Tuli pussycat dollisin "Don'tcha Wish Your Girlfriend Was Hot Like Me " video tv:stä ja suusta "yes i wish!".
Sen illan jälkeen tyttö ei vastannut enää puheluihin.
Sen illan jälkeen tyttö ei vastannut enää puheluihin.
Treffimokia?
muita mokia?
5710280
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 57
Vanhimmat
Muutama vuosi sitten tutustuin netissä yhteen mieheen, oli varattu mutta suunnitteli (?) eroa. Kirjoiteltiin aika pitkään, kunnes ehdotti tapaamista. Emme olleet vaihtaneet kuvia. Sovittiin treffin Hgin keskustassa sijaisevaan suosittuun ruokaravintolaan.
Noh, ensiksi tulin paikalle noin tunnin myöhässä, mies odotti kiltisti. Oli kyllä aikamoinen pettymys ulkonäkönsä puolesta, pieni ja hintelä. Hän tilasi ruuan kanssa mulle viiniä, itse oli autolla. Itse nautin alkoholia todella harvoin, mutta jotenkin se lasillinen ja toinenkin hupeni kitusiin, koska jotenkin nolotti kun se mies oli niin reppanan oloinen, ihan toisenlainen kuin kirjoitukset antoivat ymmärtää. Lisäksi vielä jälkiruokaliköörit päälle - känniinhän mä siitä tulin. Mies vei mut autolla kotiportille, hyppäsin kompuroiden ulos ja toivotin hyvää kotimatkaa. Hävettää näin jälkeenpäin se kännäys, etenkin kun olin kertonut että inhoan dokaamista. Hei anteeksi, kyllä nolotti jälkeenpäin. Meidän ystävyys loppui siihen.
"kai näillä treffeillä saa pimpsaa?"
hik hik... En mä ny yritä mitään jälkiviisauksia heitellä mut eikö ny ois kannattanu kuvia vaihtaa ennen tapaamista? Kuka sitä nyt sikaa säkissä ostaa.. Ja tähän joku tietenki toteaa "ootpa pinnallinen ihminen!". Joo voi olla mut kyl se on vaa paskapuhetta etteikö ulkonäöllä oo merkitystä se sitte on taas eriasia, kuka on kenenki mielestä hyvännäkönen.
Mies saa olla tavallinen tai jopa rumempikin jos on kohtelias, antelias ja paksu rahapussi.
Monille naisille kelpaa ilman kuvaakin.
sen melko nopsaa huomaa jos muija lompakon perään on. Ja ei niin kaunis siinä tapauksessa ole että eikö pihalle lentäs.
naisia kuin lompakon perään olevia?
...nitä jotka arvostaa yhdessäoloa, ystävyyttä ja sitoutumista.....rahaa saa olla sen verran että pärjää.
Joo, nyt tiedän että kuvattomille treffeille ei kantsi mennä :))
Olin hyväuskoinen ja hölmö.
Hyvin muistan hetken, tästä on nyt 12 vuotta aikaa. Oltiin lukiolaisia. Oltiin katsottu töllöä ja juteltu niitä näitä, makasin jalat sen sylissä. Poika sormeili minun sormiani ja kysyi sitten, että "saisiko sinua, tuota, suudella?" Minä, tuhannen honostooppeli ja murjaani siihen, että "Miksi?"
No, en saanut suukkoa eikä poikaa näkynyt seuraavalla kerralla. Käsitti väärin, minä kun en osannut sanoa, "nytkö vasta sen keksit ja anna palaa"
Itselläni ei juurikaan treffeillä sinänsä suurempia mokia sattunut vaikka kenenkään kanssa ei ole tähän mennessä synkannutkaan mutta olen aika suorasanainen suustani.
Ja minulla on tosiaan suomi24 treffeissä ilmoitus ollut jo kohta pari vuotta ja sinä aikana tavannut useita neitosia ja onnistunut sinä aikana saamaan pelkkiä vihollisia sitä kautta itselleni eri puolelta Suomea ja tämä ilmeisesti johtunee suorasanaisesta suustani:D
Noh minulla vaan sellainen tyyli että siinä vaiheessa kun huomaan että joko toinen ei ole kiinnostunut minusta tai minä hänestä niin lopetan esittämästä ystävällistä.....miksi näin?
Noh mitä menetettävää siinä enään on toisen suhteen jos tietää ettei toinen esim.ole kiinnostunut sinusta,ei siinä vaiheessa hyödytä enään esittää herrasmiestä joten sillon muutunkin avoimesti tylyksi:)
Minähän en ryhdy mihinkään jos tiedän etten koe siitä jotain hyötyä itselleni.
Ja joidenkin kanssa riitaantunut tuolla treffipalstalla ennenkun ollaan edes tavatttu:D
Minut on tällä hetkellä estänyt 43 ihmistä ja itselläni estolistalla yli 100 ihmistä....
Eikös se herrasmies nimensä mukaisesti pysy herrasmiehenä vaikka ei seura enää kiinnostakaan?
Joskus nainen voi olla niin ujo että saattaa antaa epäkiinnostuneen vaikutelman tahtomattaan. Jos alat tylyksi kun mielestäsi seuralainen ei ole kiinnostunut sinusta, saatat menettää monta hyvää naista.
Mutta jokainen tavallaan. Saattaa olla että jos pysyisit ystävällisempänä, tunteet saattaa muuttua pikkuhiljaa ja nainen alkaakin kiinnostua sinusta.
Et sinä mitään menetä vaikka ystävällinen olisitkin. Ainakin antaisit loppuun asti hyvän vaikutelman ja seuralaiselle jäisi hyvä fiilis treffeistä. :)
Itse en omasta miehestäni pitänyt alussa laisinkaan, mutta nyt tunteet on päinvastaiset. Eikä muuttunut moukaksi vaikka sanoin aikoinaan etten ole kiinnostunut. Jos niin olisi tehnyt olisi saattanut tämäkin pitkä taival jäädä kokematta. Pitää antaa tunteiden muuttua jos ne on muuttuakseen. :)
Eikös se herrasmies nimensä mukaisesti pysy herrasmiehenä vaikka ei seura enää kiinnostakaan?
Joskus nainen voi olla niin ujo että saattaa antaa epäkiinnostuneen vaikutelman tahtomattaan. Jos alat tylyksi kun mielestäsi seuralainen ei ole kiinnostunut sinusta, saatat menettää monta hyvää naista.
Mutta jokainen tavallaan. Saattaa olla että jos pysyisit ystävällisempänä, tunteet saattaa muuttua pikkuhiljaa ja nainen alkaakin kiinnostua sinusta.
Et sinä mitään menetä vaikka ystävällinen olisitkin. Ainakin antaisit loppuun asti hyvän vaikutelman ja seuralaiselle jäisi hyvä fiilis treffeistä. :)
Itse en omasta miehestäni pitänyt alussa laisinkaan, mutta nyt tunteet on päinvastaiset. Eikä muuttunut moukaksi vaikka sanoin aikoinaan etten ole kiinnostunut. Jos niin olisi tehnyt olisi saattanut tämäkin pitkä taival jäädä kokematta. Pitää antaa tunteiden muuttua jos ne on muuttuakseen. :)
Eikös se herrasmies nimensä mukaisesti pysy herrasmiehenä vaikka ei seura enää kiinnostakaan?
Joskus nainen voi olla niin ujo että saattaa antaa epäkiinnostuneen vaikutelman tahtomattaan. Jos alat tylyksi kun mielestäsi seuralainen ei ole kiinnostunut sinusta, saatat menettää monta hyvää naista.
Mutta jokainen tavallaan. Saattaa olla että jos pysyisit ystävällisempänä, tunteet saattaa muuttua pikkuhiljaa ja nainen alkaakin kiinnostua sinusta.
Et sinä mitään menetä vaikka ystävällinen olisitkin. Ainakin antaisit loppuun asti hyvän vaikutelman ja seuralaiselle jäisi hyvä fiilis treffeistä. :)
Itse en omasta miehestäni pitänyt alussa laisinkaan, mutta nyt tunteet on päinvastaiset. Eikä muuttunut moukaksi vaikka sanoin aikoinaan etten ole kiinnostunut. Jos niin olisi tehnyt olisi saattanut tämäkin pitkä taival jäädä kokematta. Pitää antaa tunteiden muuttua jos ne on muuttuakseen. :)
Suorapuheisuudessa voi olla myös hyvät puolensa. Olen itse juuri sellainen "perinteinen"
herrasmies, joka ei ole halunnut loukata treffikumppaniaan mitenkään, vaikka vastassa
olisi mitä tahansa. Entä jos käy niin, että kirjoittelua jatkuukin pitkään, kuvia vaihdetaan
ja sitten ihastutaan? Näin voi netissä käydä, ennen tapaamista. Minulle on käynyt kaksi kertaa,
molemmat erittäin inhottavia kokemuksia.
Jos menet pitkän kirjeenvaihdon jälkeen treffeille ja ensivaikutelmasi toisesta
on, ettei ikinä, mitä pitäisi tehdä?
Mikäli sanot ensitreffeillä, ettei sinun elämäsi juuri kiinnosta, on toinen
tietysti loukkaantunut kuin mikä. Mutta jos taas näyttelet koko illan, pidät kulisseja yllä
viimeiseen saakka ja kerrtot vasta seuraavana iltana tekstarilla, kuinka asiat todella ovat niin arvaa,
miten tuo (nainen) siihen suhtautuu? Hän on mielettömän vihainen, että esittelin kaikkea
edellisenä iltana, enkä kertonut totuutta. Vihoissaan hän lähettelee tekstareita, soittelee
ja kirjoittaa katkeria kirjeitä petollisesta käytöksestäni, miksi näyttelin?
Toiset pitävät herrasmiesmäisyydesta, toiset pitävät sitä epärehellisenä näyttelemisenä.
Niin tai näin, koskaa ei voi olla kaikille mieliksi. Mutta miksi pitäisikään?
Vaikka olen saanut kasvatukseni herrasmieheksi olen kuitenkin jo pitkään miettinyt,
miksi aina pitäisi olla ja puhua treffeillä jotakin muuta, kuin ajattelee ja on.
Ehkäpä tuossa suorapuheisuudessa on kuitenkin jotakin hyvin arvokasta,
vai mitä naiset?
Miksi turhaan esität herrasmiestä, kun et edes halua yrittää muuttua sellaiseksi? Todellisilla herrasmiehillä ei ole ongelmia löytää arvoistaan naisseuraa. Ikään ja ulkonäköön katsomatta herrasmiehillä on aina paremmat mahdollisuudet. Fiksu, älykäs ihminen käyttäyttyy äärimmäisen harvoin tökerösti, toisin kuin tosi törtöt.
Kertomasi mukaan olet todella tavallista paljon tökerömpi ihminen. Naisasiat eivät ole ainoa alue, jossa tökeryytesi estää sinua menestymästä. Katso peiliin ja pysähdy miettimään, haluatko muuttaa tilanteen.
Jos herrasmieskäyttäytyminen ON epärehellistä näyttelemistä, niin silloin sitä pidetään sellaisena. Kuten sun tapauksessasi, kun joudut esittämään herrasmiestä (sen mainitset moneen kertaan). Miksei voi olla oma itsensä ja puhua suoraan, mutta ihan jo alusta saakka? Ei oo järkee ees alussa esittää muuta (esim.niissä kirjeissä). Herrasmiehen käytös joko tulee luonnostaan (kuten esim.isälläni, joka on jo vanhemman puoleinen entinen edustaja) tai ei ollenkaan, ei sellasta esitetä. Mitäs jos ihastut naiseen ja hän suhun, kunnes tajuu ettet olekaan aito herrasmies vaan feikki? Pahempaa kuin tuoda itsensä esille sellaisena kuin on, on näytellä jotain muuta ja juurikin puhua muuta kuin ajattelee.
Esim.isästäni: on AINA kohtelias, ei ikinä kiroile sanaakaan, juo ja polttaa 'sivistyneesti', on aina aurinkoinen ja hymyileväinen, tervehtii myös vieraampia ihmisiä, ei edes pahimman riidan keskellä kymmenien aviovuosien jälkeen sano pahaa sanaa naisestaan tai kestään muustakaan. Mielipiteensä kertoo fiksusti ja hillitysti.. Ja tällainen on myös niille törpöille, jos alkaa ketuttaa, niin heittää jonkun kohteliaan läpän, joka saa kuitenkin toisen hiljaiseksi. Avomieheni on aivan toista maata. Hän on hiljainen, ei varmasti muista availla ovia tai katsoa silmiin puhuessa, sanoo hölmöjä asioita jms. Itse pidän kovasti herrasmiehistä, tottakai, on mukavaa kun ollaan kohteliaita eikä tuu itsellekään vaivautunutta oloa. Kuitenkin oma mieheni on paras juuri sellaisena kuin on enkä haluu hänen ikin muuttuvan :)
On se paska mikä olet ja anna ihmsiten loukkaantua, mutta varoita siitä etukäteen ennen treffejä.
Treffimokia voi välttää sopimalla alunperin säännöistä:
1. Tapaaminen ei edellytä ihastumista, vaikka kirjeenvaihto olisi ollut kuinka antoisaa.
2. Tapaamiselle on määrätty etukäteen sopiva kesto, max 2 tuntia. Sen voi hoitaa kunnialla loppuun, vaikkei järin ihastunut olisikaan.
3. Sovitaan, että tapaamisen aikana ei kerrota mitä mieltä toisesta ollaan, koska silloin se kohtelias osapuoli on pulassa. Hän ei halua pilata tapaamista sanomalla tylysti ei, mutta ei myöskään anna väärää kuvaa! Jos juttu vielä kiinnostaa, siitä voi tekstailla myöhemmin. Jos toisesta ei kuulu mitään, niin homma on sillä selvä.
4. Hyvä käytös ei vaadi valehtelua. Jos se ei onnistu, kannattaa harjoitella ennen kuin menee yhteenkään tapaamiseen.
pelle jonka itsetunto ei kestä torjutuksi tulemista ja sen vuoksi hyökäät vastenmieliseksi. Ihan normaali puolustusmekanismi heikolla egolla varustetulle. Pahoin pelkään ettei asenteellesi sopivaa löydy ihan äkkiä, heinäsuopasi on aika laaja, mutta minä itte ja oma etuni ensin, nauti siitä.
Eiköhän tuo jo kerro kaiken jos joudut esittämään ystävällistä. Eli siis olet vittumainen kaikille ihmisille joista ei ole sinulle mitään hyötyä? Todella hyvä elämänasenne, en ihmettele jos saat vihamiehiä/naisia. Joillekin ihmisille hyvä käytös kun on itsestäänselvä asia eikä mitään esittämistä.
Tuntuu että sekoitat nyt kaksi asiaa: on eri asia olla normaalin ystävällinen, kuin käyttäytyä siten että on kiinnostunut treffikumppanistaan. Kyllähän sen yleensä vaistoaa, onko toinen kiinnostunut vai ei, vaikka joskus on tapauksia joissa tulkitsee toista ihan väärin. Mutta ei pelkkä ystävällisyys tarkoita että on kiinnostunut. Kyllähän se nyt on ihan perusedellytys kaikkeen kanssakäymiseen että kohdellaan muita ihmisiä ystävällisesti! Ja se ei ole mitään lipevää, päälleliimattua "herrasmieskäytöstä" vaan ihan vilpitöntä huomaavaisuutta.
Ei tuollainen käytös ole mielestäni suorasanaisuutta, vaan pelkkää vittumaisuutta. En itsekään pidä yhtään näyttelemisestä, itse sitä en edes osaa. Jos joudut treffeillä feikkaamaan niin jotain on pahasti pielessä. Juuri sellaisia miehiä naiset yrittävät karttaa, jotka vaan esittävät fiksua ja mukavaa ja todellisuudessa ovat vain pimpan perässä juoksevia kusipäitä. On jopa parempi olla rehellisesti se pimpan perässä juokseva idiootti, kuin feikata, tietääpähän nainen ainakin mitä saa :D
MINÄMINÄMINÄMINÄMINÄMINÄÄ!!
MINÄ nyt aloitan puheenvuoron:
MINÄ en todellakaan tee mitään elämässä mistä en hyödy jotain jollakin tavalla,piste!
Ja vihaan kaikenlaista turhaa vaivaa mikä ei johda mihinkään,kaikella on oltava jokin tarkoitus/päämäärä!
MINÄ olen lopettanut puheenvuoroni!
MINÄMINÄMINÄMINÄMINÄMINÄMINÄMINÄÄ!!
mä oon ainaki pysyny frendinä monen muijan kaa, joita olen treffannu, vaik ei oo synkannu.. naiset ny vaan on nii ihanii& joskus omituisiiki :))
Parikymmentä vuotta sitten itselläni oli mukavan oloinen nainen kirje ystävänä ja ajan myötä jutut muutuivat entistä rohkeammiksi. Tapaamistakin alettiin jo suunittelemaan. Sitten yhden kirjeen lopussa hän sanoi että menee nyt kylmään suihkuun tarkoittaen tietenkin että mielestään kirjoitti niin "kuumia" juttuja. Sitten minä omassa kirjeessä sanoin että eikö vanhaan aikaan houruille annettu kylmiä suihkuja. Sen pituinen se "seurustelu". Olen tyhmä tai omaan vain erilaisen huumorin tajun jota kaikki ei ymmärrä.
Tämä tapahtui jo ennen kännyköitä.Miehenä vastasin eräälle naiselle kirjeellä,vastas kirjeitse ,tulehan käymään ja soita mulle ensin numeroon(HPY:n puhelin).Sovittiin tapaaminen livenä ja juteltiin ensin puhelimitse kaikenlaista.Baarissa kun tavattiin ensin,eka kommentti oli"et nyt ole ihan sitä mitä haen".Hain ekat tuopit molemmille,sanoin seuraavan tarjoat sinä.Pari-kolme tuoppia meni siinä vuorotellen maksaessa.Juteltiin kaikista asiosta samalla.Kummasti alkoi ehdotuksia sadella ,mennään mun luokse ja saunotaan jne...
Sanoin katotaan nyt seuraavan kerran jälkeen.Soittikin jo viikolla,sovittiin viikonlopuksi tapaaminen samaan baariin.Heti baarissa alkoi se show."Oon oottanut tuloasi,mennäänkö jo mun luo,haluan sua".Sitten se riemu alkoi,tilitys eksistä ja kuinka väärin häntä on kohdeltu.Annoin pusun suulle,ressukka alkoi parkumaan,kun sanoin "eiköhän tää ole tässä".Kyllä näkyy naisetkin osaavan.
Olin kirjoitellut pitkään erään mukavan oloisen naisen
kanssa, ja hänkin oli hyvin kiinnostunut minusta. Kemiamme
tuntuivat sopivan erinomaisesti yhteen ja yhteisiä puheenaiheita
löytyi vaikka kuinka paljon. Lisäksi olimme vaihtaneet kuviamme,
ja molemmat pidimme toistemme ulkoisesta olemuksestakin.
Viimein sovimme kauan odotetun tapaamisen erittäin hienoon ja tyylikkääseen
kahvilaan. Ikävä kyllä olin edellisenä päivänä syönyt papuja, oliiveja sekä
sipulia. Kun olimme istuneet tunnelmallisessa kahvilassa n 1/2 tuntia, tunsin
että nyt ei ole tulossa uusia hyviä keskustelunaiheita yläpäästä vaan epämiellyttäviä
paineita alapäässä; niin voimakkaita, että minun oli pakko päästä wc:hen. Keskeytin
keskustelumme kohteliaasti ja sanoin käyväni miestenhuoneessa. Mutta kun nousin
tuolista ylös, purkautuivat kaikki kaasumaiset paineeni ilman varoitusta yhdellä kertaa,
ja vieläpä todella äänekkäästi, heinossa ja vanhassa kahvilassa kun oli suuri ja kaikuva tila:
Olin pieraissut kahvilassa oikein kuuluvasti.
En päässyt enää toisille treffeille saman naisen kanssa...:)
Mitäs menit syömään sellaista ruokaa ennen treffejä,oisit ajatellut!
Oltiin kahestaan kauppakeskuksessa ekoilla treffeille ja heitin "mitäköhä vittua me täälläki tehään?"
..minähän ajattelin, sinua.
No minäpä tapasin internetissä yllättävän mukavan ja jopa livenä oikein mukavan näköisen herrasmiehen naapurikaupungista. Stressasin koko lähtöpäivän vaatteista ja muutenkin ohjelmasta ja tietenkin siitä mitä kummaa sille kaverille juttelisi. (edellisistä treffeistä oli useita vuosia) No siinähän sitten unohtui syödä.
Olimme järjestäneet sellaisen puistopicnictyylisen ratkaisun että katsellaan laineita ja juodaan muutama rentouttava siideri. No mitnäpä sitten join.. yleensä kestän viinaa kuin mies. Mutta syömisen väliin jääminen johti siihen että olin kahden (hitaasti) juodun siiderin jälkeen jo pienessä hutikassa. Tuhosin sitten kuudessa tunnissa viisi siideriä ja olin aivan käsittämättömässä humalassa.
No tässä välissä tapahtui kaikenlaista mitä en muista ollenkaan. Heräsin kuitenkin tämän miehen valkoiselta sohvalta varpaat mustina kun oli uudet kengät, jotka olivat hiertäneet kintut sellaisille rakoille että jopa egyptin orjatyöläiset lampaannahkasandaaleissaan kalpenisivat. Aamulla pyysin ko. miestä antamaan laastaria ja painelin hyvin nöyränä tyttönä kotia kohti.
Myöhemmin selvisi että emme olleet edes viettänyt koko iltaa yhdessä vaan olin painellut paikalliseen kuppilaan hakemaan tupakka-askia ja sitten soitellut vielä yöpaikkaa..
Olin naurettava ja varmaan turha todeta että olin naurettava myös tämän kaverin mielestä. Vituttihan se kun tyyppi oli kaikinpuolin mukava.. Nykyään treffaan ihmiset selvinpäin, hyvin syöneenä ja välttelen myös huumorintajuttomia hippejä :)
Näin.
Huono pierustoori. Jos keksii juttuja, ne pitäisi edes kirjoittaa viihdyttävästi.
Mun mielestä on todella outoa miten yksikin sana tai lause voi pilata kaiken. Luulisi ettei aikuiset ihmiset sillä tavalla käyttäydy. Voihan toista vaikka jännittää niin paljon että tekee virheitä.
oon ihan samaa mieltä, ei voi ottaa hernettä nenään heti ekoilla treffeillä jos muuten on mukava mutta sitte sattuu vahingossa jonkun hölmön jutun laukasemaan, tai vaikka esim. pieraisemaan. itse alkaisin todennäkösesti vaan nauramaan, tiedä sitten olisko sekään hyvä :D
Kirjoittelin Suomi24:ssä n. 1,5 v. sitten erään mukavan naisen
kanssa. Kirjoitukset olivat tosi mukavia, meillä oli paljon yhteisiä
ajatuksia, arvoja ja tulevaisuuden suunnitelmia. Kirjeenvaihtomme
kävivät yhä lähesemmiksi, pystyimme kirjeissämme kertomaan toisillemme
lähes kaiken, mitä tiesimme, myös syvimmät salaisuutemme sekä toiveemme.
Kun pitkän kirjeenvaihdon jälkeen tapasimme ensimmäisen kerran,
kestivät nuo ensitreffit lopulta kolme päivää. Toki menimme ensin
kahvilaan ja joimme pakolliset kahvit, kesustelimme, kävelimme ja
tutustuimme. Olimme yhdessä kaikki yömme ja päivämme. Vietettyämme
jo kolmatta yötä yhdessä kesken rakasteluamme, kuumana kävin kuin mikä
samoin kuin hän enkä tiennyt enää mitä ajattelin tai kerroin, lausahdin
vahingossa kesken suurinta kliimaksia hänen korvaansa, ex-puolisoni nimen!
Erosimme vaivautuneessa tunnelmassa.
Nykyään hymyilen asialle, en ole onneksi toistanut mokaani
uusissa suhteissani..:)
En ole ikinä tajunnut, miksi tuo rakastelukumppanin nimi pitää sanoa rakastelun aikana. Eiköhän kumppani tiedä itsekin nimensä! Tuossa on juuri se suuri vaara, että tulee lausuneeksi väärän nimen!
Voisiko joku selvittää, miksi sanoo kumppanin nimen rakastellessa?
Täysin samaa mieltä!
Itselleni tulee ainakin vaivautunut olo siitä, jos joku hokee nimeäni touhujen aikana.
Kun aloitin nettideittailun n. 5 v sitten niin pitihän siitäkin oppirahat maksaa ja on miestä viety kuin pässiä narussa :)
Ensin en tajunnut sitä, että jos ei saa numeroa se yleensä merkitsee ettei edes tule treffeille ja tulihan se koettua. Sitten oli ne joilla oli jokin pre paid liittymä tai vastaava ja ne mykistyivät heti sen jälkeen kun treffit oli sovittu ja eipä heitäkään näkynyt treffeillä.
Sitten päätin keskittyä vain seksiseuran etsintään ja siinä homma toimikin jo paremmin mutta pettymyksiä tuli siinäkin. Mokat jäi siinä vaiheessa vähiin mutta kyllä joskus on naurattanut miten 'sinisilmäinen' olen ollut noiden naisten suhteen. Suurin moka kai oli, että ajoin 200 km ihan turhaan vaan seistäkseni sateessa ja odottaessani turhaan :)
mutta mun on pakko kehua suomalaisia miehiä. Erostani oli kulunut ehkä puoli vuotta, kun väsäsin ilmon tänne suomi24:lle. Tein siitä niin rehellisen ja aidon kuin vain osasin, ja pian alkoi yhteydenottoja sadella (no ei mitään kaatosadetta, vaan sillein sopivasti), ja treffeihinhän ne johtivat, useampiinkin siis, yhteensä ennätin tavata ehkä 10 miestä. Jonkun kanssa tavattiin vain sen kerran, jonkun kanssa useammankin kerran, mutta vaikkei niistä mitään vuosisadan rakkaustarinaa syntynytkään, niin kaikki treffit ja kaikki miehet olivat tosi mukavia. Jakelin puhelinnumeroanikin aika kevyesti, mutta yhtäkään perapervoa kohdalleni ei sattunut, kaikki tulivat treffeille sovittuna aikana, olivat siistejä, käyttäytyivät asiallisesti, osasivat keskustella, no ehkä pari oli vähän liian innokasta fyysiseen kontaktiin, mutta kuittasin sen huumorilla ja se oli siinä. Mä olin aivan intoa pinkeenä jokaisten treffien jälkeen, että voi hitto, miten hienoja miehiä on Suomi pullollaan! Ehkä se auttoi, että oli itse liikkeellä niin aitona ja henkisesti alastomana, vastapuolikaan ei alkanut pelaamaan mitään.
No, lopulta siinä sitten kävi niin, että yhden miehen kanssa ei ollut mitään syytä olla sopimatta seuraavia ja sitä seuraavia treffejä ja nyt on sormus sormessa. Mutta edelleen kiitän ja ylistän suomalaista miestä, älkää uskoko, kun naiset nalkuttavat, te ootte oikeesti aivan huippuja!
Mun mielestä voi olla samaan aikaan kohtelias ja toisen tunteet huomioonottava kuin suorapuheinen ja rehellinen. Herrasmiesmäiseen käytökseen kannattaa panostaa, mutta lepertelyn ja näyttelemisen voi jättää kotiin. Treffeille pitää mennä omana itsenä, olla avulias ja kohtelias. Jos huomaa treffiseuransa olevan eri planeetalla, ei tarvitse mielestäni esittää kiinnostunutta. Silloin voi kohteliaasti vaihtaa puheenaihetta tms. Eikä kyseessä ole kenenkään elämästä kuin pari tuntia. Jokainen voi uhrata elämästään pari tuntia, vaikka tietääkin, ettei se tällä kertaa johda mihinkään. Treffien päätteeksi kannattaa sitten tehdä toiselle osapuolelle selväksi missä mennään. Nähdäänkö vai oliko tää tässä. Niin molemmille jää mielikuva jatkosta, eikä toisen tarvitse kotisohvalla enää miettiä, että oliko se nyt kiinnostunut vai ei.
Tiedän kokemuksesta, miltä tuntuu olla turhauttavilla treffeillä. Olin kertaalle syömässä miehen kanssa, joka ei juuri omista jutuistaan puhunut. Yritin kysellä ja herätellä keskustelua. Kerroin itsestäni, mutta en halunnut olla kokoajan äänessä. Sitten istuimme ja söimme hiljaa. Nämä treffit kestivät tunnin ja lähtiessä halasimme ja totesin hänelle, ettei meistä tule mitään... ehkä kavereita, mutta ei sen enempää ja mies nyökkäsi hymyillen. Mutta siitäkin selvittiin molemmat ilman häpeää ja ilman tunnetta, ettei tiedä mitä toinen ajattelee.
Pahin moka... Osallistuin semmoiseen 100 hengen tapahtumaan tässä muutamia vuosia sitten. Nukuimme puolijoukkueteltoissa ja hengasimme ulkona suurimman osan ajasta. Eräs nuorimies oli katsellut mua koko ensimmäisen päivän. Juttelimme ja flirttailimme. Toisena päivä en sitten juuri ollut tekemisissä hänen kanssaan, sen sijaan rämmimme metsässä. Palattuamme teltoille huomasin saaneeni pihkaa käsiini. Ärsytti ja lauoin sitten: "Voi että, mä oon pihkassa!" Koko 20 hlö seurue repesi nauramaan ääneen, koska olivat nähneet mun flirttailevan tuolle yhdelle tyypille. Valitettavasti tuo nuorimies kuuli naurun ja sai sellaisen käsityksen, että porukka nauroi hänelle. Olin niin nolo, etten uskaltanut lähestyä miestä enää. Tapahtuman lopulla hän kuitenkin uskaltautui kysymään mun puhelinnumeroa ja sain asian "selitettyä".
Jotenkin olen kokenut niin, että herrasmiesmäisyys voi olla etu tai haitta.
Olen lapsuudesta asti ollut kohtelias ja jopa muiden miesten mielestä herrasmies.
Silloin kun olen ollut vapaana, on aika moni osoittanut ettei tommosesta nössöstä ole mihinkään. En kuitenkaan ole ollut nössö, vaikka en kaikenlaisiin pahoihin juttuihin ole lähtenytkään.
Jotkut naiset pitivät kummallisena, kun en heti ollut tiukasti kimpussa hakemassa fyysistä kontaktia. No opin sitten sen, että seurasin tarkkaan, kuka heti sitä halusi.
Nuorukaisena mulle sanottiin suoraan, ettei ainakaan minun kanssa. Tupakoivat ja ryyppäävät rellestäjät olivat heille kiinnostavampia.
Vanhemmat naiset olisivat kyllä olleet innoissaan. Joskus jonkun äiti oli hyvin huolestunut tyttärensä ajatusmaailmasta, kun en kelvannut tyttärelle.
Nyt vanhempana kyllä edelleen aikuiset naiset ovat innostuneita. Toisaalta olen sitoutunut itsestäni selvästi nuorempaan ja elämä on nyt kohdallaan.
miksi ihmiset sopii treffejä elleivät edes aio lähteä sellaisille. Moni kuuluu tekevän niin ja kysyn: Miksi ihmeessä?
Minä olen niin prinsessa, että tahdon takkini autettavan ylleni, ovet avattavan, kysyttävän vointiani ja kuunneltava jopa, kun tilitän.
Pikkuseikkoja, joissa mies voi loistaa, ellei tahdo, niin pärjään ilmankin. Siis miestä. En tahdo tulla huonosti kohdelluksi, enkä jätettävän huomiotta.
Elämää on enää jäljellä niin vähästi, että hyppään seuraavaan sitten.
minä olen prinssi ja trikooni puristavat sopivasti juuri taktisista paikoista, äänialani falsetti, timanttisormus etusormessa, kultaiset kulmahampaat ja kävelykeppi, yleensä odotan että minua kohdellaan kuin ylimystä, joka koen olevani, eikä naisillekaan ole pahitteeksi jos lankeaa jalkojeni juureen orgastisesti huokaillen jo ensi tapaamisella! tällainen on ajatusmaailmani, voitte kutsua minua Fredrikiksi jos haluatte!
Ei tule mitään erikoista mieleen. Mutta pari kertaa on tosiaan oikeesti unohtunut lompakko kotiin treffeille mentäessä ja mieheltä piti vielä pyytää 20 euroa bensaan että pääsin takaisin kotiin.
Mutta muuta, väärinkäsityksiä, treiffeillä miehen kaveri yllättäen ilmaantui paikalle. Käsitin jotenkin että hän on miehen exän hyvä kaveri niinpä kiukuttelin ja ilkeilin koko illan ajan. Myöhemmin tajusin käsittäneeni jutun ihan väärin. Aika noloa.
Työssäni soitin yhdelle naiselle useita kertoja. Ihastuimme molemmat äänen perusteella. Niinpä sovimme tapaamisesta.
Ihan asiallisen näköinen nainenhan sieltä ilmestyi. Jotain oli kuitenkin pielessä. Kai se on sitä kemiaa sitten.
Emme kumpikaan selvästi tunteneet vetovoimaa toisiinsa vaan jostain syystä selvää vastenmielisyyttä. Järkevää selitystä sille ei löytynyt.
No sivistyneesti teimme sovitusti, eli istuimme hetken lähibaarissa ja joimme lasilliset punaviiniä jutellessamme omista taustoistamme. Kohtuullisen hyvin se kuitenkin meni.
Lopussa totesimme tilanteemme ja päätimme sen loppuvan siihen yhteen kertaan. Toki puhelimessa edelleen hoidimme työtehtävämme.
on suu jo itsessään ihan sammakon näköinen :)
Olin tavannut poikaystävääni muutaman kerran, kun hän tuli ensimmäistä kertaa luoni yöksi. Mulla sattui tietenkin olemaan menkat, nehän aina on just sillon kun ei haluais. Aamulla kun heräsin nousin sängystä ylös lähteäkseni vessaan. Mulla oli pelkät pikkuhousut jalassa ja side jotenkin huonosti mistä aiheutu, että verta tuli suoraan lattialle kun nousin ylös. Poika ei heti huomannu tapahtunutta ja siinä parin sekunnin ajan paniikissa mietin mitä voin tehdä. No sitten se jo huomas mun ilmeestä tapahtuneen ja vakuutteli ettei haittaa. Nyt ollaan kohta kuus vuotta oltu yhessä, että ilmeisesti ei sitten haitannu. Oudointa on, että vastaavanlaista "purkausta" ei ole tapahtunu koskaan tota ennen eikä koskaan sen jälkeen, mutta tietysti se piti tapahtua just sillon kun mulla on ekaa kertaa joku mies yötä.
tämä ei varsinaisesti ole treffi moga,mutta jotain sinne päin..eli erottuani pitkäaikaisesta kumppanistani alkoi jotenkin järetön juoksu buumi ja muutenkin hurja meininki..sen ajan tuoksinnassa miehiä tuli ja meni,en edes kaikkien nimiä muista..mutta taas kerran kun olin liikenteessä erään suositun baarin ovella joku ihan kivan näköinen miekkonen tuttavallisesti minu moikkasi..öök..no minä kelasin että kukas tämä kundi on..ja perään sitten suoraan kyselin,että ollaankos joskus tavattu aikaisemminkin..no kaveri siihen hieman loukkaantuneena,että olen sun luona yötäkin ollut ja ompa kumma kun et muista kun omasta mielestäni parhaat temput näytin...juupati ,juueipä ollut kuitenkaan mieleen jäänyt..olen usein häntä nähnyt ja myöhemmin paljastui että meillä on yhteisiä tuttavia..kyllä hävetti,kun ajattelin mitähän miekkonen on minusta puhunut..
Nämä nyt ei oikein ollut treffit, vaan näin ravintolassa alkuilllasta kiinnostavan naisen mutta ajattelin, että menen keskustelemaan hänen kanssaan myöhemmin illalla. Ilta kului ja kello taisi olla lähemmäs kaksi yöllä, kun huomasin hänen seisovan vielä baarissa ns. pystypöydän ääressä, joten ajattelin, että nyt jos koskaan menen juttelemaan hänelle... Päättäväisin askelin kävelin, iloisella mielellä, hiukan etukumarassa(ehkä) ja puolikas oluttuoppi kädessä häntä kohti. Kun lähestyin pöytää kysyin, että saanko tulla pitämään seuraa hänelle, hän vastasi myöntävästi. Yes, ajattelin..., nyt pitää käyttäytyä fiksusti. Juuri kun olin asettamassa tuoppia pystypöydälle, niin arvioin pöydän korkeuden väärin hämärässä valossa ja eiköhän se perhanan oluttuopin alareuna osunut pöydän reunaan, jonka seurauksena oluttuopin sisältö(eli olut) levisi pöydälle kuin euroopankartta...
Jokin kohta päässäni sai nopeasti idean ja aloin esitellä "euroopan karttaa" hänelle sormella, että tuossa on suomi, tuossa ruotsi ja tuossa kohtaa minä asun. Nainen repesi nauruun, josta ei meinannut tulla loppua ja kun oikein katsoin pöydällä ollutta olutlätäkköä, niin näyttihän se siltä kartalta.
Nyt sitten ollaan naimisissa ja oltu 16 vuotta yhdessä ja minä enemmän tai vähemmän fiksuna...
Ihastuttava tarina. :)
miksei kukaan mulle o tehny noin!! :D
ihana alku suhteelle!! :)
Saatoin talvella tytön sen kämpän ovelle ja siinä muutamat intohimoiset kielarit vaihdettiin,noin tunti niin sanoin et mitä täs kolmistaan seistään me kaksi ainakin lähetään kotiin
Kertaalleen sopimut jonkunlaiset tsembalot paikalliseen jonkun neidin kanssa naapurikaupungista, nooh oli perjantai ja töissä häsminkiä ja pomo sanoi heti aamusta et mee vaa kotio.Nooh minähän menin ja aikani möllötettyä sohvalla menin sitten paikalliseen n. 1.5h sovittua aiemmin kahville ja lukemaan lehteä.Kas kummaa sinne saapui myös entinen luokkakaveri jota en ollut tavannut n. 5 vuoteen.Jallukola meni toisensa jälkeen ja juttua tuli ettei loppua näy, pisteeseen asti että unohdin miksi olin alunperin edes tullut.
Jossain vaiheessa kaveri osotteli nurkkapöytää et täällä taso noussu ku tommosia kinkkuja istumassa nykyään, itse menin sanattomaksi kun neiti vastasi tosiaan kuvausta siitä ketä olin tullut tapaamaan.Menin hetken päästä jo jokseenkin pahasti sammaltaen vessasta soittamaan pahoitteluni että tulin kipeäksi enkä voi tulla.
En ollun edes pahasti päissään mutta ääni ilmeisesti sammalti sen verran puhelimessa ettei neidistä enää kuulunut, ironista kyllä olin hänelle vakuutellut miten tulee otettua korkeintaan merkkipäivinä.
Näitä lukiessa miettii onko sitä kaikki kuitenkaan menetetty yhden töppäyksen takia. Jos aivan oikeasti kiinnostaa, voisi toisiin treffeihin löytyä armoa.... Vai onko meno nettideiteillä julmaa?
Naiset ovat todella omismituisia eläjiä treffejä tehdessään...
Netissä puhuvat tosita .. livenä onkin täysin erilaista...
Naisille on kaksi tärkeää asiaa miehissä..
a. pitää olla hemmetin komea kiiltokuva poika
b. edellisen voi korvata paksulla lompakolla (mutta silloinkin nainen vaan koittaa lypsää rahaa)
Naurettavinta on se että vaatii kuvaa nähtäväkseen ennen tapaamista.. se kertoo jo pinnallisuudesta..
Haha! OP you crack me up! :;D
Ensitreffeillä kun olimme naisen luona ja hän ehdotti että katsoisimme elokuvan, no ei siinä mitään outoa mutta kun elokuva alkoi nainen nousi sohvalta ja poistui huoneesta. Hetken päästä totesin hänen alkaneen moppaamaan asuntoaan. Sitä siinä seurasin sitten elokuvan ohella. Ennen hänen luokseen menoa tapasimme kaupungilla kahvilassa rupatellen niitä näitä ja päädyimme hänen luokseen.
minulle käytettiin lausetta "mulla on muuta mielessä", tyhmä kun olin enkä heti sitä tajunnut, nyt aikojen päästä tajusin että se antoikin mulle pakit, kun ite käytin tätä samaista ilmaisua mutta eri asiayhteydessä, mutta tarkoitin sillä kuitenkin samaa että ei kiinnosta. kyllä nyt sitä jälkeenpäin tuntee itsensä tyhmäksi kun ei ymmärtänyt viestiä "muuta mielessä" ensi kerralla sitten, jos olisi jo läksy mennyt perille.