Painoa on noin 10-15 kg ylimääräistä. Tarkoitus olisi päästä noin 10 kilosta eroon. En havittele dieettiä vaan pitkän aikavälin elämäntapamuutosta. Ajatus olisi pudottaa painoa noin vuoden aikana vajaan kilon kuussa. Periaatteena olisi liikunnan lisääminen ja syömisen vähentäminen vaikka kovin hedonistinen olenkin.
Noin yksinkertaista. :)
Vaan ei! Vuosi sitten ajattelin ihan samoin eikä mitään tapahtunut. Syynä on se, ettei minun ole mikään pakko laihtua. En jaksa edes julkisesti mainostaa asialla tai aina seurata painoakaan. Aikani tuumittuani olen tullut siihen tulokseen, että tarttisin jonkun pakottavan syyn pitää kiinni laihdutuksesta. Ehkä jonkinlainen sosiaalinen paine sopisi siihen. Porkkanat ja motivaatiot ei tunnu purevan niin ehkä sitten keppi ja "pakko". Onko jollain samanlaisia ajatuksia? Tai muuten vaan hyviä ideoita aiheesta?
Noin yksinkertaista. :)
Vaan ei! Vuosi sitten ajattelin ihan samoin eikä mitään tapahtunut. Syynä on se, ettei minun ole mikään pakko laihtua. En jaksa edes julkisesti mainostaa asialla tai aina seurata painoakaan. Aikani tuumittuani olen tullut siihen tulokseen, että tarttisin jonkun pakottavan syyn pitää kiinni laihdutuksesta. Ehkä jonkinlainen sosiaalinen paine sopisi siihen. Porkkanat ja motivaatiot ei tunnu purevan niin ehkä sitten keppi ja "pakko". Onko jollain samanlaisia ajatuksia? Tai muuten vaan hyviä ideoita aiheesta?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jos oikeasti haluat laihtua, onnistut. Jos ei motivaatioita ja tahtoa, et onnistu. Jos olet itse tyytyväinen painoosi, niin unohda laihduttaminen. Jos paino on nousujohdanteista, kannattaisi tarttua asiaan nyt , eikä sitten kun ylipainoa on 30 kiloa.
Itsellä vuosia sitten kun paino nousi kymmenen kiloa, en laihduttanut kun olin ihan tyytyväinen itseeni mutta sitten painoa tulikin hurjasti lisää. Ja nyt sitten niitä pudottelen.
Sinun on päätettävä, haluatko laihtua ja siten tehtävä suunnitelma kuinka painoa pudotat. Onnea matkaan!
Laitat vedon pystyyn, että maksat jollekkin 2000e jos et vuodessa saa pudotettua painoa 10kg. Luulisi motovoivan edes vähän=)
Itse tajusin valokuvista jossa olin parhaimmillaan 113 kiloinen "möhkäle" että nyt täytyy ruveta jotakin tekemään itseni hyväksi. Suunnittelin sitten kaverin kanssa hiihtovaellus retken käsivarteen ja selväähän on ettei sinne voi mennä rapakuntoisena. Alkoi armoton painon pudotus liikkumalla. Alussa kävellen sitten hiihtäen ja juosten,joka muuten otti sitten todella koville.Retki oli helmikuussa ja painon sain putoamaan noin 97 kiloon. Retki jäi tyngäksi,eli ei päästy Haltille. Nyppylä jäi noin 20 kilsan päähän ja harmitti rutosti. Jatkoin liikkumista ja painan nyt 88 kiloa ja uusi retki on sovittu alku vuodelle.JA NYT MENNÄÄN PERILLE ASTI. Eli tavoitetta kehiin jonka takia kamppaila lihat kuntoon.Eikä nälkää ole tarvinnut nähdä ja liikunta harrastus jäi ihan tavaksi. Nyt uni on tervettä ja jaksaa töissä painaa kuin uusi mies.
ihanaa kuulla kun joku onnistuu :) toivottavasti itsekin saisin niskasta kiinni
Itsekkin olen monesti yrittänyt laihduttaa ja aina jossain vaiheessa ne laihikset ovat menneet pieleen. Syynä on ollut, että olen syönyt liian vähän ja ollut nälissäni.
Nyt olen katsonut vrk energian kulutukseni ja syön vähän alle sen. Kirjaan ylös syömäni/juomani kalorit päivän mittaan. Silloin olen koko ajan perillä paljon voin vielä syödä/juoda. Yleensä vielä illallakin pystyy syömään ihan reilusti eikä asettamani päivän kaloriraja mene yli. Hyvin on minun kohdalla toiminut ja paino tippunut ihan hyvin. Eli kannattaa seurata kaloreita päivänmittaan niin ei tule turhaan syötyä liian vähän. Ei pilkun tarkkaan kuitenkaan tarvitse.
olenkahden pienen lapsen äiti ja avoliitossa..samainen 15 kg ylimääräistä, tullut lasten jälkeen :) ja varsinkin säkki mahalle roikkumaan..on ilmeisesti tullu tjäädäkseen :)
Olen ollut siis n. 4 v. ikuisuuslaihduttaja..valitan ja valitan, mutta samaa aikaa tungent ies kuinka monetta suklaapatukkaa suuhun :) mutta NYT se on loppu...päätin sen n. kuukausi sitten...miehen kanssa mennyt todella huonosti jo pitkään ja havahduin siihen että jos erotaan, niin joskus olisi kiva löytää uusi kumppani :) ja sitten sattuikin eteen vanha ystävä, joka ilmaisi minuun kiinnostuksensa, tosin hän ei ole minua nähnyt moneen vuoteen, tapasimme uudelleen eräässä sosiaalisessa mediassa ;) moraalisesti väärin tai ei, antoi tämä minulle motivaatiota laihduttaa... kun mietin että jos näemme joskus (siis mainittakoon etten ole aloittamassa suhdetta tämän miehen kanssa tai pettämässä miestäni) niin aion olla ainakin omasta mielestäni häikäisevä :D mies kun on itse ollut minulle ns. saavuttamaton unelma ja on komea kuin mikä ;) saan ainakin sitten näyttää että "minäpäs näytän tältä,iteltäs on tukka paennut vissiin johonkin vai? ja kaljamahaakin löytyy?" :)
Eli ainakin omalta osaltani voin sanoa että viaton ihastuminen ja se että kelpaisi vielä jollekkiin, on antanut motivaatiota käydä jumpassa ja lenkillä..
aikaisemmat yritykset olen ajatellut niin että mieheni takia haluan laihtua, että haluan hänen olevan minusta ylpeä (toivottavasti en saa niskaani "itsesi takia sinun pitää laihtua"-potaskaa) mutta ne on kaatuneet aina siihen kun äijä ylittää itsensä olemalla tavallista kusipäämäisempi :)
Tottakai laihdutan itseni takia mutta motivaatiota olen hakenut oman ulkonäköni parantumisesta :) varsinkin kun ennen raskauksia olin suht hyvä kroppanen mutta lapset ja parisuhde teki mulle tepposet :D
Itse olen laihtunut koska löin sellaisen summan rahaa vetoa ettei ole varaa olla laihduttamatta :) Koskaan ei itselle ole riittänyt syyksi ns. terveydelliset syyt yms...En ole myöskään ruvennut liikkumaan "ylimääräistä" vaan puhtaasti ruokavaliolla.Kun ei osta jääkaappiin mitään herkkuja niin niitä ei sielä ole.Tosin itsellä ei ollut nuo herkut mikään pahe vaan se että normaalikin ruoka maistui enemmän kuin hyvin.Mutta kokeileppa lyödä vetoa jonkun kanssa ja sellainen summa että pääset vaikka etelän matkalle näyttämään uutta kroppaa jos onnistut