Kuinka tulla sisäisesti kauniiksi? Riittääkö siihen vain se, että on ystävällinen ihmisille pidemmän päälle, vai että on hyvin vähä-itsekäs? Vai onko kenties niin, että sisäinen kauneus on vain perinnöllistä, tai että sen voi oppia vain pienestä lähtien?
Kun ulkoinen kauneus ei enää riitä
Julma ihminen
17788
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Fake it till you make it
Oma exäni jonka kanssa olin naimisissa yli 20v ilmoitti minulle eräänä päivänä että olisi parempi jos olisin enemmän poissa kotoa.
Otin avioeron.
Sitten hän ei ollut ollenkaan tyytyväinen. Mikähän meni pieleen ?
Sisäisesti kauniiksi! Sisäisesti kaunis => ihmisen luonne! Se on syntymälahja!
No ei se nyt aivan noinkaan ole. Toki tietyt persoonallisuuden piirteet ovat enemmän tai vähemmän pysyviä, mutta kyllä ihmisen luonne muuttuu hyvinkin paljon elämän varrella. Ei kukaan opi sisäisesti kauniiksi, ellei ympäristö ole sellaiselle kehitykselle otollinen.
Varmasti sellaiset tietyt taipumukset esim. mustasukkaisuuteen, kateuteen, vahingoniloon tai sitten empatiaan, auttamishaluun, eläin- ja lapsirakkauteen jne. ovat aika syvällä itsessä jo pienestä pitäen. Toisaalta ihminen voi muuttua ja jo se että aidosti haluaa olla parempi ihminen muille ja muuttaa ehkä aiemmin huonoa käytöstään on jo enemmän kuin ns. tekopyhä feikkaus olla parempi ihminen. Voihan niitä asioita tietoisestikin muuttaa, että pyrkii tekemään oikein ja nousemaan omien negatiivisten tunteiden yläpuolelle ja kasvamaan ihmisenä. Hmmm. Täytyypä yrittää. :)
Ihmisen luonne ei todellakaan ole syntymälahja vaan siihen vaikuttaa ensi sijaisesti koti ja kasvatus sekä läheiset ihmissuhteet.
Sisäisesti kauniiksi tullaan yleensä tasapainoisessa kodissa, jossa on rajoja ja rakkautta ja jossa opetetaan olemaan terveesti itsekäs sekä arvostamaan myös toisia.
Kukaan ei estä ihmisiä kehittämästä itseään myös aikuisena eli jos on saanut heitko lähtimet kotoaan niin on täysin mahdollista itsetutkiskelun ja itsetuntemuksen lisääntymisen myötä löytää ns. parempi minä.
Se, miten käyttäydymme kertoo yleensä paljon meistä ja arvostuksistamme sekä itseämme että muita kohtaan.
Mä voin kaivaa sen tutkimuksen esiin - jos tarve vaatii ja muistan - jossa tämä sisin minä esitettiin, eli ihmisen individuaali peruspaketti, esitettiin olevan hänen syntymälahjansa. Sille ei voinut mitään. Se, mikä sitten tulee kotoa ja muusta sos.toiminnasta, niin se kaikki on tämän ytimen ympärillä.
Liittyi jotenkin kaksostutkimukseen. Eli ihminen ei synny tyhjänä tauluna, kuten niin pitkään on asiaa ja sen laitaa näin esitelty.
Sitä individuaalia peruspakettia kutsutaan myös temperamentiksi. Temperamentti on synnynnäinen, mutta suurempi merkitys on ympäröivällä maailmalla siihen, millaiseksi ihminen kehittyy. Hyväluontoisen ihmisen tunteet ovat tarkkaan säädeltyjä. Tällaista säätelyä ei pääse syntymään, jos ihminen kasvaa umpiossa. Temperamentti on yleensä punainen vaate, jonka alle on helppo verhota häiriintynyt ja muille vahingollinen käytös. Kaikki vuorovaikutuksessa ilmenevät heikot piirtee mm. aggressiivisuus, impulsiivisuus, minä-minä -tyylinen päällepäsmäröiminen ym. eivät ole automaattisesti temperamenttia vaan voivat olla myös ihmisen häiriintynyttä luonnetta.
"Ihmisen luonne ei todellakaan ole syntymälahja vaan siihen vaikuttaa ensi sijaisesti koti ja kasvatus sekä läheiset ihmissuhteet."
No selitäppä miksi kolmesta sisaruksesta yksi on täysin "erilainen" kuin muut. Ovat varmaan saaneet samanlaisen kasvatuksen ja heidän ikäero on vain neljä vuotta. He ovat olleet luonteeltaan koko ikänsä samanlaisia!
1. Vanhemmat eivät koskaan kohtele lapsiaan täysin tasapuolisesti
2. Sisarukset vaikuttavat toisiin sisaruksiin eri tavoin
3. Kouluympäristö ja kaverit vaikuttavat lapseen
Että ihmisen hyvä luonne on syntymälahja! Minulla on niin hyvä "esimerkki" tästä! En ala kuitenkaan kiistelemään asiasta.
mitä keittiöpsykologeja täällä onkaan! ihan naurattaa ihmisten ylimielisyys kun luullaan että tiedetään kaikesta kaikki kun ollaan nähty yksi hatara dokumentti. itse olen vasta nuori lukiolainen ja vaikka en vielä paljoa ole psykologiaa kerennyt lukea niin kyllä minäkin voin sanoa, että ei se persoonallisuuden muodostuminen noin yksiselitteistä ole!
jos on pakko päteä jostain niin kannattaa ottaa kunnolla selvää asioista ennen kuin julistaa ihan mitä sattuu henkeen ja vereen...
SINUN!!!
en ole ennen miettinytkään, että voisiko luonne olla synnynnäistä, osittain kasvatuksesta mutta pääasiassa synnynnäistä......... itse olen saanut hyvät kortit luonteen suhteen, iloisen/hassun ja välittävän, jonka takia kaikki on aina pyrkiny kaveriksi ym.ta mutta toisaalta se on aiheuttanut paljon kateutta naisilta/ ahdistelua miehiltä eli traumoja ja on tehnyt minusta iän myötä sisäänpäinkääntyneen vieraille ja erittäin varovaisen siinä, mitä kerron/näytän tunteistani toisille..... Se on tosi surullista ja on masentanut. Onneksi on silti olemassa myös muita iloisia, hassuja ja ystävällisiä ihmisiä :D
Itse olen saanut miesten huomion lähinnä persoonallani.Olin lukiossa epäsuhtaisen pullukka ja sen jälkeen painoa on lähtenyt liikaa,eli olen aikuisena ollut rimppakinttuinen ja lisäksi suht muodoton.Naama on klassinen brunettenaama mutta se on liian pliisu.Persoonani on aika rikas: pohdin paljon asioita ja olen tunteellinen,herkkä.Usein kauniit mutta sisäsesti tyhjät tyypit ovatkin kiusanneet minua boheemisuudestani.
Sisäistä kauneuttani on ehkä se, että olen mielikuvituksellinen ja kiltti.Eläinrakas ja ystävällinen heikkoja kohtaan.Silti toisinaan toivon,että olisinpa ulkoisesti mallimittainen ja mallikaunis.Olen ihan tavismäinen ja lyhyt nainen.
Opettelemalla rakastamaan kaikkea elollista maan päällä ja antamaan anteeksi itselleen ja muille.
Rakkaus, avoimuus ja anteeksiantokyky kaunistavat kenet tahansa.
Mites nuo oppii? Tiedoksesi että olet jo matkalla kun haluat tulla sisäisesti kauniiksi.
Siitä on hyvä edetä.
Anteeksiantamista voi myös opiskella. Kun oivaltaa sen merkityksen elämä helpottuu 100 % ja itseasiassa millään ei ole enään merkitystä sen jälkeen. Sinua ei voi satuttaa mikään. Rakkaus vetää puoleensa vain hyviä asioita.
Ihmeiden oppikirja on vuoden kurssi
Ulkoinen kauneus menee ajan mittaan joten se sisäinen kauneus on tärkeää... hyvä aloitus, kiitos ap.
Luonne ja synnynnäinen tapa suhtautua elämään ja muihin muokkautuu ympäristön vaikutuksesta, se on yhdistelmä molempia.
Mutta jos ajatellaan mikä on kauneinta ihmisessä... se on hänen laupeutensa, ja sitä voi opetella.
Päättämällä rakastaa elämää ja muita voi itse vaikuttaa siihen miten muut sinut havaitsevat ihmisenä. Voit itse päättää, haukutko ja arvosteletko muita vai hyväksytkö heidät ihmisinä sellaisina kuin he ovat.
Se ei ole näyttelemistä, mutta se vaatii itsekuria. Sitäkin voi opetella. Jotkut joutuvat sitä opettelemaan, toiset eivät sitä koskaan haluakaan oppia.