nopea soitto plektralla

Treenausta ja treenausta ja lisää treenausta eli sillä se plekutekniikkakin kehittyy.
Yritä saada itsellesi sopiva plekuasento ja kokeile hieman erillaisia kulmia ja myös eritoten sitä, että kuinka paljon sitä plekun kärkeä on ns. vapaana näkyvissä.

Vinkkejä:

- Kiinnitä huomiota siihen kuinka paljon sulla on plekun kärkeä näkyvissä, älä pidä hirveesti kärkeä vaan n. ehkä 0,5 cm kokreintaan kärkeä näkyvissä tai jopa vähemmän, kun sitä on vähemmän näkyvissä niin et iske kielen väleihin niin syvälle.
- Kieliin ei tarvi hirveesti osua loppujen lopuksi varsinkaan nopeassa soitossa, vähempikin riittää eli ei missään nimessä isketä turhan syvälle
- kun soitat vetämällä plekulla alaspäin niin käännä rannetta ja sama ylöspäin, käännä siinä rannetta toseen suuntaan (tässä ranne tekee töitä), muista eräs tärkeä sääntö - liike lähtee kyllä kyynärvarresta asti ja ranne ei hirveesti itseasiassa kääntyile, mutta siis voi hieman ranteella kääntää (tämä tietysti jakaa mielipiteitä eri kitaristien välillä).
- monet virtuoosit soittaa sillä plekulla siten, että pleku ei ole ihan kitaran kielien suuntaisesti vaan ns. vinossa (en puhu kallistuksesta), pleku osuu tällöin kieliin hieman pehmeämmin (ikään kuin sillä plekulla sahattaisiin kieliä katki, mutta ei niin paljon vinoon vaan aavistuksen vinoon).
Pasteen tähän sulle yhden Youtuben videon eräästä kitaristista ja aika alussa kun katot tuota videota niin kiinnitä huomiota pelkun vinoon asentoon eli pleku ei ole kielien suuntaisesti vaan vähän vinossa ja osittain myös kallistettuna menosuuntaansa.

http://www.youtube.com/watch?v=ACH5Z_YPmVg

Kokeile eri vahvuisia plekuja, itse en tykkää ihan ohkaisemmista koska paksumpi on tarkempi ainakin itellä eikä niin lepsu ja sillä saa parempaa dynamiikkaa soittoon.
Muista että välistä kieliä voi iskea syvempään plekulla ja välillä vaan hipaisee eli välistä vedetään hiljaa hempeesti ja välistä syvältä kovaa hieman räpsäyttäen kieltä, variaatioita löytyy ja vaatii treenaamista että osaa kaiken näköiset variaatiot.
- Yritä löytää siis itsellesi sopiva pleku, sopiva tapa pitää sitä plekua ja treeniä treeniä ja kato toi video muutamaan otteeseen koska siitä saa aika tavalla vinkkiä tekniikkaan.

1. Noinkin sen voi soittaa.

2. Itse pyrin välttämään nopeaa soittoa niin pitkälle kuin pystyn joten kukapa olen neuvomaan, mutta:
Älä ahnehdi liian paksua siivua siitä kielestä. Kuni nopeammin vuoropikkaat niin sen pienempi osa plekusta siihen kieleen elikkäs vaan sillä kärjellä. Ja juu se pleku voi ihan hyvin olla suorassakin kulmassa kieleen nähden, tärkeintä ettet purista liikaa. Ja lopuksi vielä, niin malta tehdä tarpeeksi hitaasti. Koskaan ei voi tarpeeksi korostaa hitaan pikkauksen tärkeyttä. Nopeatkin pikkaajat harjoittelevat aloittamalla hitaasti. Keskity ensin tuottamaan haluamasikaltainen ääni ja vasta sen jälkeen alat hakea niitä nopeammin peräkkäin, mutta älä tingi soiton puhtaudesta. Nopeus kyllä sieltä kehittyy kunhan vaan jaksat harjoitella tarpeeksi kärsivällisesti. Jos kuuntelet todella nopeita kitaristeja kuten vaikkapa Joscho Stephania (joka nopeudessa alkaa edustaa sitä yhen sortin äärimmäisyyttä), niin siellä takana on valtava määrä työtä kenellekään se ei tule ilmaiseksi eikä hetkessä. Sanonta, että työ tekijäänsä opettaa ja kunharjoottelet niin kyllä se näppäinlehti löytää tiensä ajan saatossa oikeaan paikkaan ja kulmaan.