Tartteen nyt todella hyviä neuvoja miten saan suhteen toimimaan tai jatkumaan..en tiedä mitä tehdä kun omassa päässä liikkuu vaan että en jaksa ja haluan erota..mulla ei ole enää tunteita poikaystävääni kohtaan ne ovat kadonneet..poikaystäväni rakastaa minua ja suorastaan palvoo minua..olemme molemmat vuosmallia 82..itse täytän pian 28...tapasimme netissä..ja muutin heti yhteen poikaystäväni kanssa koska tunsin että hän on nyt se oikea minulle ja meillä synkkas heti täydellisesti..olemme siis olleet yhdessä huhtikuusta asti..ja nyt meille tulee vauva..olen viikolla 16..josta molemmat olemme erittäin iloisia ja onnellisia..ongelmana tässä on se että mieheni on ERITTÄIN takertuva! ja mustasukkainen..kyttää paljon..nyt hän on hieman vähentänyt sitä ettei kysele jokaista kännykän piippaustani..koska en tekstaile kenenkään kanssa muun kun äitini koska en omista pahemmin ystäviä muualla kun netissä..mutta esim hän seuraa minua talossa kun hai laivaa..esim jos olemme eka olohuoneessa tietokoneella ihan normaalisti ja lähden siitä sitten esim makuuhuoneeseen tai keittiöön niin suprise hän tulee perässä..ainut oma aika mitä minulla on on se kun hän on töissä ja minä kotona.. toinen on se kun hän odottaa niin kauan että menen samaan aikaa nukkumaan hänen kanssaan..esim hän valvoo vaikka aamu viiteen jos minä valvon vaikka hänellä herätys puol 7..kysyin häneltä mitä jos alankin tekemään niin että valvon joka yöt siihen asti kun hän lähtee töihin ja sitten vasta menen nukkumaan..hän vastaa että sitten hän ei nuku ollenkaan ja luultavasti kuolee lopulta..olin et voi herranjumala jotain rajaa nyt tähän että onko hän ihan päästänsä vialla??!no se kuulemma olikin sitten vitsi mut eipä se kyllä ole koska hän usein valvoo niin kauan kun minäkin..mun pää ei vaan jaksa tällästä..hormoonit muutenkin myllää häränpyllyä kun raskaana olen ja tämä sitten vielä tähän päälle niin oi voi..:( onko muilla samoja kokemuksia ja kertokaa mitä mieltä ja mitä mun pitäis tehdä??
Neuvoja pliis?
vaikeaavälillä
6578
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Teillä kuulostaisi kuvailusi perusteella olevan kaikki perusasiat ihan kohdallaan. Siitä lähdetään. Eli ei teidän suhteenne toiminnassa ole mitään "korjattavaa". Asenteissa toisiinne kyllä.
Kaikkeen käyttäytymiseen on aina joku syy. Esim. sinä koet nyt olevasi raskaudenkin takia valokeilassa, olet herkistynyt ja kyttäät mitä miehesi tekee, kulkeeko hän perässäsi asunnossa vai mitä hän kulloinkin tekee, ja hän puolestaan on selvästikin vielä epävarma siitä tykkäätkö sinä varmasti hänestä ja ethän sinä varmasti jätä häntä. Syy siihen on luultavasi se sun mielenosoituksellinen käytöksesi häntä kohtaan.
Teidän käytöksenne taustalla on varmasti myös se tosiasia, että olette olleet yhdessä vasta vähän yli puoli vuotta, jos oikein ymmärsin, mutta olette jo lisääntymässä perheeksi. Totta kai se aiheuttaa teissä epävarmuutta ja hämmennystä ja kehen te sen kaiken puratte ellette toisiinne kun siinä keskenänne yritätte joka päivästä selvitä. Te siis käyttäydytte normaalilla tavalla, mutta ei teidän auta jäädä kiertämään kehää.
Sen sijaan että sätittte ja epäilette toisianne, yrittäkää mieluummin löytää tiimihenki, jossa pyritte pelaamaan yhteen. Jutelkaa, käsitelkää kaikki pelot ja pettymyksentunteet, epävarmuuden aiheuttajat jne., siten teidän keskinäinen luottamuskin paranee. Negatiiviset palautteetkaan eivät ole sen jälkeen uhka, vaan yksi arkeen kuuluva asia josta selvitään yhteistuumin.
Olis tärkeää että te uskallatte ja haluatte tukeutua toisiinne paskan päivän eteen tullessa. Silloin se lapsikin syntyy oikeasti toimivaan parisuhteeseen jossa on jo kriiseistäkin selvitty yhdessä. Te elätte nyt raskauden myötä ihan uutta ja ennen kokematonta elämää molemmat. Te tarvitsette toistenne tukea ja yhteisymmärrystä koska olette yhtä avuttomia ja ihmeissänne kumpikin.
"Teillä kuulostaisi kuvailusi perusteella olevan kaikki perusasiat ihan kohdallaan. Siitä lähdetään. Eli ei teidän suhteenne toiminnassa ole mitään "korjattavaa". Asenteissa toisiinne kyllä."
Minä taas en nähnyt kirjoituksessa mitään, mikä viittasi perusasioiden olevan kunnossa (tai edes perusasioihin)
- mihin ihastuit miehessä
- milloin teillä on kivaa keskenänne
- mitä arvostat hänessä tänään
- miksi juuri hän on se, jonka kanssa synkkaa parhaiten
- onko miehellä hylkäämiskokemuksia lapsuudessa/aiemmissa suhteissa
- onko hän asunut yksin
- hänkö halusi niin nopeasti saman katon alle
- tunnetko sinä itsesi nyt tarpeelliseksi, kun sinua (viimein?) palvotaan ja joku on sinusta riippuvainen - tähänkö asiaan oikeasti ihastuit, etkä itse mieheen
- etkö itse harrasta mitään/ole koskaan poissa kotoa
- miksi sinulla on vain virtuaaliystäviä ja virtuaalimies
No en minäkään nää olevan minkään kunnossa..jotenkin vaan on sukset ristissä kokoajan..:s
ja musta se johtuu ku luultavasti olen kyllästynyt mieheeni..
eli siis kun tavattiin netissä siitä sitten alettiin puhumaan puhelimessa ja jotenki meillä synkkas vaan että molemmat oltiin kiinnostuneita samoista asioista ja tykästyin kun mies vaikutti kovin perhekeskeiseltä että sille oli tärkeetä perheen perustaminen yms..ja itse kun myös tän ikäinen niin tuollaiset asiat minuun iski sitten kovasti ja siten ihastuin häneen..tosin välillä siinä minua häiritsi vaikka hänestä kovin pidinkin sillon niin hän soitti mulle monta kertaa päivässä..itseasiassa hieman liikaa..esim en ehtinyt oikeen tehdä mitään jos olin aloittanut esim siivoomaan niin yhtäkkiä puhelin soi vaikka edellisestä puhelusta ei tainnu edes olla tuntia?? :S hän siis asui yksin ja sovittiin sitten piakkoin että tapaamme ja kyllä hän se oli joka halusi että muuttaisin hänen kanssaan asumaan..kyllä mä taisin sitä itsekkin haluta..mies on siis kaikinpuolin muuten kiltti ja huomioonottava..hän tekee kotityötkin tiskaa siivoo..varsinkin nyt kun minä olen raskaana ja välillä en jaksa itse..mutta siis kyllä minä siis siivosin ja tein ruokaa ja tiskasin ennen kun tulin raskaaksi ja hän sitä arvostaa todella paljon koska hänen existä kukaan ei ikinä ole tehnyt mitään noista..häntä on petetty ja hänelle on valehdeltu..viimeisen kanssa hän oli 4 vuotta ja sinäaikana hän tuli petetyksi.. ja tosiaan en harrasta mitään..vietän aikaana PALJON koneella pelaillen ja nettiä selaillen..samoin mieheni..
ja siksi miksi mulla ei ole oikeita ystäviä muualla kun netissä juttelukavereita on se että olen aika arka..
ja meillä ei nyt hirveesti ole ollut kivaa keskenään tai koen hänet kämppäkaverikseni enemmänkin..:/
mua itseasiassa aika usein ärsyttää hänen läsnäolonsa..enkä kaipaa häneltä mitään läheisyyttä..
aikaisemmin ennen raskautumista kateltiin yhdessä elokuvia aika paljon..nykyään mua ei oikeen sekään innosta..mä en tiedä johtuuko tää kun olen raskaana ja tunteet heittelee miten sattuu..tai sit tää myös johtuu siitä että hän on ajanut mut pois kyttäämällä liikaa ? seuraamalla mua..
Pakko avautua vaihteeks kun tää päivä ollu yhtä helvettiä vaihteeks..kun ollut kokopäivä riitaa miehen kanssa ja mun ansiosta kun en jaksa vaan tällähetkellä häntä..mun pitäis saada hetki olla omissa oloissa jonkun aikaa..eroominen ollu mielessä kokoajan tänään mutta mulla ei ole mitään paikkaa mihin voisin edes mennä..enkä edes tiedä miten tulisin selviimään yksin vauvan kanssa kun on myös 2 koiraa..enkä ajatellut niistä luopua koska olen erittäin eläinrakas ihminen..ja koiranikin tulevat lapsien kanssa toimeen..sen oon nähnyt kun veljelläni on lapsia..vanhempien luokse en tiedä pystynkö menemään koska sinne asuntoon eläimiä ne eivät anna viedä..uuden asunnon hommaaminenkaan ei kuulosta niin helpolta hommalta..kaduttaa et alunperin luovuin rivitalo kaksiostani jossa ennen asuin ennen kun muutin poikaystävän luokse..tosin siinä oli liian suuri vuokrakin että työttömänä sitä ei helppoa olisi ollut pitää yllä sossun tuella ja työmarkkinatuella..ja auttoivat tietty vanhemmat minua vähäsen..
täältä on about 400kilometriä porukoille..jouluksi yritän kyllä mennä porukoille ja siellä olla paripäivää ja miettiä et mitä teen et tuntuuko parempi olla siellä vai tuntuuko siltä e ttä haluan takasin mieheni luokse...
ensinäkin on aika vaikeata löytää kumppani joka aidosti välittää ja rakastaa sinua, varsinkin, jos sinulla tulee olemaan lapsi ja olet työtön. Kyllä kai sinä jotakin alunperin miehessä näit, jos te jo tässä vaiheessa muutitte yhteen ja hankitte lapsen?
mitä etäisemmäksi muutut, sitä enemmän mies tulee sinuun takertumaan, koska hän näkee, että sinua ahdistaa etkä välttämättä halua enää olla hänen kanssaan. Ei hänelle tietenkään siinä vaiheessa tule mieleen lähteä viroon kavereiden kanssa risteilemään, vaan hän haluaa ensiksi saada hänelle tärkeämmän asian, eli teidän suhteen korjattua ja saada varmuuden sinusta, sitten hän todennäköisesti kykenee hyvillä mielin antamaan enemmän tilaa.
minun mielestäni sinun pitäisi saada omat asiasi kuntoon, mennä vaikka opiskelemaan vielä tai mennä edes osa-aikatyöhön, ja luoda ihmissuhteita netin ulkopuolelta. kyllä minuakin ahdistaisi, jos sosiaalinen elämäni koostuisi pelkästään poikaystävästäni. myöskin sinun tulisi antaa poikaystävällesi VARMUUS siitä, ettet ole tosiaan pettämässä tai jättämässä häntä, mikäli päätät pysyä hänen kanssaan ja näyttää kuinka rakastat ja arvostat häntä. (todennäköisesti juuri tuon epävarmuuden vuoksi hän seuraa sinua jopa kodin sisällä.) sen lisäksi sinun tulisi luoda omaa aikaa itsellesi, mennä vaikka kodin ulkopuolelle harrastamaan jotakin jotta saisit välillä sitä kaipaamaasi omaa aikaa.
ensinäkin on aika vaikeata löytää kumppani joka aidosti välittää ja rakastaa sinua, varsinkin, jos sinulla tulee olemaan lapsi ja olet työtön. Kyllä kai sinä jotakin alunperin miehessä näit, jos te jo tässä vaiheessa muutitte yhteen ja hankitte lapsen?
mitä etäisemmäksi muutut, sitä enemmän mies tulee sinuun takertumaan, koska hän näkee, että sinua ahdistaa etkä välttämättä halua enää olla hänen kanssaan. Ei hänelle tietenkään siinä vaiheessa tule mieleen lähteä viroon kavereiden kanssa risteilemään, vaan hän haluaa ensiksi saada hänelle tärkeämmän asian, eli teidän suhteen korjattua ja saada varmuuden sinusta, sitten hän todennäköisesti kykenee hyvillä mielin antamaan enemmän tilaa.
minun mielestäni sinun pitäisi saada omat asiasi kuntoon, mennä vaikka opiskelemaan vielä tai mennä edes osa-aikatyöhön, ja luoda ihmissuhteita netin ulkopuolelta. kyllä minuakin ahdistaisi, jos sosiaalinen elämäni koostuisi pelkästään poikaystävästäni. myöskin sinun tulisi antaa poikaystävällesi VARMUUS siitä, ettet ole tosiaan pettämässä tai jättämässä häntä, mikäli päätät pysyä hänen kanssaan ja näyttää kuinka rakastat ja arvostat häntä. (todennäköisesti juuri tuon epävarmuuden vuoksi hän seuraa sinua jopa kodin sisällä.) sen lisäksi sinun tulisi luoda omaa aikaa itsellesi, mennä vaikka kodin ulkopuolelle harrastamaan jotakin jotta saisit välillä sitä kaipaamaasi omaa aikaa.