Tämä tieto tuli radion ykkösaamusta miksi se ei ylittänyt uutiskynnystä?
Le Monde julkaisi lokakuun puolessa välissä kokosivun artikkelin, jonka kuva herätti outoja ja kumman sitkeitä tunteita. Kuva on suurelta osalta epätarkka; taustaltaan vihreän, keltaisen ja hennon vaaleanpunaisen sävyinen. Sitä hallitsee lonkeromainen harmahtava kasvi. Kasvi tuntuu kuuluvan lähinnä tieteiselokuvaan, se herättää epämiellyttävää kauhua.
Kasvilla on nimi. Suomeksi se on revonhäntä, entisiin savikkakasveihin kuuluva, amaranthaceae-kasvi, amarantväxten på svenska. Amaranthaceae-suvussa on paljon eri lajeja, joista 9 on kiusallisia rikkaruohoja. Muuten kasvi on tunnettu kirjallisuudessa ja lääketieteessä.
Sillä on myyttinen maine kuolemattomuuden symbolina. Tarinoiden ja runojen mukaan kaunis ruusu on aina kadehtinut amaranthaceae-suvun kukkia, koska ne eivät kuihdu niin nopeasti kuin ruusu.
Le Monden artikkelissa kasvin kuolemattomuuden myytti saa pahaenteisen sävyn. Palmerin amarantti saattaa kasvaa viisi senttimetriä päivässä aina kahden metrin korkuiseksi. Se kesää hyvin kuivuutta ja kuumuutta. Se viihtyy vain lannoitetussa maassa, mutta muuten se on hyvin kestävä. Jo vuosia on tiedetty, että se on vastustuskykyinen yleisesti käytetylle torjunta-aineelle Roundupille. Viime kesänä se tukehdutti puuvilla- ja soijapeltoja Yhdysvalloissa.
Le Monden toimittaja Gaelle Dupont perehtyi Palmerin amaranttiin, pigweediin englanniksi, herbe de cochoniin ranskaksi ja wikipedian mukaan revonhäntään suomeksi.
Arkansasin osavaltiossa Mariannan kaupungin maataloustieteen tutkimuslaitoksen johtaja Claude Kennedy sanoo, että kyseessä ei ole rikkaruoho vaan hirviö. Kennedyn mukaan kasvi muuttuu koko ajan aggressiivisemmaksi ja saa sellaisia muotoja, että ne melkein pelottavat.
Kasvi on osittain menestystarinan tahaton sivutuote. Pitkän aikaa Yhdysvaltojen teollisuutta muistuttava maatalous kylvi tyytyväisenä geenimuunneltuja Roundup Ready -siemeniä, Monsanton maatalousteknologian tähtituotetta. Periaate on se, että kasviin lisätään geeni, joka sietää Roundup -torjunta-ainetta. Kaikki rikkaruohot kuolevat, mutta geenimuunneltu soija, puuvilla tai maissi kestää.
Dupontin mukaan Arkansasin maanviljelijät puhuivat kulta-ajasta. Roundup Ready -siemenet tulivat markkinoille 1996. Sen jälkeen maanviljelys oli juhlaa. Siemenet istutettiin, pelloille ajettiin pari kertaa Roundupia, ja pellot pysyivät siisteinä. Sadot olivat ennennäkemättömiä.
Yhdysvalloissa 58% puuvillasta, 66 % maissista ja 93 % soijasta on Roundup Ready -käsiteltyä. Arkansasin maanviljelys muuttui, ylimääräinen työvoima, jota oli käytetty rikkakasvien kitkemiseen, sai lähteä. Samoin luovuttiin muista torjunta-aineista. Kaikki saattoivat viljellä enemmän. Maanviljelijät rikastuivat. "Kaikki oli helppoa, liian helppoa", sanoo yksi maanviljelijöistä.
Viidentoista vuoden yksipuolisen viljelyn jälkeen noin kymmenen rikkakasvia oli muuttunut vastustuskykyiseksi Roundupille. Vastustuskykyisiä rikkakasveja on löytynyt Brasiliasta, Kiinasta, Argentiinasta, Kanadasta ja Euroopasta.
Arkansasissa rikkakasvien räjähdysmäinen lisääntyminen tapahtui tänä vuonna. Maanviljelijät ovat olleet hämmästyneitä, he tiesivät että se oli mahdollista, mutta kaikki on tapahtunut paljon nopeammin ja paljon suuremmassa mittakaavassa kuin odotettiin.
Osa amerikkalaisista maanviljelijöistä syyttää itseään. He ymmärtävät käyttäneensä yhtä torjunta-ainetta liian pitkään eli tunnustavat oman ahneutensa. Toiset panevat vastuun Monsantolle, joka markkinoi tuotettaan liian suurin lupauksin. Varovainen maanviljelijä oli käyttänyt muitakin torjunta-aineita, mutta Monsanton edustajat olivat kehottaneet häntä lopettamaan muiden aineiden käytön. Lyhytnäköistä porukkaa, ajattelee maanviljelijä nyt ja maksaa osan laskusta omasta pussistaan. Tutkijoiden mukaan Monsanton Roundup Ready siemenistä ja torjunta-aineesta aiheutui miljoonien dollarien lasku, monelta viljelijältä meni kaikki ja ensi kaudella uhkaa siemenpula. Asiaan kuului tietenkin sekin, että Monsanton siemenet ovat huomattavasti kalliimpia kuin ns. tavalliset siemenet.
Monsanto on suuryritys, jonka lainopillisen osaston täytyy olla huomattava. Yrityksen nimi yhdistetään DDT:hen, Vietnamissa käytettyyn Agent Orangeen ja naudoille tarkoitettuun hormonilisään. Oikeudenkäyntejä ja skandaaleja on häkellyttävä määrä. Siksi ehkä Monsanto ei kiellä nykyisen tilanteen vakavuutta. Yritys tunnustaa nyt, että muitakin torjunta-aineita tulee käyttää. Samalla se suunnittelee uusia lajikkeita, jotka manipuloidaan Roundupia sietävällä geenillä.
Le Monde julkaisi lokakuun puolessa välissä kokosivun artikkelin, jonka kuva herätti outoja ja kumman sitkeitä tunteita. Kuva on suurelta osalta epätarkka; taustaltaan vihreän, keltaisen ja hennon vaaleanpunaisen sävyinen. Sitä hallitsee lonkeromainen harmahtava kasvi. Kasvi tuntuu kuuluvan lähinnä tieteiselokuvaan, se herättää epämiellyttävää kauhua.
Kasvilla on nimi. Suomeksi se on revonhäntä, entisiin savikkakasveihin kuuluva, amaranthaceae-kasvi, amarantväxten på svenska. Amaranthaceae-suvussa on paljon eri lajeja, joista 9 on kiusallisia rikkaruohoja. Muuten kasvi on tunnettu kirjallisuudessa ja lääketieteessä.
Sillä on myyttinen maine kuolemattomuuden symbolina. Tarinoiden ja runojen mukaan kaunis ruusu on aina kadehtinut amaranthaceae-suvun kukkia, koska ne eivät kuihdu niin nopeasti kuin ruusu.
Le Monden artikkelissa kasvin kuolemattomuuden myytti saa pahaenteisen sävyn. Palmerin amarantti saattaa kasvaa viisi senttimetriä päivässä aina kahden metrin korkuiseksi. Se kesää hyvin kuivuutta ja kuumuutta. Se viihtyy vain lannoitetussa maassa, mutta muuten se on hyvin kestävä. Jo vuosia on tiedetty, että se on vastustuskykyinen yleisesti käytetylle torjunta-aineelle Roundupille. Viime kesänä se tukehdutti puuvilla- ja soijapeltoja Yhdysvalloissa.
Le Monden toimittaja Gaelle Dupont perehtyi Palmerin amaranttiin, pigweediin englanniksi, herbe de cochoniin ranskaksi ja wikipedian mukaan revonhäntään suomeksi.
Arkansasin osavaltiossa Mariannan kaupungin maataloustieteen tutkimuslaitoksen johtaja Claude Kennedy sanoo, että kyseessä ei ole rikkaruoho vaan hirviö. Kennedyn mukaan kasvi muuttuu koko ajan aggressiivisemmaksi ja saa sellaisia muotoja, että ne melkein pelottavat.
Kasvi on osittain menestystarinan tahaton sivutuote. Pitkän aikaa Yhdysvaltojen teollisuutta muistuttava maatalous kylvi tyytyväisenä geenimuunneltuja Roundup Ready -siemeniä, Monsanton maatalousteknologian tähtituotetta. Periaate on se, että kasviin lisätään geeni, joka sietää Roundup -torjunta-ainetta. Kaikki rikkaruohot kuolevat, mutta geenimuunneltu soija, puuvilla tai maissi kestää.
Dupontin mukaan Arkansasin maanviljelijät puhuivat kulta-ajasta. Roundup Ready -siemenet tulivat markkinoille 1996. Sen jälkeen maanviljelys oli juhlaa. Siemenet istutettiin, pelloille ajettiin pari kertaa Roundupia, ja pellot pysyivät siisteinä. Sadot olivat ennennäkemättömiä.
Yhdysvalloissa 58% puuvillasta, 66 % maissista ja 93 % soijasta on Roundup Ready -käsiteltyä. Arkansasin maanviljelys muuttui, ylimääräinen työvoima, jota oli käytetty rikkakasvien kitkemiseen, sai lähteä. Samoin luovuttiin muista torjunta-aineista. Kaikki saattoivat viljellä enemmän. Maanviljelijät rikastuivat. "Kaikki oli helppoa, liian helppoa", sanoo yksi maanviljelijöistä.
Viidentoista vuoden yksipuolisen viljelyn jälkeen noin kymmenen rikkakasvia oli muuttunut vastustuskykyiseksi Roundupille. Vastustuskykyisiä rikkakasveja on löytynyt Brasiliasta, Kiinasta, Argentiinasta, Kanadasta ja Euroopasta.
Arkansasissa rikkakasvien räjähdysmäinen lisääntyminen tapahtui tänä vuonna. Maanviljelijät ovat olleet hämmästyneitä, he tiesivät että se oli mahdollista, mutta kaikki on tapahtunut paljon nopeammin ja paljon suuremmassa mittakaavassa kuin odotettiin.
Osa amerikkalaisista maanviljelijöistä syyttää itseään. He ymmärtävät käyttäneensä yhtä torjunta-ainetta liian pitkään eli tunnustavat oman ahneutensa. Toiset panevat vastuun Monsantolle, joka markkinoi tuotettaan liian suurin lupauksin. Varovainen maanviljelijä oli käyttänyt muitakin torjunta-aineita, mutta Monsanton edustajat olivat kehottaneet häntä lopettamaan muiden aineiden käytön. Lyhytnäköistä porukkaa, ajattelee maanviljelijä nyt ja maksaa osan laskusta omasta pussistaan. Tutkijoiden mukaan Monsanton Roundup Ready siemenistä ja torjunta-aineesta aiheutui miljoonien dollarien lasku, monelta viljelijältä meni kaikki ja ensi kaudella uhkaa siemenpula. Asiaan kuului tietenkin sekin, että Monsanton siemenet ovat huomattavasti kalliimpia kuin ns. tavalliset siemenet.
Monsanto on suuryritys, jonka lainopillisen osaston täytyy olla huomattava. Yrityksen nimi yhdistetään DDT:hen, Vietnamissa käytettyyn Agent Orangeen ja naudoille tarkoitettuun hormonilisään. Oikeudenkäyntejä ja skandaaleja on häkellyttävä määrä. Siksi ehkä Monsanto ei kiellä nykyisen tilanteen vakavuutta. Yritys tunnustaa nyt, että muitakin torjunta-aineita tulee käyttää. Samalla se suunnittelee uusia lajikkeita, jotka manipuloidaan Roundupia sietävällä geenillä.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Miten niin "kehitysopin hedelmä"? Olisiko tilanne jotenkin toinen, jos kaikki uskoisivat jokaisen kasvin kerralla luoduksi?
Kehitysopin hedelmä siinä mielessä kun uskotaan ettei Jumalaa ole ja ettei kaikki ole Hänen suuren viisautensa asettamaa. Jos kaikki uskoisivat Jumalan luoneen tämän maailman ja maailmankaikkeuden he tietäisivät, että kaikki sen rakennuspalikat ovat parhaassa mahdollisessa järjestyksessä eivätkä lähtisi niitä sekoittamaan.
Aadolf Hitler oli aikoinaan sanonut "Valhettakin kun sitä tarpeeksi usein toistetaan niin sitä aletaan pitää totuutena." Näin on kehitysopinkin laita kun sitä on tarpeeksi usein toistettu, sitä on alettu pitää totuutena. Aikaamme vallitseva moraalittomuus on kehitysopin satoa.
Voiko tehty olla tekijäänsä viisaampi?
Etkö uskalla kirjoittaa tuota paskaa enää omalla nikilläsi?
"Kehitysopin hedelmä siinä mielessä kun uskotaan ettei Jumalaa ole."
Evoluutioteoria ei opeta näin. Se ei sano, ettei Jumalaa ole eikä sano, että on, vaan pohtii muita asioita. Jos olisit kirjoittanut ateismin hedelmistä, olisi juttusi ollut edes looginen.
"Viidentoista vuoden yksipuolisen viljelyn jälkeen noin kymmenen rikkakasvia oli muuttunut vastustuskykyiseksi Roundupille."
= EVOLUUTIO
ahneudesta, sekä Monsanton, että maanviljelijöiden. Mutta ehdottomasti kysymys on myös siitä, etteivät nämä ihmiset tienneet kuinka evoluutio toimii ja siksi he ovatkin nyt pulassa. Hassua onkin, että juuri tuolla Amerikan viljavyöhykkeellä evoluutioteorian vastustus on suurinta, kun siellä tietoa evoluutiosta tarvittaisiin eniten.
ja vasemmistolainen ei ole median suosiossa tänä päivänä Suomessa, jossa kristitty osakkeilla rikastunut helluntalainen Kalliskin on kapitalismin esikuva.. ja kommunistit NL:n ja ateismin esikuvana on vaiettava kuoliaaksi..
Siis tunnistin jo tuosta tyylistä Jertta Blomstedtin tyylin:
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/10/rikkaruoho_jota_aikuinen_mies_pelkaa_2091821.html
Hengellistä kirjallisuutta lukiessani olen saanut paljon hyviä elämänohjeita mm seuraavan
" Älkää tuomitko heidän epäjumaliaan vaan osoittakaa heille parempi vaihtoehto"
Jos olisin osannut noudattanut tätä ohjetta aloittaessani tätä keskustelua olisitte ehkä paremmin huomanneet oleellisen.
Medialle ei ole oleellista kiistely liikkuuko maa tai jyllääkö evoluutio, koska molemmat ovat tieteen empiisesti osoittamia faktoja eikä niistä ole kiistaa muuta kuin tietyissä ääriliikkeissä. Ne eivät ole uutisia eivätkä kiinnosta kansaa. (Ei edes KD:n omissa piireissä riitä puhkua ja intoa koska Pekka Reinikainen ei noussut edes MEPiksi tai kansanedustajaksi vaikka ratsasti evovastaisuudella äänekkäästi radion kautta ym).
Lisäksi Jertta edustaa älyllisempää keskustelua, ja sekään ei kiinnosta peruskansaa ja perusiltiksiä. (Käsitteääkseni hänen puheensa ja tarkoituksensa mennee suurimmalta osalta peruskuulijoita yli hilseen). Valtamedialle oleellista on se mikä kiinnostaa kansaa ja mikä on uusi uutinen.
Radiossa hän ja muut edustavat virkistävän tietopohjaista vaikeaa ja syvällistä journalismia jota pinnallisemmassa tv:ssä ja iltiksissä uupuu. Tosin Jertan kohdalla itsekin "vedän varmistimeni" koska minä saan näppylöitä hänen hiukan yksipuolisen vasemmistolaisesta näkökulmasta. Mutta virkistävää luettavaa/kuunneltavaa nykyäään kuitenkin ja tuo uutta näkökulmaa.
Luoja pistää kampoihin! Ihminen ei ymmärrä olevansa luotu, ei siis ihmisen tekemä! Vaikka kovin uskotteleekin niin...
että tulee 10 vuodessa Roundupia kestäviä rikkakasveja. Geenien mahdollisia satunnaisia muunnosmahdollisuuksia on niin tähtitieteellinen määrä, että ei ole mahdollista syntyä juuri tiettyä myrkkyä sietäviä kasveja näin pian ja aivan vain sattumalta.
Takana on pakko olla jotain älykästä. Geenit tai jokin kasveissa jollain tapaa "haistaa" mistä on kyse ja takaisinkytkentä tuottaa juuri sopivan geenimuunnoksen. Liike isännän ja geenien välillä on kaksisuuntaista eikä yksisuuntaista.
Nähdään tästäkin miten vähän geeneistä ja elämästä yleensäkin tiedetään ja miten alkeellista sekin vähäinen tietomme on. Kaikki mitä emme tiedä, ja sitä on aivan mittaamaton määrä, on korvattu sattumaan perustuvalla satuselityksellä.
Roud-upille tai antibiootille vastustuskykyisen eliön (kasvi, mikrobi) ilmaantuminen ei ole tavallista eikä nopeaa. Suurin osa kuolee, ja paremmin kestävät valikoituvat asteittain esiin; erityisesti pienillä myrkkyannoksilla (huolimaton ruiskutus, kuuri kesken,..). Tämä osoittaa mutaatiosyyhyn enemmän kuin valmiin ominaisuuden päällekytkeytymiseen.
"Nähdään tästäkin miten vähän geeneistä ja elämästä yleensäkin tiedetään.."
Ainakin nähdään, miten vähällä tiedolla olet valmis väittämään paremmin tietävia ja asiat tutkineita vastaan.
"Ainakin nähdään, miten vähällä tiedolla olet valmis väittämään paremmin tietävia ja asiat tutkineita vastaan."
Nyt saakin sitten paremmin tietävät laittaa aivosolunsa käyttöön ratkaistakseen ne ongelmat ja vahingot jotka geenien sekoittamisesta ovat aiheutuneet?
Vuosikymmeniä sitten oli suoritettu koe kauran jyvällä, tiedettiin tarkkaan mitä aineita ja aineosia jyvä sisälsi, sitten laitettiin aineet yhteen keinojyväksi ja kylvettiin ja jäätiin odottamaan tulosta, mutta kas kummaa se ei itänyt? Elämää keinojyvään ei tullut vaikka kuinka yritettiin ja ilmeisesti ei ole tullut vielä tänäkään päivänä?
Ihminen pystyy sekoittamaan olemassa olevia aineosia mutta ei pysty antamaan elämää kuolleelle materialle.
Osoittaisi tutkijoilta todella suurta viisautta jos ei puututtaisi sellaiseen mitä ei loppuun saakka kuitenkaan täysin tunneta.
"Nyt saakin sitten paremmin tietävät laittaa aivosolunsa käyttöön ratkaistakseen ne ongelmat ja vahingot jotka geenien sekoittamisesta ovat aiheutuneet?"
Kyllä he niin tekevätkin. Vaikka samasta asiasta on tullut myös hyötyjä ja pääosin muille kuin heille.
Sinun tietäväisyyttäsi tämä ei kuitenkaan valitettavasti lisää; siihen vaadittaisiin sinun työtäsi.
Pelto-alat ovat niin valtavia että yksilömäärät joissa voi tapahtua mutaatioita myös lähentelevät
tähtitieteen lukuja.
Maapallon primääribiotuotannosta 30-50% menee jo yhden lajin - ihmisen- suihin. Kun normiosuus olisi jotain 1/10 000 000 per laji.
(Sitä maapallo ei tahdo kestää)
>
The state of the art on tällä hetkellä seuraavaa luokkaa:
Kaura on huikean monimutkainen eliö siihen nähden, mitä osataan tehdä tänä päivänä. Siksi elämän yhdisteiden valmistaminen on aloitettu helpommasta päästä. Esim. poliovirus on vain DNA-pätkä - ja vieläpä kohtalaisen lyhyt. No, sen emäsjärjestys tiedetään oikein hyvin (PCR on hyvin kehittynyt menetelmä emäsjärjestyksen määrittämiseksi - se on rutiinin omaista vaikkakin monimutkaisilla eliöillä aikaa vievää), joten se voidaan myös tehdä suoraan "epäorgaanisesta" lähtöaineesta. Näin on käynytkin jo muistaakseni -90-luvun puolella: poliovirus on syntetisoitu. Siitä saatiin ihan oikea polio. Sääliksi vaan käy niitä koe-eläimiä, joilla se testattiin toimivaksi polioksi. Tietenkään emme voi suoraan sanoa, että virus olisi elävä, mutta siis monistuva biologinen järjestelmä pystytään syntetisoimaan. En vaan tiedä, mikä olisi se jumalallisuus kun tuosta mietitään, miksei ihminen voisi syntetisoida elämää.
No, eihän kehitys ole tähän pysähtynyt. Nykyisin osataan tehdä samalla tavalla yksinkertaisimpien bakteerien DNA:ita (jotka toki ovat viruksiin nähden monimutkaisia), jotka saadaan samalla tavalla lisääntymään ja tuottamaan uusia bakteereita. Tässä kyllä voidaan jo siis sanoa, että elävä pystytään syntetisoimaan. Kuitenkin vielä ollaan kaukana vaikkapa kauran tyyppisistä monimutkaisista rakenteista, mutta eihän bakteerissa ja kaurassa ole mitään jumalallista eroa: kaura on ainoastaan huikeasti monimutkaisempi kuin bakteeri mutta samaa tavaraa silti - vai pystytkö Sinä nimeämään jonkin jumalallisen funktionaalisuuden bakteerin ja kauran välillä, miksei kauran DNA:ta voisi syntetisoida ? Niin, tuollaista samanlaista jumalallisuuttahan pidettiin joskus esteenä, miksei orgaanisia yhdisteitä voi syntetisoida. Jep, sitten tuli Wöhler, joka pentele osoitti Jumalan tarpeettomaksi ihan normaalissa (mutta vaan monimutkaisessa) synteesissä. Niin taisi käydä tässä elävän syntetisoinnissakin.
yksinkertaisen totuuden, että jokainen noista rikkakasveista on geneettisesti erilainen, ne nimittäin lisääntyvät suvullisesti ja seksuaalinen rekombinaatio tuottaa niihin jokaiseen muuntelua.