vaikuttaa siltä, ettei kukaan minua töihin halua vaikka osaamista ja ahkeruutta olisi vaikka millä mitalla.
Tuntuu, etten osaa hakea edes töitä, tunnen itseni aivan idiootiksi tekopirteäksi taukiksi soittaessani työpaikoille! Usein olen lisäksi saanut kalseaa kohtelua ja on joko suoraan tai rivien välistä sanottu, ettei soittelut kiinnosta eikä firma kaipaa minunlaistani työntekijää tai edes -hakijaa ja että olen pelkkä häiriö soitellessani firmaan!
Kaikki vaikuttavat niin itsevarmoilta ja hyviltä myymään omaa osaamistaan, itse en pysty olemaan jotain mitä en ole eli kehumaan itseäni ja rupattelemaan vapautuneesti työnantajan kanssa...
Onko muilla samoja kokemuksia? Väistämättä alkaa vaikuttaa siltä, ettei kukaan minua töihin halua vaikka osaamista ja ahkeruutta olisi vaikka millä mitalla.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Sama juttu on mulla jos soittelemaan alan.=(
Tänä kesänä panostin kunnolla työnhakuun ja kirjoittelin eri firmoihin, noin viiteentoista, kunnon työhakemukset kaikkine mahdollisine liitteineen ja moneen kertaan mietittyine perusteluineen "miksi haluan juuri tämän ja tämän paikan".. Ja sain vastaukseksi: en mitään..
Aika ärsyttävää odotella vastauksia, varsinkin kun osassa paikoista varta vasten pyydetään olematta ottamaan yhteyttä puhelimitse..
Mun mielestä ois reilua jos työnantajat myöskin laittaisivat sitten edes takarajan sille milloin ilmoittavat jos ilmoittavat..varsinkin kun heillä itsellään se raja on mihin mennessä saa hakea.
Muutenkin minulle oli yllätys miten vähän Lahden seudulla on kesätöitä tarjolla. Arvelin kyllä et vaikeampaa tulisi olemaan työn saaminen kuin pk-seudulla mutta että se olisi näin vaikeaa :D
Noh, tuleepi olemaan rento kesä edessä, mutta eipä tuo mitään. Kerään sitten voimia syksyn opiskeluihin. Tää on niin tätä...
Työintoa kyllä olis kuten edelliselläkin kirjoittajalla vaikka muille jakaa mutta kun ei niin ei. ;D
Käytännössä tilanne on usein se, että jos laittaa lehteen tai työkkäriin ilmoituksen niin vastassa on 300 hakemusta. Ns. Avoimiahakemuksia kesätöihin tulee pahimmillaan 2000 kpl.
Siitä pinosta valitaa ihmisiä todella karkeasti. Jos hakemus näyttää "massalta" niin se hyllytetään heti.
Tämä selittää sen, miksi et ehkä saanut 15 hakemuksellasi työtä. Korostan edelleen, ettei kannata hakea sinne, minne kaikki muutekin hakevat vaan etsiä omia kanavia ja "oudompia työpaikkoja", silloin saattaa tärpätä paremmin.Kaikki suhteet kannattaa käyttää hyväkseen eli kysellä tutuilta ja sukulaisilta tarvitaanko heidän firmassaan työntekijää.
Miten siitä massasta voi mitenkään erottautua? Voiko hakemukseen heittää jotain erikoisempaa juttua, kuin mitä kaikissa ohjeissa lukee? Taitaa sitten riippua työnantajasta, kenellä huumoria riittää, kenellä ei. Suhteita käyttäisin itse häikäilemättömästi edukseni, jos sellaisia vain olisi. Oma alani on sellainen, ettei kukaan tuttuni ole edes tekemisissä sen kanssa...Pitäisi varmaan liittyä erilaisiin yhdistyksiin tms joissa olisi saman alan ihmisiä, joista joku saattaisi tuntea jonkun jolla voisi olla töitä tarjolla...??
Siinäpä se. On aika vaikeeta antaa reseptiä millä erottua 1000 hakemuksen joukossa.
Muista kuitenkin, ettei mihinkään ylilyönteihin kannata ryhtyä (punainen paperi, isot kuvat). Yleensä ne kiinnostavat hakemukset vaan näkee heti pinossa, ne on siistejä ulkoasultaan ja yleensä niissä on jokin hienosti tehty ulkonäöllinen jippo. Hakemusteksti on kiinnostavaa, ei tavanomaista. Karkeasti voisi sanoa, että 90% hakemuksista on aivan toistensa kaltaisia. Tulee mieleen yksi ilmoitus, jossa haettiin kaupallisen koulutuksen ihmistä. Hakeijoista 90% oli tradenomeja, joiden hakemukset olivat kaikki samalaisia. Joukosta nousi yksi hakemus, jonka oli lähettänyt agrologi. Kaverilla oli asenne kohdallaan ja paikka meni hänelle.
Jos kuva on edustava (olet hyvännäköinen) laita se ihmeessä. Valitsijatkin ovat vain ihmisiä :)
Ehdottomasti vältä kliseitä: ...Olen kiinnostunut siitä ja siitä, tai ..olen paras koska...
"Jos kuva on edustava (olet hyvännäköinen) laita se ihmeessä. Valitsijatkin ovat vain ihmisiä :)"
Entäpäs jos ei ole niin hyvännäköinen? Olen itse, sanoisinko, aika persoonallisen näköinen, pitäisiköhän minun muuttaa itseäni jotenkin "normaalimmaksi" että työpaikka olisi paremmin löydettävissä? Huh.
Kamalaa ajatella että töihin pääsee nykyisin myös ehkä pelkän nätin naaman perusteella ja muut heitetään automaattisesti ulos, olivat he sitten kuinka päteviä tahansa.
Hyvittavaa oli, kun kesätöihin jäätelökioskiin myyjiksi hakevilta vaadittiin kasvoista valokuva hakemukseen mukaan.. niin, onhan sielläkin tietysti tietynlainen muotti, mihin pitää sopia.
Älähän nyt kärjistä, että pelkällä valokuvalla saisi töitä. Tietysti paperitkin ratkaisee!
Mutta, mutta... on olemassa töitä, joissa ei ole niin kauheasti väliä koulutuksella tai työkokemuksella, kuten mainitsemasi jäätelönmyyjä tai vaikka firman lähetti. Kun samaan aikaan työnhakijat ovat yleensä sellaista porukkaa, että a) heillä ei juurikaan ole työkokemusta b) ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta c) ovat pääasiassa toistensa kaltaisia, niin tällaisissa tapauksissa sillä reippaudella ja ulkonäöllä on merkitystä.
Mietippä itse valitsisitko kahdesta samanalaisesta hakijasta ruman ja töykeän vai nätin ja ystävällisen? Nätillä jäätelömyyjällä saattaa olla jopa vaikutusta jäätelön menekkiin ;)
Kyllä jokaisesta voi saada edustavan valokuvan jos haluaa. Perinteisen "rikosrekisteri-passikuvan" sijaan voi ottaa kuvia vaikka lomamatkalta. Kannattaa käyttää mielikuvistusta.
Jos harrastaa lävistyksiä tai muuten rajua ulkonäköä, kannattaa ennen seuraavan niitin hankkimista miettiä sen vaikutuksia työnhakuun. Hankittu, liian erikoinen ulkonäkö ei välttämättä ole valtti työnhaussa. Sorry vaan.
Muistanpa yhden kalakaupan, jossa oli myyjänä likka, jonka naama oli täynnä muttereita. Osa lävistyksistä oli selvästi tulehtuneita. Kamalinta oli musta helmi poskessa jonka ympäristö punersi, niin että se näytti genitaalisyylältä.
Hyvää ruokahalua.
Mitä pyytelet anteeksi? En kärjistä, mutta pahoittelen kuitenkin asiaa ja tätä nykyistä maailman menoa, jossa vain ns. nykymaailmassa määriteltävällä "kauneudella" tuntuu olevan sanottavaa. Moni saattaa jäädä ulkopuoliseksi pelkästään ulkonäkönsä takia, vaikka olisi muuten kuinka fiksu, filmaattinen, ystävällinen ja avulias tahansa.
Toisaalta kärjistit itsekin hieman esimerkilläsi, joka on tietenkin ymmärrettävää, mutta ruma ja töykeä eivät ole synonyymejä. Edustavan valokuvan todella saa kenestä vaan (valokuvaaja olen itsekin), ja sen avulla voi päästä jopa työhaastatteluun. Mutta miten käy jos valokuva ei vastaakaan todellisuutta ja haastatteluun ilmestyykin ihan erinäköinen tyyppi?
Onneksi kaikki työnantajat eivät ole samanlaisia, osa on jopa hyvinkin suvaitsevia, eikä kaikkia häiritse edes se kuuluisten "niittien" olemassaolo. Siitä plussaa heille.
En siltikään muuta itseäni kenenkään takia, olen sellainen kuin olen ja se riittäköön, jos ei riitä, olen väärä ihminen kyseiseen paikkaan. Itse arvostan ihmisiä heidän älynsä, luonteensa, suvaitsevuutensa ja ylipäänsä heidän itsensä takia, en ulkonäön. Ehkä sama pätee joskus myös työmarkkinoilla.
"Mietippä itse valitsisitko kahdesta samanalaisesta hakijasta ruman ja töykeän vai nätin ja ystävällisen?"
Kyllä rumakin voi olla ystävällinen ja nätit ovat kokemukseni perusteella useammin töykeitä kuin rumat.
Ei yksin riitä, että hakija olisi pätevä työntekijä, vaan pitää sen lisäksi läpäistä työhönottajan "loogisen ajattelun" luomat mielikuvat.
Hah hah, oikein naurattaa tuo energisyytesi kaivaa epäolennaisuuksia rivien välistä. Pyysinkö jossakin anteeksi, ai, en huomannutkaan.
Ensinnäkin ihan perusasia työhön pääsemisessä on siisteys. Jos yleisolemus on jotakin siivousmopin ja ukrainalaisen villilampaan väliltä, saattaa olla että työnhaku on hieman hankalaa. Siinä tilanteessa kannattaa kriittisesti katsoa peiliin ja miettiä olisiko jotakin tehtävissä. Hauki-esimerkki on oiva, koska olen itsekin törmännyt vastaavissa elintarvikkeiden käsittelytehtävissä toimivia, sinne täysin sopimattomia tyyppejä. Tietääkseni jo elintarvikelakikin vaatii tiettyjä varmistuksia siitä kuka ja missä olosuhteissa niitä patonkeja pakataan... Kertokoon se joka siitä enemmän tietää.
Toinen pointti on se, että työntekijä on yrityksensä edustaja, osa yritysmielikuvaa. Useimpien niitti/tatska-tyyppien tie yrityksiin katkeaa tästä syystä - siis ulkonäön takia. Niitti/rasta/tatska-porukalle on ehkä omat työnantajansa, mutta epäilen, että ryhmä on vielä aika marginaalinen. En ota kantaa siihen onko tämä oikein vai väärin, mutta näinhän se on. Itse en esimerkiksi haluaisi synnyttää niitti-kätilön opastuksella. Sorry vaan.
Tiedän erään melko suuren yrityksen, joka päätti olla avarakatseinen ja palkata listoilleen transvestiitti-sihteerin. Kaverilla oli kyllä peräänkuuluttamaasi pätevyyttä ja koulutus, mutta kokeilu ei kestänyt kauaa, koska asiakkaat karttoivat sihteerikköä.
Valokuvaajan varmaan tiedät, että valokuva on yleensä kohteensa näköinen, vai onko jostakin saatavana uutta "minuutissa missiksi-kameraa"? Vau!
Niin niin, ruma ja töykeä eivät ole synonyymejä. Tulee vaan mieleen eräs tutkimus jonka mukaan lihavia ihmisiä pidetään laiskoina ja huonompina työntekijöinä. Aika hel..tin väärin vai mitä?!
"Sorry vaan"
Siinä se taas tuli, että se niistä rivien välistä kaiveluista.
"Valokuvaajan varmaan tiedät, että valokuva on yleensä kohteensa näköinen, vai onko jostakin saatavana uutta "minuutissa missiksi-kameraa"? Vau!"
Oletko kuullut kuvankäsittelystä? Sillä saadaan todellakin ihmeitä aikaan.
"..mukaan lihavia ihmisiä pidetään laiskoina ja huonompina työntekijöinä. Aika hel..tin väärin vai mitä?!"
Tästä olemme siis samaa mieltä.
En jaksa lähteä moisesta enempää kanssasi kättä vääntämään, onneksi on olemassa suvaitsevuuttakin eivätkä kaikki ajattele samalla tavalla.
Noh, tässä tilantessa, eli helvetin köyhänä mutta koulutettuna ja hyvän ulkonäön omaavana, itsestään huoltapitävänä ei kyllä itseäni haittaa yhtään mikäli ulkonäöstä on etua työnsaannissa. Jos pomo palkkaa minut ennemmin kuin jonkun muun siksi, että miellytän enemmän silmää papereiden lisäksi niin en varmasti ala asiasta valittamaan ja vaatimaan että paikka annetaan sille toiselle...olen itse ulkonäköni vuoksi nähnyt vaivaa, joten miksen käyttäisi hyväkseni siitä koituvia etuisuuksia?? Typeräähän se olisi!
Kaikki vain eivät mahdu siihen hyvännäköisten sakkiin vaikka kuinka itsestään huolehtisivat.
...silmissä tietenkin, mutta jokainen voi halutessaan olla siisti ja puhdas, kammata hiuksensa yms. Tosiasiahan on, että nämä rastapellet, joilla kasvaa sammalta päässä ja lävistyksiä ja tatskoja on niin ettei ihoa enää alta nää eivät ole monenkaan työnantajan mieleen. Mielestäni ihminen on kaunis, kun hymy on herkässä ja ulkoasu siisti! Ylipainoisuuskaan ei ole mikään haitta kun käyttää istuvia vaatteita ja pitää itse itsestään!
Kauneus todellakin on katsojan silmässä! minun silmissäni kaikki tavalliset harmaahiirulaiset ja samanlaiset persoonattomat kaduntallaajat ovat todella mitättömiä ilmestyksiä!
Ei ne tatuoinnit ja rastat, yms erikoinen ulkonäkö kenestäkään huonoa työntekijää tai ihmistä tee.
Töitä on monenlaisia ja kaikkien ei tarvitse olla puku päällä asiakkaiden kanssa tekemisissä. Eikä hitusen rajumpi ulkonäky tunnu olevan isoissa firmoissa esteenä kanssakäymiseen asiakkaiden kanssa läheskään aina.
Onneksi on paljon firmoja joissa suvaitsevuus on kovassa arvossa. Annetaan ihmisten olla semmoisia kun haluavat, kunhan hoitavat työnsä.
Vaikka välistä voi tietenkin ihmetyttää miksi, joku tahtoo tatuoida tai ottaa lävistyksiä äärimmäisyykiin asti. Toisaalta mitä se minulle kuuluu?
Kuitenkin olen senkin huomannut, että joillakin aloilla erityislahjakkaat osaajat ovat yhä useammin sen aseteikon ulkopuolella mitä jotkut voisivat kutsua "normaaliksi". Väliäkö sillä?
monet vaan tuntuvat kauhistelevan jo sitä yhtäkin lävistystä.eihän noita aivan ääripään ihmisiä ole kuin muutama ihminen sadasta,miksi sitäkin pitää yleistää? ei kaikki vedä naamaansa täyteen niittejä eikä se lävistyksen tai muun omistaminen tarkoita sitä että olisi muita huonompi.
vaan se, että pystyy tarjoamaan työnantajalle jotain sellaista mitä muilla hakijoilla ei ole.
Ehkä omaat työkokemusta / tietämysta asioista jotka mahdollisesti tulevat hyödyttämään työnantajaa nyt ja tulevaisuudessa.
Itse en ole tarvinnut suhteita / kovin ihmeellistä hakemustakaan. Oleellisen olen vain maininnut ja ihan firmasta päin ottivat yhtetyttä ja kysyivät koska aloitan.
Vau, taidat olla tosi kova tyyppi. Ja sopisikohan kysyä missä töissä satut tällä hetkellä aikaasi kuluttamassa?
Ja mikähän lienee se eritkoisosaamisesi joka saa pomot soittelemaan kotiin asti?
Joka työssä oppii jotain, joka varmasti hyödyttää tai kiinnostaa jotakin toista työnantajaa. Pitää vain löytää se kiinnostunut työnantaja.
Jos haastattelussa kerrotaan, että ottavat yhteyttä myöhemmin. Mikä ihme se sitten on, jos firmasta soittavat ja kysyvät koska hakija voisi aloittaa?
Yleinen käytäntö esim. IT allalla ja lähestulkoon kaikki tuntemani ihmiset ovat työllistyneet saman kaavan mukaan. Tuossa ei pitäisi olla mitään ihmeellistä?
Ei mitään turhia lurituksia, lyhyt ja ytimekäs.
Suosittelijat titteleineen HUOM,HUOM! Ehkäpä silläkin on painoarvoa minkä alan ihminen on suosittelijana.
Kaikki työnhakijat,lukekaa pomo-nimimerkin jutut, sillä asia on juuri niin kuin hän sanoo.
Erottuminen on vaikeata, pitäisi löytää siihen hakemukseen joku "juttu", jolla saa työnantajan nostamaan juuri sen hakemuksen nipusta. Pitää varoa kuitenkin ylilyöntejä.
Itse kun haen henkilökuntaa, laitan ilmoitukseen, että ei puhelintiedusteluja, koska minulla ei ole aikaa istua puhelimessa koko päivää. Useinkaan hakijoilla ei ole edes mitään järkevää kysyttävää, kunhan soittavat siinä toivossa, ettei tarvitse hakemusta lähettää, vaan kutsun heti haastatteluun. Luulisi, että hakijatkin osaavat lukea, että ei kyselyjä. Kysymään ehtii haastattelussa, jos sinne valitaaan.
Työnhakijoilla on usein sellainen ihmeellinen kuvitelma, että kaikki työnantajat tekevät rekrytointia päätoimenaan, vaan totuus on se, että se on ylimääräinen työ muiden töiden ohella.
Kannattaa valita tarkoin vaatteensa ja tapansa puhua ja toimia haastattelussa. Puhtaat vaatteet ovat tärkeät, merkkivaatteet ym, sivuseikkoja. Siisteys ja puhtaus on aina positiivista ja hyvä käytös. Kaikki hakijat kun eivät osaa edes kätellä! Lisäksi kannattaa ottaa mahdollisuuksien mukaan etukäteen selvää haettavasta työstä, alasta ja työnantajasta ja miettiä hyviä, olennaisia kysymyksiä. Oma mielipide kannattaa aina sanoa kun jotain kysytään. Mikään ei ole huonompi hakija, kuin likaisissa vaatteissa tuleva, epäsiisti myöhästyjä. Lisäksi, jos ei osaa sanoa mitään tai ääni on niin hento ettei kuule, eikä ole mitään mielipiteitä tai osaa mitään perustella, voi olla varma, ettei työtä saa!