En tiedä hänestä mitään, täysin tuntematon, ei edes yhteisiä kavereita (tietääkseni).
Olen tähän mennessä yrittänyt yleensä mennä aika lähelle istumaan (siellä tilaisuuksissa,mitkä ovat meidän varmaan ainut paikka,missä "näemme"), että olisin hänen näköpiirissään, olla mahd.nätti ja niin edelleen. Nykyään on kyllä ollut hyvää tuuria kun hän on itse tullut hyvin lähelle, melkein viereen istumaan. Yritäppä siinä sitten olla hermoilematta ja rauhallisena!
Tietysti, jos sattuisimme joskus joihinkin samoihin bileisiin, menisin juttelemaan jollain hyvällä tekosyyllä. Mutta ilman rohkaisua, en tiedä kykenisinkö siihen...
No varmaan on vastaavanlaisia tilanteita muillakin, pakko oli vaan purkautua turhautuneisuuden vuoksi.
Olen tähän mennessä yrittänyt yleensä mennä aika lähelle istumaan (siellä tilaisuuksissa,mitkä ovat meidän varmaan ainut paikka,missä "näemme"), että olisin hänen näköpiirissään, olla mahd.nätti ja niin edelleen. Nykyään on kyllä ollut hyvää tuuria kun hän on itse tullut hyvin lähelle, melkein viereen istumaan. Yritäppä siinä sitten olla hermoilematta ja rauhallisena!
Tietysti, jos sattuisimme joskus joihinkin samoihin bileisiin, menisin juttelemaan jollain hyvällä tekosyyllä. Mutta ilman rohkaisua, en tiedä kykenisinkö siihen...
No varmaan on vastaavanlaisia tilanteita muillakin, pakko oli vaan purkautua turhautuneisuuden vuoksi.
Vastaukset 1
Vanhimmat
... ja sitten kun se teidän yhteinen tilaisuus on ohi, odottele häntä vaatenaulakolla, oven suussa tai pihalla. Hymyilet ja kysyt josko teillä olisi yhteinen kävelymatka tms.