Olen seurustellut avovaimoni kanssa jo muutaman vuoden. Hän on ihmisenä mukava, mutta en tiedä rakastanko häntä tarpeeksi. Suhteemme alussa olin ihastunut häneen, mutta olin jo silloin epävarma tunteistani häntä kohtaan. Hän oli kuitenkin täysillä kiinnostunut ja tulimme todella hyvin juttuun, joten ajattelin että se tästä voisi tulla hyvä suhde. Henkisesti suhteessamme ei varsinaisesti mitään vikaa olekaan.
Olen kuitenkin ihastunut työpaikallani toiseen naiseen. Tämä on vielä melko tuore ihastus, enkä ole varma hänen tunteistaan minua kohtaan. Hän on todella kaunis ja flirttailee kanssani. Hänellä vaikuttaa kuitenkin olevan monta miespuolista ystävää, joten se pistää minut epäilemään että onkohan hän aivan tosissaan. En siis ole ollenkaan varma että juttu johtaisi yhtään mihinkään, vaikka olisin sinkku. Tämä ihastus on kuitenkin saanut minut miettimään eroa avovaimostani vakavammin. En usko että rakastan avovaimoani tarpeeksi jos ihastun näin kovasti johonkin toiseen ihmiseen.
Rakastan avovaimoani kuitenkin ihmisenä, joten eroaminen hänestä olisi vaikeaa. Hän rakastaa minua edelleen paljon, joten pelkään että ero olisi todella vaikeaa kun asumme yhdessä. Meillä ei ole lapsia, joten erossa kyse on vain meidän suhteesta. Meillä on kuitenkin paljon yhteisiä ystäviä, mikä vaikeuttaisi eroa entisestään.
En todellakaan tiedä mitä tehdä, enkä tiedä kenelle juttelisin asiasta...
Olen kuitenkin ihastunut työpaikallani toiseen naiseen. Tämä on vielä melko tuore ihastus, enkä ole varma hänen tunteistaan minua kohtaan. Hän on todella kaunis ja flirttailee kanssani. Hänellä vaikuttaa kuitenkin olevan monta miespuolista ystävää, joten se pistää minut epäilemään että onkohan hän aivan tosissaan. En siis ole ollenkaan varma että juttu johtaisi yhtään mihinkään, vaikka olisin sinkku. Tämä ihastus on kuitenkin saanut minut miettimään eroa avovaimostani vakavammin. En usko että rakastan avovaimoani tarpeeksi jos ihastun näin kovasti johonkin toiseen ihmiseen.
Rakastan avovaimoani kuitenkin ihmisenä, joten eroaminen hänestä olisi vaikeaa. Hän rakastaa minua edelleen paljon, joten pelkään että ero olisi todella vaikeaa kun asumme yhdessä. Meillä ei ole lapsia, joten erossa kyse on vain meidän suhteesta. Meillä on kuitenkin paljon yhteisiä ystäviä, mikä vaikeuttaisi eroa entisestään.
En todellakaan tiedä mitä tehdä, enkä tiedä kenelle juttelisin asiasta...
Vastaukset 3
Vanhimmat
mielestäni on naistasi kohtaan väärin, että tunnet noin, ja ehkä katselet jo valmiiksi uutta naisystävää eronne varalle. jokin päätös sun on kuitenkin tehtävä. itse naisena,ja avoliitossa asuvana sanoisin että eroaisitte. jos oma mieheni tuntisi ja ajattelisi niinkuin sinä,toivoisin että hän olisi siitä rehellinen minua kohtaan. on ikävä teidän molempien kannalta roikkua suhteessa jonka tulevaisuudesta ei ole varmaa tietoa. toki eihän maailmassa mikään ole varmaa,mutta jos ymmärsit pointin. ole rehellinen itsellesi ja naisellesi :)
Nämä on aina pahoja tilanteita. Selvästikään sulla ei enää ole kipinää avovaimoa kohtaan, koska pystyt ihastumaan toiseen naiseen. Johtuuko se sitten siitä ettei naisesi ole sun silmissä tarpeeks hyvä, vai onko se vain sinun luonteenpiirre että turrut suhteessa kumppaniin, niin sitä en tiedä.
Se että tämä työpaikan nainen flirttailee, ei automaattisesti tarkoita että hän olisi kiinnostunut sinusta enemmän kuin kaverimielessä. Vaikuttaa että tämä nainen on sinulle kielletty hedelmä, josta fantasioiminen tuo säpinää sun elämään. Ei hän välttämättä olisi loppujen lopuksi yhtään sen parempi kumppani kuin nykyinen avovaimosi, vaikka kaunis onkin.
Jos aivan rehellinen haluat olla avovaimollesi, niin kerrot että olet ihastunut. Jos hieman pehmeämmin haluat asian ilmaista, niin et puhu ihastumisesta, vaan yleisesti siitä ettet tiedä rakastatko tarpeeksi häntä. Siitä sitten yhdessä mietitte miten kannattaa jatkaa.
Siis itselläni on aivan samanlainen tilanne, sillon kun alettiin seurustelemaan ajattelin vain että on nätti tuo miun uus tyttöystävä mut en koskaan ollu rakastunut enkä ehkä edes ihastunut häneen, mutta silti siinä pysyttiin yhdessä ja elämä toi meidät yhteen asumaan lopulta. Tänä aikana olen oppinut olemaan hänen kanssaan ja rakastan häntä kyllä mutta minusta tuntuu että rakkaus on vain tottumuksesta. En ole aikaisemmin seurustelumme aikana ihastunut kehenkään ja olen ollut uskollinen, mutta nyt olen ihastunut todella kovasti erääseen kolleegaani ja olen taas alkanut miettiä suhteeni järkevyyttä. En siksi että ajattelisin vaihtavani muijani kollegaani mutta se että olen älynnyt etten taidakkaan rakastaa häntä tarpeeksi kun saan näin voimakkaita tunteita muita kohtaan, tuntuu että olen alusta asti huijannut itseäni ja muijaani että kaikki on hyvin ja itsellä on hyvä olla vaikka näin ei taidakkaan olla. Nyt sen sitten ymmärtää kun asuu yhdessä ja eroaminen on todella vaikeaa! mietin vain kuinka tällainen olisi hyvä ottaa esille,
En halua yllättää naista täysin sanomalla että haluan erota. Tyttöystäväni on todella ihana ihminen enkä haluaisi loukata häntä, tuntuu että olen hänen koko maailmansa eikä sekään minusta ole hyvä. Pitäisikö minun tehdä mitä?