Lueskelee oikeastaan mitä vain, niin tulee tunne että on tärkeämpää sietää/hyväksyä/ymmärtää jonkun vääriä tekoja itseään kohtaan, kuin ajatella toisia tehdessään jotain.
Miksi se tuommoiseksi on mennyt?
Liittyykö se alati kasvavaan itsekkyyteen??
Miksi se tuommoiseksi on mennyt?
Liittyykö se alati kasvavaan itsekkyyteen??
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ja vain siihen.
vääriä tekoja itseään kohtaan?
ehkä se on laiskuutta tai pelkoa et menettää toisen sen takia ettei anna toiselle mahdollisuutta käyttää itseään kynnymattona.
kyl mie pyrin kohtelemaan lähimmäisiä etten vahingossa toista loukkaa, aina siinä ei vaan onnistu.
Se olla sekin itsekästä.
Mun mielestä lähtökohta olisi se että ajatellaan toisia ennenkuin tehdään eikä tehdä mitä halutaan ja sitten yritetään pakottaa muut hyväksyyn se teko.
Nykyään ei mennä väärintekijälle sanoon että teit väärin, oleppas kunnolla vaan mennään sille kohteelle sanoon että sun pitää nyt sietää tätä jne.
nykyään saa sijaa kulttuuri, jonka mukaan erilaisuus sinänsä on oikeutus aggressiolle. Olitpa poikeava millä tavalla hyvänsä, se riittää syyksi eikä kiusaamista tai muuta aggressiota tarvitse perustella muulla.
Miksi kiusatun täytyy hyväksyä asia? En tiedä. Mulle tulee mieleen ajatuksia näistä peliteorioista sun muista populaareista tavoista katsoa ihmisiä ja yhteisöjä. Näissä säätelee ajatus pelistä - siis voittamisesta. Se tuottaa erilaista etiikkaa kuin vanha solidaarisuusetiikka.