Avioero läsähti kasvoille kuin märkä rätti heinäkuussa. Se oli kerrasta poikki, minä olisin halunnut yrittää mutta mieheni oli umpirakastanut toiseen naiseen. Tuntui että en selviä asiasta koskaan. Olin niin rikki. Mies muutti melkein samana päivänä pois ja minä jäin lasten kanssa. Remontti oli kesken. Mietin, miten selviän siitä kaikesta. Olin paniikissa. Tuntui että pakahdun ikävään, vihaan ja rakkauteen.
Ositukset hoidettiin saman tien pois päiväjärjestyksestä. Heinäkuu meni sumussa, en muista siitä juuri mitään. Kävin töissä mutta tuijotin vain tyhjää ruutua. Kotona ollessani sain pidettyä itseni kasassa vain lasten nähden. Kun lapset menivät isovanhemmilleen tai isän kanssa johonkin minä makasin lattioilla ja itkin. Lasten mennessä nukkumaan minä itkin. Kirjoitin ajatuksiani päiväkirjaan ja nyt kun sitä luin niin ajattelin että jonain kauniina päivänä lähetän sen ex-miehelleni.
Nyt en enää muista milloin olen viimeksi itkenyt. On saattanut mennä monta päivää että en ole ajatellut ex-miestäni. Pystyn puhumaan hänen kanssaan ihan normaalisti kun lapsista on kyse ja toisinaan voimme vaihtaa muitakin kuulumisia. Paljon pitää varmasti vielä opetella ja selvittää ajatuksia mutta oikeasti tunnen, että minä selvisin.
Ositukset hoidettiin saman tien pois päiväjärjestyksestä. Heinäkuu meni sumussa, en muista siitä juuri mitään. Kävin töissä mutta tuijotin vain tyhjää ruutua. Kotona ollessani sain pidettyä itseni kasassa vain lasten nähden. Kun lapset menivät isovanhemmilleen tai isän kanssa johonkin minä makasin lattioilla ja itkin. Lasten mennessä nukkumaan minä itkin. Kirjoitin ajatuksiani päiväkirjaan ja nyt kun sitä luin niin ajattelin että jonain kauniina päivänä lähetän sen ex-miehelleni.
Nyt en enää muista milloin olen viimeksi itkenyt. On saattanut mennä monta päivää että en ole ajatellut ex-miestäni. Pystyn puhumaan hänen kanssaan ihan normaalisti kun lapsista on kyse ja toisinaan voimme vaihtaa muitakin kuulumisia. Paljon pitää varmasti vielä opetella ja selvittää ajatuksia mutta oikeasti tunnen, että minä selvisin.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Turhaan täällä itkette ja mustamaalaatte exiänne, rakkaus tuli ja meni, ei ollut niin syvää, että olisi kestänyt!
Väärä kumppani oli sinullakin, löydät oikean puoliskosi, jos niin TAHDOT.
Elämä ei ole toisen ehdoilla tanssimista, pitää löytää puoliso, joka tanssii samaa tangoa kanssasi.
Selvisit hyvin, onnea!
Hyvä juttu sinulle! Eteenpäin on pakko mennä mutta myös kaikki tunteet on hyvä käsitellä ja hienoa että olet pystynyt kirjoittamaan ajatuksiasi päiväkirjaan. Tässä on kohtalotoverisi; huomenna tulee vuosi siitä kun ex-mieheni jätti avioeropaperit ja se tuli minulle kans ihan puun takaa ja täysin samasta syystä, toinen nainen. Nyt on kaikki hyvin vaikka välillä takapakkia tuleekin, olimme sentään yhdessä reilut 20 vuotta ja lasten takia on pakko olla väleissä mutta jokainen päivä vie eteenpäin.
Tsemppiä!
Voisimpa minäkin jonain päivänä kirjoittaa tänne ja kertoa että selvisin.
Vaimoni haki eroa viime viikolla. Syynä toinen mies.
Miehet on vähän reppania näitten asioitten suhteen, naisille helpompaa, ovat tehneet suurimman osan surutyöstä jo liitossa ollessaan.
Suurin osa naisista alkaa henkisesti erota miehestään lasten synnyttyä. Kun nainen ei enään halua lisää lapisa, mies saa naisen mielestä mennä. Harvoin nainen vielä tuossa vaiheessa eron eteen aktiivisesti toimii, tai eroa edes aktiivisesti, tai edes tietoisesti ajattelee. Lasten hoito täyttää niin mielen.
Mitäpä miehellä, kun häät on pidetty ja lapset on saatu. Nyt on hyvää aikaa hoidella lapsia ja odotella, että mies lyhentää asuntovelkaa. Kun velka on tarpeeksi pieni ja lapset kymmenen korvilla, onkin aika aktivoitua.
Onhan siinä kymmenen vuotta aikaa tehdä sitä "surutyötä".
Hei sinä miespalasina; kyllä sinä selviät! Aikaa se vie, enemmän tai vähemmän mutta keskity nyt lapsiisi (jos sinulla niitä on) ja/tai oman itsesi hoitamiseen, tee asioita joista nautit ja jotka tuottaa sinulle iloa, puhu ystävillesi, kirjoita päiväkirjaan tms. Jokainen päivä vie eteenpäin, voit aukaista uuden lehden elämässäsi ja vaikka se tuntuu nyt vaikealta uskoa niin tunnelin päässä on valoa! Joku ajattelija on sanonut että "kun elämä sulkee meiltä oven, se aukaisee jossain ikkunan" ja näinhän se on.
Voimia sinulle!
Kohta se mies kolkuttelee sinun ovea. Tuolla tavalla aloitettu suhde ei ole pitkäikäinen.
uusi suhde voi olla pitkäikäinen. Itselle kävi kans et mies halus eron, vaikka 30v oltiin yhdessä.Nyt ollut koko ajan uuden naisensa kanssa ja elämä hymyilee,mikäli ulkonäkö ei petä.
Seurustelivat salaa jo vuosia ,ennen eroamme kylläkin,eli tuttuja olivat jo ennen eroamme.
Surrut olen myös, mutta ehkä enempi kotitaloani josta jouduin lähtemään, ei ollut varaa jäädä siihen.
En olis vaan uskonut, miten mies tuosta vaan vaihto minut, mutta erosta kyllä selviää, tässä myös hyvä esimerkki :)
Voimaa kaikille saman kokeneille, ja jaksetaan.
Toivon että tulisi ja varmaan reilu kuukausi sitten olisin ottanut takaisin tuosta vaan. Mutta toivon sitä vain siksi että voisin sanoa otsikon mukaiset sanat ja laittaa oven kiinni.
Tsemppiä kaikille erosta toipuville. Kyllä siitä selviää kun antaa vaan ajan kulua. Ehkä suurinta surua ja pelkoa siinä aiheuttaa sen oman elämän opettelu ilman kumppania. Nyt voin sanoa olevani yhtä kokemusta rikkaampi ja taas hieman vanhempi kuin vuosi sitten. Pidetään itseämme niskavilloista kiinni ja jossain vaiheessa sitä huomaa että pysyy se pää pystyssä pitämättäkin.
Voisinpa minäkin kohta kirjoittaa noin -Erosin elokuussa aivan samalla lailla kävi. Vielä pienesti rikki, mutta voimaantumassa. Jos miehelle oli täällä olemassa joku toinen, varmasti on minuakin varten! Maltilla katselen, en ryntäile suinpäin etsien.
Tsemppiä jatkoon
Hoitakaapa niitä uusia tulevia liittojanne paremmin, kuin niitä aikaisempianne, epäonnistuneita.