Onko vinkkejä, miten toipua narsistin kanssa vietetyn suhteen jälkeen? Uuden suhteen aloittaminen ja miehiin luottaminen on osoittautunut aivan mahdottomaksi tehtäväksi. Tästä aiemmasta suhteesta on kuitenkin jo yli kolme vuotta, mutta silti pyörii pelko päässä, enkä tahdo päästää ketään lähelleni. Tuntuu kuin sydän olisi ihan jäässä. Luottaminen on mahdotonta, mutta vielä enemmän mieltä painaa se, kuinka työnnän ihmiset kauemmas, jos huomaan heidän pääsevän liian lähelle. Aikaisemmassa suhteessa oli erittäin taitavaa manipulointia, henkistä alistamista, väkivaltaa ja pettämistä miehen suunnalta. En ole puhunut kaikesta siitä edes lähemmille ystävilleni, koska en ole vain pystynyt. Nyt olen tavannut todella ihanan miehen, johon minulla on paljon tunteita. Tekisi kuitenkin mieli juosta vain karkuun..
Sairaan suhteen jälkeen..
qira
8794
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Minulla vaikea kolmen vuoden suhde narsistin kanssa päättyi vuosi sitten. Minäkin tapasin kesällä ihanan miehen ja ajattelin monta kertaa, miten ihanaa oli tapailla tavallista miestä. Mutta kuinkas kävikään....
En pystynyt silti suhteeseen vaan karkotin miehen pois. Tässä olen nyt yksikseni edelleen ja varmaan toistaiseksi pysynkin.
Ihan samoin kävi minulle. Uskon kuitenkin, että mies joka välittää tarpeeksi, on valmis ymärtämään, on pitkäjänteinen ja antaa tilaa tarpeen vaatiessa. Uskon meidän kaikkien voivan vielä joskus hymyillä onnellisena sen oman kullan kainalossa ja ajatella, että ME tehtiin se; voitettiin menneisyyden möröt, selvittiin alun vaikeuksista ja opeteltiin luottamaan toiseen rakkauden avulla.
Jaksamista kaikille :)
aika se parantaa...mulla kestänyt jo 2v...narsistinaisen kanssa olin.Mutta se luottamus naisiin ei ole täydellinen.
Myös tuttu tunne. En osaa luottaa. Löydänkö koskaan sitä oikeaa.. :/
saattaa olla yksilöterapiassa käyminen. Itselleni terapiassa suhteen selvittely oli ainut keino päästä eteenpäin; niin käsittämätön on se tunnelukko johon elämä persoonallisuushäiriöisen kanssa ajatuu. Nyt käyn enää "kontrolleissa" harvakseltaan, mutta alkuun narsistista erotessani kävin kaksi kertaa viikossa "kallonkutistuksessa". Ajanmittaan tajusin, ettei kyse ole kallon kutistamisesta, vaan omien voimavarojen lisäämisestä. Moni ajattelee selviävänsä omin neuvoin, mutta saattaa olla, että itsekseen pohtimalla ei pääse puusta pidemmälle vaan jää rikkinäisemmäksi mitä hyvän terapeutin avulla voi eheytyä.
Suorastaan suosittelen; persoonallisuushäiriöisen kanssa eläimistä toipuu, mutta helppoa se ei ole.
Pari vinkkiä ja vähän muutakin :)
Jos mahdollista niin tutustu rauhassa siihen mieheen ja kerro hänelle mitä sulle on tapahtunut ja miksi (ehkä?) käyttäydyt oudosti aina silloin tällöin.... Voin luvata että mies todennäköisesti juoksee sua karkuun aika nopsaa jos ei tiedä yhtään mitään sun menneisyydestä...
Hae ammattiapua jos tilanne on noinkin paha. Joku ehdotti yksilöterapiaa, oisko siinä jotain ?
Seurustelin itse saman kokeneen naisen kanssa ja alussa olin ku kysymysmerkki.. Rakastuin kuitenkin ensisilmäyksessä ja halusin uskoa että joku voi muuttua jos oikea ihminen tulee vastaan...
Meni kuukaus tai pari ja nainen halus kertoa mitä hälle oli tapahtuntu... Just samanlaisia asioita; henkistä väkivaltaa, uhkailua, manipulointia jne... Juteltiin paljon ja usein ja minulle selvisi miksi hän välillä muutui "oudokis". Oli helpotus kuulla että minussa ei ollut vika jos hän joskus vältteli mua, miksi hän tarvitsee niin paljon omaa aikaa, miksi hän oli vihainen vaikka rein kaikkeni että hänellä olis hyvä olla....miksi ei osannut luotta muhun vaikka tiesi että olen ns "hyvä ja kiltti jätkä"....
....Kävi kuiteskin huonosti; nainen juoksi karkuun... Sanoi itekkin eron jälkeen että kaipaa mua ja että tää suhde oli paras ja hauskin mitä on koskaan ollut...
Käyttäytyy mua kohtaan todella törkeästi nyt kun suhde on ohi, ei halua nähdä mua, ei kuulla minusta mitään... Kaikki loppui ku seinään :(
Pakko myöntää että satuu ja pahasti !!! Mut toisaalta helpottunut olo ku tietää minkälainen helvetti elmämä olis ollut kymmenen vuoden päästä jos lapset ja perheelämä olis tullut mukaan kuvioon.
Kiesus, minusta olis tullut terapeutti, yksinhuoltaja (vaikka parisuhteessa), syntipukki, aina olis pelko että teinkö nyt kaikki ihan varmasti oikein muuten hän taas räjähtää... :-/... olisin elänyt täysin hänen ehdoilla. Ei kiitos, pakko uskoa että joku kiltti, rauhallinen ja kiva tyttö odotta mua jossain tuolla ulkona :)
Kai se nyt vaan on niin että "vanhat demonit" on ensin saatava päästä pois ennenkuin uudesta suhteesta voi nauttia ?
Mun ex. ei tod.näk pysty elämään tavallista elämää (perhe, mies, lapsia jne...) jos ei saa (lisää) ammattiapua... Ns. normaali mies olis lähtenyt parin viikon seurustelun jälkeen; mut minähän jäin...
Paha vaa kun hän ei sitä ite ymmärrä, nykyään eron syy on kuulemma vain ja ainoastaan mun, vaikka sanoikin lähtiessä ettei itekkään ymmärrä mitä hänelle tuli ja ettei vaan "jaksanut enää..."
Sinkkuna elelee, vaikka onkin todella viehättävä ja sosiaalinen nuorehko uranainen. Julkisivun takana piileskelee kuitenkin pieni pahoinpidelty tyttö...Vihainen, hermostunut ja todella epävarma nainen. Ei halua elää yksin muttei pysty sitoutumaan, ei pysty luottamaan.... Ja kukaan ei tiedä millainen hän oikeasti on paitsi minä ja pari muuta "äxää".
Voimia sinulle "qira" ! Päivä kerrallan vaikka välillä sattuu (?)
// Aikuinen mies wiht a broken heart :-(
Noinhan se on... ja pahinta, että siihen narsistiin oli niin syvästi rakastunut, että antoi kaiken anteeksi, ja yhä vielä epäilee, että kaikki syy oli kuitenkin itsessä, että jotenkin ansaitsi sen kaiken paskan :/
Nyt erosta on jo vuosia, ja viime vuonna jopa "erehdyin" rakastumaan jälleen, mutta karkasin suhteesta kun huomasin taas alkaneeni nöyristellä, varoa joka sanaansa ja elää toisen ehdoilla itseni unohtaen, vaikka tässä tapauksessa se ei olisi ehkä ollut tarpeellista, ihan tavallinen mies kun oli kyseessä.
Mitään en kertonut sen enempää syyksikään, on niin noloa ja häpeällistä myöntää menneisyytensä virheitä varsinkin kun se narsisti exä osaa esittää niin hienoa ihmistä kasvotusten ja pitää kulissiaan pystyssä.
olen vielä naimisissa narskumiehen kanssa, mutta ero tulossa..jokainen päivä on tuskaa..mieli muuttuu..loukkaavaa käytöstä..julmuutta, kylmyyttä, pettämistä nuorten naisten kanssa..en saa nukuttua öitäni, töissä on vaan käytävä, pää sekaisena..samat ajatukset pyörii lakkaamatta..mistä ihmeestä saa uskoa tulevaisuuteen..en halua tavata ketään tai lähteä ulos..haluan vain päästä takaisin oman elämäni herraksi..