Samantyyppiset ongelmat

Olen joskus täällä pohtinutkin maaseutumaisen elämäntavan etuja ja sen tapaista yhteisöllisyyttä, mistä kirjoitat. Minusta esittämäsi asiat ovat parhaita perusteluja ylläpitää maaseutumaisuutta eli harva-asustusta. En siis halua syyllistää maaseudun asukasta, sellaista jota kuvaat.

Sen sijaan änkyröinnillä viittaan sellaiseen kepulaiseen perintöön, missä maan talous yritetään johtaa tällaisen harva-asutuselämäntavan kautta. Se on änkyröintiä, tuhoon tuomittu yritys, jos halutaan asettaa talous ensisijaiseksi hyvinvoinnin luojaksi. Kyllä minä kunioitan Pentti Linkolankin elämäntapavalintoja, mutta hänellä ei ole koskaan tullut mieleenkään ehdottaa, että hänen tapansa toimia pitäisi ottaa taloudellisen toiminnan kivijalaksi. Ei, Linkola haluaa olla rehti ja ehdottaa koko taloudellisen toimintansa romuttamista. Harva-astuksen elämäntavat eivä ole vastauksia tehokkaaseen talouteen ja sen pohjalta luotavaan hyvinvointiin. Änkyrämäistä on juuri se, että tätä tosiasiaa ei haluta tunnustaa. Siis kepulaiset eivät sitä tunnusta, mikä Linkolalle on itsestään selvyys.

Maaseutumaisen elämäntavan toiminnot voivat aivan hyvin istua siihen elämänmuotoon. Kysymys onkin nyt siitä, miten hyvin tuollainen harva-asutus ja sen elämänmuodot ovat sopusoinnissa modernin hyvinvoinnin luomisen kanssa. Valitettavasti ne eivät sitä ole. Pitää valita toinen, joko elämäntapa tai maksimoida taloudellinen hyvinvointi. Molempia ei voi saada, vaikka kepulaiset änkyrät niin kuvittelevat, kun he maksattavat muilla sen, että voivat toteuttaa elämäntapaansa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Olen joskus täällä pohtinutkin maaseutumaisen elämäntavan etuja ja sen tapaista yhteisöllisyyttä, mistä kirjoitat. Minusta esittämäsi asiat ovat parhaita perusteluja ylläpitää maaseutumaisuutta eli harva-asustusta. En siis halua syyllistää maaseudun asukasta, sellaista jota kuvaat.

Sen sijaan änkyröinnillä viittaan sellaiseen kepulaiseen perintöön, missä maan talous yritetään johtaa tällaisen harva-asutuselämäntavan kautta. Se on änkyröintiä, tuhoon tuomittu yritys, jos halutaan asettaa talous ensisijaiseksi hyvinvoinnin luojaksi. Kyllä minä kunioitan Pentti Linkolankin elämäntapavalintoja, mutta hänellä ei ole koskaan tullut mieleenkään ehdottaa, että hänen tapansa toimia pitäisi ottaa taloudellisen toiminnan kivijalaksi. Ei, Linkola haluaa olla rehti ja ehdottaa koko taloudellisen toimintansa romuttamista. Harva-astuksen elämäntavat eivä ole vastauksia tehokkaaseen talouteen ja sen pohjalta luotavaan hyvinvointiin. Änkyrämäistä on juuri se, että tätä tosiasiaa ei haluta tunnustaa. Siis kepulaiset eivät sitä tunnusta, mikä Linkolalle on itsestään selvyys.

Maaseutumaisen elämäntavan toiminnot voivat aivan hyvin istua siihen elämänmuotoon. Kysymys onkin nyt siitä, miten hyvin tuollainen harva-asutus ja sen elämänmuodot ovat sopusoinnissa modernin hyvinvoinnin luomisen kanssa. Valitettavasti ne eivät sitä ole. Pitää valita toinen, joko elämäntapa tai maksimoida taloudellinen hyvinvointi. Molempia ei voi saada, vaikka kepulaiset änkyrät niin kuvittelevat, kun he maksattavat muilla sen, että voivat toteuttaa elämäntapaansa.

Lue lisää

Pentti Linkola on "palannut luontoon" ja pyrkii elämään omavaraisesti, mikä on päinvastainen asenne kuin niillä kepulaisilla änkyröillä, jotka vaativat kaupunkilaisten ankarampaa verottamista, jotta yhtään palvelua ei vähennettäisi mistään, vaikka väki muuttaa syrjäkulmilta kaupunkeihin juuri enemmän ja parempia palveluja saadakseen.

Mielipidepankki kirjoitti:

Olen joskus täällä pohtinutkin maaseutumaisen elämäntavan etuja ja sen tapaista yhteisöllisyyttä, mistä kirjoitat. Minusta esittämäsi asiat ovat parhaita perusteluja ylläpitää maaseutumaisuutta eli harva-asustusta. En siis halua syyllistää maaseudun asukasta, sellaista jota kuvaat.

Sen sijaan änkyröinnillä viittaan sellaiseen kepulaiseen perintöön, missä maan talous yritetään johtaa tällaisen harva-asutuselämäntavan kautta. Se on änkyröintiä, tuhoon tuomittu yritys, jos halutaan asettaa talous ensisijaiseksi hyvinvoinnin luojaksi. Kyllä minä kunioitan Pentti Linkolankin elämäntapavalintoja, mutta hänellä ei ole koskaan tullut mieleenkään ehdottaa, että hänen tapansa toimia pitäisi ottaa taloudellisen toiminnan kivijalaksi. Ei, Linkola haluaa olla rehti ja ehdottaa koko taloudellisen toimintansa romuttamista. Harva-astuksen elämäntavat eivä ole vastauksia tehokkaaseen talouteen ja sen pohjalta luotavaan hyvinvointiin. Änkyrämäistä on juuri se, että tätä tosiasiaa ei haluta tunnustaa. Siis kepulaiset eivät sitä tunnusta, mikä Linkolalle on itsestään selvyys.

Maaseutumaisen elämäntavan toiminnot voivat aivan hyvin istua siihen elämänmuotoon. Kysymys onkin nyt siitä, miten hyvin tuollainen harva-asutus ja sen elämänmuodot ovat sopusoinnissa modernin hyvinvoinnin luomisen kanssa. Valitettavasti ne eivät sitä ole. Pitää valita toinen, joko elämäntapa tai maksimoida taloudellinen hyvinvointi. Molempia ei voi saada, vaikka kepulaiset änkyrät niin kuvittelevat, kun he maksattavat muilla sen, että voivat toteuttaa elämäntapaansa.

Lue lisää

En tiedä mitä koetat sanoa, sotket Linkolaa ja kepulaisuutta ja ties mityä yhdeksi mössöksi josta ei ota selvää Erkin velikään.

Maaseudulla asutaan ja tehdään työtä ihan siinä missä kaupungeissakin. Valtaosa haja-asutusalueidenkin ihmistä on tänä päivänä ansiotyössä kodin ulkopuolella käyviä tai sitten pienyrittäjiä. Maatalouden harjoittajia on enää pieni vähemmistä. Tietysti eläkeläisten määrä on suuri, mutta hehän ovat jo työuransa tehneet ja kait eläkepäivänsä saa viettää siellä missä koti on. Voin kertoa esimerkin omalta mökkikylältäni, noin 150 asukkaan pikkupaikasta. Sieltä löytyy enää kolme-neljä toimivaa maatilaa, kaikki isoja ja menestyviä. Muista asukkaista eläkeläisiä lienee arvioni mukaan noin 40%, lopuista löytyy sitten pari metsäkoneyrittäjää, yksi kuorma-autoilija, taksiyrittäjä, sahatyöntekijöitä, opettajapariskuntia, kunnan insinööri jne. Työttömänä ei taida olla kuin kausiluonteisesti pari rakennusmiestä. Kyllä siinäkin kunnassa työttömyyttä on, mutta ne työttömät eivät asu siellä haja-asutusalueella, vaan kunnan taajamassa. Sieltä ne luuserit löytyvät, eivät mistään haja-asutusalueelta kuten koetat väittää. ja niistä luusereista isoin osa on takuulla muita kuin kepulaisia.

Mikä vika on siis vaikkapa niissä sahatyömiehissä, jotka tekevät vuorotyötä vientisahalla ja asuvat 20-30 minuutin ajomatkan päässä työpaikastaan omassa talossaan joka nyt ei satu olemaan kaava-alueella?? Tai siinä metsäkoneen kuljettajassa, joka omalla koneellaan ajaa puuta metsäsätä ja sattuu asumaan omassa talossaan maasedun rauhassa?? Tuollaisia kun on nykypäivän maaseuden aktiiviväestäkin suuri osa. Ja he juuri tuovat sitä lisäarvoa, vietituloja, tähän maahan. He tuovat lisäarvoa paljon enemmän kuin vaikkapa valtion virassa loisiva virkamies Helsingin keskustassa.

Ei saa selvää kirjoitti:

En tiedä mitä koetat sanoa, sotket Linkolaa ja kepulaisuutta ja ties mityä yhdeksi mössöksi josta ei ota selvää Erkin velikään.

Maaseudulla asutaan ja tehdään työtä ihan siinä missä kaupungeissakin. Valtaosa haja-asutusalueidenkin ihmistä on tänä päivänä ansiotyössä kodin ulkopuolella käyviä tai sitten pienyrittäjiä. Maatalouden harjoittajia on enää pieni vähemmistä. Tietysti eläkeläisten määrä on suuri, mutta hehän ovat jo työuransa tehneet ja kait eläkepäivänsä saa viettää siellä missä koti on. Voin kertoa esimerkin omalta mökkikylältäni, noin 150 asukkaan pikkupaikasta. Sieltä löytyy enää kolme-neljä toimivaa maatilaa, kaikki isoja ja menestyviä. Muista asukkaista eläkeläisiä lienee arvioni mukaan noin 40%, lopuista löytyy sitten pari metsäkoneyrittäjää, yksi kuorma-autoilija, taksiyrittäjä, sahatyöntekijöitä, opettajapariskuntia, kunnan insinööri jne. Työttömänä ei taida olla kuin kausiluonteisesti pari rakennusmiestä. Kyllä siinäkin kunnassa työttömyyttä on, mutta ne työttömät eivät asu siellä haja-asutusalueella, vaan kunnan taajamassa. Sieltä ne luuserit löytyvät, eivät mistään haja-asutusalueelta kuten koetat väittää. ja niistä luusereista isoin osa on takuulla muita kuin kepulaisia.

Mikä vika on siis vaikkapa niissä sahatyömiehissä, jotka tekevät vuorotyötä vientisahalla ja asuvat 20-30 minuutin ajomatkan päässä työpaikastaan omassa talossaan joka nyt ei satu olemaan kaava-alueella?? Tai siinä metsäkoneen kuljettajassa, joka omalla koneellaan ajaa puuta metsäsätä ja sattuu asumaan omassa talossaan maasedun rauhassa?? Tuollaisia kun on nykypäivän maaseuden aktiiviväestäkin suuri osa. Ja he juuri tuovat sitä lisäarvoa, vietituloja, tähän maahan. He tuovat lisäarvoa paljon enemmän kuin vaikkapa valtion virassa loisiva virkamies Helsingin keskustassa.

Lue lisää

tavoitteellinen hajauttaminen sisältää riskejä, jotka ovat paikallisesti toteutuneet. Kun tehdas menee paikkakunnalta alta, loppuvat työt suurin piirtein kaikilta ja kunta joutuu vaikeuksiin. Esimerkkejä löytyy viime vuosilta (esim. Kemijärvi ja Varkaus).

Metsäläisiä toki tarvitaan sen verran, että heitä riittää metsähommiin. Jos tämä toimii markkinaehtoisesti, asia on ok. Meillä vaan sattuu olemaan suuri joukkoa kuntia, joiden talouden perusta on valtionosuudet eivätkä omat verotulot. Tämä mittari kertoo kaiken olennaisen, kun sama tahti jatkuu vuodesta toiseen. Kyse on siitä, että kyseisen alueen taloudellinen kantokyky ei riitä elättämään sillä asuvaa väestöä. Silloin ei pitäisi ainakaan suosia sellaisia toimia, joilla tekohengitetään kunnan taloutta uskoen, että ehkä sadan vuoden päästä tilanne muuttuu.

Linkola uskoo omaan malliinsa omalla kohdallaan kuten Jaba tuossa totesi. Hän ei edellytä, että muut maksavat hänen elämänvalintansa kustannukset. Toisin kuin mitä kepulaisuus tekee.

Mielipidepankki kirjoitti:

tavoitteellinen hajauttaminen sisältää riskejä, jotka ovat paikallisesti toteutuneet. Kun tehdas menee paikkakunnalta alta, loppuvat työt suurin piirtein kaikilta ja kunta joutuu vaikeuksiin. Esimerkkejä löytyy viime vuosilta (esim. Kemijärvi ja Varkaus).

Metsäläisiä toki tarvitaan sen verran, että heitä riittää metsähommiin. Jos tämä toimii markkinaehtoisesti, asia on ok. Meillä vaan sattuu olemaan suuri joukkoa kuntia, joiden talouden perusta on valtionosuudet eivätkä omat verotulot. Tämä mittari kertoo kaiken olennaisen, kun sama tahti jatkuu vuodesta toiseen. Kyse on siitä, että kyseisen alueen taloudellinen kantokyky ei riitä elättämään sillä asuvaa väestöä. Silloin ei pitäisi ainakaan suosia sellaisia toimia, joilla tekohengitetään kunnan taloutta uskoen, että ehkä sadan vuoden päästä tilanne muuttuu.

Linkola uskoo omaan malliinsa omalla kohdallaan kuten Jaba tuossa totesi. Hän ei edellytä, että muut maksavat hänen elämänvalintansa kustannukset. Toisin kuin mitä kepulaisuus tekee.

Lue lisää

Asiat kannattaisi ottaa asioina eikä mielikuvina kuten sinä.

Maaseudulle on rahaa ohjannut, ja sen vanhoja rakenteita tukenut, ennenkaikkea SDP. Esimerkkejä piisaa. Valtionosuusjärjestelmän uudistus tehtiin Lipposen hallituksen aikana, ja sehän loi satojen miljoonien vuotuiset tulonsiirtovirrat isoilta paikkakunnilta pienille. Siis pönkitti olemassa olevia rakentaita ja salli kuntien jatkaa kalliiden palvelurakenteiden ylläpitoa, jopa lisätä niitä. SDP:n hallituskaudella myös esim. tierahat ohjattiin lähes poikkeuksetta maakuntien hankkeisiin, esim. kalliomäki teki valtionvarainministerinä päätökset moottoritien rakentamisesta Oulusta Kuusamon suuntaan, Leppävirran (mikä city !!) ja Varkauden ohitusteistä yms. Pääkaupunkiseudun tärkeät tie- ja ratahankkeet (Marja-rata, länsimetro, kehien parantaminen) käynnistyivät vasta nykyisen kapuvetoisen ja demarivapaan hallituksen aikana.

Jos kuuntelet Urpilaisen ja Heinäluoman vaatimuksia, niin siellä on edelleen satojen miljoonien vaade kuntatalouden pönkittämiseen, Urpilainen on puhunut 500 miljoonasta, samoin on vaadittu nuorten työllistämistä vaikka kunnan varoin omassa kunnassaan sen sijaan, että heidät ohjattaisiin töihin kasvukeskuksiin. Tuokin oli SDP:n varjobudjetissa.

Kuntarakenteen muutos on saanut vauhtia vasta nykyisellä vaalikaudella, tämän hallituksen aikana on kuntien määrä vähentynyt enemmän kuin SDP:n 12 vuoden hallituskaudella yhteensä. Taitaa olla jopa tuplavähennys verrattuna siihen mitä SDP sai hallituksissa aikaan. Sekin osoittaa, että nyt sentään tehdään paljon enemmän kuin mitä demarien puuhastelulla saatiin aikaan. Ja vaikka nyt kuntaliitoksiin käytetyt porkkanat maksavat, tovat ne pidemmällä aikavälillä säästöäkin toisin kuin demarien vaatimus lisärahan syytämisestä kunnille. Ainoa mitä Kepu vastustaa, on pakkoliitokset. Jos niihin mennään, ensimmäiset pakkoliitettävät tulisi olla Helsinki, Espoo ja Vantaa, jossa älytön rajojen vahtaaminen on johtanut mm. asuntojen hintojen karkaamisen pilviin.

Paperi- ja sellutehtaita on suljettu paljon, Kemijärvi, Varkaus, Kaskinen, Kajaani, Summa, Voikkaa... Ei niistä voi maasedun haja-asutusta syyttää kuten sinä teet. Kyllä taustalla on suomalaisen duunarin kalleus ja tuotannon siirtäminen halvemman työvoman maihin.

Koetappa totuutta kirjoitti:

Asiat kannattaisi ottaa asioina eikä mielikuvina kuten sinä.

Maaseudulle on rahaa ohjannut, ja sen vanhoja rakenteita tukenut, ennenkaikkea SDP. Esimerkkejä piisaa. Valtionosuusjärjestelmän uudistus tehtiin Lipposen hallituksen aikana, ja sehän loi satojen miljoonien vuotuiset tulonsiirtovirrat isoilta paikkakunnilta pienille. Siis pönkitti olemassa olevia rakentaita ja salli kuntien jatkaa kalliiden palvelurakenteiden ylläpitoa, jopa lisätä niitä. SDP:n hallituskaudella myös esim. tierahat ohjattiin lähes poikkeuksetta maakuntien hankkeisiin, esim. kalliomäki teki valtionvarainministerinä päätökset moottoritien rakentamisesta Oulusta Kuusamon suuntaan, Leppävirran (mikä city !!) ja Varkauden ohitusteistä yms. Pääkaupunkiseudun tärkeät tie- ja ratahankkeet (Marja-rata, länsimetro, kehien parantaminen) käynnistyivät vasta nykyisen kapuvetoisen ja demarivapaan hallituksen aikana.

Jos kuuntelet Urpilaisen ja Heinäluoman vaatimuksia, niin siellä on edelleen satojen miljoonien vaade kuntatalouden pönkittämiseen, Urpilainen on puhunut 500 miljoonasta, samoin on vaadittu nuorten työllistämistä vaikka kunnan varoin omassa kunnassaan sen sijaan, että heidät ohjattaisiin töihin kasvukeskuksiin. Tuokin oli SDP:n varjobudjetissa.

Kuntarakenteen muutos on saanut vauhtia vasta nykyisellä vaalikaudella, tämän hallituksen aikana on kuntien määrä vähentynyt enemmän kuin SDP:n 12 vuoden hallituskaudella yhteensä. Taitaa olla jopa tuplavähennys verrattuna siihen mitä SDP sai hallituksissa aikaan. Sekin osoittaa, että nyt sentään tehdään paljon enemmän kuin mitä demarien puuhastelulla saatiin aikaan. Ja vaikka nyt kuntaliitoksiin käytetyt porkkanat maksavat, tovat ne pidemmällä aikavälillä säästöäkin toisin kuin demarien vaatimus lisärahan syytämisestä kunnille. Ainoa mitä Kepu vastustaa, on pakkoliitokset. Jos niihin mennään, ensimmäiset pakkoliitettävät tulisi olla Helsinki, Espoo ja Vantaa, jossa älytön rajojen vahtaaminen on johtanut mm. asuntojen hintojen karkaamisen pilviin.

Paperi- ja sellutehtaita on suljettu paljon, Kemijärvi, Varkaus, Kaskinen, Kajaani, Summa, Voikkaa... Ei niistä voi maasedun haja-asutusta syyttää kuten sinä teet. Kyllä taustalla on suomalaisen duunarin kalleus ja tuotannon siirtäminen halvemman työvoman maihin.

Lue lisää

Hienosti tuot esiin, miten sinipuna vahvisti kuntataloutta, mutta ei silti saanut maaltamuuttoa pysähtynmään, kun Vanhasen 1. hallituksen aikana siinä tehtiin kaikkien aikojen ennätys: koskaan aiemmin ei ihmisiä ole Suomessa muuttanut niin paljoa maalta kaupunkiin.

Tämä tietysti kertoo vain siitä, että elinkeinorakenne muuttuu, työvoiman tarve on muualla kuin syrjäkylillä ja talouskasvu tapahtuu siellä, missä kasvuyritykset sijaitsevat.

Kuntarakenteen muutokselle pani vauhtia Vanhasen 1. hallitus antamalla aikataulun ja lupaamalla ruhtinaalliset porkkanat siitä, jos liitoksia tehdään vapaaehtoisesti. Näin on nyt käynyt Vanhasen 2 ja Kiviniemen 1. hallituksen aikana, kun määräaika alkaa umpeutua. Ensi vaalikaudella kepu on sen edessä, että kuntia aletaan yhdistellä hallituksen pakkotoimilla. Tästähän Suomenmaa jo kerää hiiliä kokoomuksen ja demareiden pään päälle:

http://www.suomenmaa.fi/paakirjoitus/monen_puolueen_terveiset_kylmiä_maaseudulle_4941525.html

Pääkaupunkiseudun kuntaliitos on jo tosiasia, vaikka muodollisten päätösten teko saattaa viedä vuosikausia. Nyt jo nimittäin alkaa näyttää selvältä, ettei siitä mitään tule, että Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa ja Sipookin kilpailevat vain siitä, kenen alueella parhaat veronmaksajat asuvat, kun kaikki kunnalliset palvelut piytäisi kuitenkin kustantaa ristiin rastiin pääkaupunkiseutua työsä käyville ihmisille. Tässä ei enää mikään YTV tai muukaan vapaaehtoinen yhteiustyö käy, kun se aiheuttaa vain kustannuksia ja viivästyksiä päätöksentekoon. Ratkaisu on kuntaliitos, mutta millä tavalla toteutettuna, se vaatii miettimistä. Uudessa, suuressa "pääkaupunki"-kunnassa on nimittäin ratrkaistava aluedemokratian toteutuminen uudella tavalla, kun asukkaitakin on liki miljoona.

Seuraava hallitus siis liittää turhat kunnat toisiinsa. Alkaa näyttää todennäköiseltä, että kepu haluaa jäädä oppositioon sellaisesta hallituksesta. Näin ainakin, jos Suomenmaan pääkirjoitusta lukee rivien väleistä.

Koetappa totuutta kirjoitti:

Asiat kannattaisi ottaa asioina eikä mielikuvina kuten sinä.

Maaseudulle on rahaa ohjannut, ja sen vanhoja rakenteita tukenut, ennenkaikkea SDP. Esimerkkejä piisaa. Valtionosuusjärjestelmän uudistus tehtiin Lipposen hallituksen aikana, ja sehän loi satojen miljoonien vuotuiset tulonsiirtovirrat isoilta paikkakunnilta pienille. Siis pönkitti olemassa olevia rakentaita ja salli kuntien jatkaa kalliiden palvelurakenteiden ylläpitoa, jopa lisätä niitä. SDP:n hallituskaudella myös esim. tierahat ohjattiin lähes poikkeuksetta maakuntien hankkeisiin, esim. kalliomäki teki valtionvarainministerinä päätökset moottoritien rakentamisesta Oulusta Kuusamon suuntaan, Leppävirran (mikä city !!) ja Varkauden ohitusteistä yms. Pääkaupunkiseudun tärkeät tie- ja ratahankkeet (Marja-rata, länsimetro, kehien parantaminen) käynnistyivät vasta nykyisen kapuvetoisen ja demarivapaan hallituksen aikana.

Jos kuuntelet Urpilaisen ja Heinäluoman vaatimuksia, niin siellä on edelleen satojen miljoonien vaade kuntatalouden pönkittämiseen, Urpilainen on puhunut 500 miljoonasta, samoin on vaadittu nuorten työllistämistä vaikka kunnan varoin omassa kunnassaan sen sijaan, että heidät ohjattaisiin töihin kasvukeskuksiin. Tuokin oli SDP:n varjobudjetissa.

Kuntarakenteen muutos on saanut vauhtia vasta nykyisellä vaalikaudella, tämän hallituksen aikana on kuntien määrä vähentynyt enemmän kuin SDP:n 12 vuoden hallituskaudella yhteensä. Taitaa olla jopa tuplavähennys verrattuna siihen mitä SDP sai hallituksissa aikaan. Sekin osoittaa, että nyt sentään tehdään paljon enemmän kuin mitä demarien puuhastelulla saatiin aikaan. Ja vaikka nyt kuntaliitoksiin käytetyt porkkanat maksavat, tovat ne pidemmällä aikavälillä säästöäkin toisin kuin demarien vaatimus lisärahan syytämisestä kunnille. Ainoa mitä Kepu vastustaa, on pakkoliitokset. Jos niihin mennään, ensimmäiset pakkoliitettävät tulisi olla Helsinki, Espoo ja Vantaa, jossa älytön rajojen vahtaaminen on johtanut mm. asuntojen hintojen karkaamisen pilviin.

Paperi- ja sellutehtaita on suljettu paljon, Kemijärvi, Varkaus, Kaskinen, Kajaani, Summa, Voikkaa... Ei niistä voi maasedun haja-asutusta syyttää kuten sinä teet. Kyllä taustalla on suomalaisen duunarin kalleus ja tuotannon siirtäminen halvemman työvoman maihin.

Lue lisää

Kannattaa ihan alkuun lukaista sinunkin tuo Suomenmaan arvio siitä, miten puolueet ovat suhtautuneet maaseutuun. Ei siellä kehuta Lipposen hallitusta ja demareita, kuinka halukkaasti ne ovat olleet rahaa työntämässä maaseudulle ja rakennelleet siellä teitä ja kunnantaloja. Kepulaiset ovat panneet tähän asti kaiken tarmonsa siihen, että he haukkuvat muita puolueita maaseutuvihamielisiksi. Tässä valossa voinet arvioida uudelleen sen kuinka väärää puuta itse kukin haukkuu.

Paperi- ja sellutehtaiden sulkeminen on ongelma. Ongelman tästä tekee erityisesti se, että näitä maaseututaajamia on rakennettu yhden suuren työnantajan varaan. Pääkaupunkisedun erinomaisuus tulee juuri tässä esiin. Yhden työantajan kaatuminen ei vielä ole katastrofi, koska muita vaihtoehtoja jää jäljelle.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kannattaa ihan alkuun lukaista sinunkin tuo Suomenmaan arvio siitä, miten puolueet ovat suhtautuneet maaseutuun. Ei siellä kehuta Lipposen hallitusta ja demareita, kuinka halukkaasti ne ovat olleet rahaa työntämässä maaseudulle ja rakennelleet siellä teitä ja kunnantaloja. Kepulaiset ovat panneet tähän asti kaiken tarmonsa siihen, että he haukkuvat muita puolueita maaseutuvihamielisiksi. Tässä valossa voinet arvioida uudelleen sen kuinka väärää puuta itse kukin haukkuu.

Paperi- ja sellutehtaiden sulkeminen on ongelma. Ongelman tästä tekee erityisesti se, että näitä maaseututaajamia on rakennettu yhden suuren työnantajan varaan. Pääkaupunkisedun erinomaisuus tulee juuri tässä esiin. Yhden työantajan kaatuminen ei vielä ole katastrofi, koska muita vaihtoehtoja jää jäljelle.

Lue lisää

Jos sinulle Suomenmaa on tuollaista jumalansanaa, ettet usko reaalimaailmassa tapahtunutta todeksi kun Suomenmaa toista väittää, niin mitäpä sitten tuosta keskustelemaan. Ole uskossasi vahva ja lue Suomenmaatasi jatkossakin, suosittelen kuitenkin muutakin luettavaa nin kenties silmäsi aukeaa.

Minä kuitenkin uskon enemmän sitä mitä olen nähnyt todella tapahtuneen kuin mitä Suomenmaassa kirjoitetaan.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kannattaa ihan alkuun lukaista sinunkin tuo Suomenmaan arvio siitä, miten puolueet ovat suhtautuneet maaseutuun. Ei siellä kehuta Lipposen hallitusta ja demareita, kuinka halukkaasti ne ovat olleet rahaa työntämässä maaseudulle ja rakennelleet siellä teitä ja kunnantaloja. Kepulaiset ovat panneet tähän asti kaiken tarmonsa siihen, että he haukkuvat muita puolueita maaseutuvihamielisiksi. Tässä valossa voinet arvioida uudelleen sen kuinka väärää puuta itse kukin haukkuu.

Paperi- ja sellutehtaiden sulkeminen on ongelma. Ongelman tästä tekee erityisesti se, että näitä maaseututaajamia on rakennettu yhden suuren työnantajan varaan. Pääkaupunkisedun erinomaisuus tulee juuri tässä esiin. Yhden työantajan kaatuminen ei vielä ole katastrofi, koska muita vaihtoehtoja jää jäljelle.

Lue lisää

Johan se nyt olisi kumma, jos ei Keskustan pää-äänenkannattaja haukkuisi muita puolueita ja koettaisi kalastaa itselleen kunniaa muidenkin tekemisistä. Sitä samaa ne tekee Uutispäivä Demari ja nykypäivä tahoillaan.

Taitaa sinulla tollikalla tuo medialukutaito olla aika onnetonta kun noin ponnekkaasti Suomenmaata puolustat, etpä aiemmin juuri Kepua olekkaan noin totuuden puhumisesta kehunut.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kannattaa ihan alkuun lukaista sinunkin tuo Suomenmaan arvio siitä, miten puolueet ovat suhtautuneet maaseutuun. Ei siellä kehuta Lipposen hallitusta ja demareita, kuinka halukkaasti ne ovat olleet rahaa työntämässä maaseudulle ja rakennelleet siellä teitä ja kunnantaloja. Kepulaiset ovat panneet tähän asti kaiken tarmonsa siihen, että he haukkuvat muita puolueita maaseutuvihamielisiksi. Tässä valossa voinet arvioida uudelleen sen kuinka väärää puuta itse kukin haukkuu.

Paperi- ja sellutehtaiden sulkeminen on ongelma. Ongelman tästä tekee erityisesti se, että näitä maaseututaajamia on rakennettu yhden suuren työnantajan varaan. Pääkaupunkisedun erinomaisuus tulee juuri tässä esiin. Yhden työantajan kaatuminen ei vielä ole katastrofi, koska muita vaihtoehtoja jää jäljelle.

Lue lisää

Silloin, kun Suomi eli metsästä ja teollistui, niin asuminen keskittyi työnantajien ympärille ihan samalla tavalla kuin nytkin.

Ei siinä mitään kummallista "taajamien rakentamista" harrastettu.

Tuolloinhan "yhden työnantajan" taajamat syntyivät siksi, että tehdas rakennettiin kosken partaalle, sinne, missä metsää oli riittävästi.

Tästä on turha tehdä poliittista kysymystä sen enempää kuin siitäkään, että Suomen historian tähänasti vahvin nousukausi osui Vanhasen 1. hallituksen ajalle ja sai aikaan myös historian suurimman maaltamuuton sinne, missä uudet työpaikat syntyivät.

Siinäkään ei harrastettu mitään poliittista keskittämistä niin kuin ei Lipposen hallitusten nousukausillakaan.

Transit_mies kirjoitti:

Silloin, kun Suomi eli metsästä ja teollistui, niin asuminen keskittyi työnantajien ympärille ihan samalla tavalla kuin nytkin.

Ei siinä mitään kummallista "taajamien rakentamista" harrastettu.

Tuolloinhan "yhden työnantajan" taajamat syntyivät siksi, että tehdas rakennettiin kosken partaalle, sinne, missä metsää oli riittävästi.

Tästä on turha tehdä poliittista kysymystä sen enempää kuin siitäkään, että Suomen historian tähänasti vahvin nousukausi osui Vanhasen 1. hallituksen ajalle ja sai aikaan myös historian suurimman maaltamuuton sinne, missä uudet työpaikat syntyivät.

Siinäkään ei harrastettu mitään poliittista keskittämistä niin kuin ei Lipposen hallitusten nousukausillakaan.

Lue lisää

oli selkeä missio hajasijoittaa valtiojohtoista teollisuutta ympäri maata aluepoliittisista syistä. Sotien jälkeenhän raskas teollisuus on suuressa määrin valtion rahoittamaa, kun yksityistä investointipääomaa ei ollut. Tilanne on nyt muuttunut ja yksityistetymmät ja kovenevassa kilpailussa olevat yhtiöt joutuvat hakeutumaan markkinoiden ja ihmisten lähelle.

Muut puolueet kuin Kepu luottavat enemmän siihen, miten markkinavoimat ohjaavat yritystoiminnan sijoittumista. Tätä suuntaa on sitten pyritty tukemaan. Yksi tapa tukea sitä on esimerkiksi pääkaupunkiseudun vetovoiman lisääminen entisestään ja pienenä kannustimena muuttoavustus työn perässä muuttaville.

Mielipidepankki kirjoitti:

oli selkeä missio hajasijoittaa valtiojohtoista teollisuutta ympäri maata aluepoliittisista syistä. Sotien jälkeenhän raskas teollisuus on suuressa määrin valtion rahoittamaa, kun yksityistä investointipääomaa ei ollut. Tilanne on nyt muuttunut ja yksityistetymmät ja kovenevassa kilpailussa olevat yhtiöt joutuvat hakeutumaan markkinoiden ja ihmisten lähelle.

Muut puolueet kuin Kepu luottavat enemmän siihen, miten markkinavoimat ohjaavat yritystoiminnan sijoittumista. Tätä suuntaa on sitten pyritty tukemaan. Yksi tapa tukea sitä on esimerkiksi pääkaupunkiseudun vetovoiman lisääminen entisestään ja pienenä kannustimena muuttoavustus työn perässä muuttaville.

Lue lisää

Koetappa ymmärtää mitä ne aluepoliittiset syyt olivat.

Noita Kekkosen kaudella syntyneitä valtio-omisteisia teollisuuslaitoksia ovat mm. Outokummun Tornion Terästehdas, Rautaruukin Raahen laitokset, Nesteen Porvoon ja Naantalin jalostamot, Kemiran Siilinjärven tehtaat jne. Niiden sijainti on hyvinkin harkittu, Torniossa on kaivoksia ja vesivoimaa lähellä, Raahen lähellä niinikään kaivoksia ja molemmissa hyvät satamat, Porvoon ja Naantalin jalostamot ovat tankkereilla helposti ja turvallisesti saavutettavissa, Siilinjärvellä on raaka-aine vieressä jne.

Edes Kemijärven sellutehtaan ei voi sanoa olleen virheinvestointi, toimihan sekin nelisenkymmentä vuotta, mutta metsäteollisuuden rakennemuutos ja keskittyminen kohti isoja integraatteja johti sen sulkemiseen, saman kohtalon ovat kokeneet monet ihan puhtaasti taloudellisin perustein syntyneet yksityiset tehtaat esim Summassa tai Kuusankoskella (Voikkaa).

Pääkaupunkiseudun vetovoima heikkenee koko ajan, ihan alueen päättäjien itsensä (Kok demari vihreät) hölmöillessä. Asuntojen hinnat karkaa vaikka rakentamatonta maata on yllinkyllin, peltojakin tuhansia hehtaareja edelleen maatalouskäytössä (Tuomarila, Haltiala, Viikki jne). Syksyllä julkaistussa tutkimuksessa etenkin Helsingin yritysystävällisyys rankattiin melkoisen heikoksi, kauas kauas vaikkapa Oulun tai vastaavien asiansa hoitaneiden seutukuntien taakse.

Jos pääkaupunkiseutu haluaisi todella lisätä vetovoimaansa, asuntojen hinnat pitää saada tippumaan reilusti, liikenteen ongelmat saatava kuntoon, yritysten sijoittuminen tehtävä helpoksi (esim kaavojen parkkipaikka normi suuremmaksi) jne. Helsisngin seudulla on demari ja kokoomus päättäjien jäljiltä niin paljon ongelmia, että se on paremminkin maan kehityksen jarru kuin veturi.

Mielipidepankki kirjoitti:

oli selkeä missio hajasijoittaa valtiojohtoista teollisuutta ympäri maata aluepoliittisista syistä. Sotien jälkeenhän raskas teollisuus on suuressa määrin valtion rahoittamaa, kun yksityistä investointipääomaa ei ollut. Tilanne on nyt muuttunut ja yksityistetymmät ja kovenevassa kilpailussa olevat yhtiöt joutuvat hakeutumaan markkinoiden ja ihmisten lähelle.

Muut puolueet kuin Kepu luottavat enemmän siihen, miten markkinavoimat ohjaavat yritystoiminnan sijoittumista. Tätä suuntaa on sitten pyritty tukemaan. Yksi tapa tukea sitä on esimerkiksi pääkaupunkiseudun vetovoiman lisääminen entisestään ja pienenä kannustimena muuttoavustus työn perässä muuttaville.

Lue lisää

Perusteollisuus syntyi sinne, missä oli vesivoimaa ja raaka-ainetta. Ei siihen Kekkonen olisi voinut vaikuttaa, vaikka hän toki perustelikin junanvaunutehtaita ynnä muuta mihin sattui.

Maalaisliiton yrityspolitiikkaa kuvasi hyvin hiukan sama logiikka kuin tämän päivän ideaparkkeja: rakennetaan peltihalleja kunnan joutomaalle ja koetetaan houkutella sinne yrittäjiä.

Ei sellaisesta mitään tullut silloinkaan. Jos yrittäjä saatiin verohelpotuksilla peltihalliin, niin siinä maksettiin veronmaksajan rahaa yrittäjälle, jotta tällä olisi ollut se kilpailuetu, jonka muualla olisi saanut ilman veronmaksajan rahaa. Kun verohelpotuksista aikanaan jouduttiin luopumaan, niin yrittäjät lähtivät ja peltihallit tyhjenivät.

Pääkaupunkiseudulla pitäisi hoitaa asuntojen kaavoitus tehokkaammin, että asumiskustannukset pienenisivät, mutta joku outo politiikka täällä suosii sitä, että maanomistuksella pitää päästä rahastamaan kaavoitushyöty, mikä taas siirtyy asuntojen hintoihin ja asumiskustannuksiin. Kokoomus ei tälle näytä haluavan tehdä mitään eivätkä demarit ja vihreätkään kovin aktiivisesti toimi, vaikka Soininvaaralla oli kyllä ratkaisu ongelmaan.

Muuttoavustus voisi olla hyvä idea silloin, kun ammattitaitoinen työvoima asuu muualla kuin siellä, missä sitä tarvitaan. Minä kyllä panisin sen yritysten maksettavaksi.

Ei mies yksinään riitele, ei edes nykyisessä hallituksessa. Tämä on syytä noteerata myös nuorukaisen kannanotoissaan.

tiedoksi: kirjoitti:

Ei mies yksinään riitele, ei edes nykyisessä hallituksessa. Tämä on syytä noteerata myös nuorukaisen kannanotoissaan.

Tarkoitin sanoa, että kepun kenttä on mielestäni koko ajan vaatinut, että puolueen pitäisi hallituksessa vaatia enemmän etuja omille kannattajilleen, mitä Vanhanen ei tehnyt ensimmäisessä eikä toisessakaan hallituksessaan, vaikka kumppani vaihtui.

Tätä tarkoitin sillä, että sellainen "riitely" puuttui, mistä Väyrynen iltalypsyineen tuli kuuluisaksi aikanaan ennen kuin Sorsa ja Koivisto heittivät hänet (ja kepun) jäähylle.

Transit_mies kirjoitti:

Tarkoitin sanoa, että kepun kenttä on mielestäni koko ajan vaatinut, että puolueen pitäisi hallituksessa vaatia enemmän etuja omille kannattajilleen, mitä Vanhanen ei tehnyt ensimmäisessä eikä toisessakaan hallituksessaan, vaikka kumppani vaihtui.

Tätä tarkoitin sillä, että sellainen "riitely" puuttui, mistä Väyrynen iltalypsyineen tuli kuuluisaksi aikanaan ennen kuin Sorsa ja Koivisto heittivät hänet (ja kepun) jäähylle.

Lue lisää

Kuse transu suuhus.

Kehut keskustelua ja sanot: "Poikkeuksellista palstan nykylinjalle; ilmankos sen määrittäneet ovat pysytelleetkin poissa."

kun itse olet suurin syyllinen palstan rappiotilaan, niin mikset pysy poissa, etenkin kun ei sinulla ollut taaskaan mitään annettavaa itse keskusteluun.

Pysy poissa saastuttamasta asiallisetkin keskustelut.

saastuttamaan? kirjoitti:

Kehut keskustelua ja sanot: "Poikkeuksellista palstan nykylinjalle; ilmankos sen määrittäneet ovat pysytelleetkin poissa."

kun itse olet suurin syyllinen palstan rappiotilaan, niin mikset pysy poissa, etenkin kun ei sinulla ollut taaskaan mitään annettavaa itse keskusteluun.

Pysy poissa saastuttamasta asiallisetkin keskustelut.

Lue lisää

Sosialismillä on uskottavuusongelma,
koska utopian viimeiset kulagleirien saaristot alkavat tulla tiensä päähän,
vääjäämättä ja liopullisesti.

Kaikki mihin sosialismi koskettaa, jättää jälkeensä särkyneitä sieluja, kansan kurjuutta ja taloudellista perikatoa.

Sosialistien johtamassa Kreikassa talous romahti utopian pettäessä,
puhumattakaan itään päin alkaneesta utopian kestämättömyydestä,
joka vielä Pohjois-Koreassa on suorastaan sietämätöntä
nälkäkuoleman kolkuttaessa ydinsodan edellä.

Kiina on sinnitellyt pitäessään sosialismin kulissit pystyssä, mutta
teknisenä toteutuksena valinnut jo 60-luvulla siirtymisen kapitalistiseen talousjärjestelmään.

Kuuba on sinnittellyt Karibian auringossa kuin gorillat Kongon viidakossa turistien ihmeteltävänä.
Kuubakin on joutunut valitsemaan kapitalistisen rahanvaihtoon perustuvan talousmallin,
jossa ulkomaan valuutalla pitää ensin vaihtaa paikallista painettua vessapaperia,
jotta näennäisttalous saa iskulauseiden painamiseen tarvittavaan materiaaliin varat kun turistikauppa myy turisteille ja viimeaikoina myös oman maan kansalaisille kovalla ulkomaan valuutalla.

Latinalaisessa amerikassa vielä viimeiset suuret Guevaaran seuraajat kansallistavat huumassa yksityistä omaisuutta siinä toivossa, että kaasulla, öljyllä ja luonnonvaroilla päästää painovoiman tuolle puolen matkalla kohtia punaista planeettaa, ennenkuin suuri saatana ehtii perustamaan Marsiin siirtokunnan.
Ongelmaksi latinailaisessa amerikassa on alkanut tulla se, että kansalaiset ovat tietoisia myös muusta maailmasta, eivätkä halua antaa kykyjensä mukaan sosialististä revoluutiota ajavien tarpeisiin.

Mutta kuten mielipidepunikki tuolla monessa kohdassa mainitsee erikseen ja yhtäläisesti,
paniikki hakaniemessä on alkanut ja soppa kuhisee keittäjiä ja neuvonantajia punaisen erilaisin vivahtein.
Viimeinen epätoivoinen yritys on sosialististen toveripuolueiden pyrkimys luoda sosialistinen DDR:n urkintaverkosto vaarantamaan kodin, uskonnon ja isänmaan viimeinen linnake.
Sosialistisen utopian harhaanjohdetut haluavat tuoda illuusion ilosanomaa ruusujen kerä näyttämällä punaista nenää päivittäin suomalainen kotirauhan kynnyksellä.

Suomalainen kotirauha, jonka puolesta itsenäisen Suomen itsepäiset kansalaiset ovat vetäneet sinivalkoisen lipun puolitankoon monta kertaa, joutuu taas kerran kokemaan sosialismin kylmän kolkutuksen ovillaan, kun Suomalaista yhteiskuntaa yritetään kammeta kohti verenpunaista utopian illuusiota, jossa onnelan paratiisissä aatteen jäytämien kurjien kasvot huutavat leipää kadotettuaan ihmisyytensä totalitäärisen järjestelmän syövereissä kulkiessaan sorron yössä kahleitaan kalistelleen toisten tasa-arvoisten seassa ilman toivoakaan paremmasta huomisesta tässä maailmassa - elleivät satu olemaan muita tasa-arvoisempia poliittisen eliitin sanansaattajia mustan limusiinin penkillä kertomassa kuinka ihanaa on tasainen keskiarvo, josta ei voi erottaa sorrettua aatteen alle menehtyneestä.

Sosialismi on niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin ihanaa.
paitsi niille, jotka joutuvat sen polttoaineeksi....

Olipa taas sinulta liirumlaarun tekstiä jossa sanoja on muttei asiaa.

Mikä tahansa puolue pärjää jos osaa pelkistää sanomansa ymmärrettäväksi, nostaa esiin selkeästi omat teemansa ja pysyy linjallaan.

Isojen puolueiden ongelma on juuri sama kuin sinulla, koetetaan selittää asioita vaikeaselkoisella liirumlaarumilla, poliittisella jargonilla, josta ei kukaan muu ota tolkkua. Isojen puolueiden, etenkin demareiden nyt oppositiossa, omat teemat ovat alati vaihtuvia, kvartaalipolitikointia pahimmillaan. Haetaan vain avauksia joilla koetetaan miellyttää kaikkia. Vaaditaan lisää resursseja sinne ja tänne, ilmaista päivähoitoa, työllisyystakuuta, mitä milloinkin. Linjattomuus ja uskottavuuden puute ovat ainoa sisältö. Lisäksi taustavoimina häärivät etujärjestöt ohjaavat puolueita omiin tavoitteisiinsa koko kansan etua ajattelematta. Vaalien lähestyessä myös hallituspuolueissa on selvää lyjyen tähtäimen politikoinnin leimaa.

Vihreät nousivat selkeällä pitkäjänteisellä ympäristöteemalla. Perussuomalaiset nousevat yksinkertaistamalla politiikkaa, kansanomaistamalla sitä. He eivät hae jonkun ryhmän etua vaan nostavat teemoja jotka ovat monen eri kansanryhmän yhteisiä, vaikkapa maahanmuuttopolitiikka, tai EU vastaisuus. Siinä missä SDP todellisuudessa on SAK:n tahdoton marionetti, Kepu maaseudun edunvalvoja tai Kokoomus EK:n juoksupoika, Perussuomalaiset edustavat suoraan kansaa, ilman liitännäisjärjestöjen korvaan kuiskimia marssikäskyjä.

sinultakin... kirjoitti:

Olipa taas sinulta liirumlaarun tekstiä jossa sanoja on muttei asiaa.

Mikä tahansa puolue pärjää jos osaa pelkistää sanomansa ymmärrettäväksi, nostaa esiin selkeästi omat teemansa ja pysyy linjallaan.

Isojen puolueiden ongelma on juuri sama kuin sinulla, koetetaan selittää asioita vaikeaselkoisella liirumlaarumilla, poliittisella jargonilla, josta ei kukaan muu ota tolkkua. Isojen puolueiden, etenkin demareiden nyt oppositiossa, omat teemat ovat alati vaihtuvia, kvartaalipolitikointia pahimmillaan. Haetaan vain avauksia joilla koetetaan miellyttää kaikkia. Vaaditaan lisää resursseja sinne ja tänne, ilmaista päivähoitoa, työllisyystakuuta, mitä milloinkin. Linjattomuus ja uskottavuuden puute ovat ainoa sisältö. Lisäksi taustavoimina häärivät etujärjestöt ohjaavat puolueita omiin tavoitteisiinsa koko kansan etua ajattelematta. Vaalien lähestyessä myös hallituspuolueissa on selvää lyjyen tähtäimen politikoinnin leimaa.

Vihreät nousivat selkeällä pitkäjänteisellä ympäristöteemalla. Perussuomalaiset nousevat yksinkertaistamalla politiikkaa, kansanomaistamalla sitä. He eivät hae jonkun ryhmän etua vaan nostavat teemoja jotka ovat monen eri kansanryhmän yhteisiä, vaikkapa maahanmuuttopolitiikka, tai EU vastaisuus. Siinä missä SDP todellisuudessa on SAK:n tahdoton marionetti, Kepu maaseudun edunvalvoja tai Kokoomus EK:n juoksupoika, Perussuomalaiset edustavat suoraan kansaa, ilman liitännäisjärjestöjen korvaan kuiskimia marssikäskyjä.

Lue lisää

Mikä onkaa perussomalaisten talous- yai koultuuspolitiikka saati muut aiheet?

Vast: Vastustan Ei Vastustan Ei.

sinultakin... kirjoitti:

Olipa taas sinulta liirumlaarun tekstiä jossa sanoja on muttei asiaa.

Mikä tahansa puolue pärjää jos osaa pelkistää sanomansa ymmärrettäväksi, nostaa esiin selkeästi omat teemansa ja pysyy linjallaan.

Isojen puolueiden ongelma on juuri sama kuin sinulla, koetetaan selittää asioita vaikeaselkoisella liirumlaarumilla, poliittisella jargonilla, josta ei kukaan muu ota tolkkua. Isojen puolueiden, etenkin demareiden nyt oppositiossa, omat teemat ovat alati vaihtuvia, kvartaalipolitikointia pahimmillaan. Haetaan vain avauksia joilla koetetaan miellyttää kaikkia. Vaaditaan lisää resursseja sinne ja tänne, ilmaista päivähoitoa, työllisyystakuuta, mitä milloinkin. Linjattomuus ja uskottavuuden puute ovat ainoa sisältö. Lisäksi taustavoimina häärivät etujärjestöt ohjaavat puolueita omiin tavoitteisiinsa koko kansan etua ajattelematta. Vaalien lähestyessä myös hallituspuolueissa on selvää lyjyen tähtäimen politikoinnin leimaa.

Vihreät nousivat selkeällä pitkäjänteisellä ympäristöteemalla. Perussuomalaiset nousevat yksinkertaistamalla politiikkaa, kansanomaistamalla sitä. He eivät hae jonkun ryhmän etua vaan nostavat teemoja jotka ovat monen eri kansanryhmän yhteisiä, vaikkapa maahanmuuttopolitiikka, tai EU vastaisuus. Siinä missä SDP todellisuudessa on SAK:n tahdoton marionetti, Kepu maaseudun edunvalvoja tai Kokoomus EK:n juoksupoika, Perussuomalaiset edustavat suoraan kansaa, ilman liitännäisjärjestöjen korvaan kuiskimia marssikäskyjä.

Lue lisää

niinpä niin kirjoituksessa että sinun kirjoituksessa oli muutama selkeä oivallus, joita kumpaakaan en lähtisi tyrmäämään. Näkemys siitä, että puolueet opettavat kansaa ja kansa on joissain kohdin huonojärkinen poliitikon ja myös asiantuntijan silmin, on täysin totta. Kansalaisen keskimäärinen tietotaso monissa asioissa on niin paljon huterampi ja yksipuolisuutta korostava, että tällainen ristipaine helposti syntyy. Perussuomalaiset pyrkivät yksinkertaistamaan poliittista sanomaansa ja settuvat siten kansalaisen tasolle. Syntyy vastakkainasettelu asiantuntijatietouden ja mutu-tuntuman välille. Persut kalastavat ääniä tällä mutu-tuntumalla, mutta joutuvat mahdollisessa hallitusvastuussa ottamaan takuuvarmasti huomioon myös ulkopuolisen asiantuntentumuksen.

Persut edustavat suoraa tai ainakin suoremmin kansaa kuin ne puolueet, joilla on ns. liitännäisjäseniä. Kyllähän se voi olla vaalivaltti. Mutta sitten kun pitää hoitaa asioita, voi pian huomatakin, että niitä kavereita ehä tarvittaisiin. Poliittinen valta ulottuu taloudellisiin kysymyksiin vain osittain. Jos perusja ei koeta sillä sektorilla legitiimiksi toimijaksi, he voivat joutua huutelemaan metsään eikä kukaan kuuntele.

Tässä on toisessa kommentissa huomautettu myös siitä, että persujen kori on aika tyhjä. Konkreettiset poliittiset toimintalinjat puuttuvat tai väljentyvät sitä mukaa kuin niitä täytetään. Tämä kävi hyvin ilmi, kun Timo Soini esiityi A-plus ohjelmassa, missä talouspolitiikan konkretia kuulosti yhä enemmän samalta kuin muillakin puolueilla. Soini joutui tekemään varaumia ja lupaamaan ehdollisesti asioita.

sinultakin... kirjoitti:

Olipa taas sinulta liirumlaarun tekstiä jossa sanoja on muttei asiaa.

Mikä tahansa puolue pärjää jos osaa pelkistää sanomansa ymmärrettäväksi, nostaa esiin selkeästi omat teemansa ja pysyy linjallaan.

Isojen puolueiden ongelma on juuri sama kuin sinulla, koetetaan selittää asioita vaikeaselkoisella liirumlaarumilla, poliittisella jargonilla, josta ei kukaan muu ota tolkkua. Isojen puolueiden, etenkin demareiden nyt oppositiossa, omat teemat ovat alati vaihtuvia, kvartaalipolitikointia pahimmillaan. Haetaan vain avauksia joilla koetetaan miellyttää kaikkia. Vaaditaan lisää resursseja sinne ja tänne, ilmaista päivähoitoa, työllisyystakuuta, mitä milloinkin. Linjattomuus ja uskottavuuden puute ovat ainoa sisältö. Lisäksi taustavoimina häärivät etujärjestöt ohjaavat puolueita omiin tavoitteisiinsa koko kansan etua ajattelematta. Vaalien lähestyessä myös hallituspuolueissa on selvää lyjyen tähtäimen politikoinnin leimaa.

Vihreät nousivat selkeällä pitkäjänteisellä ympäristöteemalla. Perussuomalaiset nousevat yksinkertaistamalla politiikkaa, kansanomaistamalla sitä. He eivät hae jonkun ryhmän etua vaan nostavat teemoja jotka ovat monen eri kansanryhmän yhteisiä, vaikkapa maahanmuuttopolitiikka, tai EU vastaisuus. Siinä missä SDP todellisuudessa on SAK:n tahdoton marionetti, Kepu maaseudun edunvalvoja tai Kokoomus EK:n juoksupoika, Perussuomalaiset edustavat suoraan kansaa, ilman liitännäisjärjestöjen korvaan kuiskimia marssikäskyjä.

Lue lisää

Yhä monimutkaistuvassa maailmassa ei ole yhtenäistä kansaa ja sen intressejä. Populismi onkin juuri tämän vuoksi kestämätöntä, erilaisia ihmisryhmiä on liian paljon ja heidän etunsa ovat keskenään ristiriitaisia. Otetaanpa esimerkiksi vaikkapa äskettäin tunteita kuohuttanut parisuhdelaki ja sen muutospyrkimys. Suhtautuminen avioliittoon voi olla lähtöisin kahdesta perusasetelmasta: nähdäänkö avioliitto yhteiskunnallisena instituutiona, vai onko se perusta moraalinen (uskonnollinen), jo pelkästään näiden lähtökohtien nojalta päädytään täysin vastakkaisiin näkökulmiin. Lisäksi voidaan ajatella liberaalisti, jos vapaus ei vahingoita toisten vapautta, se on sallittava. Mikäli ajatellaan vielä homoparien oikeuksia heidän näkökulmastaan, silloin tilanne on yhä hankalampi. Näin varsin simppeli asia monimutkaistuu ja kansan edustaminen vaikeutuu. Aina on olemassa ryhmiä jotka kokevat näkemyksiään loukattavan.

Etujärjestöt edustavat kansaa siinä kuin puolueetkin, mitä suurempi on etujärjestön jäsenistö sitä isompaa kansanosaa se edustaa. Puolueiden tulee siis kuunnella etujärjestöjä, tämä on edustuksellisen demokratian peruslähtökohta. Jos puolue sanoo edustavansa kansaa, silloin voi vain kysyä, mitä osaa kansasta ja miten? Kovin suoraviivaisesti näkemällä ja yksinkertaistamalla asioita ei yhteiskunnasta saa tolkkua, tämä on ikävä kyllä näin.

Niinpä niin kirjoitti:

Yhä monimutkaistuvassa maailmassa ei ole yhtenäistä kansaa ja sen intressejä. Populismi onkin juuri tämän vuoksi kestämätöntä, erilaisia ihmisryhmiä on liian paljon ja heidän etunsa ovat keskenään ristiriitaisia. Otetaanpa esimerkiksi vaikkapa äskettäin tunteita kuohuttanut parisuhdelaki ja sen muutospyrkimys. Suhtautuminen avioliittoon voi olla lähtöisin kahdesta perusasetelmasta: nähdäänkö avioliitto yhteiskunnallisena instituutiona, vai onko se perusta moraalinen (uskonnollinen), jo pelkästään näiden lähtökohtien nojalta päädytään täysin vastakkaisiin näkökulmiin. Lisäksi voidaan ajatella liberaalisti, jos vapaus ei vahingoita toisten vapautta, se on sallittava. Mikäli ajatellaan vielä homoparien oikeuksia heidän näkökulmastaan, silloin tilanne on yhä hankalampi. Näin varsin simppeli asia monimutkaistuu ja kansan edustaminen vaikeutuu. Aina on olemassa ryhmiä jotka kokevat näkemyksiään loukattavan.

Etujärjestöt edustavat kansaa siinä kuin puolueetkin, mitä suurempi on etujärjestön jäsenistö sitä isompaa kansanosaa se edustaa. Puolueiden tulee siis kuunnella etujärjestöjä, tämä on edustuksellisen demokratian peruslähtökohta. Jos puolue sanoo edustavansa kansaa, silloin voi vain kysyä, mitä osaa kansasta ja miten? Kovin suoraviivaisesti näkemällä ja yksinkertaistamalla asioita ei yhteiskunnasta saa tolkkua, tämä on ikävä kyllä näin.

Lue lisää

Ei normaalilla ajatuksenjuoksulla varustettu ala pohtimaan avioliiton ulottuvuuksia tavallasi, tyhjää liirumlaarumia esittäen. He joko pitävät avioliittoa yksin miehen ja naisen välisenä, tai sitten vähät välittävät vaikka homotkin vihitään samalla tavalla. Suurin osa kuuluu tuohon jälkimmäiseen joukkoon. Poliitikot, osa toimittajista ja kaiken maailman huuhaa sosiologit tekevät vain asiasta tuollaista muka viisasta pohdintaa kuin mitä sinä esität.

Siinä se Perussuomalaisten juju on. He kertovat asiat pelkistäen, samalla tavalla kuin valtaosa ihmistäkin ajattelee. Olkookin ettei asiat aina ole aivan niin yksinkertaisia.

Etujärjestöt edustavat kansaa, mutta muissa asioissa kuin poliittisessa päätöksenteossa. Jotkut ovat niin syvällä historiallisesti kuitenkin nuoressa tupo-kolmikannassa, etteivät osaa erottaa edunvalvontaa kansanvallasta. Etenkin vasemmistossa ay-liike koetaan osaksi poliittista päätöksentekokoneistoa, ainakin painostuskoneistoksi.

Tyhjä kori kirjoitti:

Mikä onkaa perussomalaisten talous- yai koultuuspolitiikka saati muut aiheet?

Vast: Vastustan Ei Vastustan Ei.

Siinäpä se, ei persuilla juuri sen enenpää tai vähempää annettavaa ole kuin muillakaan. Mutta he jättävät vaikeaselkoisen jargonin vähemmälle ja kertovat asioista yksinkertaistaen. Soini hallitsee pelkistämisen ja sloganit, siksi menestyy.

Urpilaisen puheet ovat muuttuneet muutaman perusasian toisteluksi, Heinäluoma vastustaa aina kaikkea mitä hallitus tekee, mutta molemmat tekevät sen vaikeaselkoisesti ja monisanaisesti, siinö ero Soiniin

Mielipidepankki kirjoitti:

niinpä niin kirjoituksessa että sinun kirjoituksessa oli muutama selkeä oivallus, joita kumpaakaan en lähtisi tyrmäämään. Näkemys siitä, että puolueet opettavat kansaa ja kansa on joissain kohdin huonojärkinen poliitikon ja myös asiantuntijan silmin, on täysin totta. Kansalaisen keskimäärinen tietotaso monissa asioissa on niin paljon huterampi ja yksipuolisuutta korostava, että tällainen ristipaine helposti syntyy. Perussuomalaiset pyrkivät yksinkertaistamaan poliittista sanomaansa ja settuvat siten kansalaisen tasolle. Syntyy vastakkainasettelu asiantuntijatietouden ja mutu-tuntuman välille. Persut kalastavat ääniä tällä mutu-tuntumalla, mutta joutuvat mahdollisessa hallitusvastuussa ottamaan takuuvarmasti huomioon myös ulkopuolisen asiantuntentumuksen.

Persut edustavat suoraa tai ainakin suoremmin kansaa kuin ne puolueet, joilla on ns. liitännäisjäseniä. Kyllähän se voi olla vaalivaltti. Mutta sitten kun pitää hoitaa asioita, voi pian huomatakin, että niitä kavereita ehä tarvittaisiin. Poliittinen valta ulottuu taloudellisiin kysymyksiin vain osittain. Jos perusja ei koeta sillä sektorilla legitiimiksi toimijaksi, he voivat joutua huutelemaan metsään eikä kukaan kuuntele.

Tässä on toisessa kommentissa huomautettu myös siitä, että persujen kori on aika tyhjä. Konkreettiset poliittiset toimintalinjat puuttuvat tai väljentyvät sitä mukaa kuin niitä täytetään. Tämä kävi hyvin ilmi, kun Timo Soini esiityi A-plus ohjelmassa, missä talouspolitiikan konkretia kuulosti yhä enemmän samalta kuin muillakin puolueilla. Soini joutui tekemään varaumia ja lupaamaan ehdollisesti asioita.

Lue lisää

On aivan totta, että sekä politiikassa toimijat ja myös heitä avustavat asiantuntijat ovat tietotasoltaan aivan erilaisia kuin kansalaisten perusjoukko. Vaikkakin suomalainen sivistystaso on sinänsä varsin laaja, ero on kuitenkin olemassa. On syntynyt elitistinen etuoikeutettu joukko, joka perustelee valtaansa nimenomaan tietotaidolla. Ongelmia on syntynyt siitä, että suurten puolueiden pehmeä peti on vienyt toimijansa varsin kauaksi arkipäivästä ja kansalaisten kokemuksista.

On varsin kuvaavaa nykyaikaiselle politiikan tekijöille se trendi, jonka mukaisesti kansanedustajat lähtevät edustajaeläkkeelle, koska kokevat ettei heidän työtään arvosteta? Suomalaiset poliitikot eivät siis pohdi työskentelytapojaan, eivätkä he pyri saavuttamaan kunnioitusta oman toimintansa kautta, he syyllistävät äänestäjänsä. Keskustapuolueella on pyrkimys "kirkastaa linjaansa", ikään kuin tämä olisi vastaus puolueen ongelmiin. Puolue on kuitenkin hallitusvastuussa ollessaan niin turvoksissa omaa tärkeyttään, ettei sen johtajisto kykene suhteuttamaan perusäänestäjäkuntansa arvomaailmaa omaan toimintaansa, koko väestön tilanteesta puhumattakaan. Korhosen kannatus on selkeä näyttö tästä ristiriidasta.

Demareiden tilanne on yhtä onneton. Urpiainen ei ole oikea henkilö johtamaan puoluetta, jonka äänestäjäjoukko on koostunut pääosin työväestöstä. Jungerin rakkauden sanoma herättää luultavasti ainoastaan hilpeyttä ja vei uskottavuutta vakavasti otettavalta sanomalta.

Opettamisen voisi kiteyttää varsin hyvin näin, hyvä opettaja ymmärtää sen, että kuulijajoukko muodostaa aina vahvemman tietotason kuin heidän kouluttajansa. Ryhmässä on väistämättä näin, että joukon tieto/taitotaso on yksilöä korkeampi, mikäli jätämme triviaalit huomioimatta. Kun oivaltaa sen, ettei tietoa ole mahdollista hallita ja omat rajat tulevat väistämättä jossakin vaiheessa vastaan. Ymmärtää kuunnella myös opetettavia, näin oppimistapahtuma on molemmin puolinen ja antoisa. Suomalaisten politiikkojen elitismi ja elämästä vieraantuminen on este hedelmällisen vuorovaikutuksen syntyyn, tämä vika on jokaisessa suuressa puolueessa. Perusuomalaisten kannatus ja heidän nostamansa linjakysymykset ovat olleet koko ajan kansalaiskeskustelujen teemoja, voi vain ihmetellä miksi ne on jätetty politiikan teossa kuulematta -tähän asti.

Niinpä niin kirjoitti:

On aivan totta, että sekä politiikassa toimijat ja myös heitä avustavat asiantuntijat ovat tietotasoltaan aivan erilaisia kuin kansalaisten perusjoukko. Vaikkakin suomalainen sivistystaso on sinänsä varsin laaja, ero on kuitenkin olemassa. On syntynyt elitistinen etuoikeutettu joukko, joka perustelee valtaansa nimenomaan tietotaidolla. Ongelmia on syntynyt siitä, että suurten puolueiden pehmeä peti on vienyt toimijansa varsin kauaksi arkipäivästä ja kansalaisten kokemuksista.

On varsin kuvaavaa nykyaikaiselle politiikan tekijöille se trendi, jonka mukaisesti kansanedustajat lähtevät edustajaeläkkeelle, koska kokevat ettei heidän työtään arvosteta? Suomalaiset poliitikot eivät siis pohdi työskentelytapojaan, eivätkä he pyri saavuttamaan kunnioitusta oman toimintansa kautta, he syyllistävät äänestäjänsä. Keskustapuolueella on pyrkimys "kirkastaa linjaansa", ikään kuin tämä olisi vastaus puolueen ongelmiin. Puolue on kuitenkin hallitusvastuussa ollessaan niin turvoksissa omaa tärkeyttään, ettei sen johtajisto kykene suhteuttamaan perusäänestäjäkuntansa arvomaailmaa omaan toimintaansa, koko väestön tilanteesta puhumattakaan. Korhosen kannatus on selkeä näyttö tästä ristiriidasta.

Demareiden tilanne on yhtä onneton. Urpiainen ei ole oikea henkilö johtamaan puoluetta, jonka äänestäjäjoukko on koostunut pääosin työväestöstä. Jungerin rakkauden sanoma herättää luultavasti ainoastaan hilpeyttä ja vei uskottavuutta vakavasti otettavalta sanomalta.

Opettamisen voisi kiteyttää varsin hyvin näin, hyvä opettaja ymmärtää sen, että kuulijajoukko muodostaa aina vahvemman tietotason kuin heidän kouluttajansa. Ryhmässä on väistämättä näin, että joukon tieto/taitotaso on yksilöä korkeampi, mikäli jätämme triviaalit huomioimatta. Kun oivaltaa sen, ettei tietoa ole mahdollista hallita ja omat rajat tulevat väistämättä jossakin vaiheessa vastaan. Ymmärtää kuunnella myös opetettavia, näin oppimistapahtuma on molemmin puolinen ja antoisa. Suomalaisten politiikkojen elitismi ja elämästä vieraantuminen on este hedelmällisen vuorovaikutuksen syntyyn, tämä vika on jokaisessa suuressa puolueessa. Perusuomalaisten kannatus ja heidän nostamansa linjakysymykset ovat olleet koko ajan kansalaiskeskustelujen teemoja, voi vain ihmetellä miksi ne on jätetty politiikan teossa kuulematta -tähän asti.

Lue lisää

en kykene riitauttamaan kirjoitustasi eikä siihen ole tarvettakaan, koska ole monessa kohdin samaa mieltä ikään kuin sen oppilaan asemassa. Tuohon loppukaneettiin teen kuitenkin pari huomautusta.

Perussuomalaisten teemoja ovat olleet mm. EU-vastaisuus ja maahanmuuttokritiikki. EU-vastaisuuden kysymyksistä on vaikea synnyttää vakavaa keskustelua, jos vaihtoehtoina ovat EU:ssa toimiminen ja asioiden muuttaminen jäsenen ominaisuudessa ja EU-toiminnan suoranainen sabotoiminen ja irrottautuminen vähitellen koko EUsta. Kansalaistasolla EU-asiat koetaan etäisiksi ja oudoiksi, minkä takia EUta vastaan voidaan asettua esim. kurkkudirektiivin varjolla. EUn merkitys Suomelle on jäänyt hämäräksi ja tämän valaisemiseen poliitikot voisivat kyllä puuttua tarmokkaammin. Perussuomalaisetkaan eivät halua kertoa, mikä olisi vaihtoehto EU-jäsenyydelle, koska senkin kertominen on liian mutkikas asia. Päällimmäiseksi jää vain puolesta tai vastaan, ja siihen riittää mikä tahansa triviaalikin peruste.

Maahanmuuttokeskustelussa on esiintynyt vastenmielisiä piirteitä. Se on ollut rasistien temmellyskenttää. Siksi asiallinenkin keskustelu on jäänyt puuttumaan. Hyvin kuvaava tässä on ollut se, kun Heinäluoma vastusti työperäisen maahanmuuton oleskelupaedellytysten muuttamista. Sekä nykyinen että entinen pääministeri kommnetoivat asiaa heti niin, että sellainen puhe on rasismilla flirttailua. Jos tälläisenkin sanominen halutaan leimata rasismiksi, niin ei pidä ihmetellä, jos asioista mieluummin vaietaan.

noin ei ei kirjoitti:

Ei normaalilla ajatuksenjuoksulla varustettu ala pohtimaan avioliiton ulottuvuuksia tavallasi, tyhjää liirumlaarumia esittäen. He joko pitävät avioliittoa yksin miehen ja naisen välisenä, tai sitten vähät välittävät vaikka homotkin vihitään samalla tavalla. Suurin osa kuuluu tuohon jälkimmäiseen joukkoon. Poliitikot, osa toimittajista ja kaiken maailman huuhaa sosiologit tekevät vain asiasta tuollaista muka viisasta pohdintaa kuin mitä sinä esität.

Siinä se Perussuomalaisten juju on. He kertovat asiat pelkistäen, samalla tavalla kuin valtaosa ihmistäkin ajattelee. Olkookin ettei asiat aina ole aivan niin yksinkertaisia.

Etujärjestöt edustavat kansaa, mutta muissa asioissa kuin poliittisessa päätöksenteossa. Jotkut ovat niin syvällä historiallisesti kuitenkin nuoressa tupo-kolmikannassa, etteivät osaa erottaa edunvalvontaa kansanvallasta. Etenkin vasemmistossa ay-liike koetaan osaksi poliittista päätöksentekokoneistoa, ainakin painostuskoneistoksi.

Lue lisää

ihmiset sentään ajattelemaan kykenevät, ainakin useimmat. Järkevät ihmiset eivät mieti asioita vain lopputuleman kannalta, vaan haluavat kuulla ehkä itseltään tai toisten kysyessä perusteen sille, miksi ovat jotakin mieltä. Silloin esim. liberaali peruste, ettei homoliitto minua mitenkään häiritse ja että se vain lisää ihmisten tasavertaisuutta, on täysin käsitettävä. Ihmisille ei tunnu enää riittävän, että avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto, kun joku paavi sen sanoo sellaisen olevan. Jos tyytyisimme sovinnaiseen ajatteluun, eläisimme edelleen keskiaikaisessa maailmassa, missä esim. fundamentalistinen islamilaisuus elää parhaillaankin. Siinäkin asiat yksinkertaistetaan kertomalla auktoriteetin pakkovaltainen näkemys.

Ay-liike on kokenut itsensä mahdollisesti poliittiseksikin päätöksentekijäksi ja ainakin painostuskoneistoksi kuten sanot. Mutta kyllä tuota painostuskoneistoa on kuitenkin taidettu aika lailla vähän käyttää sellaisissa kysymyksissä, jotka eivät liity palkansaajien edunvalvontaan. Esimerkiksi eläkeikä vaikuttaa suoraan palkansaajien etuihin, joten on luontevaa, että he ottavat siihen kantaa. Eläkehän on sovittu ansaituksi palkaksi, joka siirretään maksettavaksi eläkeiässä. Jos tällaisen palkanmaksua myöhennetään parilla vuodella, se luonnollisesti tarkoittaa palkansaajien etujen huonontamista. Vastaavsti se voi tarkoittaa työantajapuolen etujen parantamista.

Vasemmisto ei ole pelkästään käyttänyt tällaista ulkoparlamentaarista painostusta. Teollisuuden ja elinkeinoelämän painostuskeinot ovat usein hienovaraisempia ja ne on puettu esim. suomalaisen kilpailukyvyn parantamisen kaapuun. Joskus kuitenkin sanotaan asiat myös suoraan kuten Lex Nokian tapauksessa, missä Nokia uhkaili maastapoistumisella, jos sen tahtoon ei suostuta. Maan hallitus asettui myös näkyvästi puolustamaan StoraEnson päätöstä lopettaa Kemijärven sellutehdas. Energiaratkaisuissa on takuuvarmasti ollut painostusta. EU-rakennusten käytävillä parveilee erilaisia lobbareita ja he tuskin edustavat vasemmistolaista työväenliikettä kovinkaan usein.

Mielipidepankki kirjoitti:

ihmiset sentään ajattelemaan kykenevät, ainakin useimmat. Järkevät ihmiset eivät mieti asioita vain lopputuleman kannalta, vaan haluavat kuulla ehkä itseltään tai toisten kysyessä perusteen sille, miksi ovat jotakin mieltä. Silloin esim. liberaali peruste, ettei homoliitto minua mitenkään häiritse ja että se vain lisää ihmisten tasavertaisuutta, on täysin käsitettävä. Ihmisille ei tunnu enää riittävän, että avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto, kun joku paavi sen sanoo sellaisen olevan. Jos tyytyisimme sovinnaiseen ajatteluun, eläisimme edelleen keskiaikaisessa maailmassa, missä esim. fundamentalistinen islamilaisuus elää parhaillaankin. Siinäkin asiat yksinkertaistetaan kertomalla auktoriteetin pakkovaltainen näkemys.

Ay-liike on kokenut itsensä mahdollisesti poliittiseksikin päätöksentekijäksi ja ainakin painostuskoneistoksi kuten sanot. Mutta kyllä tuota painostuskoneistoa on kuitenkin taidettu aika lailla vähän käyttää sellaisissa kysymyksissä, jotka eivät liity palkansaajien edunvalvontaan. Esimerkiksi eläkeikä vaikuttaa suoraan palkansaajien etuihin, joten on luontevaa, että he ottavat siihen kantaa. Eläkehän on sovittu ansaituksi palkaksi, joka siirretään maksettavaksi eläkeiässä. Jos tällaisen palkanmaksua myöhennetään parilla vuodella, se luonnollisesti tarkoittaa palkansaajien etujen huonontamista. Vastaavsti se voi tarkoittaa työantajapuolen etujen parantamista.

Vasemmisto ei ole pelkästään käyttänyt tällaista ulkoparlamentaarista painostusta. Teollisuuden ja elinkeinoelämän painostuskeinot ovat usein hienovaraisempia ja ne on puettu esim. suomalaisen kilpailukyvyn parantamisen kaapuun. Joskus kuitenkin sanotaan asiat myös suoraan kuten Lex Nokian tapauksessa, missä Nokia uhkaili maastapoistumisella, jos sen tahtoon ei suostuta. Maan hallitus asettui myös näkyvästi puolustamaan StoraEnson päätöstä lopettaa Kemijärven sellutehdas. Energiaratkaisuissa on takuuvarmasti ollut painostusta. EU-rakennusten käytävillä parveilee erilaisia lobbareita ja he tuskin edustavat vasemmistolaista työväenliikettä kovinkaan usein.

Lue lisää

Kuten sanoin, suurimmalle osalle on yhdentekevää laajennetaanko avioliitto koskemaan myös homojen suhteita. Ei siihen mitään sen kummempia perusteluja kaivata, asia ei juurikaan merkitse. Sitten on niitä, joiden on perusteltava kantansa. Syystä tai toisesta, syy saattaa olla sekin, että syvällä sisimmässään ei oikein hyväksy homoliittoa, mutta toisaalta haluaa olla "moderni" ja joutuu perustelemaan asiaa enemmän itselleen kuin muille. Liirumlaarumiahan siitä silloin tulee.

Eläkeikä vaikuttaa todellakin suoraan palkansaajien etuuksiin, siinä olet oikeassa, ne vaikuttavat tulevia etuuksia karsivasti maksurasituksena. Eläkkeethän kustannetaan palkoista, osan maksaa palkansaajat itse ja osan työnantaja. Kaikkille alle 50-vuotiaille palkansaajille eläkeiän noston vastustaminen tarkoittaa tulevaisuuden maksurasituksen lisäämistä. Ne ansaitut tulevaisuudessa maksettaviksi sovitut palkat kun on niiden tulevien palkansaajien kustannettava. Ay-liike tajuaa tämän, mutta etenkin SAK on tällä hetkellä SDP:n vaalityöhön valjastettuna pakotettu puhumaan omien nuorten jäsentensä etua vastaan.

Niinpä niin kirjoitti:

On aivan totta, että sekä politiikassa toimijat ja myös heitä avustavat asiantuntijat ovat tietotasoltaan aivan erilaisia kuin kansalaisten perusjoukko. Vaikkakin suomalainen sivistystaso on sinänsä varsin laaja, ero on kuitenkin olemassa. On syntynyt elitistinen etuoikeutettu joukko, joka perustelee valtaansa nimenomaan tietotaidolla. Ongelmia on syntynyt siitä, että suurten puolueiden pehmeä peti on vienyt toimijansa varsin kauaksi arkipäivästä ja kansalaisten kokemuksista.

On varsin kuvaavaa nykyaikaiselle politiikan tekijöille se trendi, jonka mukaisesti kansanedustajat lähtevät edustajaeläkkeelle, koska kokevat ettei heidän työtään arvosteta? Suomalaiset poliitikot eivät siis pohdi työskentelytapojaan, eivätkä he pyri saavuttamaan kunnioitusta oman toimintansa kautta, he syyllistävät äänestäjänsä. Keskustapuolueella on pyrkimys "kirkastaa linjaansa", ikään kuin tämä olisi vastaus puolueen ongelmiin. Puolue on kuitenkin hallitusvastuussa ollessaan niin turvoksissa omaa tärkeyttään, ettei sen johtajisto kykene suhteuttamaan perusäänestäjäkuntansa arvomaailmaa omaan toimintaansa, koko väestön tilanteesta puhumattakaan. Korhosen kannatus on selkeä näyttö tästä ristiriidasta.

Demareiden tilanne on yhtä onneton. Urpiainen ei ole oikea henkilö johtamaan puoluetta, jonka äänestäjäjoukko on koostunut pääosin työväestöstä. Jungerin rakkauden sanoma herättää luultavasti ainoastaan hilpeyttä ja vei uskottavuutta vakavasti otettavalta sanomalta.

Opettamisen voisi kiteyttää varsin hyvin näin, hyvä opettaja ymmärtää sen, että kuulijajoukko muodostaa aina vahvemman tietotason kuin heidän kouluttajansa. Ryhmässä on väistämättä näin, että joukon tieto/taitotaso on yksilöä korkeampi, mikäli jätämme triviaalit huomioimatta. Kun oivaltaa sen, ettei tietoa ole mahdollista hallita ja omat rajat tulevat väistämättä jossakin vaiheessa vastaan. Ymmärtää kuunnella myös opetettavia, näin oppimistapahtuma on molemmin puolinen ja antoisa. Suomalaisten politiikkojen elitismi ja elämästä vieraantuminen on este hedelmällisen vuorovaikutuksen syntyyn, tämä vika on jokaisessa suuressa puolueessa. Perusuomalaisten kannatus ja heidän nostamansa linjakysymykset ovat olleet koko ajan kansalaiskeskustelujen teemoja, voi vain ihmetellä miksi ne on jätetty politiikan teossa kuulematta -tähän asti.

Lue lisää

Kirjoitat: "...politiikassa toimijat ja myös heitä avustavat asiantuntijat ovat tietotasoltaan aivan erilaisia kuin kansalaisten perusjoukko..."

Mutta kummin päin, onko kansalaisten perusjoukko fiksumpaa kuin poliitikot, vaiko toisin päin.

Itse olen vahvasti sitä mieltä, että kansalaisten perusjoukko on paljon fiksumpaa, jos heille vain annetaan mahdollisuus käyttää fiksuuttaan. Nyt poliitikot välttävät etenkin vaikeiksi kokemiensa asioiden todellisuuden kertomista, koettavat olla yhtä aikaa kaikkien puolella. Se on mahdotonta, ja siksi sellaista harjoittava ei voi olla tieto- eikä etenkään taitotasoltaan kovin korkealla. Poliittisissa ratkasiuissa on lähes aina hyötyjiä ja kärsijöitä, eikä kokonaan voida välttää etteikö päätösten seurauksena synny myös ikäviksi koettuja vaikutuksia.

Osmo Soininvaaran pamfletti jota eilen arvioitiin Hesarissa kuvaa hyvin tuota päätöksenteon sietämätöntä vaikeutta, kun ei kyetä olemaan kaikille mieliksi vesitetään välttämättömiäkin muutoksia. Soininvaaran käsittelemä sosiaaliturvajärjestelmän uudistuksen vaikeus on yksi osoitus tuollaisesta, eläikän noston vastustus toinen. Eläkeiän noston vastustaminen palvelee 50-63 vuotiaiden etua, mutta rankaisee raskaasti sitä nuorempia palkansaajia, sitä enemmän mitä nuoremmasta on kyse. Kun päätöksen tekijöistä valtaosa on itse tuossa edunsaajien joukossa, ns suuria ikäluokkia, ollaan valmiit jättämään hirvittävä lasku tuleville sukupolville. Lapset ja lastenlapset laitetaan maksamaan omat edut.

Kumpa löytyisi se poliitikko tai ay-pamppu, joka uskaltaisi tuon eläkeasiankin tuoda esiin niin, että kaikki sen tajuaisi. Sillä puolueella olisi vaalivoitto varma. SDP palkansaajapuolueena luulisi olevan kaikista kiinnostunein nuorten työtätekevien äänistä, mutta eipä sekään taida tajuta tilaisuuttaan vaikka puoluetta johtaa tuohon kärsimään joutumaan ikäluokkaan kuuluva Urpilainen.

Puolueiden johtoklikit ovat omineet itselleen sen vallan, joka ennen oli Kekkosella. Tämä pääsi tapahtumaan siksi, että Koivisto loi uuden "maan tavan", jossa hallitusten tulee istua koko vaalikausi ja uusi perustuslaki teki mahdolliseksi, että puolueiden johtajat pääsevät näin myös tekemään puoluekurin avulla.

Eduskunta on nykyisin puoluekurilla kasaan liimattu kumileimasin, jota kulloinkin hallituksessa olevat puolueet ohjailevat niissä puitteissa, kun mediajulkisuus sallii. Hyviä esimerkkejä ovat jätevesiasetus ja uusi postilaki, joissa hallitus on joutunut perääntymään, kun se ei voikaan runnoa asioita puoluekurilla läpi ilman, että hallituspuolueet menettäisivät kannatustaan.

Minusta media voisi vaatia puolueita luopumaan siitä sopimuksestaan, että vaalit voittaneen puolueen puheenjohtaja aloittaa automaattisesti hallituksen muodostamisen ja antaa tämä tehtävä selvästi eduskunnan äänestettäväksi. Meillä oli Kekkosen aikana muutamia hallituksia, joissa pääministeri oli kokonaan eduskunnan ulkopuolelta ja hallituksessa ammattiministereitä, kun puolueet riitelivät niin, ettei poliittisista hallituksista ollut kehityksen suunnannäyttäjäksi.

Politiikka jää nykyisin liian paljon kolmen suurimman puolueen ylimmän johdon sopimuskysymykseksi, mistä seuraa, ettei parlamentarismi toimi perustuslain tarkoittamalla tavalla.

Mielipidepankki kirjoitti:

niinpä niin kirjoituksessa että sinun kirjoituksessa oli muutama selkeä oivallus, joita kumpaakaan en lähtisi tyrmäämään. Näkemys siitä, että puolueet opettavat kansaa ja kansa on joissain kohdin huonojärkinen poliitikon ja myös asiantuntijan silmin, on täysin totta. Kansalaisen keskimäärinen tietotaso monissa asioissa on niin paljon huterampi ja yksipuolisuutta korostava, että tällainen ristipaine helposti syntyy. Perussuomalaiset pyrkivät yksinkertaistamaan poliittista sanomaansa ja settuvat siten kansalaisen tasolle. Syntyy vastakkainasettelu asiantuntijatietouden ja mutu-tuntuman välille. Persut kalastavat ääniä tällä mutu-tuntumalla, mutta joutuvat mahdollisessa hallitusvastuussa ottamaan takuuvarmasti huomioon myös ulkopuolisen asiantuntentumuksen.

Persut edustavat suoraa tai ainakin suoremmin kansaa kuin ne puolueet, joilla on ns. liitännäisjäseniä. Kyllähän se voi olla vaalivaltti. Mutta sitten kun pitää hoitaa asioita, voi pian huomatakin, että niitä kavereita ehä tarvittaisiin. Poliittinen valta ulottuu taloudellisiin kysymyksiin vain osittain. Jos perusja ei koeta sillä sektorilla legitiimiksi toimijaksi, he voivat joutua huutelemaan metsään eikä kukaan kuuntele.

Tässä on toisessa kommentissa huomautettu myös siitä, että persujen kori on aika tyhjä. Konkreettiset poliittiset toimintalinjat puuttuvat tai väljentyvät sitä mukaa kuin niitä täytetään. Tämä kävi hyvin ilmi, kun Timo Soini esiityi A-plus ohjelmassa, missä talouspolitiikan konkretia kuulosti yhä enemmän samalta kuin muillakin puolueilla. Soini joutui tekemään varaumia ja lupaamaan ehdollisesti asioita.

Lue lisää

Persut toimivat tavalla, jolla on aina toimittu: rakennetaan ensin vihollinen (esim. EU, suuret puolueet, maahanmuuttajat, jne...) ja sitten tarjotaan oma lääke tämän vihollisen nujertamiseksi.

Kansan joukossa on aina 10-20% sellaisia, joihin tämä simppeli temppu uppoaa ilman mitään omaa ajattelua, kritiikistä nyt puhumattakaan.

Mielipidepankki kirjoitti:

en kykene riitauttamaan kirjoitustasi eikä siihen ole tarvettakaan, koska ole monessa kohdin samaa mieltä ikään kuin sen oppilaan asemassa. Tuohon loppukaneettiin teen kuitenkin pari huomautusta.

Perussuomalaisten teemoja ovat olleet mm. EU-vastaisuus ja maahanmuuttokritiikki. EU-vastaisuuden kysymyksistä on vaikea synnyttää vakavaa keskustelua, jos vaihtoehtoina ovat EU:ssa toimiminen ja asioiden muuttaminen jäsenen ominaisuudessa ja EU-toiminnan suoranainen sabotoiminen ja irrottautuminen vähitellen koko EUsta. Kansalaistasolla EU-asiat koetaan etäisiksi ja oudoiksi, minkä takia EUta vastaan voidaan asettua esim. kurkkudirektiivin varjolla. EUn merkitys Suomelle on jäänyt hämäräksi ja tämän valaisemiseen poliitikot voisivat kyllä puuttua tarmokkaammin. Perussuomalaisetkaan eivät halua kertoa, mikä olisi vaihtoehto EU-jäsenyydelle, koska senkin kertominen on liian mutkikas asia. Päällimmäiseksi jää vain puolesta tai vastaan, ja siihen riittää mikä tahansa triviaalikin peruste.

Maahanmuuttokeskustelussa on esiintynyt vastenmielisiä piirteitä. Se on ollut rasistien temmellyskenttää. Siksi asiallinenkin keskustelu on jäänyt puuttumaan. Hyvin kuvaava tässä on ollut se, kun Heinäluoma vastusti työperäisen maahanmuuton oleskelupaedellytysten muuttamista. Sekä nykyinen että entinen pääministeri kommnetoivat asiaa heti niin, että sellainen puhe on rasismilla flirttailua. Jos tälläisenkin sanominen halutaan leimata rasismiksi, niin ei pidä ihmetellä, jos asioista mieluummin vaietaan.

Lue lisää

Ei kyse ole siitä, mitä sanotaan, vaan siitä mihin sanomisella pyritään.

Heinäluoma meni ongelle persujen mutiaislammikolle ja kyllä häntä siitä saa arvostella.

oikein on kirjoitti:

Kirjoitat: "...politiikassa toimijat ja myös heitä avustavat asiantuntijat ovat tietotasoltaan aivan erilaisia kuin kansalaisten perusjoukko..."

Mutta kummin päin, onko kansalaisten perusjoukko fiksumpaa kuin poliitikot, vaiko toisin päin.

Itse olen vahvasti sitä mieltä, että kansalaisten perusjoukko on paljon fiksumpaa, jos heille vain annetaan mahdollisuus käyttää fiksuuttaan. Nyt poliitikot välttävät etenkin vaikeiksi kokemiensa asioiden todellisuuden kertomista, koettavat olla yhtä aikaa kaikkien puolella. Se on mahdotonta, ja siksi sellaista harjoittava ei voi olla tieto- eikä etenkään taitotasoltaan kovin korkealla. Poliittisissa ratkasiuissa on lähes aina hyötyjiä ja kärsijöitä, eikä kokonaan voida välttää etteikö päätösten seurauksena synny myös ikäviksi koettuja vaikutuksia.

Osmo Soininvaaran pamfletti jota eilen arvioitiin Hesarissa kuvaa hyvin tuota päätöksenteon sietämätöntä vaikeutta, kun ei kyetä olemaan kaikille mieliksi vesitetään välttämättömiäkin muutoksia. Soininvaaran käsittelemä sosiaaliturvajärjestelmän uudistuksen vaikeus on yksi osoitus tuollaisesta, eläikän noston vastustus toinen. Eläkeiän noston vastustaminen palvelee 50-63 vuotiaiden etua, mutta rankaisee raskaasti sitä nuorempia palkansaajia, sitä enemmän mitä nuoremmasta on kyse. Kun päätöksen tekijöistä valtaosa on itse tuossa edunsaajien joukossa, ns suuria ikäluokkia, ollaan valmiit jättämään hirvittävä lasku tuleville sukupolville. Lapset ja lastenlapset laitetaan maksamaan omat edut.

Kumpa löytyisi se poliitikko tai ay-pamppu, joka uskaltaisi tuon eläkeasiankin tuoda esiin niin, että kaikki sen tajuaisi. Sillä puolueella olisi vaalivoitto varma. SDP palkansaajapuolueena luulisi olevan kaikista kiinnostunein nuorten työtätekevien äänistä, mutta eipä sekään taida tajuta tilaisuuttaan vaikka puoluetta johtaa tuohon kärsimään joutumaan ikäluokkaan kuuluva Urpilainen.

Lue lisää

Taisin vastakin jo kysymykseesi, mikäli kansaa ajatellaan yksikkönä, silloin se on poliitikkoja viisaampaa, mutta jos kansalaisista puhutaan yksilöinä (etunäkökulmasta) silloin poliittinen päätöksentekokoneisto on viisaampaa. Oikeastaan kyse on suuruuden ekonomiasta ja tietenkin myös siitä, minkä tasoista avustusta tiedonhankintaa saa. Samaa mieltä olen siitä, että puolueet välttelevät vaikeiden asioiden käsittelemistä, tämä on varsinkin nähtävissä nykyisen hallituksen tavasta toimia.

Soininvaaran sosiaaliturvauudistus törmäsi varsin moneen eturistiriitaan, toisaalla palkansaajat joiden maksamaksi sosiaaliturvajärjestelmä jäisi, toisaalla myös työvoiman saannin turvaaminen. Myös suomalaisen köyhyyden erialaiset ilmenemismuodot olivat hankala paketoida samaan järjestelmään.

Eläkeiännosto ei juurikaan vaikuta 50-63 vuotiaisiin, niin liukuvaksi se järjestelmän alkaminen on suunniteltu, mikäli keskustellaan Vanhasen ehdottamasta järjestelmästä. Eläkeiännosto kirpaisi nuorempia siis nyt eläviä alle viisikymmentä olevia kansalaisia. Eläkeiännosto nykyisessä työllisyystilanteessa on huonosti ajoitettu ja harkitsematon ehdotus, onkin varsin luonnollista että se kohtaa vastustusta. Työperäisen maahanmuuton helpottaminenkaan ei juuri nyt, nuorisotyöttömyyden ollessa tällä tasolla, ole kovinkaan ajankohtainen. On varsin luonnollista vastustaa uudistuksia jotka koetaan tarpeettomiksi ja kansalaisten asemaa huonontaviksi. Perussuomalaisten sanoma tuo esille juuri näitä ongelmakohtia, tiivistetysti ja kansaan käyvästi.

Niinpä niin kirjoitti:

Taisin vastakin jo kysymykseesi, mikäli kansaa ajatellaan yksikkönä, silloin se on poliitikkoja viisaampaa, mutta jos kansalaisista puhutaan yksilöinä (etunäkökulmasta) silloin poliittinen päätöksentekokoneisto on viisaampaa. Oikeastaan kyse on suuruuden ekonomiasta ja tietenkin myös siitä, minkä tasoista avustusta tiedonhankintaa saa. Samaa mieltä olen siitä, että puolueet välttelevät vaikeiden asioiden käsittelemistä, tämä on varsinkin nähtävissä nykyisen hallituksen tavasta toimia.

Soininvaaran sosiaaliturvauudistus törmäsi varsin moneen eturistiriitaan, toisaalla palkansaajat joiden maksamaksi sosiaaliturvajärjestelmä jäisi, toisaalla myös työvoiman saannin turvaaminen. Myös suomalaisen köyhyyden erialaiset ilmenemismuodot olivat hankala paketoida samaan järjestelmään.

Eläkeiännosto ei juurikaan vaikuta 50-63 vuotiaisiin, niin liukuvaksi se järjestelmän alkaminen on suunniteltu, mikäli keskustellaan Vanhasen ehdottamasta järjestelmästä. Eläkeiännosto kirpaisi nuorempia siis nyt eläviä alle viisikymmentä olevia kansalaisia. Eläkeiännosto nykyisessä työllisyystilanteessa on huonosti ajoitettu ja harkitsematon ehdotus, onkin varsin luonnollista että se kohtaa vastustusta. Työperäisen maahanmuuton helpottaminenkaan ei juuri nyt, nuorisotyöttömyyden ollessa tällä tasolla, ole kovinkaan ajankohtainen. On varsin luonnollista vastustaa uudistuksia jotka koetaan tarpeettomiksi ja kansalaisten asemaa huonontaviksi. Perussuomalaisten sanoma tuo esille juuri näitä ongelmakohtia, tiivistetysti ja kansaan käyvästi.

Lue lisää

Näemmä ajattelet vain sitä, että eläkkeellepääsyikä on se etuus, joka muuttuu ja joka kirpaisisi nuoria.

Ei niin ole.

Eläkeiän pitäminen nykyisellään kirpaiseen näitä nuorempia, koska heidän kustannettavakseen tulee paljon nykyistä suuremmat eläkemenot.

Koetetaan vääntää yksinkertaistettu esimerkki jossa lapset maksaisivat vanhempiensa eläkkeet siltä osin kuin niitä ei ole rahastoitu. Aivan kuten koko järjestelmä toimii. Vanhapari siis jää eläkkeelle, heidän voi olettaa elävän vielä 20 vuotta, viettävän auvoisia eläkepäiviä tuon ajan. He ovat maksaneet eläkemaksuja, jotka on rahastoitu ja kattavat 10 vuotta tuosta 20 vuoden eläkkeestä. Heillä on kaksi lasta, jotka maksavat sen toisen puolen yhteisvastuullisesti. Siis kummallekin jää neljännes koko eläkepotista joka vastaa viittä vuotta koko potista

Tulevaisuudessa eläkeläisiä on paljon enemmän kun suuret ikäluokat eläköityvät ja heidän elinikänsä pitenee, ja toisaalta maksajia vähemmän, nuoret ikäluokat kun pienenevät. Siis kymmenen vuoden päästä eläkkeelle jää toinen vanhapari, he elävätkin vielä 25 vuotta kun ovat terveempiä kuin edellä kuvattu pari. Hekin ovat maksaneet eläkemaksuja, samat 10 vuotta kuin aiemmatkin ikäluokat. Mutta heilläpä onkin elättäjänä pienenpi ikäluokka, siis yksi lapsi. Nyt tuolle yhdelle lapselle jää 15 vastaava potti maksettavaksi.

Toivottavasti tuo yksilötasolle tuotu esimerkki osoittaa sinullekin mistä on kyse, siitä, että tulevien maksajien etua ajattelevat nostavat elääkkeelle siirtymisen ikää, heidän rasitustaan lisäävät taas vastustavat sitä

siis rautalankaa kirjoitti:

Näemmä ajattelet vain sitä, että eläkkeellepääsyikä on se etuus, joka muuttuu ja joka kirpaisisi nuoria.

Ei niin ole.

Eläkeiän pitäminen nykyisellään kirpaiseen näitä nuorempia, koska heidän kustannettavakseen tulee paljon nykyistä suuremmat eläkemenot.

Koetetaan vääntää yksinkertaistettu esimerkki jossa lapset maksaisivat vanhempiensa eläkkeet siltä osin kuin niitä ei ole rahastoitu. Aivan kuten koko järjestelmä toimii. Vanhapari siis jää eläkkeelle, heidän voi olettaa elävän vielä 20 vuotta, viettävän auvoisia eläkepäiviä tuon ajan. He ovat maksaneet eläkemaksuja, jotka on rahastoitu ja kattavat 10 vuotta tuosta 20 vuoden eläkkeestä. Heillä on kaksi lasta, jotka maksavat sen toisen puolen yhteisvastuullisesti. Siis kummallekin jää neljännes koko eläkepotista joka vastaa viittä vuotta koko potista

Tulevaisuudessa eläkeläisiä on paljon enemmän kun suuret ikäluokat eläköityvät ja heidän elinikänsä pitenee, ja toisaalta maksajia vähemmän, nuoret ikäluokat kun pienenevät. Siis kymmenen vuoden päästä eläkkeelle jää toinen vanhapari, he elävätkin vielä 25 vuotta kun ovat terveempiä kuin edellä kuvattu pari. Hekin ovat maksaneet eläkemaksuja, samat 10 vuotta kuin aiemmatkin ikäluokat. Mutta heilläpä onkin elättäjänä pienenpi ikäluokka, siis yksi lapsi. Nyt tuolle yhdelle lapselle jää 15 vastaava potti maksettavaksi.

Toivottavasti tuo yksilötasolle tuotu esimerkki osoittaa sinullekin mistä on kyse, siitä, että tulevien maksajien etua ajattelevat nostavat elääkkeelle siirtymisen ikää, heidän rasitustaan lisäävät taas vastustavat sitä

Lue lisää

Aritmetiikan soveltaminen yhteiskuntatieteissä on perusteltua, vaikka se ei koskaan ole kovin yksinkertaista rautalankaa. Aikoinaan kun työeläkejärjestelmä luotiin, se luotiin tyhjältä pöydältä. Työeläkejärjestelmää ei siis lähdetty rakentamaan siten, että rahastoituja säästöjä olisi ollut valmiina, vaan työssä olevat kustansivat eläkkeet ja säästivät samoin itselleen omia eläkkeitä. Järjestelmä on aina toiminut siis siten, että tulevat sukupolvet maksavat edellisten eläkkeitä. Nyt eläkekeskustelussa onkin painotettu sitä, että eläkevastuuta ei voida siirtää tuleville sukupolville. Ei vaikka rahastoitu omaisuus on jo nyt varsin mittava.

Eläkekeskustelussa on unohdettu tarkoituksen hakuisesti se, että mikäli yhteiskunta kehittyy ennakoituun suuntaan, ihmiset elävät terveempinä ja vanhemmiksi, silloin osa yhteiskunnallisista (terveys- sosiaali) menoista vähenee. Jos talouskasvu pysyy suunniteltuna, silloin voi varsin hyvin ajatella verotuksen vähenevän, näin nuorten sukupolvien veroluonteiset maksut eivät kohoaisi, vaikka eläkemaksut hieman nousisivatkin.

Eläkeiän nostamiskeskustelu on aika tarkoituksenhakuista, varsinkin kun tiedossamme on se, ettei työeläkejärjestelmämme ole läheskään niin pahoissa ongelmissa mitä muut eläkejärjestelmät ovat. Olisikin tarpeen pohtia sitä, kuinka yrittäjien ja maaviljelijöiden eläkevastuita saataisiin hieman paremmalle tolalle, kuinka korkeaksi heidän eläkeikänsä tulisi nostaa?

Niinpä niin kirjoitti:

Aritmetiikan soveltaminen yhteiskuntatieteissä on perusteltua, vaikka se ei koskaan ole kovin yksinkertaista rautalankaa. Aikoinaan kun työeläkejärjestelmä luotiin, se luotiin tyhjältä pöydältä. Työeläkejärjestelmää ei siis lähdetty rakentamaan siten, että rahastoituja säästöjä olisi ollut valmiina, vaan työssä olevat kustansivat eläkkeet ja säästivät samoin itselleen omia eläkkeitä. Järjestelmä on aina toiminut siis siten, että tulevat sukupolvet maksavat edellisten eläkkeitä. Nyt eläkekeskustelussa onkin painotettu sitä, että eläkevastuuta ei voida siirtää tuleville sukupolville. Ei vaikka rahastoitu omaisuus on jo nyt varsin mittava.

Eläkekeskustelussa on unohdettu tarkoituksen hakuisesti se, että mikäli yhteiskunta kehittyy ennakoituun suuntaan, ihmiset elävät terveempinä ja vanhemmiksi, silloin osa yhteiskunnallisista (terveys- sosiaali) menoista vähenee. Jos talouskasvu pysyy suunniteltuna, silloin voi varsin hyvin ajatella verotuksen vähenevän, näin nuorten sukupolvien veroluonteiset maksut eivät kohoaisi, vaikka eläkemaksut hieman nousisivatkin.

Eläkeiän nostamiskeskustelu on aika tarkoituksenhakuista, varsinkin kun tiedossamme on se, ettei työeläkejärjestelmämme ole läheskään niin pahoissa ongelmissa mitä muut eläkejärjestelmät ovat. Olisikin tarpeen pohtia sitä, kuinka yrittäjien ja maaviljelijöiden eläkevastuita saataisiin hieman paremmalle tolalle, kuinka korkeaksi heidän eläkeikänsä tulisi nostaa?

Lue lisää

Eläkerahastoissa on noin 5 vuoden eläkesummaa vastaava omaisuus, siis kuitenkin varsin pieni osa eläkevastuista kun otetaan huomioon tuo eliniän odotteen kasvu. Nuorille jää siis maksettavaa yllinkyllin.

Eihän se, että ihmiset elää vanhemmiksi ole tähän mennessä vähentänyt vaan lisännyt sosiaali- ja terveysmenoja. Onhan elinikä noussut muutamassa vuosikymmenessä merkittävästi.

Ja muista, että vanhusten määrä kasvaa sadoillatuhansilla lähivuosina. Eihän se vähennä kokonaiskustannusta jos sairastuu 80 vuotiaana aiemman 75 vuoden sijaan. Vai mitä? Kun otetaan huomioon myös tuo, että vanhusten kokonaismäärä kasvaa merkittävästi, niin kyllä melkoinen idiootti täytyy olla sen, joka väittää, että terveys- ja sosiaalimenot pienenevät ja nuorten maksutaakka helpottuu. Etenkin kun työikäisten määrä vähenee ikäluokkien pienentyessä. Tuo esittämäsi on juuri sitä idiotismia, jonka esiintuominen ja ymmärrettävästi esittäminen toisi mille tahansa puolueelle nuorten äänet - ja vaalivoiton. Nyt puolueet pelaavat vain seuraavia vaaleja varmanpäälle, kaltaistesi oman navan tuijottajien ääniä itselleen pedaten.

Selitäppä nyt tarkemmin kuinka tulevien ikäluokkien, nyt alle 40 vuotiaiden maksuosuudet helpottuu kun
a) vahnusväestän ja eläkeläisten määrä kasvaa nopeasti ja paljon
b) työssäkäyvien ikäluokkien koko pienenee
c) sairaanhoidon yksikkökustannukset kasvaa koko ajan (hoitomuotojen kallistuessa)
d) eläkeikää ei muuteta
e) eläkejärjestemän vakavaraisuus pidetään määräysten mukaisena

pahasti pihalla kirjoitti:

Eläkerahastoissa on noin 5 vuoden eläkesummaa vastaava omaisuus, siis kuitenkin varsin pieni osa eläkevastuista kun otetaan huomioon tuo eliniän odotteen kasvu. Nuorille jää siis maksettavaa yllinkyllin.

Eihän se, että ihmiset elää vanhemmiksi ole tähän mennessä vähentänyt vaan lisännyt sosiaali- ja terveysmenoja. Onhan elinikä noussut muutamassa vuosikymmenessä merkittävästi.

Ja muista, että vanhusten määrä kasvaa sadoillatuhansilla lähivuosina. Eihän se vähennä kokonaiskustannusta jos sairastuu 80 vuotiaana aiemman 75 vuoden sijaan. Vai mitä? Kun otetaan huomioon myös tuo, että vanhusten kokonaismäärä kasvaa merkittävästi, niin kyllä melkoinen idiootti täytyy olla sen, joka väittää, että terveys- ja sosiaalimenot pienenevät ja nuorten maksutaakka helpottuu. Etenkin kun työikäisten määrä vähenee ikäluokkien pienentyessä. Tuo esittämäsi on juuri sitä idiotismia, jonka esiintuominen ja ymmärrettävästi esittäminen toisi mille tahansa puolueelle nuorten äänet - ja vaalivoiton. Nyt puolueet pelaavat vain seuraavia vaaleja varmanpäälle, kaltaistesi oman navan tuijottajien ääniä itselleen pedaten.

Selitäppä nyt tarkemmin kuinka tulevien ikäluokkien, nyt alle 40 vuotiaiden maksuosuudet helpottuu kun
a) vahnusväestän ja eläkeläisten määrä kasvaa nopeasti ja paljon
b) työssäkäyvien ikäluokkien koko pienenee
c) sairaanhoidon yksikkökustannukset kasvaa koko ajan (hoitomuotojen kallistuessa)
d) eläkeikää ei muuteta
e) eläkejärjestemän vakavaraisuus pidetään määräysten mukaisena

Lue lisää

Eläkekeskustelussa unohdetaan varsin paljon asioita, näin yhteiskunnallisessa keskustelussa tehdään usein ja syynä on se, että näin asioita hämärretään tarkoituksella. Eläkeiästä keskusteltaessa puhutaan aina huoltosuhteen muutoksesta. Huoltosuhde on yksinkertaistettuna sitä, kuinka monta työssä käyvää on verrattuna heihin jotka nauttivat yhteiskunnan tukija. Pelkästään eläkeläiset eivät ole heitä, jotka vinotuttavat yhteiskunnallista huoltosuhdetta. Jos nyt ajatellaan yhä pitkittyvää työttömyyttä, jo pelkästään se on merkittävä huoltosuhteen kannalta.

Jos keskustellaan ikääntyvien sairasmenoista, silloin on huomioitava se kuinka paljon terveydenhuoltomenot säästyvä kun saamme sydän- ja verisuonisairaudet vähenemään, tämähän on se syy jonka vuoksi eliniänennuste nousee. Nykyisistä laitosmenoista (vanhusväestön osalta) suurin kuluero muodostuu aivoinfarktin ja- verenvuodon jälkitilojen hoidosta. Sairashoitokulujen yksikköhinnat nousevat, koska hoitomuodot kehittyvät, tämä on totta, mutta samalla myös laitoshoidontarve vähenee, samasta syystä.

Yhteiskunttavastuita ei voida siirtää pelkästään palkansaajille. Ajatus siitä, että sijoittajien tehtävänä on ainoastaan tuottavuudesta huolehtiminen ja muu yhteiskuntavastuu jää pelkästään palkansaajille, ei toimi. Kun tuottavuus nousee, silloin palkansaajien maksuosuus siis vähenee. Työikäisten määrä vähentyy, mutta samalla yksittäisten -tekijöiden tuottavuus nousee, tämä johtuu teknologian kehityksestä.


Nuorten nettovarallisuus on vanhempiaan suurempi tulevaisuudessa, koska perintöomaisuuden määrä nousee. Yhteiskunnallisten muutosten kokonaisuuksien hahmottaminen on vaikeaa, mutta onhan tulevaisuutta tarkasteltava kokonaisuutena, muuten harhaudumme populismiin.

Niinpä niin kirjoitti:

Yhä monimutkaistuvassa maailmassa ei ole yhtenäistä kansaa ja sen intressejä. Populismi onkin juuri tämän vuoksi kestämätöntä, erilaisia ihmisryhmiä on liian paljon ja heidän etunsa ovat keskenään ristiriitaisia. Otetaanpa esimerkiksi vaikkapa äskettäin tunteita kuohuttanut parisuhdelaki ja sen muutospyrkimys. Suhtautuminen avioliittoon voi olla lähtöisin kahdesta perusasetelmasta: nähdäänkö avioliitto yhteiskunnallisena instituutiona, vai onko se perusta moraalinen (uskonnollinen), jo pelkästään näiden lähtökohtien nojalta päädytään täysin vastakkaisiin näkökulmiin. Lisäksi voidaan ajatella liberaalisti, jos vapaus ei vahingoita toisten vapautta, se on sallittava. Mikäli ajatellaan vielä homoparien oikeuksia heidän näkökulmastaan, silloin tilanne on yhä hankalampi. Näin varsin simppeli asia monimutkaistuu ja kansan edustaminen vaikeutuu. Aina on olemassa ryhmiä jotka kokevat näkemyksiään loukattavan.

Etujärjestöt edustavat kansaa siinä kuin puolueetkin, mitä suurempi on etujärjestön jäsenistö sitä isompaa kansanosaa se edustaa. Puolueiden tulee siis kuunnella etujärjestöjä, tämä on edustuksellisen demokratian peruslähtökohta. Jos puolue sanoo edustavansa kansaa, silloin voi vain kysyä, mitä osaa kansasta ja miten? Kovin suoraviivaisesti näkemällä ja yksinkertaistamalla asioita ei yhteiskunnasta saa tolkkua, tämä on ikävä kyllä näin.

Lue lisää

>>Lisäksi voidaan ajatella liberaalisti, jos vapaus ei vahingoita toisten vapautta, se on sallittava.

Transit_mies kirjoitti:

Ei kyse ole siitä, mitä sanotaan, vaan siitä mihin sanomisella pyritään.

Heinäluoma meni ongelle persujen mutiaislammikolle ja kyllä häntä siitä saa arvostella.

Lue lisää

Maahanmuuttokeskustelua ei voi jättää pelkästään Perusuomalaisten huoleksi, kyllä siihen on jokaisen puolueen osallistuttava. Nykyinen maahanmuuttokeskustelu keskittyy kahteen pääteemaan metakeskusteluun ja väittelyyn siitä mikä on rasismia. Koska keskustelua näin pyritään rajamaan, ei mielekästä vuorovaikutusta pääse syntymään ja luonnollinen lopputulema tästä on se, että arvomaailma sekä kiristyy että segregaatioituu . Tulos on siis päinvastainen mitä kerrotaan toivotun.

Perussuomalaisten kannattaa toki pitää kiinni siitä, että maahanmuuttokeskustelu on yksinomaan heidän alueensa, mutta muiden puolueiden ei tule tähän leikkiin lähteä. Asia on tärkeä ja se on oleellinen nimenomaan siksi, koska avoin mielipideympäristö vähentää rasismia.

Niinpä niin kirjoitti:

Maahanmuuttokeskustelua ei voi jättää pelkästään Perusuomalaisten huoleksi, kyllä siihen on jokaisen puolueen osallistuttava. Nykyinen maahanmuuttokeskustelu keskittyy kahteen pääteemaan metakeskusteluun ja väittelyyn siitä mikä on rasismia. Koska keskustelua näin pyritään rajamaan, ei mielekästä vuorovaikutusta pääse syntymään ja luonnollinen lopputulema tästä on se, että arvomaailma sekä kiristyy että segregaatioituu . Tulos on siis päinvastainen mitä kerrotaan toivotun.

Perussuomalaisten kannattaa toki pitää kiinni siitä, että maahanmuuttokeskustelu on yksinomaan heidän alueensa, mutta muiden puolueiden ei tule tähän leikkiin lähteä. Asia on tärkeä ja se on oleellinen nimenomaan siksi, koska avoin mielipideympäristö vähentää rasismia.

Lue lisää

Ei kai siitä tosiasiasta eroon pääse, että perussuomalaiset ovat "omineet" maahanmuuttokeskustelun omaksi vaaliaseekseen, jolla pyrkivät kalastelemaan muukalaisiin ennakkoluuloisesti suhtautuvien ääniä. Tämä keino näyttää purreen, kun persujen kannatus on huimassa kasvussa.

Se, että Heinäluoma tulee jälkijättöisesti julkisuuteen aivan samanlaisilla argumenteilla vedoten työllisyyteen, ei minun mielestäni ole mitään asiapohjaista maahanmuuttokeskustelua, vaan ongen heittämistä Soinin ongen viereen toivoen, että itsellekin tulisi näitä "maahanmuuttokriittisiä" äänestäjiä.

Jos muut puolueet haluavat osallistua maahanmuuttokeskusteluun, sitä ei pidä tehdä persujen argumentteja apinoiden ja toistaen. Se näyttää ja onkin vain pelkkää plagiointia.

Avoin mielipideympäristö vähentää rasismia. Siitä emme ole eri mieltä. Avoimessa keskustelussa olisikin pyrittävä monipuoliseen mielipiteenvaihtoon eikä sellaisten populististen fraasien toisteluun, että "maahanmuuttoa on rajoitettava, koska suomalaisille on ensin saatava työtä".

Heinäluoma on typerys.

Transit_mies kirjoitti:

Ei kai siitä tosiasiasta eroon pääse, että perussuomalaiset ovat "omineet" maahanmuuttokeskustelun omaksi vaaliaseekseen, jolla pyrkivät kalastelemaan muukalaisiin ennakkoluuloisesti suhtautuvien ääniä. Tämä keino näyttää purreen, kun persujen kannatus on huimassa kasvussa.

Se, että Heinäluoma tulee jälkijättöisesti julkisuuteen aivan samanlaisilla argumenteilla vedoten työllisyyteen, ei minun mielestäni ole mitään asiapohjaista maahanmuuttokeskustelua, vaan ongen heittämistä Soinin ongen viereen toivoen, että itsellekin tulisi näitä "maahanmuuttokriittisiä" äänestäjiä.

Jos muut puolueet haluavat osallistua maahanmuuttokeskusteluun, sitä ei pidä tehdä persujen argumentteja apinoiden ja toistaen. Se näyttää ja onkin vain pelkkää plagiointia.

Avoin mielipideympäristö vähentää rasismia. Siitä emme ole eri mieltä. Avoimessa keskustelussa olisikin pyrittävä monipuoliseen mielipiteenvaihtoon eikä sellaisten populististen fraasien toisteluun, että "maahanmuuttoa on rajoitettava, koska suomalaisille on ensin saatava työtä".

Heinäluoma on typerys.

Lue lisää

Samaa mieltä olen siitä, että Heinäluoma oli typerys, minun perusteluni ovat hieman toisenlaiset. Heinäluoma jätti keskustelun kesken ja salli metakeskustelun jatkumisen. Mikäli Heinäluoma olisi johdonmukaisesti jatkanut keskustelua, hänen asialliset perusteensa olisivat selventäneet, sen mitkä syyt vaativat nykyisen lain voimassa pitämistä. Hallituksen kaavailemat muutokset eivät ole järkevissä rajoissa. Jos ajatellaan Anna Kontulan tekemää tutkimusta atomivoimalatyömaan työoloista ja palkkauksesta, niin Heinäluoman olisi ollut varsin helppoa perustella teesinsä. Mikähän lopetti hyvin alkaneen mielipidevaihdon, toivottavasti syynä ei ollut pelkuruus, mieluummin siis typeryys.

Niinpä niin kirjoitti:

Samaa mieltä olen siitä, että Heinäluoma oli typerys, minun perusteluni ovat hieman toisenlaiset. Heinäluoma jätti keskustelun kesken ja salli metakeskustelun jatkumisen. Mikäli Heinäluoma olisi johdonmukaisesti jatkanut keskustelua, hänen asialliset perusteensa olisivat selventäneet, sen mitkä syyt vaativat nykyisen lain voimassa pitämistä. Hallituksen kaavailemat muutokset eivät ole järkevissä rajoissa. Jos ajatellaan Anna Kontulan tekemää tutkimusta atomivoimalatyömaan työoloista ja palkkauksesta, niin Heinäluoman olisi ollut varsin helppoa perustella teesinsä. Mikähän lopetti hyvin alkaneen mielipidevaihdon, toivottavasti syynä ei ollut pelkuruus, mieluummin siis typeryys.

Lue lisää

Keskustelua ei pidä jättää kesken, vaan argumentoida oma kanta paremmin. Heinäluomalle se oli kuitenkin liian vaikeaa, koska hän oli jo alussa valinnut sanansa väärin persuja matkimalla.

Atomivoimalan työmalla on taas kyse laittomuuksista, ei maahanmuuton ongelmista.

Se, että työlainsäädäntöä pyritään kovin usein kiertämään, mm. rakennusslalla alihankintoja ketjuttamalla, ei suinkaan ole maahanmuutto-ongelma, vaan lainsäädännön ongelma. Työlainsäädäntö on tehty suljetun talouden aikana eikä markkinaehtoisessa taloudessa ja se on aivan liian jäykkä, byrokraattinen ja työnantajalle monimutkainen sellaisilla toimialoilla, joissa työvoiman tarve - esim. rakennusurkan edetessä vaiheesta toiseen - vaihtelee rajusti. Toinen esimerkki löytyy palvelualoilta laajasti ottaen, joissa asiakasmäärät - palvelun tarve - voi vaihdella moninkertaisesti jopa vuorokauden eri tunteina.

Sosialidemokraateilla ei yleensäkään ole haluja mihinkään työelämän tarpeellisiin uudistuksiin ja vielä vähemmän nyt, kun he ovat oppositiossa ja SAK on menettänyt valtaansa siitä syystä, että EK siirsi neuvotteluvaltuutensa liittotasolle ja hylkäsi keskitetyt, kolmikantaiset tulosopimukset. Tämä oli Heinäluomankin "maahanmuuttokriittisyyden" ainoa syy, kun hallitus olisi hieman keventänyt työperäisen maahanmuuton byrokratiaa, niin siihen tartuttiin kiinni persujen "kritiikkiä" apinoiden.

Heinäluomasta ei ole mihinkään asialliseen keskusteluun. Hän on siihen aivan liian "poliitikko".

Niinpä niin kirjoitti:

Eläkekeskustelussa unohdetaan varsin paljon asioita, näin yhteiskunnallisessa keskustelussa tehdään usein ja syynä on se, että näin asioita hämärretään tarkoituksella. Eläkeiästä keskusteltaessa puhutaan aina huoltosuhteen muutoksesta. Huoltosuhde on yksinkertaistettuna sitä, kuinka monta työssä käyvää on verrattuna heihin jotka nauttivat yhteiskunnan tukija. Pelkästään eläkeläiset eivät ole heitä, jotka vinotuttavat yhteiskunnallista huoltosuhdetta. Jos nyt ajatellaan yhä pitkittyvää työttömyyttä, jo pelkästään se on merkittävä huoltosuhteen kannalta.

Jos keskustellaan ikääntyvien sairasmenoista, silloin on huomioitava se kuinka paljon terveydenhuoltomenot säästyvä kun saamme sydän- ja verisuonisairaudet vähenemään, tämähän on se syy jonka vuoksi eliniänennuste nousee. Nykyisistä laitosmenoista (vanhusväestön osalta) suurin kuluero muodostuu aivoinfarktin ja- verenvuodon jälkitilojen hoidosta. Sairashoitokulujen yksikköhinnat nousevat, koska hoitomuodot kehittyvät, tämä on totta, mutta samalla myös laitoshoidontarve vähenee, samasta syystä.

Yhteiskunttavastuita ei voida siirtää pelkästään palkansaajille. Ajatus siitä, että sijoittajien tehtävänä on ainoastaan tuottavuudesta huolehtiminen ja muu yhteiskuntavastuu jää pelkästään palkansaajille, ei toimi. Kun tuottavuus nousee, silloin palkansaajien maksuosuus siis vähenee. Työikäisten määrä vähentyy, mutta samalla yksittäisten -tekijöiden tuottavuus nousee, tämä johtuu teknologian kehityksestä.


Nuorten nettovarallisuus on vanhempiaan suurempi tulevaisuudessa, koska perintöomaisuuden määrä nousee. Yhteiskunnallisten muutosten kokonaisuuksien hahmottaminen on vaikeaa, mutta onhan tulevaisuutta tarkasteltava kokonaisuutena, muuten harhaudumme populismiin.

Lue lisää

Mitähän oikein sanot??

Vastaappa nyt siihen asiaan, miten ihmeessä aiot rahoittaa kasvavat eläkemenot jotka aiheutuu eläkeläisten määrän kasvusta tilanteessa jossa työssä olevien ikäluokkien koko pienenee?

Älä latele tuota liirumlaarumia vaan kerro yksinkertaisesti millä tuossa sinun mallissa rahoitetaan niin eläkkeet kuin sosiaalimenot.

Niinpä niin kirjoitti:

Samaa mieltä olen siitä, että Heinäluoma oli typerys, minun perusteluni ovat hieman toisenlaiset. Heinäluoma jätti keskustelun kesken ja salli metakeskustelun jatkumisen. Mikäli Heinäluoma olisi johdonmukaisesti jatkanut keskustelua, hänen asialliset perusteensa olisivat selventäneet, sen mitkä syyt vaativat nykyisen lain voimassa pitämistä. Hallituksen kaavailemat muutokset eivät ole järkevissä rajoissa. Jos ajatellaan Anna Kontulan tekemää tutkimusta atomivoimalatyömaan työoloista ja palkkauksesta, niin Heinäluoman olisi ollut varsin helppoa perustella teesinsä. Mikähän lopetti hyvin alkaneen mielipidevaihdon, toivottavasti syynä ei ollut pelkuruus, mieluummin siis typeryys.

Lue lisää

Anna Kontulan selvityksestä käy ilmi, että ydinvoimala työmaalla on EU kansalaisia töissä epäselvillä työsuhteilla.
Heinäluoma taasen vaati EU:n ulkopuolelta tulevan maahanmuuton kontrollia. Ne ovat kaksi aivan eri asiaa.

Sinä sotket tarkoitushakuisesti, aivan kuten Heinäluomakin, nuo kaksi aivan eri asiaa. Jos sanotaan ihan selvällä suomen kielellä, niin Heinäluoma vastustaa venäläisen työvoiman vapaampaa pääsyä Suomeen, sillä juuri venäläiset ovat niitä EU:n ulkopuolisia, joilla edelleen on tiukka lupamenettely.

Keskustelussa kuitenkin koko ajan vedotaan puolalaisiin putkimiehiin, virolaisiin rakennusmiehiin tai muihin EU:n sisältä tuleviin. Heinäluoman kanta siis on naamioitua ryssävihaa. Kuten sinunkin.

Kukaan ei kuitenkaan uskalla ääneen sanoa, että tuo tiukan linjan jatkamisvaade kohdistuu ennenkaikkea ja nimenomaan venäläisiin, suurimpaan EU:n ulkopulelta maahamme muuttavaan kansallisuuteen. Tuo pitäisi Heinäluomankin kertoa, ja sinun, eikä sotkea Kontulan selvitystä EU:n sisäisten työmarkkinoiden ongelmista tähän

vaan höpiset kirjoitti:

Mitähän oikein sanot??

Vastaappa nyt siihen asiaan, miten ihmeessä aiot rahoittaa kasvavat eläkemenot jotka aiheutuu eläkeläisten määrän kasvusta tilanteessa jossa työssä olevien ikäluokkien koko pienenee?

Älä latele tuota liirumlaarumia vaan kerro yksinkertaisesti millä tuossa sinun mallissa rahoitetaan niin eläkkeet kuin sosiaalimenot.

Lue lisää

Ihminen ei voi viheltää ja laulaa yhtä aikaa, se on mahdotonta. Mutta sen käsittäminen, että yhteiskunnallista kehitystä on tarkasteltava kokonaisuutena, se ei ole mahdotonta kenellekään. Teen nyt yksinkertaisen rautalankamalliannoksen.

Jos vanhusten laitoshoitomenot laskevat, yleisenterveydentilan parantumisen vuoksi, se lisää eliniänennustetta, mutta myös vähentää yhteiskunnan terveys- ja sosiaalikuluja. Jos yhteiskunnallinen tuottavuus kohoaa ennusteiden mukaisesti, se lisää tuloja. Jos työttömyys vähenee, se vähentää yhteiskunnallisia menoja. Koska näin asianlaita on, silloin eläkkeiden maksaminen ei ole niin merkittävä menoerä, kun katsellaan kokonaiskehitystä. Aikoinaan eläkejärjestelmä luotiin merkittävästi huonommassa taloustilanteessa ja eikä siitä ruikutettu.

Eläkkeiden maksua tulisi siis suhteuttaa muuhun yhteiskunnalliseen kehitykseen ja tilanteeseen. Aivan erillinen asiahan se ei ole. Jos varallisuus ja tuottavuus nousevat, silloin maksuvarakin lisääntyy, näin käy myös eläkkeiden kohdalla.

suomen kielellä kirjoitti:

Anna Kontulan selvityksestä käy ilmi, että ydinvoimala työmaalla on EU kansalaisia töissä epäselvillä työsuhteilla.
Heinäluoma taasen vaati EU:n ulkopuolelta tulevan maahanmuuton kontrollia. Ne ovat kaksi aivan eri asiaa.

Sinä sotket tarkoitushakuisesti, aivan kuten Heinäluomakin, nuo kaksi aivan eri asiaa. Jos sanotaan ihan selvällä suomen kielellä, niin Heinäluoma vastustaa venäläisen työvoiman vapaampaa pääsyä Suomeen, sillä juuri venäläiset ovat niitä EU:n ulkopuolisia, joilla edelleen on tiukka lupamenettely.

Keskustelussa kuitenkin koko ajan vedotaan puolalaisiin putkimiehiin, virolaisiin rakennusmiehiin tai muihin EU:n sisältä tuleviin. Heinäluoman kanta siis on naamioitua ryssävihaa. Kuten sinunkin.

Kukaan ei kuitenkaan uskalla ääneen sanoa, että tuo tiukan linjan jatkamisvaade kohdistuu ennenkaikkea ja nimenomaan venäläisiin, suurimpaan EU:n ulkopulelta maahamme muuttavaan kansallisuuteen. Tuo pitäisi Heinäluomankin kertoa, ja sinun, eikä sotkea Kontulan selvitystä EU:n sisäisten työmarkkinoiden ongelmista tähän

Lue lisää

Eihän Heinäluoma ole Kontulan tutkimuksiin vedonnutkaan. Heinäluoma ei vaatinut EU.n ulkopuolelta tulevien kontrollia, hän vaati ainoastaan sitä, ettei työnantajien nykyisiä vaatimuksia vähennetä.

En sotke asioita, työperäisenmaahanmuuton mahdollistaa ainoastaan se, että valvontaa on mahdollista suorittaa ja viranomaisilla on siihen riittävästi työkaluja ja asianmukainen lainsäädäntö takanaan. Työperäisenmaahanmuuton salliminen siten että se mahdollistaa riiston, on rasismia. Venäjältä tulee työvoimaa kohtalaisen vähän ja koska kyseessä on kasvava kansantalous, työperäisen maahanmuuton merkittävä lisääntyminen on sieltä epätodennäköistä.

Ongelmalliseksi on koettu Unionin ulkopuolelta tuotettu työväestö, siis Aasiasta ja Afrikasta tulevat ihmiset, joilla ei ole tietoa työlainsäädännöstä ja he näin ovat helposti riistettävissä. Tilanteen pelätään muodostuvan työmarkkinoilla laajemminkin nykyisten marjanpoimijoiden kaltaiseksi ts. työntekijöille jää riskit ja voitot keräävät muut. Nykyisessä työllisyystilanteessa on aika tarpeetonta tuottaa tänne kouluttamatonta työväkeä, tarpeen synnyttää ainoastaan palkka- ja sivukuluissa säästäminen.

Niinpä niin kirjoitti:

Ihminen ei voi viheltää ja laulaa yhtä aikaa, se on mahdotonta. Mutta sen käsittäminen, että yhteiskunnallista kehitystä on tarkasteltava kokonaisuutena, se ei ole mahdotonta kenellekään. Teen nyt yksinkertaisen rautalankamalliannoksen.

Jos vanhusten laitoshoitomenot laskevat, yleisenterveydentilan parantumisen vuoksi, se lisää eliniänennustetta, mutta myös vähentää yhteiskunnan terveys- ja sosiaalikuluja. Jos yhteiskunnallinen tuottavuus kohoaa ennusteiden mukaisesti, se lisää tuloja. Jos työttömyys vähenee, se vähentää yhteiskunnallisia menoja. Koska näin asianlaita on, silloin eläkkeiden maksaminen ei ole niin merkittävä menoerä, kun katsellaan kokonaiskehitystä. Aikoinaan eläkejärjestelmä luotiin merkittävästi huonommassa taloustilanteessa ja eikä siitä ruikutettu.

Eläkkeiden maksua tulisi siis suhteuttaa muuhun yhteiskunnalliseen kehitykseen ja tilanteeseen. Aivan erillinen asiahan se ei ole. Jos varallisuus ja tuottavuus nousevat, silloin maksuvarakin lisääntyy, näin käy myös eläkkeiden kohdalla.

Lue lisää

Jos ihminen elää terveenä pidempään ja myös elää pidempään, niin sairauskulut ovat oletettavasti yhtä suuret, vaikka niiden tarve siirtyy myöhemmälle iälle. Eli terveysmenot eivät välttämättä laske. Ainakin tähän asti ne ovat nousseet vuosittain selvästi enemmän, mitä bkt on keskimäärin noussut, mikä pakottaa meidät kustannuskasvun kuriin saattamiseen jollain keinolla.

Kun eliniän odotus pitenee, se merkitsee, että yhtä monta vuotta pidempään on myös maksettava eläkkeitä. Kun eläkeraha tulee pääasiassa työssäkäyviltä, ja se joukko pienenee seuraavat 15-20 vuotta joka vuosi, niin huoltosuhteen ongelma on sama kuin eläkeongelma.

Varallisuus ja tuottavuus nousevat ja työttrömyys ilman muuta vähenee, etenkin nuorisotyöttömyys poistuu jo aika piankin, mutta siitä emme pääse mihinkään, että työuria on pakko pidentää sekä opiskelua nopeuttamalla, sairauspoissaoloja vähentämällä (työterveydenhoitoa tehostamalla), työilmapiiriä parantamalla, johtamistapoja kehittämällä, ja myös työaikaa pidentämällä työuran loppupäästä.

Saatamme aivan vakavasti joutua keskustelemaan myös työpäivän pidentämisestä ja lomien lyhentämisestä, jos haluamme varmistaa, että työikäisten maksamat verovarat riittävät nykyisen tasoisen hyvinvointimme ja jlkisten palvelujemme kustantamiseen kokonaisveroastetta korottamatta.

kokonaisveroasateen korottaminen kun on hyvi n paha jarru talouskasvulle, koska se leikkaa ostovoimaa, vaikka samalla antaakin yhteiskunnalle rahaa palvelujen rahoittamiseen.

Monimutkaisesta kokonaisuudesta siis nimenomaan on kysymys.

Niinpä niin kirjoitti:

Ihminen ei voi viheltää ja laulaa yhtä aikaa, se on mahdotonta. Mutta sen käsittäminen, että yhteiskunnallista kehitystä on tarkasteltava kokonaisuutena, se ei ole mahdotonta kenellekään. Teen nyt yksinkertaisen rautalankamalliannoksen.

Jos vanhusten laitoshoitomenot laskevat, yleisenterveydentilan parantumisen vuoksi, se lisää eliniänennustetta, mutta myös vähentää yhteiskunnan terveys- ja sosiaalikuluja. Jos yhteiskunnallinen tuottavuus kohoaa ennusteiden mukaisesti, se lisää tuloja. Jos työttömyys vähenee, se vähentää yhteiskunnallisia menoja. Koska näin asianlaita on, silloin eläkkeiden maksaminen ei ole niin merkittävä menoerä, kun katsellaan kokonaiskehitystä. Aikoinaan eläkejärjestelmä luotiin merkittävästi huonommassa taloustilanteessa ja eikä siitä ruikutettu.

Eläkkeiden maksua tulisi siis suhteuttaa muuhun yhteiskunnalliseen kehitykseen ja tilanteeseen. Aivan erillinen asiahan se ei ole. Jos varallisuus ja tuottavuus nousevat, silloin maksuvarakin lisääntyy, näin käy myös eläkkeiden kohdalla.

Lue lisää

Mistä olet päätellyt, että tulevaisuudessa vanhemmiksi elävät kuolevat ykskaks ilman laitoshoidon tarvetta siinä välissä? Eihän se vähennä kuluja jos ihminen sairastuu latoshoitia vaativaan tautiin 85-vuotiaana eikä 80-vuotiaana. Yhtä kallista se on hoitaa vähän vanhempanakin niitä sairauksia, vai oletko sinäkin jonkun armomurhan kannattaja, jolla vanhuksista päästään eroon?

Laitoshoidon tarve paremminkin kasvaa, kun nuorissa ikäluokissa ei enää ole niitä omaishoitajiksi ryhtyviä jotka katsovat omien vanhempiensa perään kuten tänä päivänä vielä tapahtuu ainakin jossain määrin.

Työttömyyden vähentäminen pienentää sosiaalimenoja se p0n totta, mutta en minä lähtisi sillä varjolla eläkemaksuja korottamaan vain siksi, että itse kuulun niihin edunsaajiin joita tulevat ikäluokat joutuvat kustantamaan. Mieluummin teen vaikka pakotettuna töitä pidempään kuin jätän lapsilleni ja lapsenlapsilleni suuren maksutaakan. Sinä näemmä olet omaan napaan tuijottava, jos et olisi demari, niin saattaisit olla suo9menruotsalaisia, hehän ovat juuri tuollaisia muista piittaamattomia oman edun tavoitteloijoita. Kuten siis demaritkin

outo on kirjoitti:

Mistä olet päätellyt, että tulevaisuudessa vanhemmiksi elävät kuolevat ykskaks ilman laitoshoidon tarvetta siinä välissä? Eihän se vähennä kuluja jos ihminen sairastuu latoshoitia vaativaan tautiin 85-vuotiaana eikä 80-vuotiaana. Yhtä kallista se on hoitaa vähän vanhempanakin niitä sairauksia, vai oletko sinäkin jonkun armomurhan kannattaja, jolla vanhuksista päästään eroon?

Laitoshoidon tarve paremminkin kasvaa, kun nuorissa ikäluokissa ei enää ole niitä omaishoitajiksi ryhtyviä jotka katsovat omien vanhempiensa perään kuten tänä päivänä vielä tapahtuu ainakin jossain määrin.

Työttömyyden vähentäminen pienentää sosiaalimenoja se p0n totta, mutta en minä lähtisi sillä varjolla eläkemaksuja korottamaan vain siksi, että itse kuulun niihin edunsaajiin joita tulevat ikäluokat joutuvat kustantamaan. Mieluummin teen vaikka pakotettuna töitä pidempään kuin jätän lapsilleni ja lapsenlapsilleni suuren maksutaakan. Sinä näemmä olet omaan napaan tuijottava, jos et olisi demari, niin saattaisit olla suo9menruotsalaisia, hehän ovat juuri tuollaisia muista piittaamattomia oman edun tavoitteloijoita. Kuten siis demaritkin

Lue lisää

Eläkemaksujen korottaminen on vähän sama asia kuin verojen korottaminen: se korottaa hintoja, koska kuluttaja maksaa aina viime kädessä kaikki yritystenkin suorittamat maksut, mukaanlukien työeläkemaksut ja tuloveronkin.

Jos tuolle tielle lähdetään, niin se merkitsee ostovoiman vähentymistä, ellei samaan aikaan alenneta palkkojen tuloveroa vastaavasti. Siihen tuskin on poliittisia haluja ainakaan vasemmistolla ja keskustalla, perinteisillä verottaja- ja jakopuolueillamme.

Ostovoiman vähentyminen puolestaan merkitsee kysynnän alentumista ja talouskasvun hidastumista, eli vähemmän verotuloja valtiolle ja kunnille.

Tuskin kukaan tuotakaan haluaa?

Lääkkeeksi siis jää vain se vaihtoehto, että töitä on tehtävä periaatteessa sama määrä kuin nytkin, mutta kun tekijöiden lukumäärä pienenee, niin seuraavien ikäluokkien on tehtävä töitä enemmän, eli pidempään tinkimällä joko vapaa-ajastaan tai eläkeiästään.

Näin se vaan on, jos tosiasioita katsotaan sellaisina kuin ne ovat, ilman politikointia.

Transit_mies kirjoitti:

Jos ihminen elää terveenä pidempään ja myös elää pidempään, niin sairauskulut ovat oletettavasti yhtä suuret, vaikka niiden tarve siirtyy myöhemmälle iälle. Eli terveysmenot eivät välttämättä laske. Ainakin tähän asti ne ovat nousseet vuosittain selvästi enemmän, mitä bkt on keskimäärin noussut, mikä pakottaa meidät kustannuskasvun kuriin saattamiseen jollain keinolla.

Kun eliniän odotus pitenee, se merkitsee, että yhtä monta vuotta pidempään on myös maksettava eläkkeitä. Kun eläkeraha tulee pääasiassa työssäkäyviltä, ja se joukko pienenee seuraavat 15-20 vuotta joka vuosi, niin huoltosuhteen ongelma on sama kuin eläkeongelma.

Varallisuus ja tuottavuus nousevat ja työttrömyys ilman muuta vähenee, etenkin nuorisotyöttömyys poistuu jo aika piankin, mutta siitä emme pääse mihinkään, että työuria on pakko pidentää sekä opiskelua nopeuttamalla, sairauspoissaoloja vähentämällä (työterveydenhoitoa tehostamalla), työilmapiiriä parantamalla, johtamistapoja kehittämällä, ja myös työaikaa pidentämällä työuran loppupäästä.

Saatamme aivan vakavasti joutua keskustelemaan myös työpäivän pidentämisestä ja lomien lyhentämisestä, jos haluamme varmistaa, että työikäisten maksamat verovarat riittävät nykyisen tasoisen hyvinvointimme ja jlkisten palvelujemme kustantamiseen kokonaisveroastetta korottamatta.

kokonaisveroasateen korottaminen kun on hyvi n paha jarru talouskasvulle, koska se leikkaa ostovoimaa, vaikka samalla antaakin yhteiskunnalle rahaa palvelujen rahoittamiseen.

Monimutkaisesta kokonaisuudesta siis nimenomaan on kysymys.

Lue lisää

Samaa mieltä olen siitä, että eläkeiän nostaminen on jossakin vaiheessa väistämättä tehtävä. syynä on lisääntyvä työvoimantarve, tämä on selvä asia. Eläkeiännostoa ei kuitenkaan tulisi perustella sillä, että rahoitus ei riitä, koska tämä väite on kestämätön ja sisältää myös ikärasistisen näkökulman.

Terveys ei ole nollasummapeliä. terveysmenot ikääntyvien kohdalla laskevat, tämä johtuu nimenomaan pitkäaikaishoidontarpeen vähenemisestä. eliniänennuste on noussut nimenomaan siksi, koska vaikeasti invalidisoivat ja samalla elinkaarta lyhentämättömät sairaudet ovat vähentymässä. Terveydenhuollon kokonaismenot ovat toki kasvaneet, mutta samalla myös invalidisoivat sairaudet ovat suhteessa vähentyneet työikäisillä -syyt ovat samat.

Jep, huoltosuhdeongelma tulee olemaan eläkeongelma. Rahoituksen kannalta ajatellen, tämä huoltosuhteen muutos on parempi kuin nykyisen kaltainen työttömyyden aiheuttama.

Niinpä niin kirjoitti:

Eihän Heinäluoma ole Kontulan tutkimuksiin vedonnutkaan. Heinäluoma ei vaatinut EU.n ulkopuolelta tulevien kontrollia, hän vaati ainoastaan sitä, ettei työnantajien nykyisiä vaatimuksia vähennetä.

En sotke asioita, työperäisenmaahanmuuton mahdollistaa ainoastaan se, että valvontaa on mahdollista suorittaa ja viranomaisilla on siihen riittävästi työkaluja ja asianmukainen lainsäädäntö takanaan. Työperäisenmaahanmuuton salliminen siten että se mahdollistaa riiston, on rasismia. Venäjältä tulee työvoimaa kohtalaisen vähän ja koska kyseessä on kasvava kansantalous, työperäisen maahanmuuton merkittävä lisääntyminen on sieltä epätodennäköistä.

Ongelmalliseksi on koettu Unionin ulkopuolelta tuotettu työväestö, siis Aasiasta ja Afrikasta tulevat ihmiset, joilla ei ole tietoa työlainsäädännöstä ja he näin ovat helposti riistettävissä. Tilanteen pelätään muodostuvan työmarkkinoilla laajemminkin nykyisten marjanpoimijoiden kaltaiseksi ts. työntekijöille jää riskit ja voitot keräävät muut. Nykyisessä työllisyystilanteessa on aika tarpeetonta tuottaa tänne kouluttamatonta työväkeä, tarpeen synnyttää ainoastaan palkka- ja sivukuluissa säästäminen.

Lue lisää

Äläpäs taas valehtele. Olet melkoinen vääristelijä.

Heinäluoma vastusti hallituksen esitystä työperäisen maahanmuuton lupamenettelyn keventämiseksi. Lupamenettely koskee vain EU:n ulkopuolelta tulevia, sillä EU:n sisällä on työvoiman vapaan liikkuvuuden periaate, eli työlupia ei tarvita.

Meille tulee ulkolaista työvoimaa pääasiassa EU:n sisältä, Virosta, Puolasta jne. EU:n ulkopuolelta tulevia on suhteellisen vähän, ja heistä iso osa venäläisiä, joukossa myös ukrainalaisia, valkovenäläisiä jne. Aasiasta tulee jonkun verran väkeä myös.

Afrikasta tai esim Afganistanista on tullut pakolaisstatuksella väkeä, ja he tulevat siis turvapaikkamenettelyn kautta.

Heinäluoma siis vastusti noiden työn perässä tännen muuttavien lupamenettelun helpottamista, mutta käytti perusteluina EU:n sisältä tulleen työvoiman ongelmia, siis mm. noita työehtojen rikkomuksia. Soini on laajentanut perusteluihinsa myös pakolaisiin liittyvät ongelmat. Yhtä asiaa siis perustellaan muiden asioiden ongelmilla ja näin saadaan syntymään mielikuvia joilla omaa kantaa on helppo puolustaa. Ei olisi uskonut, ettäö jopa sinun kaltaisesi ilmeisen lukenut ihminen menee noin hakaoteille vain Heinäluomaa kuunnellessaan.

outo on kirjoitti:

Mistä olet päätellyt, että tulevaisuudessa vanhemmiksi elävät kuolevat ykskaks ilman laitoshoidon tarvetta siinä välissä? Eihän se vähennä kuluja jos ihminen sairastuu latoshoitia vaativaan tautiin 85-vuotiaana eikä 80-vuotiaana. Yhtä kallista se on hoitaa vähän vanhempanakin niitä sairauksia, vai oletko sinäkin jonkun armomurhan kannattaja, jolla vanhuksista päästään eroon?

Laitoshoidon tarve paremminkin kasvaa, kun nuorissa ikäluokissa ei enää ole niitä omaishoitajiksi ryhtyviä jotka katsovat omien vanhempiensa perään kuten tänä päivänä vielä tapahtuu ainakin jossain määrin.

Työttömyyden vähentäminen pienentää sosiaalimenoja se p0n totta, mutta en minä lähtisi sillä varjolla eläkemaksuja korottamaan vain siksi, että itse kuulun niihin edunsaajiin joita tulevat ikäluokat joutuvat kustantamaan. Mieluummin teen vaikka pakotettuna töitä pidempään kuin jätän lapsilleni ja lapsenlapsilleni suuren maksutaakan. Sinä näemmä olet omaan napaan tuijottava, jos et olisi demari, niin saattaisit olla suo9menruotsalaisia, hehän ovat juuri tuollaisia muista piittaamattomia oman edun tavoitteloijoita. Kuten siis demaritkin

Lue lisää

Invalidisoivat sairaudet ovat aivoperäisiä verisuonisairauksia, nämä taudit aiheuttavat kustannuksiltaan suurimmat terveydenhuoltomenot, koska laitoshoito on välttämätöntä ja se on vaativaa. Infarktit ja aivoverenvuodot aiheuttava myös ennen aikaisia kuolemia ja koska näiden tautien määrää on kyetty laskemaan, silloin sekä elinikä on pidentynyt ja laitoshoidon tarve on vähentynyt. Armomurhasta ei siis ole kyse, jos puhutaan laitoshoidon vähenemisestä vanhuksilla.

Vanhusten yleisen terveydentilan parantuessa, erilaiset kevyesti tuetut asumismuodot ovat riittäviä ja ne kustannetaan pääosin omin varoin nykyisinkin.

Niinpä niin kirjoitti:

Samaa mieltä olen siitä, että eläkeiän nostaminen on jossakin vaiheessa väistämättä tehtävä. syynä on lisääntyvä työvoimantarve, tämä on selvä asia. Eläkeiännostoa ei kuitenkaan tulisi perustella sillä, että rahoitus ei riitä, koska tämä väite on kestämätön ja sisältää myös ikärasistisen näkökulman.

Terveys ei ole nollasummapeliä. terveysmenot ikääntyvien kohdalla laskevat, tämä johtuu nimenomaan pitkäaikaishoidontarpeen vähenemisestä. eliniänennuste on noussut nimenomaan siksi, koska vaikeasti invalidisoivat ja samalla elinkaarta lyhentämättömät sairaudet ovat vähentymässä. Terveydenhuollon kokonaismenot ovat toki kasvaneet, mutta samalla myös invalidisoivat sairaudet ovat suhteessa vähentyneet työikäisillä -syyt ovat samat.

Jep, huoltosuhdeongelma tulee olemaan eläkeongelma. Rahoituksen kannalta ajatellen, tämä huoltosuhteen muutos on parempi kuin nykyisen kaltainen työttömyyden aiheuttama.

Lue lisää

Työlvoiman tarve todellakin lisääntyy, koska eläkkeelle siirtyy enemmän ihmisiä, mitä samaan aikaan kasvaa työikään.

Joku tilastokeskuksen tutkija oli laskenut matemaattisesti, mitä merkitsisi, jos tämä työvoiman tarve - eläköitymisestä syntyvä vaje - täytettäisi maahanmuuttajilla. Se merkitsisi muistaakseni 350000 maahanmuuttajaa, koska ei tänne kukaan yksinään muuta, vaan perheet tietysti muuttavat mukana.

Tässä vettä maahanmuuttokeskusteluun!

Luulisin persujen ja Heinäluomankin taipuvan siihen, että pidennetään mieluummin suomalaisten työuria, kun he paremman terveydenhoidon myötä jaksavatkin pidempään työelämässä.

Olet pihalla kirjoitti:

Äläpäs taas valehtele. Olet melkoinen vääristelijä.

Heinäluoma vastusti hallituksen esitystä työperäisen maahanmuuton lupamenettelyn keventämiseksi. Lupamenettely koskee vain EU:n ulkopuolelta tulevia, sillä EU:n sisällä on työvoiman vapaan liikkuvuuden periaate, eli työlupia ei tarvita.

Meille tulee ulkolaista työvoimaa pääasiassa EU:n sisältä, Virosta, Puolasta jne. EU:n ulkopuolelta tulevia on suhteellisen vähän, ja heistä iso osa venäläisiä, joukossa myös ukrainalaisia, valkovenäläisiä jne. Aasiasta tulee jonkun verran väkeä myös.

Afrikasta tai esim Afganistanista on tullut pakolaisstatuksella väkeä, ja he tulevat siis turvapaikkamenettelyn kautta.

Heinäluoma siis vastusti noiden työn perässä tännen muuttavien lupamenettelun helpottamista, mutta käytti perusteluina EU:n sisältä tulleen työvoiman ongelmia, siis mm. noita työehtojen rikkomuksia. Soini on laajentanut perusteluihinsa myös pakolaisiin liittyvät ongelmat. Yhtä asiaa siis perustellaan muiden asioiden ongelmilla ja näin saadaan syntymään mielikuvia joilla omaa kantaa on helppo puolustaa. Ei olisi uskonut, ettäö jopa sinun kaltaisesi ilmeisen lukenut ihminen menee noin hakaoteille vain Heinäluomaa kuunnellessaan.

Lue lisää

Aivan niin, nykyinen tilanne on kuvailemasi kaltainen.

Ihmeellistä minusta on se, kuinka ihmiset yleensä ajattelevat tilanteen pysyvän entisen kaltaisena, jos jokin oleellinen osatekijä muuttuu. Jos työperäistä maahanmuuttoa helpotetaan esitetyllä tavalla, se muuttaa merkittävästi työperäistä maahanmuuttoa. Ongelmat, jotka on jo nyt nähtävissä, lisääntyvät. Koska Unionin alueella on työvoiman vapaa liikkuvuus ja se on aiheuttanut ongelmia jopa merkittävässä määrin, nimenomaan työntekijöille. Ongelmana on nimenomaan se, ettei valvontaa voida ulottaa Unionin sisällä toimiviin työnantajiin, ei toivotulla tavalla. Työvoiman tuonti muualta ei työperäisen maahanmuuttajan pulmia vähennä, ne tulevat lisääntymään koska etukäteen tehtävät työolojentarkastukset poistuvat.

Kun työnantajien tarkistuksista luovutaan, silloin alalle tulee yrittäjiä joiden tavoitteena on pelkästään voitto. Kun tähän lisätään se, ettei työoloja etukäteen mitenkään tarkasteta, työsuojelumääräyksien laiminlyöntejä ei tutkita, pakkatulojen ei tarvitse kattaa elinkuluja täällä jne.. silloin väistämättä muodostuu kahdet työmarkkinat.

Kaksista työmarkkinoista on monenlaista haittaa: työnantajat jotka määräyksiä noudattavat häviävät tarjouskilpailut. Työntekijöiden työolot huonenevat, palkkatulot laskevat. Riisto mahdollistetaan.

En oikein käsitä, miten turvapaikkaa hakevat tähän asiaan liittyvät.

Niinpä niin kirjoitti:

Aivan niin, nykyinen tilanne on kuvailemasi kaltainen.

Ihmeellistä minusta on se, kuinka ihmiset yleensä ajattelevat tilanteen pysyvän entisen kaltaisena, jos jokin oleellinen osatekijä muuttuu. Jos työperäistä maahanmuuttoa helpotetaan esitetyllä tavalla, se muuttaa merkittävästi työperäistä maahanmuuttoa. Ongelmat, jotka on jo nyt nähtävissä, lisääntyvät. Koska Unionin alueella on työvoiman vapaa liikkuvuus ja se on aiheuttanut ongelmia jopa merkittävässä määrin, nimenomaan työntekijöille. Ongelmana on nimenomaan se, ettei valvontaa voida ulottaa Unionin sisällä toimiviin työnantajiin, ei toivotulla tavalla. Työvoiman tuonti muualta ei työperäisen maahanmuuttajan pulmia vähennä, ne tulevat lisääntymään koska etukäteen tehtävät työolojentarkastukset poistuvat.

Kun työnantajien tarkistuksista luovutaan, silloin alalle tulee yrittäjiä joiden tavoitteena on pelkästään voitto. Kun tähän lisätään se, ettei työoloja etukäteen mitenkään tarkasteta, työsuojelumääräyksien laiminlyöntejä ei tutkita, pakkatulojen ei tarvitse kattaa elinkuluja täällä jne.. silloin väistämättä muodostuu kahdet työmarkkinat.

Kaksista työmarkkinoista on monenlaista haittaa: työnantajat jotka määräyksiä noudattavat häviävät tarjouskilpailut. Työntekijöiden työolot huonenevat, palkkatulot laskevat. Riisto mahdollistetaan.

En oikein käsitä, miten turvapaikkaa hakevat tähän asiaan liittyvät.

Lue lisää

Kun hallitus esitti työperäisen maahanmuuton yrityksille aiheuttaman turhan ja hankalan byrokratian lieventämistä, se koski laillista työntekoa, yrityksiin pysyvästi rekrytoitavaa työvoimaa.

Kyse siis ei ole kaksien työmarkkinoiden luomisesta, mikä ongelma meillä on varsin pieni muuhun Eurooppaan verrattuna. Itse asiassa työvoiman väärinkäytössä on samalla paljolti kyse myös harmaasta taloudesta, eli väärinkäytöksiä ja laittomuuksia harrastetaan paljon laajemmin (veronkierto, kuittikauppa, työnantajamaksujenj laiminlyönti, konkurssirikokset) kuin vain ulkomaisten työntekijöiden palkkauksessa ja työsuhteiden ehdoissa.

Näitä asioita ei siis pidä sotkea keskenään niin kuin Heinäluoma pyrki tekemään.

Niinpä niin kirjoitti:

Aivan niin, nykyinen tilanne on kuvailemasi kaltainen.

Ihmeellistä minusta on se, kuinka ihmiset yleensä ajattelevat tilanteen pysyvän entisen kaltaisena, jos jokin oleellinen osatekijä muuttuu. Jos työperäistä maahanmuuttoa helpotetaan esitetyllä tavalla, se muuttaa merkittävästi työperäistä maahanmuuttoa. Ongelmat, jotka on jo nyt nähtävissä, lisääntyvät. Koska Unionin alueella on työvoiman vapaa liikkuvuus ja se on aiheuttanut ongelmia jopa merkittävässä määrin, nimenomaan työntekijöille. Ongelmana on nimenomaan se, ettei valvontaa voida ulottaa Unionin sisällä toimiviin työnantajiin, ei toivotulla tavalla. Työvoiman tuonti muualta ei työperäisen maahanmuuttajan pulmia vähennä, ne tulevat lisääntymään koska etukäteen tehtävät työolojentarkastukset poistuvat.

Kun työnantajien tarkistuksista luovutaan, silloin alalle tulee yrittäjiä joiden tavoitteena on pelkästään voitto. Kun tähän lisätään se, ettei työoloja etukäteen mitenkään tarkasteta, työsuojelumääräyksien laiminlyöntejä ei tutkita, pakkatulojen ei tarvitse kattaa elinkuluja täällä jne.. silloin väistämättä muodostuu kahdet työmarkkinat.

Kaksista työmarkkinoista on monenlaista haittaa: työnantajat jotka määräyksiä noudattavat häviävät tarjouskilpailut. Työntekijöiden työolot huonenevat, palkkatulot laskevat. Riisto mahdollistetaan.

En oikein käsitä, miten turvapaikkaa hakevat tähän asiaan liittyvät.

Lue lisää

kahdet työmarkkinat meillä juontaa verotuksen korkeasta tasosta ja työehtojen jäykkyydestä, pelisääntöjä rikkomalla on saavutettavissa merkittäviä hyötyjä. Ei sillä ole mitään merkitystä tuleeko työntekijät EU:sta vai sen ulkopuolelta.

Ammattiyhdistyksen huoli liittyy ennemminkin siihen, että nämä maahanmuuttajat saattaisivat tyytyä työehtosopimuksissa määritettyihin palkkoihin ja työehtoihin. Siis olisivat valmiit tekemään työtä taulukkopalkalla. Nyt suomalainen timpuri vaatii paljon sopimuksen perustasoa korkeampia palkkoja, virolainen tekee saman sillä taulukkopalkalla. Virolaisella tai venäläisellä saattaa myös olla vähäisempi halu liittyä ammattiliittoon, siis järjestäymisaste pienenisi. SAK katsoo siis omaa omaa asemaansa, ja SDP säestää sitä. Poliittisten puoueiden pitäisi kuitenkin katsoa kokonaisuutta, sitä miten työvoiman tarve ja tarjonta kohtaavat mahdollisimman kivuttomasti, ja kuinka työehtojen kiertäminen tehdään vaikeaksi ja sanktiot riittävän pelotteen omaaviksi.

SDP siis keskittyy vain ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden syyllistämiseen, vaikka syy on paremminkin heidän itsensä luomassa jäykässä järjestelmässä ja siitä aiheutuvassa työehtojen rikkomisen huokuttelevuudessa.

Turvapaikkaa hakevat liittyvät tähän siten, että esim Perussuomalaiset argumentoivat työperäistä maahanmuuttoa vastaan pakolaisten kotiuttamiseen liittyvillä ongelmilla, ja myös SDP luo mielikuvaa jossa kaikenlaisen maahanmuuton ongelmat tuodaan esiin lupamenettelyn tiukkuutta vaadittaessa.

Ja muusta kirjoitti:

kahdet työmarkkinat meillä juontaa verotuksen korkeasta tasosta ja työehtojen jäykkyydestä, pelisääntöjä rikkomalla on saavutettavissa merkittäviä hyötyjä. Ei sillä ole mitään merkitystä tuleeko työntekijät EU:sta vai sen ulkopuolelta.

Ammattiyhdistyksen huoli liittyy ennemminkin siihen, että nämä maahanmuuttajat saattaisivat tyytyä työehtosopimuksissa määritettyihin palkkoihin ja työehtoihin. Siis olisivat valmiit tekemään työtä taulukkopalkalla. Nyt suomalainen timpuri vaatii paljon sopimuksen perustasoa korkeampia palkkoja, virolainen tekee saman sillä taulukkopalkalla. Virolaisella tai venäläisellä saattaa myös olla vähäisempi halu liittyä ammattiliittoon, siis järjestäymisaste pienenisi. SAK katsoo siis omaa omaa asemaansa, ja SDP säestää sitä. Poliittisten puoueiden pitäisi kuitenkin katsoa kokonaisuutta, sitä miten työvoiman tarve ja tarjonta kohtaavat mahdollisimman kivuttomasti, ja kuinka työehtojen kiertäminen tehdään vaikeaksi ja sanktiot riittävän pelotteen omaaviksi.

SDP siis keskittyy vain ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden syyllistämiseen, vaikka syy on paremminkin heidän itsensä luomassa jäykässä järjestelmässä ja siitä aiheutuvassa työehtojen rikkomisen huokuttelevuudessa.

Turvapaikkaa hakevat liittyvät tähän siten, että esim Perussuomalaiset argumentoivat työperäistä maahanmuuttoa vastaan pakolaisten kotiuttamiseen liittyvillä ongelmilla, ja myös SDP luo mielikuvaa jossa kaikenlaisen maahanmuuton ongelmat tuodaan esiin lupamenettelyn tiukkuutta vaadittaessa.

Lue lisää

Vasemmiston vastustus työperäistämaahanmuuttoa kohtaan johtuu aivan varmasti osittain siitä, että se vähentäisi ammattiliittojen järjestäytymisastetta ja siten olisi vaarassa saattaa työehtosopimusten yleissitovuuden kyseenalaiseksi, jos järjestäytymisaste laskisi merkittävästi alle 50%:n.

Yleissitovuushan on ay-väelle ja työväenliikkeelle niin suuri saavutettu etu, etä sitä puolustetaan piittaamatta mistään kansainvälisestä solidaarisuudesta tai edes työmarkkinoiden sovituista pelinsäännöistä.

Transit_mies kirjoitti:

Kun hallitus esitti työperäisen maahanmuuton yrityksille aiheuttaman turhan ja hankalan byrokratian lieventämistä, se koski laillista työntekoa, yrityksiin pysyvästi rekrytoitavaa työvoimaa.

Kyse siis ei ole kaksien työmarkkinoiden luomisesta, mikä ongelma meillä on varsin pieni muuhun Eurooppaan verrattuna. Itse asiassa työvoiman väärinkäytössä on samalla paljolti kyse myös harmaasta taloudesta, eli väärinkäytöksiä ja laittomuuksia harrastetaan paljon laajemmin (veronkierto, kuittikauppa, työnantajamaksujenj laiminlyönti, konkurssirikokset) kuin vain ulkomaisten työntekijöiden palkkauksessa ja työsuhteiden ehdoissa.

Näitä asioita ei siis pidä sotkea keskenään niin kuin Heinäluoma pyrki tekemään.

Lue lisää

En unohtanut, vain välittänyt toistaa niitä väitteitä joita Katainen on käyttänyt. Vakinaisen työvoiman työllistäminen ei ole ongelma nytkään, vaikkakin työnantajien taustat selvitetään ja työympäristön vaatimustasosta pidetään kiinni. Jos etukäteisseulontaan menee aikaa, se on hyväksyttävissä koska työsuhteen voi kuvitella kestävän. Pitkäaikaista muuttotaustaista työntekijää ei tuoda hetken mielijohteesta, takana on yleensä pitkähkö harkinta ja jopa koulutus lähtömaassa, näin aikaa byrokratialle on.

He jotka haaveilevat byrokratian poistamisesta ja sitä myös tarvitsevat ovat niitä työnantajia joilla on tarve helpottaa työvoiman kysynnänhuippuja. Lähinnä kausityöntekijöistähän on lainmuutoksessa kyse. Kahdet työmarkkinat ovat suomessa jo nyt ja luonnollisesti siihen liittyy harmaata taloutta ja muutankin laittomuuksia. Ongelmat eivät kuitenkaan vähene, valvontaa poistamalla ja viranomaisten resurssia vähentämällä.

Työmarkkinoilla asiat liittyvät toisiinsa kuten yhteiskunnassa muutoinkin, kovin yksikertaista ei työperäinen maahanmuutto ole, ei nyt eikä tulevaisuudessakaan.

Niinpä niin kirjoitti:

En unohtanut, vain välittänyt toistaa niitä väitteitä joita Katainen on käyttänyt. Vakinaisen työvoiman työllistäminen ei ole ongelma nytkään, vaikkakin työnantajien taustat selvitetään ja työympäristön vaatimustasosta pidetään kiinni. Jos etukäteisseulontaan menee aikaa, se on hyväksyttävissä koska työsuhteen voi kuvitella kestävän. Pitkäaikaista muuttotaustaista työntekijää ei tuoda hetken mielijohteesta, takana on yleensä pitkähkö harkinta ja jopa koulutus lähtömaassa, näin aikaa byrokratialle on.

He jotka haaveilevat byrokratian poistamisesta ja sitä myös tarvitsevat ovat niitä työnantajia joilla on tarve helpottaa työvoiman kysynnänhuippuja. Lähinnä kausityöntekijöistähän on lainmuutoksessa kyse. Kahdet työmarkkinat ovat suomessa jo nyt ja luonnollisesti siihen liittyy harmaata taloutta ja muutankin laittomuuksia. Ongelmat eivät kuitenkaan vähene, valvontaa poistamalla ja viranomaisten resurssia vähentämällä.

Työmarkkinoilla asiat liittyvät toisiinsa kuten yhteiskunnassa muutoinkin, kovin yksikertaista ei työperäinen maahanmuutto ole, ei nyt eikä tulevaisuudessakaan.

Lue lisää

Sen mukaan, mitä minulle on kerrottu, kyse ei ole kausityövoimasta eikä halpatyövoimankaan saatavuuden parantamisesta, vaan turhan lupamenetteyybyrokratian keventämisestä ja nopeuttamisesta, ei siis edes lupamenettelyn poistamisesta tai valvonnan resurssien vähentämisestä. Kaksia työmarkkinoita ei kukaan tavoittele.

Edellä kerroin muut seikat asiasta.

...ydinosa tuosta yleisen politiikan palstalle tekemästäni avauksestani, jonka tarkoituksena oli laventaa Mpp:n hyvän avauksen tuottamaa tälle palstalle poikkeuksen asiallista keskustelua. Mutta kun ainakaan palstan kepulaiset eivät osaa mennä täältä minnekään muualle, niin teenpä sitten sen lavennuksen tässä:

- - -

Omasta puolestani vielä hieman laajennan teemaa. Yhdyn kyllä jokseenkin varauksitta Mpp:n näkemykseen kepun ja sdp:n yrityksestä olla januskasvoinen ja sen aikaansaamasta skitsofreniasta kyseisten puolueiden politiikassa, mutta lisäisin tuohon jakomielitautisten joukkoon vielä vihreät. Siellähän suu puhuu toista kuin mitä käsi tekee, selvänä osoituksena mm. se, että ydinvoimavastaisuudellaan ratsastanut puolue hyväksyy päätöksen kolmannesta ydinvoimalasta; niinhän se teki, kun ei eronnut hallituksesta. Niinpä nuo kaikki kolme puoluetta ovat koko aja menettäneet kannatustaan, eikä sille tuollaisella kaksinaamaisuudella ole loppua näkyvissä. Kansa on sittenkin fiksumpaa kuin noissa puolueissa ilmeisesti uskotaan sen olevan.

Muut eduskuntapuolueemme näyttäisivät olevan paremmin sovussa itsensä kanssa, tietävänsä, millaisia he ovat ja millaisia heidän pitääkin olla. Ruotsalaisilla ei ole vähäisintäkään epäselvyyttä siitä, että he ovat olemassa vain ruotsin kielen aseman maassamme turvaamiseksi, kaikki muu on alisteista tuolle asialle. Kristillisten käsitys puolueensa tehtävästä ja sen tarpeesta näkyy myös olevan selkeä. Mutta kun ruotsalaiset kuten kristillisetkin ovat niin selvästi yhden asian puolueita, ja heidän kannattajinaan jo ovat ne, joille se asia on ensisijaisen tärkeä, niiden puolueiden kannatus ei voi juuri nousta, jos ei paljon pudotakaan. Vasemmistoliittokin on jo tainnut löytää itsensä ja paikkansa, joka on muu kuin oli SKDL:llä, olla kommunistien peitejärjestö. Ihmeen huonosti puolue on kuitenkin hyötynyt demarien harhailusta. Kokoomus on säilyttänyt uskottavasti perusarvonsa, jollaiset vaurastuneessa kansassamme yhä useammat kokevat tärkeiksi, ja uskottavaa on myös puolueen julistautuminen työväenpuolueeksi, sillä työtätekeviä ne ovat kaikkein suuripalkkaisimmatkin palkansaajat ja yrittäjän työ se vasta kovaa voi olla.

Kaikkein itsevarmimpana porskuttavat perussuomalaiset, joiden kannatus nousee kohisten. Vaikka kansa on fiksumpaa kuin kepun, demarien ja vihreiden johdossa luullaan, se ei kuitenkaan ole kyllin fiksua ymmärtääkseen, että persujen itsevarmuus johtuu joko siitä, että puolue seisoo kaikilla jaloillaan tukevasti tyhjän päällä tai sen poliittiset näkemykset voi syntyä vain täydellisestä asiantuntemattomuudesta. Osin varmaan molemmista, kun en kehtaa väittää, että puolue olisi tietoisesti valheellinen ja pyrkisi johtamaan ihmisiä harhaan.

Varmaa on, että jos persut pääsevät tai joutuvat hallitukseen – niinhän näillä näkymin käy – puolue pian osoittautuu tyhjäksi kuplaksi ja romahtaa entiselleen, ehkä putoaa eduskunnasta vuoden 2015 vaaleissa. Ilmeisesti tuo pitää kokea, jotta poliittinen kenttämme järjestyisi aikamme ja varsinkin tulevien aikojen tarpeita vastaavaksi. Se tapahtuu siten, että kepu hajoaa, suurin osa sen kannatuksesta siirtyy kokoomukselle, osa demareille, ja vasemmistoliitto myös ymmärtää, ettei sillä ole enää tarvetta yhteiskunnassamme, ja liittyy demareihin, jolloin pääsemme demokratian ja poliittisten vastuiden kannalta parhaimpaan kaksipuoluejärjestelmään, pienpuolueiden (vihr., ruots., krist.) tukiessa jompaakumpaa suurpuoluetta.

että sinä tulit sittenkin pilaamaan narsistisine omakehuinesi asiallisen keskustelun.
Onko sulla sukset? Jos on ja osaat vielä hiihtääkkin, niin suksippa....
Sinun "tuomarointisi" alkaa jo olla sairaalloista.
Pysyhän pois asiakeskusteluista, jos ja kun kun kykysi eivät siihen riitä.
Naurettavaa ja naivia toimintaa tulla toisten ketjusta hakemaan omiinsa lukijoita, kun niitä ei muuten saa.

toilauksia seurannut kirjoitti:

että sinä tulit sittenkin pilaamaan narsistisine omakehuinesi asiallisen keskustelun.
Onko sulla sukset? Jos on ja osaat vielä hiihtääkkin, niin suksippa....
Sinun "tuomarointisi" alkaa jo olla sairaalloista.
Pysyhän pois asiakeskusteluista, jos ja kun kun kykysi eivät siihen riitä.
Naurettavaa ja naivia toimintaa tulla toisten ketjusta hakemaan omiinsa lukijoita, kun niitä ei muuten saa.

Lue lisää

Lukijoiden puutehan se on ollut suurin ongelmani täällä. Noin vähän sai huomiota tuo toistaiseksi viimeinenkin avaukseni:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/9451287

Onneksi on kaltaisiasi teräväsilmäisiä. Yhtä asiallinen ja vakavasti otettava olet muussakin sanomassasi.

kapi_ kirjoitti:

Lukijoiden puutehan se on ollut suurin ongelmani täällä. Noin vähän sai huomiota tuo toistaiseksi viimeinenkin avaukseni:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/9451287

Onneksi on kaltaisiasi teräväsilmäisiä. Yhtä asiallinen ja vakavasti otettava olet muussakin sanomassasi.

Lue lisää

joskus se on paikallaan, kun sen tekee noin fiksusti ;-D