Pitkään sivusta tätä palstaa seuranneena ajattelin kertoa oman versioni sinkkuudestani. Itse olen omasta tahdostani yksinäinen. Olen muutaman vuoden alle 30-v tupakoimaton ja alkoholiton mies, akateemisesti koulutettukin. En ole hakenut aktiivisesti seuraa, johtuen nykyisestä elämän tilanteestani koska olen ilman työtä. Toki en pistäisi vastaan jos joku naispuolinen ehdottaisi jotain allekirjoittaneelle oikeassa elämässä eli ei-netin kautta. Tietyt rajat minkälaista henkilöä olen etsinyt tietenkin on, mutta ei ne mitään hirveitä ole toisinkuin joillakin muilla on tällä palstalla mitä olen lukenut. Muutamia rajoja ovat seuraavat eli tupakoimattomuus ja alkoholittomuus ovat olennainen osa mitä haen eli näistä en voi joustaa, kun en itsekään käytä kumpaakaan. Olennainen asia on myöskin että pitää olla terve, johon sisältyy myös se että pään sisällä on kaikki kohdallaan. Asioita mitä haen on myös luottamus, sekä se asia että vastakkainen puoli hyväksyy myös minut miehenä tällaisena kuin olen eli kun en ole mikään urheilullinen kaveri, mutta en ole myöskään mikään lihava vaan ihan tällainen tavallinen ihminen muuten. Puhelias en ole jos ei ole aihetta/(tietämystä asiasta) mistä puhua mutta jos aihetta/(tietämystä) on niin kyllä puhuakin osaan jos vaan saa puheenvuoron.
Toki ehdottomasti asia minkä pitää toimia on myöskin se että onko toinen kiinnostunut ja niin edelleen, sekä on myös joukko muita asioita joiden pitää toimia mutta en ala niitä tässä nyt luettelemaan koska ei ne niin tärkeitä ole. Pidän myös siitä asiasta että nainen on aloitteellinen.
Naisihanteeni siis täyttää kaikki nuo ylläluetellut asiat. Huomasit varmaan että en puhu sanallakaan vartalosta no minun mielestäni se ei ole niin tärkeä asia kuin joidenkin toisten miesten mielestä, toki on itselläkin muutamia estoja sen suhteen mutta ei hirveitä. No mitä nämä muutamat sitten ovat no en pidä että siitä että toinen on ns. luuta ja nahkaa eli muotoja pitää löytyä. En myöskään pidä siitä että toinen liian lyhyt itseeni verrattuna kun itse olen hieman vajaa 2m pitkä eli semmoinen 165cm on suurin piirtein alaraja mutta ei ole mikään ehdoton raja tämä jos muuten asiat yhteen sopii.
No miksi sitten olen sinkku, arvelen itse tämän johtuvan siitä että asun itse maaseudulla jossa ei näytä olevan kuin miehiä ja kaikki naiset ovat kadonneet johonkin ainakin minun ikäiseni 20-30v. Toki on täällä minun ikäisiänikin mutta he ovat varattuja tai vetävät tupakkaa tai juovat alkoholia runsaasti. Eli ei mikään ihme että olen yksinäinen. Tässä herää kysymys miksi asun maalla? No halvempi asua täällä kuin kaupungissa. Voin kyllä muuttaa muuallekin (helppo pakata reppu sekä auto ja lähteä) mutta pitäisi olla työ tai vapaa asunto josta ei hirveästi tarvi maksaa vuokraa olla tiedossa ennen muuttoa.
No tulipahan kirjoiteltua aika paljon, no mainittakoon tämä että en ole ollenkaan aktiviinen foorumeilla vaan yleensä vain luen asioita ja enkä kirjoita mitään mainittakoon tämä viesti nyt poikkeuksena.
Kysynkin siis mitä mieltä te muut olette minunlaisestani ihmisestä ja ylläolevine vaatimuksineen? huom. Huomioin vain asialliset vastaukset. Olisi mukava kuulla naisten mielipide minunlaisestani henkilöstä.
Toki ehdottomasti asia minkä pitää toimia on myöskin se että onko toinen kiinnostunut ja niin edelleen, sekä on myös joukko muita asioita joiden pitää toimia mutta en ala niitä tässä nyt luettelemaan koska ei ne niin tärkeitä ole. Pidän myös siitä asiasta että nainen on aloitteellinen.
Naisihanteeni siis täyttää kaikki nuo ylläluetellut asiat. Huomasit varmaan että en puhu sanallakaan vartalosta no minun mielestäni se ei ole niin tärkeä asia kuin joidenkin toisten miesten mielestä, toki on itselläkin muutamia estoja sen suhteen mutta ei hirveitä. No mitä nämä muutamat sitten ovat no en pidä että siitä että toinen on ns. luuta ja nahkaa eli muotoja pitää löytyä. En myöskään pidä siitä että toinen liian lyhyt itseeni verrattuna kun itse olen hieman vajaa 2m pitkä eli semmoinen 165cm on suurin piirtein alaraja mutta ei ole mikään ehdoton raja tämä jos muuten asiat yhteen sopii.
No miksi sitten olen sinkku, arvelen itse tämän johtuvan siitä että asun itse maaseudulla jossa ei näytä olevan kuin miehiä ja kaikki naiset ovat kadonneet johonkin ainakin minun ikäiseni 20-30v. Toki on täällä minun ikäisiänikin mutta he ovat varattuja tai vetävät tupakkaa tai juovat alkoholia runsaasti. Eli ei mikään ihme että olen yksinäinen. Tässä herää kysymys miksi asun maalla? No halvempi asua täällä kuin kaupungissa. Voin kyllä muuttaa muuallekin (helppo pakata reppu sekä auto ja lähteä) mutta pitäisi olla työ tai vapaa asunto josta ei hirveästi tarvi maksaa vuokraa olla tiedossa ennen muuttoa.
No tulipahan kirjoiteltua aika paljon, no mainittakoon tämä että en ole ollenkaan aktiviinen foorumeilla vaan yleensä vain luen asioita ja enkä kirjoita mitään mainittakoon tämä viesti nyt poikkeuksena.
Kysynkin siis mitä mieltä te muut olette minunlaisestani ihmisestä ja ylläolevine vaatimuksineen? huom. Huomioin vain asialliset vastaukset. Olisi mukava kuulla naisten mielipide minunlaisestani henkilöstä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
"Olisi mukava kuulla naisten mielipide minunlaisestani henkilöstä."
Miksi? Mitä väliä minun mielipiteelläni sinusta on (varsinkin jos sen joutuu tekemään tuon sinun no-kirjoituksen perusteella) ??
Aivan. Mitä ihmeen väliä. Hän on elämäntapansa valinnut ja hienoa se. Mikäli nyt tosiaan mielipidettäni kaivataan, niin en ikinä vilkaisisikaan maalaisabsolutistin perään, onkohan vielä uskovainenkin, huh....
maaseudun yksinäinen mies kuulostat olevan.
Kyllä se niin nykyaikana on, ettei seuraa saa, ellei sitä aktiivisesti hae. Samanlaisia naisiakin on olemassa, jotka nyhjäävät kotona, eivätkä hae aktiivisesti seuraa. Mitenkäs teidät saisi yhteen, ei ketään ole kotoa tultu hakemaan.
Harrastukset ovat hyviä kohtauspaikkoja ja siellä usein törmää samanhenkisiin ihmisiin ihan sattumalta, vaikkei ketään erityistä haekaan. Ensin saatetaan ystävystyä ja sitten huomataan, että kemiat käy yksiin jne. Hanki itsellesi harrastus, ei työttömyys sitä estä ja se ehkäisee masennustakin ja syrjäytymistä.
Eihän tuo nyt niin pahalta kuulosta, maaseutu kulttuurissa varsinkaan. Mutta Kolmosessa, auttamattomasti turn-off, kuten moni tavis mies.
Ei se juominen tai röökaaminen tuo naisseuraa itsessään- se vain avaa oven otolliseen hetkeen tutustua sellaiseen.
Sosiaalinen tulee kyllä olla että pystyy juttua pitämään yllä ja lukemaan toista mikä kiinnostaa ja mikä ei.
Valitettavasti yksinäisyys synkistää miehen. Olen nähnyt tuttujani jotka menee sellaiseksi mökkihöperöksi. Puuhaavat aina jotain hirveellä mielenkiinnolla ettei tarviisi ottaa kontaktia muihin ihmisiin.
Kuten Of Mice and Men-kirja (Lostista siteeraus) "Jos kundi on liikaa yksin hänestä tulee sairas" vapaasti suomennettuna.
Ihminen tarvitsee ystäviään pitääkseen sosiaalisen viretilansa. Sen hyvän fiiliksen kun kertoo jotain hyvää juttua hyvässä porukassa ja tuntee yhteishenkeä porukkaan.