Tämä palasta, kuten monet muuutkin keskustelupalstati syytä tyhjentää kaikista keskusteluista ainakin kerran vuodessa ja olisi syytä myöskin laittaa edes jonkinlaiset säännöt tänne kirjoittajille, valvoa tarkemmin.
Nyt täällä suorastaan palvotaan antaa ohjeita, jotka kyllä en aika monessa sellaisia, että näin halutaan kostaa toisen elämään oman elämän vaikeat paikat.
Täällä ei kukaan saisi usuttaa toista eromaan tai tekemään mitään muutakaan häijyä.
Keskustelu voisi olla voimia antavaa, mutta ei vastauksia kenellekään, sillä jokaisen pitää tehdä omat päätöksensä itse, näistä keskusteluista saattaisi saada jonkinlaisia murusia siihen omaan ajattelemiseen.
Olisi hyvä jos tänne saataisiin mukaan keskusteluihin ihan oikean asiantuntijan keskusteluapua, joka näin pitäisi keskustelunn edes jossakin määrin ihmisarvoisena ja totuudenmukaisena.
Nyt täällä suorastaan palvotaan antaa ohjeita, jotka kyllä en aika monessa sellaisia, että näin halutaan kostaa toisen elämään oman elämän vaikeat paikat.
Täällä ei kukaan saisi usuttaa toista eromaan tai tekemään mitään muutakaan häijyä.
Keskustelu voisi olla voimia antavaa, mutta ei vastauksia kenellekään, sillä jokaisen pitää tehdä omat päätöksensä itse, näistä keskusteluista saattaisi saada jonkinlaisia murusia siihen omaan ajattelemiseen.
Olisi hyvä jos tänne saataisiin mukaan keskusteluihin ihan oikean asiantuntijan keskusteluapua, joka näin pitäisi keskustelunn edes jossakin määrin ihmisarvoisena ja totuudenmukaisena.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Usuttaa eroamaan?
Miksi itse olet täällä jos mielestäsi avioero on kaikissa tilanteissa väärä ratkaisu.
Jos sinulla on omakohtainen tilanne päällä niin suosittelen että haet keskusteluapua jostain muualta kuin netistä. Et voi pakottaa ihmisiä roikkumaan huonossa liitossa. Avioero on yksipuolinen oikeustoimi, johon ei tarvita puolison (eikä varsinkaan muiden ihmisten lupaa).
jonka tytär on eronnut/eroamassa, olet täällä ammattiapuinesi kitisemässä? Usko jo, ei suurin osa tänne kirjoittavista halua käydä terapioissa ja lässyttää ammattiauttajien kanssa. Painu itse nyt sinne terapiaan sen sijaan, että nariset täällä.
esim. tämä "Nyt täällä suorastaan palvotaan antaa ohjeita" ,niin että mitä?!
Asiantuntijat ja terpiat ovat aivan eri foorumeilla ja enemmänkin henkilökohtaisia kohtaamisia, joten mikä on tämänpalstan tehtävä?! Tänne saa kirjoitella tuskaansa ja purkaa ajatuksiaan aivan vapaasti ja jos joku jakelee neuvojaan niin on ihmisestä itsestään kiinni uskooko niitä vai ei.
Raamattukin neuvoo "sitäsuntätä" ja kuka uskoo kuka ei, eli onneksi kaikki ei ole ns. ylhäältäpäin ohjattua ja tämänkin palsta saa elää omaa elämäänsä.
Olen lukenut näitä keskusteluja vaikka omaa tilannettani en jaksa tänne purkaa ja jotenkin helpottaa kun täältä löytyy verrokkihenkisiä ajatuksia ja tapahtumia.
Aloittaja voisi lopettaa täällä käyntinsä niin eipähän häiritse nämä kirjoitukset jotka ilmiselvästi eivät ole hyväksi hänelle.
on siis mielestäsi se rakentava vaihtoehto?
Se että ihmiset noin elävässä elämässäkin ovat eri mieltä, muodostavat mielipiteitään kukin omalla tavallaan, on mielestäsi väärin?
Mitä on sellainen keskustelu, joka ei tuo eriäviä, toisenlaisia tai omaa ajattelua tukevia mielipiteitä? Miten muuten ne omat mielipiteet muodostetaan, jollei juuri näiden erilaisten näkökulmien kautta?
Ihmiset tarvitsevat heijastuspintaa niille omille ajatukselleen ja tuntemuksilleen. Mielestäni aikuisuuteen kuuluu, että kykenee erottelemaan sekä kriittisesti arvioimaan, mikä on se itselle sopiva neuvo tai ratkaisu. Miten voi tehdä ylipäätään sen oman ratkaisun, ellet tiedä mitä eri vaihtoehtoja on?
Oletko tietoinen että on olemassa erilaisia terapioita? Se mikä on kenenkin totuus, on aina ensin määriteltävä. Se, mikä on sinun totuus, ei ole kaikkien totuus. ehkä tämä on vain paikka, missä kaikki saavat ilmaista omalla tavallaan mielipiteensä. Jos ei sitä kestä, on etsittävä sellainen palsta.
Kaikki tuntuvat olevan niin vihan patouttamia, että aivan kauhistuttaa. Ei sellaisesta voi otta mitään itselleen rakennuspalikoiksi. On ihan vaarallista lähteä mukaan joihinkin keskusteluihin.
lähde mukaan keskusteluihin! Oikeasti... Tosissasiko kirjoitit tämän kommentin? Onko tullut mieleesi sellainen, ettei täältä kukaan mitään "rakennuspalikoita" hae, kunhan puretaan mielestä asioita ja haetaan erilaisia näkökulmia asioihin - ei mitään sen vakavampaa! Kyllä ne ratkaisut ja palikoiden kokoamiset tekee jokainen "tykönään" eikä ala mahdollisesti täällä saamia neuvoja sokeasti totella!
itse kykene käsittelemään vahvoja tunteita etkä vastaanottamaan niitä? Mielenkiintoista on että en kyllä näe niin vihan patoutumia ihan joka paikassa? Ja aika lailla mietoa on nämä keskustelut, verrattuna siihen mitä todellisessa elämässä kuulee. Mielestäni nämä palstat ovat oivallisia juuri siksi, että täällä voi päästää liikoja höyryjä ilman että vahingoittaa ketään.
Mikä keskusteluista tekee vaarallista? Onko näin että olet ehkä itse niin muiden vaikutuksille altis? Pelkäät että muutkin sitä ovat? Älä hyvä ihminen lue niitä, jotka herättävät ahdistusta. Toinen vaihtoehto on että annat oman sanasi kuulua ja annat sen toisenlaisen näkemyksen mukaan!
Olen myös samaa mieltä siitä, että onpa harvinaisen agressiivinen tämä palsta. Täällä ei sallita eriviä mielipiteitä. Kun joku kirjoittaa eriävän mielipiteen, niin tapahtuu joukkohyökkäys ja silloin kirjoittaja saa kuulla kunniansa. Hyökkäykset ovat välillä niin rajuja, että viimein tänne tulee jäämään vain se vakkaririnki, jotka päivittelevät toisilleen erojaan ja sehän heille toki sallitaan. On myös totta, että näitä juttuja ei ole pakko lukea jos ei halua mutta voisihan kirjoitukset kuitenkin olla kiltempiä, vaikkakin jonkun oma mielipide jostain asiasta ei ole sama kuin kirjoittajan.
Jo tätä viestiketjua luettaessa huomaa, kuinka alkuperäistä kirjoittajaa käsketään menemään hoitoon, sun muuta eri viesteissä, sellaiset kirjoitukset eivät todellakaan ole aikuisten ihmisten toimintaa ja itseäni säälittävät vastaavanlaiset kirjoittajat.
Itse aion pysyä ainakin jonkin aikaa vielä tällä palstalla ja sanon aina välillä "haisevan vastalauseen" jos olen eri mieltä mutta pyrin sanomaan sen ketään loukkaamatta, vaikkakaan ero ei ole minulla ajankohtainen(ainakaan vielä... Sanon tämän siksi, ettei kukaan pääse kuittaamaan ;) ).
et näemmä vieraile juuri muilla palstoilla. Otetaan vaikka sinkut, miesten logiikka, uskottomuus, ja entäpä tuo suusi Kirkkokuulolla?
Tuo ap:n kritiikki vain suuntautui nyt vähän toisaalle. Hän halusi että ne muut kuin kiltit viestit poistetaan. Hän väittää että täällä annetaan ohjeita, jotka hänestä ovat väärin. Hienoa olisi, jos vaikka esimerkiksi laittaisi sellaisen ketjun. Niitä mitä minä olen lukenut, on joukossa myös eriäviä mielipiteitä. Sekin täytyy sallia, että on joukko häiriintyneitä jotka provoavat tai trollaavat, mutta ne voi aina ohittaa. Kysehän on kaikille avoimesta ympäristöstä. Pahimmat herjausviestit kyllä ylläpito poistaa. Vaaditaan siis tietynlaista lukutaitoa, ei kaikkea pidä ottaa niin kirjaimellisesti.
Ehkä kyse on myös ap:n asenteesta. Ne syyllistävät aika voimakkaasti ja tekevät lukijasta jollain tapaa hiukan yksikertaisen. Jollain tapaa ymmärrän että hän ei hyväksy avioeroja, ja pitää niitä kevytmielisenä. Se voi ärsyttää moniakin. Myös tapoja keskustella on monenlaisia, ja vaikeaa mennä sanomaan milloin ne ovat ”oikein” ja milloin ”väärin”. Sen määrittänee kukin oman näkemyksensä mukaan. Siitähän täällä aina keskustelut syntyvät!
Oikein että sanot oman painavan sanasi. Jokainen voi tehdä sen tyylilleen uskollisena.
Minkälaista "patoutunutta vihaa" 'mummomuorin' tekstissä sinun mielestäsi on ? Mun mielestä siinä on monta hyvää "rakennuspalikkaa". Ihmisellä on "vaaroja" joka paikka pullollaan eikä elämässä juuri muuta kuin pelkoa, jos / kun se suurin vaara asustaa omien korvien välissä.
on olemassa meitä eronneita varten, täältä voi lukea toisten tarinoita , ottaa kantaa tai sitten ei
minulle oli hienoa löytää tämä itsensä purkamis paikka viime syksynä, kun erosin !!
täällä eronneet kertovat tarinoitaan ja syitään on ihan hyvä purkaa tunteitaan aivan tuntemattomana
saa kirjoitella kaiken miltä tuntuu, missä mennään ja miten sitten....
Ei tänne tartte vääntyä te onnellisesti naimisissa olevat , en edes tajua mitä teette täällä!!?
Itse naimissa ollessani en edes ajatellut kirjoittelevani täällä!!
Eronneena kylläkin on hienoa lukea onnistumisista ja myös myötä elää toisten surua ja tuskaa
tärkeintä on että tietää meitä on muitakin !
Parasta on se että huomaa kuinka aivan oudot ihmiset ovat kiinnostuneita sinusta ja sinun pärjäämisestä ja miten menee ...
olen saanut monta" henkilökohtaista" palautetta tämän vuoden aikana täällä kiva huomata tuollainenkin asia !!
Elikkäs tämä palsta on meille eronneille ja eihän se toiki aina mitään kaunista luettavaa ole , kun ihminen purkaa tuntojaan , mutta tarteeko sen aina ollakkaan!!!??
Hyvää talven jatkoja meille erosta selvinneille ja muillekkin;)
tänne ei tartte vääntyä onnellisesti naimisissa olevat? Ihan samaa ne naimisissa olevatkin tekee täällä kuin eronneetkin, eli keskustelee. Eikö tämä ole keskustelupalsta, niinkuin muutkin palstat? Onko kenties mahdollista, että ne onnellisesti naimisissa olevat, ovat voineet joskus aikaisemmin erota ja ehkäpä kertoa omia kokemuksiaan sekä mielipiteitään.
Tai... Entäpä ne onnellisesti naimisessa olevat, ehkäpä heillä on jotain kerrottavaa, josta voisi ottaa oppia kenties, sekä päinvastoin.
Hyvää talven jatkoa myös.
osui kohdalleen ilmeiseseti ,tuo ap:n kirjoitus mikä on niin ilmeisesti hän ei ole eronnut koskaan ja en tiedä sinustakaan kun noin heti hyppäät silmille ,jotenkin nämä ihmiset jotka ovat eronnet ja sitten naimisissa onnellisesti , eivät taida takertua tuollaisiin pikku seikkoihin,koska minusta elämä koulii eronnutta ihmistä aika kovalla kädellä ,itse eronneena en mene arvostelemaan kenenkään onnea ja jos olisit lukenut koko litannian niin tajuaisit ehkä jotain;)
jäi vajaaksi. Tai oikeastaan, asiallinen suora kysymys jonka esitin kierrettiin. Ehkäpä nyt olisi aika katsoa peiliin, en ole arvostellut kenenkään onnea, enkä myöskään hyppinyt kenenkään silmille mutta otan kyllä vahvasti kantaa, (kuten eräs toinenkin kirjoittaja totesi aikaisemmin) sellaisiin kommenteihin jossa joku alkaa omia palstaa ja kieltää muita kirjoittamasta mielipiteitään niillä.
En ole kirjoittanut itsestäni tänne mitään, koska olen tämän palstan satunnainen lukija, joten se jää vain arvailujen varaan.
Se, että miksi tälle palstalle eksyy myös satunnaisia kirjoittajia, johtuu osaksi siitä, että joskus näitä kirjoituksia, siirretään suomi24;n etusivulle, kaikkien suomi24 käyttäjien luettaviksi. Sillä tavoin he saavat lisää lukioita eri palstoille. Tällä toimenpiteellä palstaa mainostetaan etusivulla kaikille, eikä ainoastaan "vain" eronneille.
Tätä palstaa, kuten muitakin keskustelupalstoja ei siis tarvitse aina erikseen etsiä jonkin otsikon alta, vaan joskus ne elämäntarinat ovat etusivulla, "tarjottimella kuin jokisen eväät". Sitä eivät kaikki kirjoittajat ehkä ota huomioon kun tänne avautuvat ja sitten ajavat muita pois jos mielipiteet eivät miellytä.
Täytyy muistaa, että ihmisillä on usein erillaisia mielipiteitä ja aina niitä myös tulee olemaan, siitähän se keskustelu myös alkaa.
Mutta en kyllä ole ap kirjoittajan kanssa samaa mieltä esim. ammatti auttajia miksi ja kuka
siitä hyötyis ja myös kommentti ,että usutetaan eroamaan
Kyllä jokainen joka eroa harkitsee ja siihen päätyy tai ei päädy tekee ihan varmaan
päätöksensä ihan itse en usko että monikaan täänne kirjoittelia olisi tehnyt ero päätöksen näiden kommenttien pohjalta!
Tukea haetaan ja myös on hyvä lukea muiden kohtaloita,
joskus ottaa kantaa asioihin tai vain kertoa oman tarinansa ja nehän ei tosiaankaan välttämättä ole ihan kaunista luettavaa, ihmisiä kun ollaan ja tänne on hyvä purkaa omaa pahaa oloa , parempi näin ko niille läheisille tai ystäville.
en tiedä onhan se toki joistakin ihmisistä kiva ilmeisesti muuten vain käydä täällä lukemassa eronneitten tarinoita, en vain edeleenkään tajua miksi jos aihe ei pitäis periaatteessa mitenkään koskettaa esim sinua!
No samapa se sille onneksi olen itse se onnellinen eronnut sinkku nainen joka jatkaa matkaa uusiin seikkailuhin!!
hauskaa joulun odotusta ja talven jatkoja kaikille!
Nythän tuli hyvä kirjoitus... Eli olet eri mieltä ap kirjoittajan kanssa ja sen saa toki täällä ihan vapaasti sanoa.
Mitä tulee ammattiauttajaan, niin minä taas olen kyllä aivan samaa mieltä ap;n kanssa, että keskustelu ammattilaisen kanssa voisi joissakin tapauksissa avartaa eri näkökulmia edellyttäen, että molemmat eronpartaalla olevat siihen suostuisivat. Siitä taas olen täysin erimieltä ap;n kanssa, että tänne palstalle tarvittaisiin joku ammattilainen, sen keskustelun saa jokainen tehdä sitten itse paikkakunnallaan jos niin haluaa.
Tämä palsta on nyt vain yksi monien joukossa, joita luen ja ihan aikani kuluksi. Hmm... Kivaa... No ei oikeastaan. Taitaa vielä jäädä salaisuudeksi, että koskettaako se minua. Mutta sen voin paljastaa, että miespuolinen... :) .
nelikymppiset riipputissiakat purkavat turhautumistaan siihen, kun miehet eivät heistä enää liiemmin välitä. Itsekeskeiset naiset hakevat hyväksyntää minäminäminä -ajattelulleen, ja saavat sitä kosolti, koska 90% palstan lukijoista on samanlaisia kuin he itse.
Toivottavasti kovinkaan moni ei ota tosissaan tämän palstan neuvoja..
Jos sinä olet nimimerkkisi mukaisesti "poekamies", niin mitä sinä tiedät avioeroista, naisista puhumattakaan ? Parittomana pysyneen kannattaisi kaiketi enemmän miettiä sitä, mikä "minäminäminä"-vika-asenne ajattelussa mättää, jos ei ole pystynyt edes pariutumaan. Ja vasta eron jälkeen voi sitten sanoa, mitä mikäkin ja kuka kukakin on. "Riipputissit" eivät haittaa mitään ainakaan kun vertaa sitä tilanteeseen, jossa aivot riippuvat.
nähdäkseen tämän palstan vihamielisyyden miehiä kohtaan. Nainen saa tehdä suurinpiirtein mitä tahansa, laistaa lasten elatuksen, juopotella, käyttäytyä typerästi muita kohtaan jne.. ja silti syy yritetään kaataa toisten niskaan (joko miehen tai lasten).
Lukihäiriökö vaivaa vai mikä, jos et lukiessasi huomaa, että ihan molemmin puolin vihamielisyyttä esiintyy. Naisia lyödään arvioinneilla niin kuin vierasta sikaa ja sitä on tehty kautta historian havinan. Vihdoinkin ollaan siinä pisteessä, että naiset alkavat ja saavat antaa takaisin samalla mitalla.
Uskon että suuremmin tulee koskemaan, kun jätetään kostamatta, näytetään naisten voima sillä, että pyritään tekemään työmme hyvin, laittamaan koti kodiksi, jossa viihhdytään ja harratetaan hyviä harrastuksia, on itsensä kehittämistä, liikuntaa, teatteria ym.
Näytetään että meitä naisia täytyy arvostaa, ennekuin miehillä on minkäänlaista asemaa naisen kodissa ja laitetaan miehet heti alusta ymmärtämään, että kodissa asiosita päätetään yhdessä ja kaikkiin kodin toimiin osallistuu myös mies. Pidetään naisten moraali korkealla ja sikamaiset miehet saavat pysyä läteissään.
Naisia tulee arvostaa, aivan samoin kuin miehiäkin, ei siinä mitään eroa ole. Kosto ei ole myöskään koskaan rakentavaa suhteelle. Naisen koti... Eikö se koti olekaan yhteinen? Monessa kodissa työt jaetaan niin, että työt tehdään sellaisessa työjärjestyksessä, kenelle jokin työ soveltuu paremmin. On kyllä toiveajattelua, että kaikkiin kodintoimiin osallistuu myös mies, eikä ketään laiteta pakolla ymmärtämään mitään. Saattaa käydä niin, että sinne jäädään yksin asuntoon määräilemään, se mies kun lähtee muille maille....
Valitettavasti moni kotonaan "pilalle passattu" suomalainen nainen luulee kun menee naimisiin, että kaikki tehdään hänen puolestaan niinkuin kotona, näin ei ole todellisessa maailmassa. Useasti mies kyllästyy juuri siihen nalkutukseen ja määräilemiseen.. Siksi juuri useat miehet hakevat vaimonsa ulkomailta, jossa miestäkin kunnioitetaan.
Tämä siis koskee nuorempaa sukupolvea, vanhempi sukupolvi osasi kunnioittaa avioliittoaan.
Entäs sitten, jos mies lähtee? Mitä se haittaa? Ei nainen ole yhdestä miehestä riippuvainen, eikä leipä lähde naisen suusta miehen mukana nykyaikana. Olet varmaan sitä "naisen paikka on kotona hellan äärellä--"-sukupolvea, joka kirkastaa kruunuaan ikuisella moppaamisella ja kärsimyksellä. Saat sitten jälkipolville kertoa, jos satut nainen olemaan, kuinka aina nousit ennen ukkia sytyttämään puuhellaan tulen, keitit puuron ja teit eväät miehelle, kun tämä lähti ansioon.
Ihmeellisiä visioita siitä, että pitäisi haikailla jonkun miehen perään, joka ei kestä tavallista kritiikkiä siitä, mitä hän jättää kotitöistä tekemättä. Naisen huomautuksista tulee heti muka nalkutusta... Miehellä on nykymaailman pääasiassa urbaanissa elämäntavassa niin kovin vähän enää perinteisiä "miesten töitä", että kummasti jaksaa kotitöitä värkätä. Ei miehet enää lapioi pellolla sontaa ja raahaa pöllejä hevosrekeen metsässä. Jos mies on it-alalla ja istuu konttorituolilla päivät, joutaa ihan loistavasti liikuttelemaan lapojaan ja laittamaan pyykit kuivumaan ja imuroimaan.
Juuri niitä kertomuksia jossa mies on häipynyt suhteesta, vaihtanut toiseen on täälläkin silloin tällöin ja kummasti se vain tuntuu haittaavan. Aika useasti myös mietitään, että miten pärjätään sen jälkeen, kun koulutusta ei monestikaan ole ja töitä ei ole tehty useaan vuoteen.
Miehiä on vielä useilla aloilla jossa vaaditaan myös ruumiillista työtä, eivät kaikki ole it-alalla ja eikä se it-ala mitään kevyttä työtä ole myöskään, psyykkisesti varsinkaan. Kyllä heilläkin "vati palaa" jos vaimo nalkuttaa kokoajan kotitöistä.
Huvittavaa on näissä kirjoituksissa myös se, että niissä oletetaan eri asioita, kuten kirjoittajan ikää, sukupuolta ja joskus jopa asuinkuntaa tai vaikkapa, että asuuko kaupungissa tai maalla. Useasti nämä oletukset menevät väärin(kuten nyt myös). Minusta ei nyt tälläkertaa ollut kysymys, vaan mielipiteestäni.
"Vanhempi sukupolvi kunnioitti avioliittoa" vain siksi, että se oli maan tapa, yleinen käytäntö, yhteiskunnan luoma riitti ja oletus, uskonnon ja kirkon vaatimus ja aikanaan myös naisen ainokaisia tapoja pysyä leivän syrjässä kiinni.
Nykyään "vaimo haetaan ulkomailta" juuri sen takia, että suomalainen koulutettu nainen ei anna enää latistaa eikä aliarvioida itseään. Ulkomaalainen ei osaa edes kieltä, jotta osaisi ja pystyisi puolustautumaan ja kulttuuriero antaa luvan pitää mieästä jotenkin parempana yksilönä (ja tämä onkin iso pointti). Ei todella luo Suomipojasta hyvää kuvaa, että piika ja passari otetaan ymmärtämättömästä, jota voi alistaa, patistaa, komentaa ja määrätä.
kyllä lisäisin kaksi asiaa. Eiköhän aina se edellinen sukupolvi voi katsoa peiliin, ellei lapsi ole oppinut jo kotonaan tekemään töitä? Tuo uusavuttomuus koskee molempia sukupuolia, ei pelkästään naisia. Jos ei mieskään ole oppinut huolehtimaan elinympäristöstään, niin varmasti ”nalkutus” käy hermoon.
Nalkuttavan naisen malli on otettu vanhoista malleista. ”Tupa” oli naisen valtakunta ja äitiys hänen työnsä, ja hän kantoi siitä vastuun. Mies oli apuri noissa töissä. Nykyään molemmat käyvät palkkatyössä ja koti on molempien vastuulla.
Onneksi on ollut kautta aikojen niitä viisaita vanhempia, jotka ovat opettaneet yhteisvastuullisuutta niissä kotiin liittyvissä töissä. Kyllä mies saa kunnioitusta osakseen jos hän kantaa vastuunsa omalta osaltaan.
On totta, että uusavuttomuus koskee molempia sukupuolia mutta suomalainenmies lähtee liitosta vasta kun on oikein pakko, hän pitää perheestään huolta viimeiseen asti. Jossain se raja tulee kuitenkin vastaan.
Totta on myös, että se, että uusavuttomuus on vanhempien syytä, koska he eivät vaadi kotona mitään lapsiltaan, eikä heille ole kotona minkäänlaisia sääntöjä/kuria, tämä käyttäytyminen siirtyy sitten heidän omiin liittoihinsa. Siinä on myös yksi syy, miksi kouluissa on paljon ongelmaoppilaita.
Eroperheissä uusavuttomuus useasti korostuu, kun pojalla ei ole aina sitä isämallia ja tyttöjä palvellaan kuin prinsessaa, yritetään sillä tavoin hyvittää vanhempien ero. Vanhempien arvostus on myös täysin "nollassa".
Englanti on yksi hyvä esimerkki maista, jossa uusavuttomuus on edennyt pitkälle, se myös johtaa työttymyyteen, suomi taitaa tulla siinä ihan "kantapäillä".
vanhan ajan miehet olivat tuollaisia. Nykyään suomalainen mies todellakin lähtee vasta kun on pakko, eli nainen haluaa eroa. Ehkä nykyään ei nekään naiset jää liittoon, jossa miehellä on toistuvasti ulkopuolisia suhteita. Nämä tainnevat olla se suurin syy liiton ongelmiin ja eroihin. Ehkä pelkkä perheestä ”huolen” pitäminen ei nykyään riitä, vaan liitosta haetaan myös emotionaalista ja seksuaalista suhdetta miehen ja naisen välille.
Eroperheet eivät ole sen uusavuttomampi akuin muutkaan. En tiedä mistä noita tietoja olet hakenut? Useimmilla on isä tai muita miehiä (sukulaiset, tuttavat) miehenmalleina. Enkä sitäkään ymmärrä mistä yksinhuoltajalle jää aikaa (tai edes rahaa) ”palvella” lapsiaan?
Tiedätkö että suurin syy isän etäisyyteen on ettei miehet ole itse kiinnostuneita jälkeläisistään? Toinen iso syy on ettei yhteishuoltajuus toteudu miehen kannalta tasaveroisesti, ikävä kyllä vielä asenteet vaikuttavat sostoimen päätöksissä.
Yksi hyvä esimerkki on brittiläisen Kim Longinotton dokumentti "Hold me tight, let me go" joka myös tuli Yleltä aikoinaan, se kertoi eroperheen lapsista ja heidän vaikeuksistaan.
Myös omat työni kautta perustuvat havainnot tukevat mielipidettäni.
Miten h-ssä noin puolueellinen ihminen voi olla jossain sellaisessa duunissa, jossa asioita tulee katsoa puolueettomasti molempien kannalta ? Onko ammatti-ihmiseltä mennyt ohi jotain; avion asioihin vaikuttaa aina kaksi, ei koskaan yksi ihminen.
Ja sellaisia liittoja, joissa mies ei huolehti asioista ollenkaan on vaikka kuinka paljon ja niistä voi lukea näilläkin sivustoilla miltei joka päivä, jos ei satu arkipäivässäsi eteen. Aukaise silmät ja ota läpyt ohimoilta pois, käsityskyky kasvaa.
No, jos työsi puolesta tuota teet, niin sitten tiedät senkin, että noissa tapauksissa ongelmat ovat olleet jo parisuhteen aikana. Samoin osaat olla kriittinen siinä, kun teet diagnoosia siitä mikä lapsen oireen syy oikeastaan on. Meillä on vallalla vähän yksioikoinen näkemys, että erolla selitetään kaikki mahdollinen. Ehjän perheen samat ongelmat käsitellään positiivisemmassa valossa. Eron jälkeen todellakin korostuvat myös ne muut ongelmat jotka ovat olleet kyllä ennen eroakin.
Kritisoin vain tuota näkemystä, että miehet olisivat vastuullisempia kuin naiset ja naisten ikävä käyttäytyminen on syy (patistaminen kotitöihin), miksi mies esim. lähtee vieraisiin. Enemmän taitaa vaikuttaa tämä egosentrinen kulttuuri, joka valtaa alaa ihmisten arvomaailmassa. Samoin nautintokeskeisyys, nopean tyydytyksen välttämättömyys tai materiaalisen ”hyvin menemisen” eli elintason tavoitteleminen vaikuttavat vahvemmin.
Suomalainen nainen ei ole ”pilalle passattu” kuin osittain. Justiina on se vanhan ajan naisen malli. Enemmän on miehen rooli muuttunut. Ei ole enää oikein samaa miehekästä kulttuuria kuin aikoinaan. Eikä todellakaan se mies kyllästy nalkuttamiseen ja määräilyyn vaan siihen että kotona kaikki ei hoidukaan niin helposti kuin lapsena (ruoka, viihdyke, seksi) . Tarvitaan vuorovaikutusta ja kykyä joustaa. Molempien tulee kunnioittaa toistaan, ei vain sen toisen osapuolen.
Myönnän että on prinsessoja. He ovat usein noita hyvän perheen tyttäriä, joille äiti ja isä tekee kaiken valmiiksi. Niinpä se he jäävät odottamaan että mies on vanhempien jatke. MOni mies vain tykkää tällaisista naisista ja sitten pettyvät!
Olen myös työssäni aika lailla pariskuntien ja eronneiden kanssa. Olen havainnut että mm. kielenkäyttö ja huonot vuorovaikutustaidot (kyky kuunnella ja kyky ilmaista ymmärrettävästi) ovat huonontuneet. Ahdistukset ja pelot sekä kyynistyminen ovat lisääntyneet. Ei enää haluta asettua toisen ihmisen asemaan vaan se koetaan alentavan ja nöyristelynä.
Miehet hakevat hyökkäävyydestä (ura, itsensä ilmaisu, asenne), kapinoinnista (harrastukset, pettämiset, alkoholinkäyttö) ja seksistä (suoristuskyvykkyys) oma miehekkyyttään. Naiset hakevat seksistä, ulkonäöstään ja taloudellisesta riippumattomuudesta naiseuttaan. Vanhemmuus on todella hukassa…
Vanhemmilta saadut raha sekä muut kalliit tavaralahjoitukset, kuten kodinkoneet tai esim. tv, voivat myös tulehdusherkissä riidoissa vaikeuttaa nuoren pariskunnan elämää ja joskus jopa tuhota sen. Varsinkin silloin jos lahjoitukset tulevat vain toisen vanhemmilta. Joissakin tilanteissa vanhemmat tekevät lapsilleen "karhunpalveluksen", yrittäessään auttaa nuorta pariskuntaa. Riidan kärjistyessä uudessa perheessä, siihen liittyy myös useasti se raha ja mitä on kenenkin vanhenmilta saatu.
En ole kirjoittanut tekeväni juuri tätä työni puolesta(mitä se sitten onkin), vaan kirjoitin, että "omat työni kautta perustuvat havainnot tukevat mielipidettäni". Eli lyhyesti sanottuna, näen eri tilanteita todella läheltä.
Saattaahan olla, että lapsella on ongelmia myös ennen eroa, monesti se johtuu, että vanhemmilla ei ole nykyään aikaa, eikä myöskään voimia paneutua lapsiensa ongelmiin, johtuen kiristyneistä vaatimuksista heidän omassa työelämässään. Myös määrätyt elintasovaatimukset perheelle(kuten kerroit) tuovat paineita, mikä sinänsä on aivan käsittämätöntä.
Muutamia vuosia sitten haettiin muistaakseni keskisuomessa "varaukkia", perheille jossa ei oma isä ei ollut enää paikalla jostain syystä, syy taisi olla juuri se" isämallin" puuttuminen pojilla.
Väkivaltaa parisuhteessa voi kohdata myös miespuolinen nykyään, valitettavasti hän jää usein avun ulkopuolelle ja hänelle jopa nauretaan jos hän apua hakee. Kuinka monessa turvakodissa on mies lapsineen, eikä se vaimo. Tämä kertoo myös miten nykymaailma on muuttunut.
Tällaista asiallista keskustelua, sekä hyviä mielipiteitä "mummomuorilta", niillä olisi mukava jatkaa keskustelua mutta valitettavasti aikani on nyt juuri rajoitettua, joten palaan ehkä myöhemmin.
Mitähän helvettiä se sinä täällä keskustelussa teet? ;D
Sulla nyt ei ole mitään annettavaa tänne, eikä ihme, että poikamiehenä pysytkin!
Jokainen pysyköön lestissään ja mee sä vaan tumputtelemaan. SENHÄN sä varmaan osaat...
Painu AP leikkiin sinne omalle hiekkalaatikolles ja painu vittuun täältä typeriä kommenttejasi esittämästä!
Tuollaiset mulkut pitäisi viedä ladon taakse ja lopettaa, olet sä niin tyhmä tapaus!
AP ole Sinun hiekkalaatikkoasi vienyt, korkeintaan lainannut vähän.