Minulla oli vuotta vanhemman miehen kanssa juttua. Se kesti (valitettavasti) vain n. 3 kuukautta. Mies itse aloitti yhteydenpidot; kolme kertaa olin hänellä yötäkin, mutta emme tehneet yhtään mitään.
Mies oli jo alkuaan erikoinen... Saattoi jättää vastaamatta viestiini (kun vihdoin viimein sain kerättyä rohkeuteni ja laittaa jotakin!) ja soitti itse 3 päivää myöhemmin. Tivasin asiaa ja mies vastasi vain: "En jaksa vastailla turhiin viesteihin." Olin kysynyt kuulumisia. :D
Mies oli todellinen vittuilija. Ja niin olen minäkin. Nälvittiin toisiamme aika tavalla ja alussa mies pitikin siitä piirteestä. Loppua myöten häntä taisi alkaa ärsyttää se etten mennyt hänen pillinsä mukaan. Jos kieltäydyin jostakin, olin "ärsyttävä, raivostuttava".
Viimeisenä viikonloppuna MINÄ otin yhteyttä ensin. (Virhe?) Näimme pitkästä aikaa ja mies sanoi soittavansa myöhemmin uudelleen. Soitti. Menin yöksi. Tunsin kipinän jollainlailla himmenneen... Joka tapauksessa laittoi vielä samaisena iltana viestiä. Viestit olivat aika usein "Olet itsekäs tiesitkö sen? " "Vihaan sinua"" tyylisiä.
Kyllä, erikoisia.
Tällä kertaa en jaksanut vitsailla ja kysyin ärsyyntyneenä mikä minussa sitten mättää kun tuollaista tarvii lähettää? Sönkkäyksen jälkeen totesi että "sehän olin vain läppä!" No niin..
Seuraavana päivänä tuntui että mittani vain oli täysi.Laitoin viestin että jos häntä ei kiinnosta, se on OK. Ymmärrän kuitenkin ettei hän taida haluta olla minun kanssa tekemisissä. (Yhteyttä kun otin minä lopussa 2/3 yhteydenpidosta...) Sanoin että hän on ollut aika hemmetin tyly minulle, ja haluan vain saada vastauksia. Ehdin toteamaan siskollenikin, että toivottavasti mies ehdottaa vain kaveruutta.
Viestinä tuli ensin pahoittelut, ei ollut halunnut olla tyly. Sitten: "En ole sanonut missään vaiheessa ettenkö haluaisi olla tekemisissä? Mutta kavereina meidän on syytä pysyä.. Olet mahtava tyyppi mutta suhun palaa järki :D Niin myös sulla muhun..."
Maailma yksinkertaisesti romahti. Ei se ollutkaan kivaa kuunneltavaa. :) Vastasin siihen etten ollut tahallisesti halunnut vittuilla, en tiennyt että mies ei oikeasti välitä piirteestä.. Eniten harmittaa ettei se edes ollut minua itseään. En saa enää tilaisuutta.
Joten, itse kysymys: koska voin seuraavan kerran ottaa mieheen yheyttä? Ikävä on kova, mutta kunnioitan toisen rauhaa. Mitä sanoo miehet ja myöskin naiset?
Jos joku kysyy MIKSI ottaisin yhteyttä, niin siksi että näin vahvaa tunnetta jostain ihmisestä minulla ei koskaan ole ollut. Olemme 18 ja 19 vuotiaita (eli lapsia) ja mies useasti totesi ettei halua leikkiä kissa-hiirijuttuja. Teki myöskin selväksi että välittää -tykkää- minusta (tunnusti sen usein). Harmittaa siis tälläinen, kai ihan luonnollinen, mielipiteen vaihto. :D
Hjälp.
Mies oli jo alkuaan erikoinen... Saattoi jättää vastaamatta viestiini (kun vihdoin viimein sain kerättyä rohkeuteni ja laittaa jotakin!) ja soitti itse 3 päivää myöhemmin. Tivasin asiaa ja mies vastasi vain: "En jaksa vastailla turhiin viesteihin." Olin kysynyt kuulumisia. :D
Mies oli todellinen vittuilija. Ja niin olen minäkin. Nälvittiin toisiamme aika tavalla ja alussa mies pitikin siitä piirteestä. Loppua myöten häntä taisi alkaa ärsyttää se etten mennyt hänen pillinsä mukaan. Jos kieltäydyin jostakin, olin "ärsyttävä, raivostuttava".
Viimeisenä viikonloppuna MINÄ otin yhteyttä ensin. (Virhe?) Näimme pitkästä aikaa ja mies sanoi soittavansa myöhemmin uudelleen. Soitti. Menin yöksi. Tunsin kipinän jollainlailla himmenneen... Joka tapauksessa laittoi vielä samaisena iltana viestiä. Viestit olivat aika usein "Olet itsekäs tiesitkö sen? " "Vihaan sinua"" tyylisiä.
Kyllä, erikoisia.
Tällä kertaa en jaksanut vitsailla ja kysyin ärsyyntyneenä mikä minussa sitten mättää kun tuollaista tarvii lähettää? Sönkkäyksen jälkeen totesi että "sehän olin vain läppä!" No niin..
Seuraavana päivänä tuntui että mittani vain oli täysi.Laitoin viestin että jos häntä ei kiinnosta, se on OK. Ymmärrän kuitenkin ettei hän taida haluta olla minun kanssa tekemisissä. (Yhteyttä kun otin minä lopussa 2/3 yhteydenpidosta...) Sanoin että hän on ollut aika hemmetin tyly minulle, ja haluan vain saada vastauksia. Ehdin toteamaan siskollenikin, että toivottavasti mies ehdottaa vain kaveruutta.
Viestinä tuli ensin pahoittelut, ei ollut halunnut olla tyly. Sitten: "En ole sanonut missään vaiheessa ettenkö haluaisi olla tekemisissä? Mutta kavereina meidän on syytä pysyä.. Olet mahtava tyyppi mutta suhun palaa järki :D Niin myös sulla muhun..."
Maailma yksinkertaisesti romahti. Ei se ollutkaan kivaa kuunneltavaa. :) Vastasin siihen etten ollut tahallisesti halunnut vittuilla, en tiennyt että mies ei oikeasti välitä piirteestä.. Eniten harmittaa ettei se edes ollut minua itseään. En saa enää tilaisuutta.
Joten, itse kysymys: koska voin seuraavan kerran ottaa mieheen yheyttä? Ikävä on kova, mutta kunnioitan toisen rauhaa. Mitä sanoo miehet ja myöskin naiset?
Jos joku kysyy MIKSI ottaisin yhteyttä, niin siksi että näin vahvaa tunnetta jostain ihmisestä minulla ei koskaan ole ollut. Olemme 18 ja 19 vuotiaita (eli lapsia) ja mies useasti totesi ettei halua leikkiä kissa-hiirijuttuja. Teki myöskin selväksi että välittää -tykkää- minusta (tunnusti sen usein). Harmittaa siis tälläinen, kai ihan luonnollinen, mielipiteen vaihto. :D
Hjälp.
Vastaukset 3
Vanhimmat
koska jaksoin lukea vain viisi ensimmäistä kappaletta, joten viestisi loppuosa, jossa varmasti mahdolliset kysymykset, tai jutun kliimaksi tuli esille, jäi siis epäselväksi.
ihmeessä noin nuoret voi olla noin vittumaisia.
Teinirakkaus oli ihanaa! Vittu tollasta kattois hetkeäkään. Laita sille että palataan asiaan kun hormoonisi ovat tasoittuneet murrosiän loppumisen myötä. Älä ala lattiamatoksi vain koska on ikävä...
kysymykseesi. Ota yhteyttä milloin haluat. Itse sinä sen koska-muurin rakennat. Tai ainakaan en huomannut että olisit kirjoituksessasi maininnut miehen vaatineen hiljaisuutta xx ajaksi.
Hiukan kyllä ihmettelen, kun sanoit jo tavallaan hyväksyneesi ettei miestä kiinnosta ja sitten hän se myös sanoikin... Hommelihan olisi tavallaan selkeä, eikö? Kaveruus, ok, katotaan. Niin että mihin on kiire? Ota aikasi, anna tunteittesi velloa ja elä elämää eteenpäin. Ole yhteydessä jos haluat, mutta irroita itsesi haaveesta, koska tällä hetkellä se on harhaa. Joskus aikanaan se voi olla taas oikea haave, asiat muuttuvat elämässä lopulta järjettömällä vauhdilla.
Ja muuten. Olet väärässä, kun sanot ettet saa enää tilaisuutta. Saatpas, koko ajan toteutat sitä tilaisuuttasi, olet estradilla. Niitä tilaisuuksia ei tule ja mene, vaan ne ovat kaiken aikaa. Niin kauan kuin sinussa ja tuossa miehessä henki pihisee, on tilaisuus mihin tahansa teidän välillänne.