Missä seurakunnissa on eniten homo vihamielisyyttä ortodoksikirkon piirissä?
Onko joku srk avoimempi kuin toinen?
Mikä tilanne on esim. Turussa?
Kannattaako homoseksuaalin liittyä juuri ortodoksiseen kirkkoon?
Onko joku srk avoimempi kuin toinen?
Mikä tilanne on esim. Turussa?
Kannattaako homoseksuaalin liittyä juuri ortodoksiseen kirkkoon?
Vastaukset 27
Vanhimmat
"Kannattaako homoseksuaalin liittyä juuri ortodoksiseen kirkkoon?"
Kannattaa, jos hänellä on pyrkimystä olla harjoittamatta haureutta homoseksuaalisten sukupuolisuhteiden muodossa.
Jos hänellä ei ole halua pidättyväisyyteen, vaan haureudenharjoitus tuntuu tärkeämmältä, on melko yhdentekevää, onko hän kirkossa vai kirkon ulkopuolella.
sillä samalla suulla millä syöt.
Näitä omahyväisyyttään pullistelevia häijyjä hyypiöitä riittää.
saattoikin olla protestantti, ei kukaan ortodoksi mene noin järjetöntä tekstiä suoltamaan. Miten nyt kukaan voi olla "toteuttamatta omaa seksuaalisuuttaan", sillä se toteutuu joka tapauksessa koko ajan. Toteuttaahan jokainen kaikkia muitakin ominaisuuksiaan - jopa älykkyyttäänkin - sellaisena kuin hän on ne syntymässään Luojaltaan saanut.
Suunnaton intoilu homouden kauhistuksella on selkeästi protestanttinen ilmiö, kaikki kauhistelijat lienevät tälläkin palstalla luterilaisia tai lestadiolaisia, tai sitten niin sanottuja kristillisen liiton ihmisiä, joilla on eduskuntavaalit ensi keväänä tulossa ja vaalikampanjaa käydään jo kiihtyvällä vauhdilla Päivi Räisäsen johdolla.
"Ei kukaan ortodoksi mene noin järjetöntä tekstiä suoltamaan."
”Ei kukaan kiellä itseään.”
Metropoliitta Anthony Bloom kirjoittaa:
"Monet luokittelevat homoseksuaalisuuden sairaudeksi, minkä vuoksi sitä pidetään parantumattomana. Minun täytyy sanoa, etten voi olla samaa mieltä. Homoseksuaalisuus on epäluonnollista, mikä tietysti tarkoittaa, että se on sairaudenkaltainen olotila. Se voi muuttua synniksi siinä vaiheessa, kun sitä harjoitetaan toisten kanssa. – – Synti ei tule synniksi silloin, kun sinussa herää yllyke, jonka kanssa kamppailet, vaan silloin, kun lankeat sen valtaan. – – Meillä on pyhien elämäkerroissa erinomainen esimerkki siitä erosta, miten Jumala tuomitsee halun ja toiminnan. Oli muuan pappismunkki. Joka kerran, kun hän oli kastamassa jotakuta naista, hänessä heräsi voimakas himo. Niin hän alkoi rukoilla omaa pyhäänsä Johannes Kastajaa, että tämä vapauttaisi hänet tästä synnillisestä halusta. Pyhä Johannes Kastaja ilmestyi hänelle ja sanoi: ’Voin rukoilla Jumalaa, että Hän vapauttaisi sinut, mutta silloin menetät marttyyrin kruunun. Jatka kamppailuasi tämän himon kanssa, äläkä koskaan lannistu. Niin kauan kuin et lankea sen valtaan, taistelet sisimmässäsi pahaa vastaan Kristuksen nimessä. Jos taas vapautan sinut siitä, et ole enää Kristuksen taistelija.’
Mitä tulee homoseksuaalisuuteen, meidän täytyy kutsua asioita oikeilla nimillä. Kyseessä on joko sielullisesti luonnonvastainen tila tai tietoisesti vastaanotettu synnin muoto eli haureus. Niin ensimmäisessä kuin toisessakin tapauksessa, jos taipumus muuttuu toiminnaksi, asia kuuluu kirkollisen kurinpitomenettelyn piiriin ja – niin surullista kuin onkin sanoa – siitä seuraa ehtoollisyhteydestä erottaminen. Nykyisin, kun maalliset lait ovat myötämielisiä homoseksuaalisuudelle, jokaisen ihmisen täytyy ottaa täysi vastuu omasta suhteestaan tähän ilmiöön ja, jos on tarpeen, ilmaista avoimesti kantansa toisten näkemystä vastaan. Kristityn on pakko kohdata myös monia antikristillisen tai kristinuskosta luopuneen yhteiskunnan ongelmia, joihin täytyy suhtautua samalla tavalla.
Minun täytyy lisäksi painottaa, että erityistä synnillisyyttä ja rujoutta on nähtävä niissä, jotka eivät viettele ainoastaan ikäisiään, jotka voivat puolustautua heitä vastaan – tarvittaessa fyysisestikin – vaan myös lapsia. Nämä eivät näet tiedä, mitä heiltä odotetaan, ja he voivat joutua tämän pimeyden ja pahuuden voiman valtaan, koska luulevat, että heitä ovat johtamassa aikuiset, jotka tietävät, miten tulee elää. Nämä eivät kuitenkaan ole vain tietämättömiä siitä, kuinka heidän itsensä tulee elää, vaan he ovat vielä johtamassa muitakin harhaan."
Kunnioitettu teologi, isä Alexander Schmemann kirjoittaa päiväkirjassaan:
"Miksi kaikki 'todistelut' ovat tässä yhteydessä niin köyhiä? Eikö juuri siksi, ettei mitään ilmiselvää ole mahdollista osoittaa todeksi uskonnollisessa mielessä? Se, että itsestään selvästi juurrutaan 'valoisaan tietämykseen', edellyttää näet osallistumista 'Kristuksen mieleen'. Ollakseen uskottavia todistusten täytyy liikkua tämän maailman logiikan pimeän tiedon alueella. Tällä alueella 'tämä maailma' on aina vahvempi, onhan se itse keksinytkin logiikan itseään puolustaakseen. – – Ilman Kristusta synti onkin vain 'ongelma', jonka tämä maailma ratkaisee synnistä haltioituneena, ja sen ratkaisu on aina 'estoton', 'suvaitseva', 'rakkaudellinen', 'positiivinen'. – – Tämän vuoksi aikamme kristinuskon kauheus piileekin vain siinä, että se on omaksunut tämän logiikan ja mittaa ja tuomitsee uskon sillä. (9.3.1976)
Käsitteistö on kiteytynyt: puhutaan 'seksuaalisesta suuntautumisesta', 'mieltymyksistä' ja kaikesta muusta sellaisesta. Vielä kauheampaa on, että näin sanotaan ja tehdään itse vapauden ja oikeuksien nimessä. Ja kaikkein kauheinta on, että jo nyt jokaista, joka nousee tätä vastaan, pidetään automaattisesti idioottina, fasistina, fossiilina. Kun vääryyden puolustus vaikuttaa totuuden puolustamiselta, ylevältä saarnalta; kun toisin sanoen musta julistetaan valkeaksi ja päinvastoin, tehdään syntiä. Ja tämä tarkoittaa, että itse elämään liittyy kuolema – halliten elämää. (5.1.1978)
Luin anglikaanipiispa Paul Mooren vihkosen – tosiasiassa hänen puolustuspuheensa sille, että hän vihki papiksi lesbon. Se on omalla tavallaan hämmästyttävä kirja ja todistaa, miten kristillinen rakkaus on radikaalisti muunnettu joksikin aivan muuksi, kirjaimellisesti päinvastaiseksi. Tekijä ei näe eikä ymmärrä, että jos kristillinen rakkaus olisi sitä, joksi hän sen tekee, koko kristinuskon opetus, koko Evankeliumi, olisi – ennen kaikkea – täysin käsittämätöntä. Itse asiassa puhe on koko ajan ihmisen maallisesta onnesta, toisin sanoen ei hänen itsekieltäytymisestään ('hän kieltäköön itsensä – – ') 'uuden elämän' nimessä, vaan päinvastoin kristinuskosta keinona 'oman minän pönkittämiseen', toisin sanoen kaikkine haluineen. On ällistyttävää, että sivistyneet ihmiset, teologit kuten Moore, eivät yksinkertaisesti näe tätä radikaalia muunnosta. (7.9.1979)"
että syntiset ajatukset ovat syntiä... ja mielen puhtaus olisi se päätavoite ja kilvoittelua...ja siitä lähtee myös se ruumiin puhtaus kun sielu on puhdas (puhdistettavana..)
että syntiset ajatukset ovat syntiä... ja mielen puhtaus olisi se päätavoite ja kilvoittelua...ja siitä lähtee myös se ruumiin puhtaus kun sielu on puhdas (puhdistettavana..)
että syntiset ajatukset ovat syntiä... ja mielen puhtaus olisi se päätavoite ja kilvoittelua...ja siitä lähtee myös se ruumiin puhtaus kun sielu on puhdas (puhdistettavana..)
Turussa ei kenenkään kannata liittyä ortodoksiseen kirkkoon. Nämä ovat ihan omaa luokkaansa nämä turkulaiset. Tuhovaia ovat!
Totta! Turkulaisille ei riitä se että saavat pahaa aikaa. He jatkavat niin kauan kuin sorretussa henki pihisee.
Jotkut olisivat todella saaneet olla liittymättä.
Mutta kuinka on tilanne Turussa homoihin suhtautumisen kanssa?
Tästähän kuitenkin on kyse,
saako homoseksuaali olla oma itsensä, häpeämättä seksuaalista suuntautuneisuuttaan?
kommentoin, että ortodoksisuus on sama kaikkialla, myös Turussa sama kuin Konstantinopolissa, Pihkovassa tai Ilomantsissa, ja jokaisen ortodoksin pitää kristittynä kunnioittaa kaikkia lähimmäisiään, jaottelematta heitä minkään tekosyyn perusteella vuohiin ja lampaisiin, sillä jokainen heistä edustaa Jumalan kuvaa.
ei aihetta enempään reposteluun!
Mehän olemme yhtä suurta homoperhettä!
Onko varkaus yksi "taloudellinen suuntautuneisuus"? Onko valehtelu yksi "kertomisen suuntautuneisuus"? Onko väkivallanteko yksi "käyttäytymissuuntautuneisuus"? Mitä puolusteluja sodomian ja muun luonnonvastaisuuden harjoittamiselle jotkut yrittävätkin keksiä, se ei ole Jumalalle otollista toimintaa. Jumala ei suvaitse katumattomia syntisiä, saatanan omia. Eikä kristitynkään pidä suvaita syntiä ja jumalatonta menoa.
Kyllä kannattaa liittyä. Myös sinun eurosi kelpaa meille.
Tuliko katonkorjaus niin kalliiksi? Maksajiksi kyllä kelpaavat kaikki!
valmis elämään selibaatissa loppu ikänsä. Ei kannata, jos ei ole valmis luopumaan homoseksuaalisita suhteista. Kirkkomme ei hyväksy avioliiton ulkopuoleisia seksuaalisuhteita, olivat ne sitten hetero- tai homoseksuaalisia. Avioliitto taas on kirkkomme opetuksen mukaan aina miehen ja naisen välinen.
En ymmärrä, miksi homot pyrkivät ortodoksiseen kirkkoon, kun meillä ei tulla homoseksuaalisia suhteita koskaan hyväksymään. Ortodoksinen kirkko ei muuta oppiaan joka tuulen mukaan tässäkään asiassa, niin kuin se ei muuta oppiaan muissakaan asioissa. Luterilainen kirkko taas tulee vähitellen hyväksymään homoseksuaaliset suhteet. Jos eduskunta säätää lain sukupuolineutraalista avioliitosta, niin se tulee kiltisti vihkimään homot avioliittoon.
höpöttäjiä täällä, mistä niitä oikein tulee?
Niinpä niin, ortodokseilla ei siis ole koskaan ollutkaan mitään avioliiton ulkopuolisia seksisuhteita, eikö niin? Samoin voidaan väittää, että missään ortodoksissa maissa ei ole ollenkaan homoja, eikö niin?
Missähän umpiossa sinäkin mahdat elää, toivottavasti pysyt siellä pimeässä kaapissasi.
Tiedän ortodokseja, joilla on ollut avioliiton ulkopuolinen seksisuhde, jopa vuosikausia jatkunut, ja kaiken lisäksi nämä henkilöt ovat olleet syntyperäisiä ortodokseja eivätkä käännynnäisiä. Ja vielä ihmeellisempää seuraa, sillä minun tiedossani on myös lukuisia homoseksuaalisia miehiä, jotka eivät eläessään ole missään muussa kirkossa olleetkaan. He ovat siis syntyperäisiä ortodokseja eivätkä ole mitenkään hakeutuneet Kirkkoomme.
Pitäisikö nämä ihmiset sitten tuomita julkisesti? Mitä oikein tarkoitat? Oletko koskaan edes oivaltanut, että muista kirkkokunnista ortodoksisuuteen kääntyminen ei ole mikään ensisijainen tausta ortodokseille. Edelleenkin ortodokseilla on myös ortodoksinen sukutausta, kenellä Karjalasta, kenellä Venäjältä, niin asian pitää ollakin.
Voit myös tiedostaa, että kaikkein eniten homoja ihmettelevät ja tuomitsevat jostakin lahkouskonnosta Ortodoksiseen kirkkoon siirtyneet henkilöt, joille ilmeisesti hyvin monet inhimillisen elämän asiat ja ilmiöt ovat täysin vieraita. Toisin sanoen he ovat edelleenkin mieleltään protestantteja.
"Voit myös tiedostaa, että kaikkein eniten homoja ihmettelevät ja tuomitsevat jostakin lahkouskonnosta Ortodoksiseen kirkkoon siirtyneet henkilöt, joille ilmeisesti hyvin monet inhimillisen elämän asiat ja ilmiöt ovat täysin vieraita. Toisin sanoen he ovat edelleenkin mieleltään protestantteja."
Homot ja homoilijat hyväksytään ehdoitta protestanttisessa lahkouskonnossa nimeltä luterilaisuus. Jopa kirkkohäät järjestyvät, Ruotsissa, ei muuta kuin laivalla yli. Siinä onnistuu häämatkakin samalla reisulla. Joten siinä teille homoille ja homomielisille varmasti mitä oivallisin uskonsuunta, jookosta. Saatte porskutella kuten tähänkin saakka, papin siunauksella oikein. Mitä ihmettä te tiukkapipoiseen ja aikansa eläneeseen omituisten höpöttäjien ortodoksisuuteen haikailette?
Tottakai ortodoksit tekevät syntiä siinä kuin muutkin, mutta ei kirkkoon kannata liittyä, jos ei hyväksy sen uskoa ja eettistä opetusta. Täytyy olla vilpitön tahto elää Kirkon opetuksen mukaista elämää.
Kaikki ortodoksit eivät ole tulleet kirkkoon omasta vapaasta tahdostaan, vaan he ovat ortodokseja vain sen tähden, että toinen tai molemmat heidän vanhemmistaan ovat olleet ortodokseja eivätkä itse ole tulleet eronneksi kirkosta. Tällainen "ortodoksi", joka ei elä Kirkkon opetuksen mukaista elämää, ei kuitenkaan ole mikään ihanne. Valitettavasti ns "etnisissä" eli lapsina kirkkoon liitetyissä vanhojen ortodoksisukujen jälkeläisissä tällaisia on paljon. On myös "käännynnäisiä", joiden sydän on jäänyt kääntymättä, ja jotka ovat vain liittyneet kirkkoon ties mistä syystä.
Sellainen "ortodoksi", jolla on ollut vuosikausia kestänyt avioliiton ulkopuolinen seksisuhde, ja joka ei ilmeisestikään edes kadu sitä, ei ole mikään oikea ortodoksi. Hän kuollut oksa Herran viinipuussa. Sellainen hakataan pois ja heitetään tuleen. On muistettava, että me kaikki joudumme kerran Kristuksen peljättävän tuomioistuimen eteen.
Kirkkomme ei harrasta kenenkään julkista häpäisyä, mutta rippi-isä voi kieltää ehtoollisen sellaiselta syntiseltä, joka ei kadu. Katumattomista synneistä, olivat ne pieniä tai suuria, joutuu kadotukseen, joten ihmettelen miksi ihannoit synnintekijöitä? Varoittaa heistä pitää kaikkia. Sellaiset ihmiset ovat huonona esimerkkinä etenkin nuorisolle.
"Homot ja homoilijat hyväksytään ehdoitta protestanttisessa lahkouskonnossa nimeltä luterilaisuus."
Luther, joka pitäytyi Raamatun muuttumattomaan opetukseen, ei tienkään niitä hyväksynyt. Nykyinen luterilaiseksi kutsuttu kirkko ei enää ole Lutherin reformoitu kirkko. Voi tätä synnin aikaa.
"Jopa kirkkohäät järjestyvät, Ruotsissa, ei muuta kuin laivalla yli."
Ruotsi onkin esimerkki siitä mikä Suomea odottaa, mikäli jumalattoman menon annetaan jatkua. Uskon, että jo meidän aikanamme Jumala rankaisee ruotsalaisia, tuota moraalisesti mätää kansaa joka jo vuosikymmeniä sitten tunnettiin kautta maailman huoraavasta syntisyydestään.
"Luther, joka pitäytyi Raamatun muuttumattomaan opetukseen, ei tienkään niitä hyväksynyt. Nykyinen luterilaiseksi kutsuttu kirkko ei enää ole Lutherin reformoitu kirkko."
Eihän sen kuulukaan olla, jos asiaa luterilaisilta itseltään kysyt! Luther lähinnä vain *käynnisti* reformaation, jonka on määrä jatkua niin pitkään kuin vielä on reformeja tekemättä.
Ilmeisesti osoittaakseen kunnioitustaan niinkin nerokkaan ja tarpeellisen toiminnon kuin reformaation keksijää kohtaan luterilaiset kutsuvat tänäkin päivänä uskontoaan luterilaiseksi.
ymmärtää ettei kyse ole homovihasta? Ei heitä kukaan vihaa. Tekojen tuomitseminen on eri asia kuin vihaaminen.
tekojen tuomitseminen ja tekijä näyttää olevan vaikea erottaa. Vihaksi tuo näyttää vääntäytyvän kuitenkin.
Onneksi meillä ei sentään piispojen ja pappien tarvitse pukeutua luotiliiveihin kuten Amerikoissa.
Ortojen keskuudessa homoihin kohdistuu todellista pahaa tahtoa.
Mun kokemuksen mukaan luterilaiset ovat tässä asiassa paljon ortoja edellä.
Mutta ihan samahan se on katolilaisten kanssa, ei sielläkään homoja siedetä.
Toisaalta voin kyllä kysyä, että mihin kirkkoja edes tarvitaan? Tai niiden siunauksia. Kirotkoon vaikka,
jos eivät muuta keksi. Vahva ihminen elää omaa elämäänsä silti.
"Mun kokemuksen mukaan luterilaiset ovat tässä asiassa paljon ortoja edellä."
Edellä tiellä, joka johtaa suoraan helvettiin? Kyllä, luterilaisen kirkon nykytila on hirveä. Uskonpuhdistajiemme perintö on hukattu. Pakanoiden ja jumalankieltäjien on annettu muuttaa kirkko omaksi kuvakseen. Synti on mädättänyt perusrakenteetkin.
"Mutta ihan samahan se on katolilaisten kanssa, ei sielläkään homoja siedetä."
Kyllähän viimeaikaiset skandaalit ovat paljastaneet, miten katolilaiset hyysäävät keskuudessaan sodomiitteja ja pederasteja. Näin oli jo Lutherin aikoina, jolloin Borgioiden suvun kaltaiset elostelijat saattoivat kohota paaveiksi saakka. Onko mikään muuttunut?
"Vahva ihminen elää omaa elämäänsä silti."
Ylpeys on synneistä pahin, koska siitä seuraavat kaikki muut synnit. Ylpeytesi on saatanasta peräisin, pahuuden voimien rohkaisemaa hulluutta. Ylpeänä kuvittelet seisovasi kokonaan omalla pohjallasi, vaikka helvetin kuilu on jo sinut nielemässä. Ylpeänä näet itsesi elämäsi herrana, vaikka olet oikeasti paholaisen armoilla, saatanan kuristusotteessa. Ja hän vain nauraa, kun näkee sinun ylpeydestä sokeana hoippuvan alas helvettiin.