Onko suhteella toivoa ja/tai onko suhteessa mieltä? Tilanne: naisella kaksi lasta, mies lapseton. Nainen tienaa hyvin, vaativa paineistettu ja vastuullinen työ. Mies tienaa vain vähän eikä ainakaan vielä osallistu asumis/ruokakustannuksiin. Nainen herää aamulla, vie lapset kouluun/hoitoon, menee töihin, töitten jälkeen käy kaupassa jos tarvitsee, tulee kotiin, hoitaa lapset jne. Mies menee nukkumaan samoihin aikoihin, jatkaa aamu-unia, lähtee rauhassa töihin 2-3 PM ja tulee illalla myöhään nukkumaan. Mies ei syö mitään, kun nainen ei ole laittamassa ruokaa hänelle. On sitten tosi kiukkuinen ja väsynyt. Ei pidä siitä, että nainen sanoo, että on väsynyt tai että ei jaksa (nainen). On vihainen siitä, että koti ei aina ole aivan siisti. On vihainen siitä, että lapset häiritsevät viikonloppuaamuna kun haluaisi nukkua. On vihainen siitä, että naisella ei ole miehelle riittävästi aikaa ja ettei nainen tule mihinkään. Nainen taas on luullut, että mies ei halua häntä mukaansa, koska mies ei koskaan ole sanonut mitään, mitä haluaisi tehdä yhdessä. (johtunee siitä, että mies ei halua lapsia mukaan ja arvioi, että nainen ei saa lapsille kuitenkaan hoitoapua).
Mies on kosinut kaksi kertaa joihin molempiin kertoihin nainen on vastannut myöntävästi. Molemmilla kerroilla mies on muutamien päivien kuluttua perunut kosintansa. Nyt mies on asettanut naisen "koeajalle" eli jos nainen saa pidettyä kodin siistinä ja saa järjesttyä aikaa miehelle eikä valita väsymyksestä, niin mies sanoo sitten muutaman viikon kuluttua, sopiiko hänelle avioliitto vai ei. Valitettavasti yksi suurimmista miehen toiveista ei voi minkään koeajan kuluessa täyttyä: naisesta ei tule lapsetonta eikä naisen historia exien kanssa häviä mihinkään. Miehen mielestä nainen on huono nainen vaikka sanookin rakastavansa tätä, koska naisella on ollut elämää ennen miestä. Nainen on hyvin surullinen tilanteesta ja yrittää parhaansa voimiensa rajoissa.
Mies joutuu todennäköisesti lähtemään pois Suomesta joidenkin kuukausien kuluttua ellei avioliitto hänelle sovi.
Mies on kosinut kaksi kertaa joihin molempiin kertoihin nainen on vastannut myöntävästi. Molemmilla kerroilla mies on muutamien päivien kuluttua perunut kosintansa. Nyt mies on asettanut naisen "koeajalle" eli jos nainen saa pidettyä kodin siistinä ja saa järjesttyä aikaa miehelle eikä valita väsymyksestä, niin mies sanoo sitten muutaman viikon kuluttua, sopiiko hänelle avioliitto vai ei. Valitettavasti yksi suurimmista miehen toiveista ei voi minkään koeajan kuluessa täyttyä: naisesta ei tule lapsetonta eikä naisen historia exien kanssa häviä mihinkään. Miehen mielestä nainen on huono nainen vaikka sanookin rakastavansa tätä, koska naisella on ollut elämää ennen miestä. Nainen on hyvin surullinen tilanteesta ja yrittää parhaansa voimiensa rajoissa.
Mies joutuu todennäköisesti lähtemään pois Suomesta joidenkin kuukausien kuluttua ellei avioliitto hänelle sovi.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tää on siis joku provo.
No, omapahan on naisen häpeä, jos ja kun on aikuinen ihminen ja ei parempaan pysty... Siis että vielä suostuu kosintaan. On kyllä niin säälittävä tapaus, ettei oikeastaan varmasti haluakaan parempaa miestä eikä oikeastaan ansaitsekaan. Tuollainen kynnysmaton kohtalo on varmasti hänelle sopivaa, koska hän haluaa olla pikku marttyyri ja sitähän ei saa, jos ottaa tasa-arvoisen ja arvostavan, rakastavan ja osallistuvan miehen. Nainen selkeästi on tehnyt lapset, muttei tajua että lapset ovat lapsia ja mies voisi olla mieskin, eikä ymmärrä siis eroa aikuisen ja lapsen välillä? Vai nostaa itsensä muitten yläpuolelle: kyllä hän on niin kaikkivoipa, mutta eipä muilta voi vaatia, kun eihän ne kuitenkaan osaa eikä pysty. Tämä on marttyyriuden syykin todellisuudessa, olla parempi kuin muut. Uhrautua, kiillottaa omaa kruunua sen sijaan, että ottaa vastuuta itsestään, valinnoistaan ja antaa myös muitten aikuisten olla täysipainoisesti vastuussa. Vaatien sitä. Myös suhteen päättymisen uhalla.
Jos mikä tahansa paskakin suhde on parempi, kuin yksin, itsenäisesti eläminen, (mikä toki on joskus myös raskasta, kallista ja vaikeampaa kuin hyvässä parisuhteessa eläminen) niin ei voi auttaa, sitten varmaan täytyy vaan "raataa oman jaksamisen rajoilla".
Tästä ulkomaalaisosuudesta päättelin, että jassoo, pelkkää provoa. Yritys mustamaalata maahan muuttajia. Tosiasiassa näitä tyyppejä löytyy maahanmuuttajista, ulkomailla asuvista ulkomaalaisista, että ihan suomalaisista suomessa ja ulkomailla. Itsekeskeisyys, narsistisuus ja paskamainen kohtelu kun elää ihmisissä ympäri maailman. Se ei siis kuulu asiaan millää tavalla, olkoon mistä on ja lähtekööt minne lähtee: paska suhde on paska suhde, Suomessa nainen saa valita eli nainen saa valita, ja se siitä.
Muutaman kuukauden kuluttua nainen pääsee tuosta loisesta pysyvästi eroon!
Toivottavasti tuo typerä nainen saa silmänsä auki ja tajuaa että vieraat loismiehet EI ole hänen velvollisuutensa. Hänen huolellisesti ja harkiten hankkimat lapsensa ovat. Loismiesten varastaessa naisen aikaa, joka kuuluu naisen lapsille, todistaa naisen puolelta suunnatonta aivomolekyylien tahallista tuhoamista.
MUTTA onneksi vanhalle koiralle voi opettaa uusia temppuja. Uskotaan että miehen poistuessa maasta siihen loppuu naisen typeryys. JA että hän delegoi aikansa lapsilleen joille se kuuluu.
Siis kitisetkö täällä jonkun mokkakorvan takia.Voi jumalauta teitä skupollin morsioita. Puhko jo itte silmäs ja viillä kaulas ennekuin se tyyppi ehtii. Onhan nyt joulukin tulossa!