Sinkkumiehenä on ihan mukava elää, kaikenkaikkiaan. Omaa iloani kuitenkin himmentää se ettei minulla miehenä ole mitään itseisarvoa. Ei kukaan nainen katsele pitkään (tai en ainakaan huomaa sellaista). Ei kukaan nainen halua tulla pöytääni istumaan vaikkapa kahvilassa vaan mieluummin kääntyy ovelta takaisin ellei tilaa ole enemmän. Ei kukaan nainen tule pyytämään kahville tai tanssimaan tai muutenkaan aloita mitään "ylimääräistä" juttelua.
Tietysti joku sanoo, että ota ohjat omiin käsiisi. Toki voin niin tehdä, mutta olisi hienoa elää kaikessa rauhassa sinkkuna ja ajatella samalla että minullakin olisi jotain piilevää arvoa ja kysyntää.
Ja jos joku sanoo että käy pesulla tms. niin ei se siitä ole kiinni. Pystyn kyllä miellyttämään jos olen aktiivinen. Jos taas en ole aktiivinen, olen pelkkää ilmaa.
Vaivaako muita miehiä tällainen ajatus?
Ymmärtääkö yksikään nainen mitä tarkoitan?
Tietysti joku sanoo, että ota ohjat omiin käsiisi. Toki voin niin tehdä, mutta olisi hienoa elää kaikessa rauhassa sinkkuna ja ajatella samalla että minullakin olisi jotain piilevää arvoa ja kysyntää.
Ja jos joku sanoo että käy pesulla tms. niin ei se siitä ole kiinni. Pystyn kyllä miellyttämään jos olen aktiivinen. Jos taas en ole aktiivinen, olen pelkkää ilmaa.
Vaivaako muita miehiä tällainen ajatus?
Ymmärtääkö yksikään nainen mitä tarkoitan?
Vastaukset 50
Vanhimmat
muusta kuin naisten katseista.... ehkä hekin sitten huomaavat sinut.... OBS! huomaaminen ei kuitenkaan tee ketään onnelliseksi, seuraavaksi alat odottaa jotain muuta ja enemmän...joten keksi muuta tekemstä
"Etsi se arvo muusta kuin naisten katseista.... ehkä hekin sitten huomaavat sinut.... OBS! huomaaminen ei kuitenkaan tee ketään onnelliseksi, seuraavaksi alat odottaa jotain muuta ja enemmän...joten keksi muuta tekemstä "
Joo, juuri tällaista tulkintaa sitä naiset tekevät yksinäisestä miehestä olipa hän sitten missä tahansa. Varmaan niitäkin miehiä on joihin päinkatsomistakin kannattaa välttää kun siitä jo alkaisivat takertua naiseen kiinni, mutta ei kaikki yksinäiset miehet suinkaan ole tällaisia. Paljon naisia nussivat miehet lienevät kyllä aina sellaisia että tulkitsevat jo naisen katseen lupaukseksi panosessiosta, ja näiden miesten nussittavinahan naisemme oppinsa miehistä hakevat.
Olen huomannut esim. junissa sellaisen ilmiön että erityisesti tietyn tyypin miesten viereen naiset eivät hevin istu, siis niiden örisevien paskaisten ukkojen lisäksi. Tämä miestyyppi on yleensä siististi pukeutunut ja istuu vähemmän rennon tai ihan selvästi vaivautuneenkin näköisenä. Jotenkin kai naiset huomaavat, että tällainen mies on yksinäinen ja kaipaisi naisseuraa, ja tämä taasen on yleensä aina naisille sellainen juttu että he karttavat tällaisen miehen lähelle menemistä.
Tässä asiassa on huomattava se että meidän oloissamme ei ole juuri koskaan missään liikkeellä ketään vähänkään siedettävän näköistä sellaista naista joka ei olisi varattu, vaan kaikilla vähänkin siedettävän näköisillä naisilla on aina ainakin joku vakipanija. Tästä taasen seuraa se että naisillamme ei ole koskaan mitään luonnollista tarvetta pyrkiä saamaan miesseuraa vaan päinvastoin tällaista seuraa on heille alituiseen ihan liiankin kanssa.
Minä kun niin tyyten tiedän sen mitä naistemme päissä liikkuu tällaisissa tilanteissa niin ei minua kyllä paljon kartella. Joskus huomaa jonkun pimun olevan vähän ahdistuneen oloinen, mutta minä siis huomaan tällaisen asian niin välittömästi ja helposti että ei minun tarvitse kuin sekunnin murto-osan verran vilkaista vähän naaiseen päin. Yleensä muutenkin ihan tietoisesti katson aivan muualle kuin naispuolisiin lähelleni tulleisiin matkustajiin. Jos nainen istuu samassa penkissä ja minulla on iso kassi, niin silloin kuin mitään huomaamatta nostan tämän kassin siihen itseni a naisen väliin ja olen ainkin hakevinani sieltä jotain niin että se näyttää luontevalta. Minä kyllä olen jo sen verran vanha äijä että ihan nuoret pimut eivät niin helposti ahdistu vaikka heitä rennosti vähän katsonkin, ja rennostihan minä tällaisia ihan nuoria pimuja katselen siksikin kun he ovat liian nuoria naisikseni.
Näin sitä naistemme kanssa pitää pelata että ei näyttäisi epätoivoiselta yksinäiseltä mieheltä joita meillä totisesti on minusta ihan turhan paljon.
No ei ne kaikki naiset aina niin yksioikoisesti sentään käyttäydy. Juuri viimeksi kun tulin Helsingistä junalla niin ihan hyvän näköinen nuori nainen tuli melkein vastapäätäni istumaan. Minä siihen sitten eteeni nostin kassini ja aloin sieltä etsiä papereita niin että tämä nainen vähän joutui siitä sivummallekkin siirtymään ja se siinä oli tarkoituksenikin. Tämä nainen sitten kyllä katseli hyvin selvästi minua todella pitkään ja hymyili ja flirttaili niin kauan kunnes poistui junasta. Mutta enhän minä lähde kenenkään hyvännäköisen naisen flirttiin kun niin satavarmasti tiedän sen että hänellä on vähintäänkin joku vakipanija, ja rumat naiset taasen eivät minua kiinnsota siksi kun he eivät ole miellyttäviä katsella.
Tällaista se on yksinäisen miehen elämä täällä meidäm melancoliassamme. Juuri naisia ilman naista olevan miehen pitää vältellä että ei näyttäisi epätoivoiselta yksinäiseltä luuserilta. Tietenkin tästä seuraa myös se että naisiin tutustuminen on käytännössä mahdotonta. Niin, ja tietenkin kaikki vähänkin siedettävämmän näköiset naiset ovat meillä aina varattuja.
"Joo, juuri tällaista tulkintaa sitä naiset tekevät yksinäisestä miehestä olipa hän sitten missä tahansa. Varmaan niitäkin miehiä on joihin päinkatsomistakin kannattaa välttää kun siitä jo alkaisivat takertua naiseen kiinni, mutta ei kaikki yksinäiset miehet suinkaan ole tällaisia. Paljon naisia nussivat miehet lienevät kyllä aina sellaisia että tulkitsevat jo naisen katseen lupaukseksi panosessiosta, ja näiden miesten nussittavinahan naisemme oppinsa miehistä hakevat"
Itse käsitin tuon edellisen kirjoittajan kommentin niin, että jos naiset rupeavat huomaamaan ap:n, se ei tee häntä onnellisemmaksi koska sitten kohta ap on taas tyytymätön. Ei kai tässä ollut kyse mistään takertumisen pelosta, vaan siitä että se naisten huomio ei riitä postamaan tyytymättömyyttä. Että kun haaveilee jostain asiasta ja sen saa, ei osatakkaan olla tyytyväisiä vaan halutaan aina enemmän ja enemmän. Vähän niinkuin ihminen joka ostaa aina vaan suuremman TVn eikä kuitenkaan ikinä ole tyytyväinen siihen koska kauppaan tulee aina vaan isompi ja hienompi.
Että kannattaisi varmaan etsiä se oma arvo ennemmin jostain muista asioista, kuin muiden ihmisten huomiosta.
Ja oma kantani tuosta bussissa tms viereen istumisesta. Jos muita paikkoja on vapaana, en itse yleensä istu sellaisen ihmisen viereen joka näyttää jo valmiiksi vaivaantuneelta. Kai se on sellaista luontaista käytöstä. Että istahtaa ennemmin sellaiselle paikalle jossa voi rauhassa istua, kuin sellaiselle jossa kokee vaivaavansa toista ja sitten itsekin vaivaantuu.
Kyllä niissä julkisissa kulkuvälineissä monen laista matkustajaa näkee. Viime keväänä kävin kaverini luona Vantaalla ja Tikkurilasta menin bussilla Myyrmäkeen. Olisiko ollut bussissa joku 5-6 matkustajaa keskipäivällä. Minä tietenkin valtaan kaksoispenkin, toisen isolle kassilleni ja toiseen istun. Bussiin tulee yksi olisko jotain kolmekymppinen lihavahko mies mutta ei mitenkään huomiota herättävä sinänsä. Sen jälkeen kyllä herätti hän hyvinkin huomioni kun hän meni istumaan erään nuoren naisen viereen joka istui käytävän toisella puolella minuun nähden vaikka tilaa bussissa olisi ollut mielin määrin. No enhän minä sitä tietenkään tujottamaaan alkanut mutta kyllä se minua askarrutti. Vähän ajan päästä nainen nousee tämän miehnkörilään takaa ja siirtyy bussin etuosaan, eikä hänen siirtymisensä kyllä minua ihmetyttänyt oli se nimittäin sen verran törkeätä käytöstä tältä mieheltä vaikka hän ei tälle naiselle mitään sanonutkaan. Eihän siinä silloin mitään olisi ollut jos ei bussissa muualla olisi tilaa ollut, mutta kun bussi oli muutoin tyhjiä penkipareja täynnä.
Tuohon jo yhden kommentin laitoin, mutta en vastannut varsinaisesti tähän
" Ei kai tässä ollut kyse mistään takertumisen pelosta, vaan siitä että se naisten huomio ei riitä postamaan tyytymättömyyttä. Että kun haaveilee jostain asiasta ja sen saa, ei osatakkaan olla tyytyväisiä vaan halutaan aina enemmän ja enemmän. Vähän niinkuin ihminen joka ostaa aina vaan suuremman TVn eikä kuitenkaan ikinä ole tyytyväinen siihen koska kauppaan tulee aina vaan isompi ja hienompi."
Ei se kyllä näin mene ollenkaan tämän naisten käytöksen osalta. Kyllä juuri se tekee elämästä melankolista jos kaikissa tilanteissa naiset aina suhtautuvat äärimmäisen torjuvasti. Ei mies välttämättä muuta kaipaa oudoilta naisilta kuin vähän myönteisempää elettä ja olemusta. Fiksu mies kyllä tietää että ei saa tunkeilla liikaa, ja että vain kohteliaista käytöstä ne outojen naisten flirtit todennäköiseti ovat.
sinäkö se siellä? Kärsit siitä, kun naiset eivät kiihotu visuaalisista ärsykkeistä eivätkä koskaan ikinä halua miestä samalla tavalla kuin mies naista?
En ole ihan noin nuori, enkä ole toivonut että naisten pitäisi kiihottua minut nähdessään, mutta täysin ilman naissukupuolen huomiota eläminen on aika harmaata.
Onko niin että kaikki muut miehet saavat sitä huomiota vai eikö sen puute vain haittaa muita?
Harvoin naisilta huomiota saa. Käytökselläni saan sitä silloin tällöin, mutta eivät naiset miesten ulkonäköä kovin näkyvästi huomioi yleensä. Ellei mies ole jotenkin erityisen komea.
Ihan mielenkiinnosta: voitko antaa esimerkin millaisella käytöksellä olet saanut huomiota ja minkätyyppistä huomio on ollut?
Flirttailulla ja kevyellä kiusottelulla. Olen kuulemma myös hauska ja hymystä on tykätty. Monenlaista positiivista huomiota on tullut, iloista seuraa baari-illaksi, joskus on illan päätteeksi pyydetty mukaan. Mutta yleensähän ne varsinaiset aloitteet joutuu tekemään itse.
Öö. Eihän se nyt naisen tehtävä ole tehdä niitä aloitteita. Jos haluat naisseuraa niin ala itse juttelemaan heille.
Oletatko sä, että jos sulla on jatkuvasti ns. "haku päällä", niin muillakin ihmisillä on?
Koitin kyllä kertoa että elän mielelläni sinkkuna enkä siis ole erityisemmin haku päällä. Toisi vaan kummasti valoa siihen yksinelämiseen, jos vaikka kerran vuodessa tulisi yllättäen vastaan jokin tilanne jossa minutkin noteerattaisiin ilman omaa aktiivista ponnisteluani. Ehkäpä se on liikaa toivottu?
Jokainen olkoon liikkeellä ihan parhaaksi katsomallaan asenteella enkä oleta yksittäisten ihmisten suhteen mitään. Toivoa kai silti saa...
Täällä vain on tapana että jokaisella on iso henkilökohtainen reviiri. Jos kahvilassa yms. ei ole tilaa niin helposti ajatellaan ettei "häiritä" ketään vaan vaihdetaan ennemmin paikkaa. Satunnaiset kohtaamiset on vaikeoita; ihmiset tuppaavat olemaan omissa ajatuksissaan, miettivät kuka mitäkin. Töitä, harrastuksia, kauppareissua jne. Huomaahan sen itsekin, jos ei ole sopivasti ns. haku päällä niin eipä tule muita ihmisiä huomioitua, vaikka ne ehkä huomaavatkin minut? Taivas tietää...
Ja suomalainen kulttuurihan on baari ja humalakeskeinen.
Pieni vinkki; pukeutumisessa kannattaa välttää mustaa, harmaa ja ruskeaa, siis näitä perusvärejä mitä suomalaiset suosii. Tai ainakin kannattaa piristää pukeutumista jollakin lämpimällä värillä...
Voihan olla että olen vainoharhainen ja kaamosmasennuksen kourissa, mutta tuntuu vaan että tämä reviiri on minulla jostain syystä vielä isompi kuin muilla. Tosin enhän minä täysin voi asettua muiden asemaan, mutta kuulemani mukaan miehillekin voi sattua jotain odottamattomia flirttailuja.
Ymmärtäisin sen jos olisin tosi vastenmielinen, mutta en voi ihan niinkään sanoa kokemusteni perusteella. Käytän värikkäitä neuleita ja kaulahuiveja ja kiinnitän kyllä huomiota ulkonäkööni, mutta ehkä muuten hillitystä olemuksestani huokuu jotain tylsyyttä joka saa naiset vain haukottelemaan.
Ei kai siinä mikään auta kuin tarpoa vaan eteenpäin niin että loska lentää ja unohtaa kaikki turhanpäiväiset flirttailut :-)
"Ei kukaan nainen katsele pitkään (tai en ainakaan huomaa sellaista)."
Oma kohtaisesta kokemuksesta ainakin itseni kohdalla olen huomannut kerääväni katseita tietyiltä naistyypeiltä, mutta ei kaikilta. Sitä en tiedä miksi minä kerään katseita? Vaikka omasta mielestäni en kovin hääviltä näytä, kait itsevarmuus näkyy ulospäin? Niin ja kuvaani en laita nettiin näkyville.
"Ei kukaan nainen halua tulla pöytääni istumaan vaikkapa kahvilassa vaan mieluummin kääntyy ovelta takaisin ellei tilaa ole enemmän."
Eipä ole tainnut käydä sellaista tilannetta että kahvila olisi ollut täynnä, tai no joo yhdesti oli semmoinen tilanne mut silloinkin joku istu pöytääni.
"Ei kukaan nainen tule pyytämään kahville tai tanssimaan tai muutenkaan aloita mitään "ylimääräistä" juttelua."
No joo tämä on semmoinen asia missä luulen että pitäis itse tehdä aloite, jos ei kassalla tapahtuvaa jutustelua lasketa. Tanssimassa en ole ikinä käynyt kun en osaa tanssia, pitäis varmaan mennä tanssikurssille.
Siis mulle nuo kaikki kolme asiaa tapahtuu kun en ole aktiivinen. En voi kuvitellakaan minkälainen tilanne olisi jos olisin aktiivinen tuossa asiassa. En kyllä rupea aktiiviseksi ennen kuin löydän pysyvän työpaikan, vaikka sinkku olenkin.
Kuulostaa että "ongelma" ei koske sinua. Veikkaat siis että itsevarmuus kerää huomiota? Onko olemuksesi rento vai huoliteltu jos saa kysyä?
"Veikkaat siis että itsevarmuus kerää huomiota?"
Niin veikkaan, mutta kait siihen liittyy muutakin. Kuten kohteliaisuus ja hyvä käyttäytyminen, lisäksi olen melko pitkä, leveät on kyllä hartiat myös.
"Onko olemuksesi rento vai huoliteltu jos saa kysyä?"
En kyllä voi sanoa rennoksi, mutta en kyllä huolitelluksikaan. Siltä väliltä. Tai no ehkä olen enemmän huoliteltu kuin rento.
"Vaivaako muita miehiä tällainen ajatus?"
Kyllä. Itseäni vituttaa se että mies on seksuaalisena olentona suurimmalle osalle heteronaisista aika yhdentekevä olento, jonka arvo on ainoastaan siinä että nainen hyötyy miehestä saamalla tältä huomiota.
"Ymmärtääkö yksikään nainen mitä tarkoitan?"
Kyllä varmasti mutta tuskinpa monikaan kehtaa myöntää.
Näytätkö kenties Recless Loven Ollilta? Jos et, miksi sitten haaveilet priimanaaraasta?
Miten hyvältä tarvitsee näyttää (ja kuka sen määrittelee) voidakseen haaveilla tai jopa tavoitella priimanaaraita? Onko tuo Olli se suurin hottis tällä hetkellä? Voisiko hänen olemustaan mallintaa jotenkin?
http://www.savonsanomat.fi/viihde/viihdeuutiset/ex-missi-ihastuttaa-rikkirevityissä-leggingseissä-reckless-loven-videolla/566925
Tuohon kuntoon pääseminen ei ole mahdoton tavoite, no riippuu iästä. Aurinkolaseja saa halvalla ja farkut ja tossut kohtuukustannuksilla.
nainen ymmärtää... ja selittää ....
Ollaan Suomessa - kukaan ei tungettele täydessä kahvilassa tai harvoin muuallakaan.
Voin olla näkymätön tai katseet vangitseva, mutta se on minusta itsestä kiinni. Taviksena kukaan ei näe ja kun huoliteltu, katseet viipyy. Ja sittenkin vaaditaan omaa aktiivista otetta siihen että porukat lähestyy :)
Toimii varmasti miehilläkin? Kannattaa kokeilla eri juttuja ...
Vaivaa jokseenkin sama juttu. Varmaan tämä on todella väärin, mutta kyllä perustan oman hyvän olon myös saadulle huomiolle. Tai onko sittenkin asia niin, että kun olen tottunut saamaan tietyn määrän huomiota, niin reagoin voimakkaasti siihen jos huomion määrä tippuu? Muutettuani pienemmälle paikkakunnalle tämä alkoi vaivata. On muutenkin orpoa ja sitten on tuo flirttailun vähyys. Siitä johtuu sekin, että kesällä on niin hauskaa. Kesällä ihmiset katselevat ympärilleen ja huomaavat ja huomioivat muita ihmisiä.
Yksi mysteeri on kyllä se, että huomion määrä vaihtelee niin paljon eri päivinä. Joinakin päivinä on kuin ilmaa, kukaan ei vastaa hymyyn, kukaan ei katso. Toisina päivinä ihan eri juttu. Tätä en tiedä mistä se johtuu. Voi ehkä riippua omista sisäisistä fiiliksistä ja miten niitä tietämättään viestii ulkopuolelleen.
Olen huomannut kyllä, että ns. tavalliset tai tavallisen komeat miehet ovat otettuja siitä, jos heidän ulkonäkönsä huomioi ihan vain jollakin pienellä kohteliaisuudella.
Huomautin tuossa juuri eilen työkaverilleni hänen uudesta kampauksestaan, samaan tyyliin kun huomioin naispuolistenkin työtovereiden uudet kampaukset. Reaktio oli hämmentävä. Tämä tavallinen mies punastui (?), oli todella otettu ja selosti pitkällisesti, miten oli jo pitkään miettinyt uuden mallin leikkauttamista hiuksiinsa. En ollut ennen ajatellutkaan, että niin tavallisen näköinen mies oli miettinyt niin paljon ulkonäköään. Ja hyvin se uusi leikkaus hänelle sopikin.
Tavallisen miehen ulkonäkö kannattaa kyllä huomata pienillä kohteliaisuuksilla. He ovat niin tottumattomia saamaan siitä positiivista palautetta, että ilon tuottaminen heille on hyvin helppoa.
Ja kyllä, ainakin minä katselen tavismiehiä myös kahviloissa. Tosin yritän tehdä sen huomaamattomasti, juurikin tuon reviirin kunnioittamisen vuoksi. :)
Mukava kuulla että ainakin joku mies on saanut positiivista huomiota. Varmasti lämmittää mieltä yleensäkin kun tulee noteeratuksi, ihan vaikka viikonlopun tapahtumia kysäisemällä. Kaikki tällaiset yllättävät huomioimiset kun tuntuvat ainakin minun elämästäni puuttuvan.
Voi kun te naiset ette olisi niin taitavia peittämään kaikkea kiinnostustanne :-)
Nyt mä sulle hei kerron. Olen teinistä lähtien ollu aika ihmisarka, mitä olen kyllä onnistunut ajan ja vaivan ja kokemuksen myötä kitkemään pois, ja jotain koulukiusattuna olemista löytyy taustalta jne. On kestänyt pitkään, että olen saanut sellaisen itsevarmuuden että nykyään (28v.) viihdyn hyvin omissa nahoissani ja olen parin viime vuoden aikana alkanut huomaamaan, että naisiltakin saan huomiota ihan toisella tapaa, kuin silloin kun ahdistuneena pälyilin varjoisilla kujilla ja ajattelin ettei kukaan musta kuitenkaan tykkää.
Ulkonäkö ei oo se pää juttu. Jos on komea/hyvännäköinen luonnostaan niin totta kai silloin saa katseita, mutta ihan sellanen tavallisen näköinen mieskin saa huomiota kun on parit perusjutut kunnossa. Itse koen olevani aika neutraali ulkonäöltäni, mutta se mahdollistaa sen että habituksen saa muokattua aika mukavasti haluamaansa suuntaan. Eli jos ei oo poikkeuksellisen ruma, niin ei pitäis olla ongelmaa, ja rumillakin vaan se vaatii sitten enemmän työtä (esim. filosofi Sartre oli helvetin ruma kierosilmä, mutta sillä riitti naisia, mutta se olikin sellanen huippuälykkö, jolle kaikki yliopistopimut lankes, mutta eniveis).
Eli ensinnäkin itsekunnioitus, itsetunto ja sen sellainen, tiedäthän? Eli ymmärrät arvosi, siis oikeasti, etkä vaan uskottele itsellesi kyynel silmäkulmassa, että kyllä mäkin oon hyvä, vaan löydät sellasen asenteen että sä oot oikeesti hyvä jossain asioissa jne. Itselläni se löytyy työn ja harrastusten kautta, joissa koen olevani hyvä ja saan toteuttaa itseäni, siitä nousee heti semmonen itsekunnioitus, joka kyllä näkyy ulospäin ilman että tarvii mitenkään patsastella tai leuhkailla tai muuta typerää. Tärkeetä on ettei koe että tarvitsee muita ihmisiä kertomaan sulle sun arvos. Totta kai muitten ihmisten arvostus ja huomio on tärkeetä myös, mutta jos ei oo jo valmista arvostuspohjaa itsellä niin silloin sitä harvemmin muiltakaan saa.
Ja sit toinen juttu on se että pitää ulkonäöstään huolta, löytää rohkeasti oman tyylin, sellasen missä tuntee olonsa hyväksi, mutta suositeltavaa on että ihan rohkeasti myös hakee sellasta "tyylikkyyttä" eikä ajattele, että "mä viihdyn näissä verkkareissa niin mä pidän nää" (ei sillä että verkkareissa mitään vikaa olis, itselläkin juuri nyt sellaiset jalassa tätä kirjoittaessa), ja tyylikkyydellä en tarkoita mitään pinnallista, ylitrendikästä pintaliitojuttua vaan sellasta rentoa tyylikkyyttä, miettii vähän kokonaisuutta ja silleen - vaikea sanoa, kun jokainen löytää omansa, mutta ehkä se vaatii vähän aikaa ja vaivaa. Eli kun hyväksyy oman ruumiinsa eikä tunne oloaan tukalaksi omissa nahoissaan. Tähän auttaa kun harrastaa liikuntaa jonkun minimimäärän edes. Eli lenkkeily ja ihan peruskuntoharjoitukset mitä kotonakin pystyy tekemään auttaa jo paljon, ja mielellään kerran viikossa tai ainakin joka toinen viikko. Fyysisen kunnon ylläpitäminen auttaa paljon itsevarmuuteen, itsekunnioitukseen ja siihen että naisetkin huomaa, että tuo tyyppi on sinut itsensä kanssa ja viihtyy omassa ruumiissaan. Me ollaan kuitenkin ensisijaisesti ruumiita täällä, ettei kannata unohtaa sitä.
Ja sitten riittävä määrä sosiaalisuutta on hyvä myös, eli jotain kavereita. Ei tarvi olla edes mitään bestiksiä kunhan on sen verran tuttavia joita välillä näkee ettei ihan syrjäydy ja erakoidu. Ja sitten hakee sitä kokemusta naisten kanssa, ettei vaan ujoile yksinään, vaan rohkeasti yrittää ja vaikka mokaa pari kertaa niin siinähän sitä oppii. Kuitenkin mieli tekee niitä naiskontakteja vaikka uskotteleekin että "viihdyn ihan hyvin sinkkuna".
Ihmisillähän on perustarpeet (http://fi.wikipedia.org/wiki/Maslow'n_tarvehierarkia) joissa puutokset vaikuttaa koko elämään ja olemukseen. Itse pidän aika tärkeänä tuota itsensä toteuttamisen tarvetta, jonka ollessa kunnossa alkaa siitä nousseesta itsekunnioituksesta leviämään muuallekin sitä "hyvää", alka saamaan muiltakin kunnioitusta ja huomiota ja kyllä sen naisetkin huomaa heti miehestä, ei siihen mitään ridgeforrester leukoja tarvita. Mitä tasapainoisempi ja itsevarmempi ja elämästään ja itsestään nauttiva ihminen on niin sitä varmemmin sitä huomiota saa myös vastakkaiselta sukupuolelta.
Että kyllä se siitä, kun vähän tekee asialle jotain.
"Tero" ratkaisee!
Noin sen näkisin, saman voi tehdä nainen tai mies.
Tuo oli ehkä ensimmäinen looginen ja järkevä viesti s24:ssä, tällä Suhteet puolella.
Halit!
"Kyllä. Itseäni vituttaa se että mies on seksuaalisena olentona suurimmalle osalle heteronaisista aika yhdentekevä olento, jonka arvo on ainoastaan siinä että nainen hyötyy miehestä saamalla tältä huomiota."
"Ja kyllä, ainakin minä katselen tavismiehiä myös kahviloissa. Tosin yritän tehdä sen huomaamattomasti, juurikin tuon reviirin kunnioittamisen vuoksi."
Näistä kommenteista tuli vain mieleen että se on jännä miten eri lailla miehet ja naiset yleensäkin huomioivat toisensa. Kun kävelee kadulla, miehet saattavat katsoa ihan suoraan ja aika pitkäänkin. En usko että se aina on edes merkki kiinnostuksesta, se on vain miehille tyypillistä käytöstä. Naisena itse en samalla tavalla katsele miehiä. Katseeni ovat lyhyempiä ja huomaamattomampia.
Jos vaikka kävelen kadulla ja vastaani kävelee mies hän saattaa katsoa monta sekuntia ihan suoraan. Itse saatan katsoa vähän aikaa, mutta olen lähes aina se joka kääntää katseensa alas ensin. Tässä ei ole kyse ujoudesta eikä kiinnostuksen määrästä, vaan koen että siinä on raja kuinka kauan on sopivaa tuijottaa toista ihmistä ihan suoraan. Miehillä tuo sopivan tuijotuksen aikaraja on selvästi pidempi kuin naisilla.
Ehkä tämä on osa sitä että naisilta odotetaan "siveämpää" käytöstä kuin miehiltä. Että esim naisen ei sovi puhua kovin rivosti. Kyllähän moni nykyaikana puhuukin, mutta monet näkevät sen aika epänaisellisena käytöksenä. Samalla tavalla se voisi tuntua epänaisellliselta käytökseltä jos nainen huomioisi miehen samalla tavalla kuin mies naisen.
Olet varmasti ihan oikeassa tuossa tuijotusasiassa ja muutenkin käytöseroissa.
Vaikutat järki-ihmiseltä, joten olisi mukava kuulla, mitä mieltä olet asiasta jos yrität katsoa sitä miehen näkökulmasta? Onko sinun mielestä täysin typerää ja epänormaalia käytöstä mieheltä pahoittaa mielensä huomion puutteesta?
Kun nykyään ulkonäköpaineet koskevat ihan yhtälailla myös miehiä, niin olisi mukava sitten saada jotain vastineeksikin :-)
No, kiitos, ja pusi pusi vaan sullekin.
En tiedä. Olen luonnostaan sosiaalisesti aika aktiivinen. Minulle on jotenkin vieras ajatus olla paikallaan. Saan kyllä huomiota, mutten tiedä paljonko haen sitä huomiota. Tiedän että flirttailen ja puhun paljon, joten voi olla että naiset huomaavat minut vain siksi. Jos vain olisin paikallani enkä tekisi mitään niin en tiedä saisinko yhtään katseita osakseni.
Oon huomannut saman kuin aloittajakin. Hyvänä päivänä kun läppä lentää niin kyllä ne naisetkin kiinnostuu mut ei mulla ainakaan ole joka päivä hyvä päivä. Enkä jaksa koko ajan antaa itsestäni parempaa kuvaa kuin oikeasti olenkaan et jos en kelpaa tällaisena kuin olen niin pitäkööt tunkkinsa perkele!
Vituttaa kun ei ole rahaa paljon. Jos olisi niin en olisi näin montaa vuotta sinkkuna viettänyt koskaan!
Ei se ole rahasta kiinni. Rahalla saa vain siipeilijöitä.
Ulkonäkö ja siisteys vaikuttaa ja varsinkin käytöstavat ja kohteliaisuus.
Mulle käy usein niin, että kun nainen osoittaa huomiotaan minua kohtaan, en kerkiä kiireissäni huomioimaan sitä . . . sit vasta jälkeenpäin hoksaan, et voi kele . . . ja taas pieleen ;))
. . . Sukuvika on kun suksi ei luista ;))) . .. vai miten se meni? ;)))
Että miehiä voi, saa ja pitää lähestyä. Kun lähestyy itse, saa valita saaliin.
Voin omasta puolestani luvata että jos olen sinkku en todellakaan anna esimerkiksi baarissa pakkeja. En ole helppo vaan varma.
Se nyt vaan on sillä tavalla, että se joka tekee aloitteen, antaa vallan toisen kouraan. Se ketä lähestytään saa joko hyväksyä lähestymisen tai antaa pakit, eli hänellä on valta. Tästä syystä naiset harvemmin tekevät aloitteita suoraan, koska eivät halua jäädä tuollaiseen heikkoon asemaan. Jos mies taas tekee aloitteen, niin silloin nainen on vallan kahvassa ja voi johdatella miestä mielensä mukaan. Lisäksi se antaa mahdollisuuden tutustua vähän pidempään ennen kuin nainen ns. myöntyy miehelle. Ehkä se on jonkinlaista itsesuojelua, kun yleisesti pidetään miehiä "kaikkiruokaisempina" tai himokkaampina. Naisella on varaa valita, siksi miehet joutuu tekemään aloitteet ja ottamaan riskit. Tätä on elämä.
Niin, ja tartteekokaan sitä aloitetta edes tehdä? Voihan sitä jutella ihan vain niitänäitä ilman mitään taka-ajatuksia/aloitteita.
Silloin jää mukavamuisto, eikä tarte harmitella, et kun tulioltua tyhymä ja kysyttyä pakit!!
Sillä koskaanhan ei tiedä milloin ja missä törmää siihen samaan ihmiseen uudelleen ja sit onkin helppo jatkaa jutustelua . ..
"Voin omasta puolestani luvata että jos olen sinkku en todellakaan anna esimerkiksi baarissa pakkeja. En ole helppo vaan varma."
Näinköhän? Täältä jos tulee suohirviön näköinen ja sosiaalisilta taidoiltaan autistisen ameeban luokkaa oleva nainen ehdottelemaan jotain, niin olisit silti varma saalis?
Kerrohan vielä, mistä sinut tapaa...
Kyllä mä olen aika varma nakki. Ehkä iltayhdeksältä voi olla vielä jotain kriteereitä, iltakymmeneltä ei varmasti ole.
. . . niin ja yhdeltätoista ei kykene enään mihinkään ja kahdeltatoista ei muista enään mitään ;))) . . . vai miten se meni? ;)))
Joskus jotenkin noin. :D
En oikeasti juo kauhean paljon, mutten myöskään halua lyödä mitään lukkoon vielä kauhean aikaisessa vaiheessa iltaa. Yleensä baarissa on ihan kiva vaan olla jonkun aikaa ja katsella naisia tosissaan vasta vähän myöhemmin.
Mutta en oikeasti ole turhan kranttu naisten suhteen enkä ainakaan sellaisten naisten suhteen jotka tulevat itse juttelemaan. Aika harva nainen on ihan järkyttävän ruma jossain hämyisessä baarissa meikattuna ja nätisti puettuna.
että ne parhaat naiset jotka on tosimielellä liikkellä lähtee nukkumaan ennen sitä kuuluisaa epätoivoisten tuntia.
Eipä tuo tietenkään haittaa jos on pelkkää pesää vailla(tai nainen kankee vailla). Jokainen tyylillään.
Miltä näyttää suohirviö?
Emmätiä..
Eiks Nessieki asu järvessä..
Olisko se sit joku Jabba the hut-look alike?
Harvoin sitä baarissa mitään tosimielellä liikkeellä olevia naisia etsii tai tapaa muutenkaan.
Reilu peli.
Ajattelin enemmänkin jotain tällaista:
http://3.bp.blogspot.com/_PEWXbzQLmsU/S_OVLAq5R0I/AAAAAAAAAIU/d4PO_gWErTY/s1600/swampmonster1.jpg
Johanna Tukiainen.
Onko sillä juttelun tasolla väliä? Jos esimerkiksi tulen viereen istumaan, sanon "moi", ja sen jälkeen vain tuijotan hiljaa, niin pääseekö sillä kalsareihin?
Kuva puhukoon puolestaan:
http://www.maniacworld.com/star_wars_jokes/Jabba_the_Hut.jpg
lähes minkä tahansa aloitteeksi.